Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pääsykokeista luopuminen on tie elitistymiseen lopullisesti.
27.09.2017 |
Eli tähdätään vain ns hyvien perheitten jälkeläisten pääsyyn kouluihin, koska huonosta perheestä tulevat eivät saa rauhaa ainakaan peruskoulussa ja lukiossa eivätkä mitään tulea. Jos ihminen ikuistuessaan oppii pitämään puoliaan ja haaveileekin kouluttautumisesta eliitti tukkii tien sillä enää ei pääsykokeella mentäisikään sisään vaan vain sillä " kotiympäristön todistuksella".
Herätkää ihmiset mitä suunnitellaan. Nämä tuhoavat Suomen kokonaan.
Kommentit (72)
Ei se elämä ja koulunkäynti jatkossakaan niin eriarvoistavaa ole. Fiksu ja ahkera oppilas mistä tahansa lukiosta pääsee jatkossakin hyviin jatko-opintoihin.
Eikä kaikista tule Suomen parhaita tulevaisuudessakaan. Tietenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Törkeintä minusta on se että se paine valuu aina vain alemmas. Pitää päästä hyvään yläkouluun ja pitää päästä hyvään lukioon. Jo nyt Helsingin lukioiden pääsyrajat on sietämättömät. Meillä lapsen keskiarvo on nyt 9,5 ja silti joutuu miettimään, että riittääkö tääkään. Haaveilee kahdesta lukiolinjasta, joille on pääsykoe. Uskaltaako sellaisiin hakea? Entä miten pitäisi parhaiten optimoida? Stressaa.
T. Ysiluokkalaisen äiti
Olen käynyt eliittilukion. Omat lapseni laittaisin mieluummin keskitason lukioon. Olen nähnyt 9.5 keskiarvon oppilaita, joilla 3-kymppisinä on opinnot kesken ja mt-diagnoosi. Olen myös nähnyt kasin oppilaita, jotka 25-vuotiaina ovat diplomi-insinöörejä ja lääkäreitä.
Jos haluaa esim. lääkäriksi, niin sinne katsotaan tällä hetkellä neljää ainetta: äidinkieli, vieras kieli + 2 seuraavista: matematiikka, fysiikka, kemia, biologia. Tässä ei sinänsä ole mitään ylivoimaista. Ylivoimaista on se, että perfektionistit uupuvat Laudatur-kilpailussa, kun pitää tehdä "uusi Suomen ennätys, 15 ällää!!!"
Vaatimukset vaihtelevat aloittain ja huonoa on se, että tällä hetkellä lukiossa olevat eivät vielä varmasti tiedä, mihin aineisiin pitäisi keskittyä. Jos taas lukio on jo käyty, eikä ole kirjoittanut tarvittavia aineita, niin sitten uusimaan/täydentämään ja mahdollisesti iltalukion kursseille.
En kannatta pääsykokeiden poistamista, yritän tässä vain keksiä joitakin ns. selviytymismahdollisuuksia.
Helsingissä ongelma on se että ei ole keskitason lukioita. On vain huippulukiot ja luuserilukiot. Meillä sitten vielä se, että kaikki lähilukiot on noita kovan keskiarvon lukioita. Ei kamalasti hotsita panostaa kahden tunnin koulumatkoihin, jotta pääsee lukioon jonka raja on 7,25.
OK, tuo on harmi. Nuoren kannalta varsinkin se on kurjaa, jos joutuu jo yläasteella tavoittelemaan lähes hölmöjä keskiarvovaatimuksia, jotta voi jatkaa lähilukiossa (jonne ehkä kaveripiirikin suuntaa). Koulussa on kuitenkin yli 10 ainetta, joten on ihan älytöntä, että melkein kaikesta pitäisi tulla kymppiä.
Mutta jatko-opintojen kannalta lukiolla ei ole väliä. Jos johonkin lukioon on pääsyraja joku 9,3, niin on selvä että sieltä kirjoitetaan KESKIMÄÄRIN huipputuloksia. Todennäköisesti samat huiput kirjoittaisivat yhtä hyvin myös jostain muusta koulusta, ja ehkä pienemmällä stressillä.
Esim. viime kevään kaksi "huippuylioppilasta", molemmilla 8 laudaturia, olivat Lohjan Yhteislyseosta, jonne pääsee 7,0 keskiarvolla. Lohjalta kirjoitti myös pari vuotta sitten 16-vuotias poika 10 laudaturia!
Jatkan sen verran, että minulla on sellainen käsitys että ainakin jotkut näistä huippuylioppilaista tulevat suht perinteisistä (uskovaisista) perheistä. Lapset ja nuoret ehdottomasti ovat eriarvoisessa asemassa, mutta mielestäni lähinnä yhdestä syystä: eheistä, kannustavista perheistä tulevat pärjäävät parhaiten.
Huippulukiot, asuinpaikka, vanhempien varallisuus ja preppauskurssit eivät ole oleellisia. Oppimateriaaleja, kertauskirjoja ym. voi lainata ilmaiseksi kirjastosta, netistä löytyy valtavasti aineistoa (esim. Youtubessa on loistavat historian ja yhteiskuntaopin luentovideot). Jos kotona on lukurauha eikä kännitappeluita ja lapset opetetaan ahkeriksi ja oma-aloitteisiksi, niin tällaisten perheiden vesat menestyvät.
Tietysti tämä tarkoittaa juuri sitä, että nuoret ovat epätasa-arvoisessa asemassa. Kannustavia vanhempia ja hyvää kotikasvatusta kun ei osteta millään rahalla. Huono-osaisemmilla on myös enemmän masennusta ym. aikuisenakin, joten voi mennä vuosia että nuori aikuinen saa elämänsä kuntoon.
Se 16-vuotias kuuluu lahkoon, kotikoulussa opiskeli ennen lukiota.
Nuo viimekeväiset pojat on käyneet ihan normikoulut. Ainakin tosien isä kyllä uskovainen.
OK. Joskus oli joku juttu siitä, että lääkikseen hakeutuu paljon uskovaisia. Jos katson omia opiskelutovereitani, niin olen täysin varma että lääkiksessä/hammaslääkiksessä on erittäin kova uskovaisedustus (valtaväestöön verrattuna). Kuitenkaan nämä nuoret eivät välttämättä ole mistään rikkaista perheistä. Lisäksi sellaiset nuoret, jotka harrastavat kilpaurheilua, näyttäisivät pärjäävän myös "opiskelukisassa".
Onkohan salaisuutena jokin työn ja itsekurin korostaminen, ja vähemmän telkkaria ja videopelejä?
Opettajissa on paljon lestadiolaisia (naisia). Pitkät lomat ja palkka kesäajalta hoitovapaalla kannustaa siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Törkeintä minusta on se että se paine valuu aina vain alemmas. Pitää päästä hyvään yläkouluun ja pitää päästä hyvään lukioon. Jo nyt Helsingin lukioiden pääsyrajat on sietämättömät. Meillä lapsen keskiarvo on nyt 9,5 ja silti joutuu miettimään, että riittääkö tääkään. Haaveilee kahdesta lukiolinjasta, joille on pääsykoe. Uskaltaako sellaisiin hakea? Entä miten pitäisi parhaiten optimoida? Stressaa.
T. Ysiluokkalaisen äiti
Olen käynyt eliittilukion. Omat lapseni laittaisin mieluummin keskitason lukioon. Olen nähnyt 9.5 keskiarvon oppilaita, joilla 3-kymppisinä on opinnot kesken ja mt-diagnoosi. Olen myös nähnyt kasin oppilaita, jotka 25-vuotiaina ovat diplomi-insinöörejä ja lääkäreitä.
Jos haluaa esim. lääkäriksi, niin sinne katsotaan tällä hetkellä neljää ainetta: äidinkieli, vieras kieli + 2 seuraavista: matematiikka, fysiikka, kemia, biologia. Tässä ei sinänsä ole mitään ylivoimaista. Ylivoimaista on se, että perfektionistit uupuvat Laudatur-kilpailussa, kun pitää tehdä "uusi Suomen ennätys, 15 ällää!!!"
Vaatimukset vaihtelevat aloittain ja huonoa on se, että tällä hetkellä lukiossa olevat eivät vielä varmasti tiedä, mihin aineisiin pitäisi keskittyä. Jos taas lukio on jo käyty, eikä ole kirjoittanut tarvittavia aineita, niin sitten uusimaan/täydentämään ja mahdollisesti iltalukion kursseille.
En kannatta pääsykokeiden poistamista, yritän tässä vain keksiä joitakin ns. selviytymismahdollisuuksia.
Helsingissä ongelma on se että ei ole keskitason lukioita. On vain huippulukiot ja luuserilukiot. Meillä sitten vielä se, että kaikki lähilukiot on noita kovan keskiarvon lukioita. Ei kamalasti hotsita panostaa kahden tunnin koulumatkoihin, jotta pääsee lukioon jonka raja on 7,25.
OK, tuo on harmi. Nuoren kannalta varsinkin se on kurjaa, jos joutuu jo yläasteella tavoittelemaan lähes hölmöjä keskiarvovaatimuksia, jotta voi jatkaa lähilukiossa (jonne ehkä kaveripiirikin suuntaa). Koulussa on kuitenkin yli 10 ainetta, joten on ihan älytöntä, että melkein kaikesta pitäisi tulla kymppiä.
Mutta jatko-opintojen kannalta lukiolla ei ole väliä. Jos johonkin lukioon on pääsyraja joku 9,3, niin on selvä että sieltä kirjoitetaan KESKIMÄÄRIN huipputuloksia. Todennäköisesti samat huiput kirjoittaisivat yhtä hyvin myös jostain muusta koulusta, ja ehkä pienemmällä stressillä.
Esim. viime kevään kaksi "huippuylioppilasta", molemmilla 8 laudaturia, olivat Lohjan Yhteislyseosta, jonne pääsee 7,0 keskiarvolla. Lohjalta kirjoitti myös pari vuotta sitten 16-vuotias poika 10 laudaturia!
Jatkan sen verran, että minulla on sellainen käsitys että ainakin jotkut näistä huippuylioppilaista tulevat suht perinteisistä (uskovaisista) perheistä. Lapset ja nuoret ehdottomasti ovat eriarvoisessa asemassa, mutta mielestäni lähinnä yhdestä syystä: eheistä, kannustavista perheistä tulevat pärjäävät parhaiten.
Huippulukiot, asuinpaikka, vanhempien varallisuus ja preppauskurssit eivät ole oleellisia. Oppimateriaaleja, kertauskirjoja ym. voi lainata ilmaiseksi kirjastosta, netistä löytyy valtavasti aineistoa (esim. Youtubessa on loistavat historian ja yhteiskuntaopin luentovideot). Jos kotona on lukurauha eikä kännitappeluita ja lapset opetetaan ahkeriksi ja oma-aloitteisiksi, niin tällaisten perheiden vesat menestyvät.
Tietysti tämä tarkoittaa juuri sitä, että nuoret ovat epätasa-arvoisessa asemassa. Kannustavia vanhempia ja hyvää kotikasvatusta kun ei osteta millään rahalla. Huono-osaisemmilla on myös enemmän masennusta ym. aikuisenakin, joten voi mennä vuosia että nuori aikuinen saa elämänsä kuntoon.
Se 16-vuotias kuuluu lahkoon, kotikoulussa opiskeli ennen lukiota.
Eikö se ole juuri sen sairaan Maitobaari-lahko kasvatteja? Ei mitään kontaktia normaalielämään.
Vierailija kirjoitti:
Ei se elämä ja koulunkäynti jatkossakaan niin eriarvoistavaa ole. Fiksu ja ahkera oppilas mistä tahansa lukiosta pääsee jatkossakin hyviin jatko-opintoihin.
Eikä kaikista tule Suomen parhaita tulevaisuudessakaan. Tietenkään.
Tulevaisuudessa opiskelemaan pääsee kympin oppilaat.
Ne liki kympin oppilaat, melkein huiput on tän uudistuksen väliinputoojaporukka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Törkeintä minusta on se että se paine valuu aina vain alemmas. Pitää päästä hyvään yläkouluun ja pitää päästä hyvään lukioon. Jo nyt Helsingin lukioiden pääsyrajat on sietämättömät. Meillä lapsen keskiarvo on nyt 9,5 ja silti joutuu miettimään, että riittääkö tääkään. Haaveilee kahdesta lukiolinjasta, joille on pääsykoe. Uskaltaako sellaisiin hakea? Entä miten pitäisi parhaiten optimoida? Stressaa.
T. Ysiluokkalaisen äiti
Olen käynyt eliittilukion. Omat lapseni laittaisin mieluummin keskitason lukioon. Olen nähnyt 9.5 keskiarvon oppilaita, joilla 3-kymppisinä on opinnot kesken ja mt-diagnoosi. Olen myös nähnyt kasin oppilaita, jotka 25-vuotiaina ovat diplomi-insinöörejä ja lääkäreitä.
Jos haluaa esim. lääkäriksi, niin sinne katsotaan tällä hetkellä neljää ainetta: äidinkieli, vieras kieli + 2 seuraavista: matematiikka, fysiikka, kemia, biologia. Tässä ei sinänsä ole mitään ylivoimaista. Ylivoimaista on se, että perfektionistit uupuvat Laudatur-kilpailussa, kun pitää tehdä "uusi Suomen ennätys, 15 ällää!!!"
Vaatimukset vaihtelevat aloittain ja huonoa on se, että tällä hetkellä lukiossa olevat eivät vielä varmasti tiedä, mihin aineisiin pitäisi keskittyä. Jos taas lukio on jo käyty, eikä ole kirjoittanut tarvittavia aineita, niin sitten uusimaan/täydentämään ja mahdollisesti iltalukion kursseille.
En kannatta pääsykokeiden poistamista, yritän tässä vain keksiä joitakin ns. selviytymismahdollisuuksia.
Helsingissä ongelma on se että ei ole keskitason lukioita. On vain huippulukiot ja luuserilukiot. Meillä sitten vielä se, että kaikki lähilukiot on noita kovan keskiarvon lukioita. Ei kamalasti hotsita panostaa kahden tunnin koulumatkoihin, jotta pääsee lukioon jonka raja on 7,25.
OK, tuo on harmi. Nuoren kannalta varsinkin se on kurjaa, jos joutuu jo yläasteella tavoittelemaan lähes hölmöjä keskiarvovaatimuksia, jotta voi jatkaa lähilukiossa (jonne ehkä kaveripiirikin suuntaa). Koulussa on kuitenkin yli 10 ainetta, joten on ihan älytöntä, että melkein kaikesta pitäisi tulla kymppiä.
Mutta jatko-opintojen kannalta lukiolla ei ole väliä. Jos johonkin lukioon on pääsyraja joku 9,3, niin on selvä että sieltä kirjoitetaan KESKIMÄÄRIN huipputuloksia. Todennäköisesti samat huiput kirjoittaisivat yhtä hyvin myös jostain muusta koulusta, ja ehkä pienemmällä stressillä.
Esim. viime kevään kaksi "huippuylioppilasta", molemmilla 8 laudaturia, olivat Lohjan Yhteislyseosta, jonne pääsee 7,0 keskiarvolla. Lohjalta kirjoitti myös pari vuotta sitten 16-vuotias poika 10 laudaturia!
Jatkan sen verran, että minulla on sellainen käsitys että ainakin jotkut näistä huippuylioppilaista tulevat suht perinteisistä (uskovaisista) perheistä. Lapset ja nuoret ehdottomasti ovat eriarvoisessa asemassa, mutta mielestäni lähinnä yhdestä syystä: eheistä, kannustavista perheistä tulevat pärjäävät parhaiten.
Huippulukiot, asuinpaikka, vanhempien varallisuus ja preppauskurssit eivät ole oleellisia. Oppimateriaaleja, kertauskirjoja ym. voi lainata ilmaiseksi kirjastosta, netistä löytyy valtavasti aineistoa (esim. Youtubessa on loistavat historian ja yhteiskuntaopin luentovideot). Jos kotona on lukurauha eikä kännitappeluita ja lapset opetetaan ahkeriksi ja oma-aloitteisiksi, niin tällaisten perheiden vesat menestyvät.
Tietysti tämä tarkoittaa juuri sitä, että nuoret ovat epätasa-arvoisessa asemassa. Kannustavia vanhempia ja hyvää kotikasvatusta kun ei osteta millään rahalla. Huono-osaisemmilla on myös enemmän masennusta ym. aikuisenakin, joten voi mennä vuosia että nuori aikuinen saa elämänsä kuntoon.
Se 16-vuotias kuuluu lahkoon, kotikoulussa opiskeli ennen lukiota.
Eikö se ole juuri sen sairaan Maitobaari-lahko kasvatteja? Ei mitään kontaktia normaalielämään.
Näin olen ymmärtänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Törkeintä minusta on se että se paine valuu aina vain alemmas. Pitää päästä hyvään yläkouluun ja pitää päästä hyvään lukioon. Jo nyt Helsingin lukioiden pääsyrajat on sietämättömät. Meillä lapsen keskiarvo on nyt 9,5 ja silti joutuu miettimään, että riittääkö tääkään. Haaveilee kahdesta lukiolinjasta, joille on pääsykoe. Uskaltaako sellaisiin hakea? Entä miten pitäisi parhaiten optimoida? Stressaa.
T. Ysiluokkalaisen äiti
Olen käynyt eliittilukion. Omat lapseni laittaisin mieluummin keskitason lukioon. Olen nähnyt 9.5 keskiarvon oppilaita, joilla 3-kymppisinä on opinnot kesken ja mt-diagnoosi. Olen myös nähnyt kasin oppilaita, jotka 25-vuotiaina ovat diplomi-insinöörejä ja lääkäreitä.
Jos haluaa esim. lääkäriksi, niin sinne katsotaan tällä hetkellä neljää ainetta: äidinkieli, vieras kieli + 2 seuraavista: matematiikka, fysiikka, kemia, biologia. Tässä ei sinänsä ole mitään ylivoimaista. Ylivoimaista on se, että perfektionistit uupuvat Laudatur-kilpailussa, kun pitää tehdä "uusi Suomen ennätys, 15 ällää!!!"
Vaatimukset vaihtelevat aloittain ja huonoa on se, että tällä hetkellä lukiossa olevat eivät vielä varmasti tiedä, mihin aineisiin pitäisi keskittyä. Jos taas lukio on jo käyty, eikä ole kirjoittanut tarvittavia aineita, niin sitten uusimaan/täydentämään ja mahdollisesti iltalukion kursseille.
En kannatta pääsykokeiden poistamista, yritän tässä vain keksiä joitakin ns. selviytymismahdollisuuksia.
Helsingissä ongelma on se että ei ole keskitason lukioita. On vain huippulukiot ja luuserilukiot. Meillä sitten vielä se, että kaikki lähilukiot on noita kovan keskiarvon lukioita. Ei kamalasti hotsita panostaa kahden tunnin koulumatkoihin, jotta pääsee lukioon jonka raja on 7,25.
OK, tuo on harmi. Nuoren kannalta varsinkin se on kurjaa, jos joutuu jo yläasteella tavoittelemaan lähes hölmöjä keskiarvovaatimuksia, jotta voi jatkaa lähilukiossa (jonne ehkä kaveripiirikin suuntaa). Koulussa on kuitenkin yli 10 ainetta, joten on ihan älytöntä, että melkein kaikesta pitäisi tulla kymppiä.
Mutta jatko-opintojen kannalta lukiolla ei ole väliä. Jos johonkin lukioon on pääsyraja joku 9,3, niin on selvä että sieltä kirjoitetaan KESKIMÄÄRIN huipputuloksia. Todennäköisesti samat huiput kirjoittaisivat yhtä hyvin myös jostain muusta koulusta, ja ehkä pienemmällä stressillä.
Esim. viime kevään kaksi "huippuylioppilasta", molemmilla 8 laudaturia, olivat Lohjan Yhteislyseosta, jonne pääsee 7,0 keskiarvolla. Lohjalta kirjoitti myös pari vuotta sitten 16-vuotias poika 10 laudaturia!
Jatkan sen verran, että minulla on sellainen käsitys että ainakin jotkut näistä huippuylioppilaista tulevat suht perinteisistä (uskovaisista) perheistä. Lapset ja nuoret ehdottomasti ovat eriarvoisessa asemassa, mutta mielestäni lähinnä yhdestä syystä: eheistä, kannustavista perheistä tulevat pärjäävät parhaiten.
Huippulukiot, asuinpaikka, vanhempien varallisuus ja preppauskurssit eivät ole oleellisia. Oppimateriaaleja, kertauskirjoja ym. voi lainata ilmaiseksi kirjastosta, netistä löytyy valtavasti aineistoa (esim. Youtubessa on loistavat historian ja yhteiskuntaopin luentovideot). Jos kotona on lukurauha eikä kännitappeluita ja lapset opetetaan ahkeriksi ja oma-aloitteisiksi, niin tällaisten perheiden vesat menestyvät.
Tietysti tämä tarkoittaa juuri sitä, että nuoret ovat epätasa-arvoisessa asemassa. Kannustavia vanhempia ja hyvää kotikasvatusta kun ei osteta millään rahalla. Huono-osaisemmilla on myös enemmän masennusta ym. aikuisenakin, joten voi mennä vuosia että nuori aikuinen saa elämänsä kuntoon.
Se 16-vuotias kuuluu lahkoon, kotikoulussa opiskeli ennen lukiota.
Eikö se ole juuri sen sairaan Maitobaari-lahko kasvatteja? Ei mitään kontaktia normaalielämään.
Näin olen ymmärtänyt.
Pojan haastattelusta
"Hän sanoo, ettei ajattele jääneensä paitsi jostain, kun ei ole käynyt tavallista koulua. Hän on saanut ystäviä muista lapsista ja nuorista, jotka ovat käyneet koulunsa kotona." eli suomeksi sanottuna on saanut olla tekemisissä vain muiden lahkolaisten kanssa. Opiskeleekohan nykyään Turussa, mihin aikoi? Miten on mahtanut pärjätä tavallisten ihmisten kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Törkeintä minusta on se että se paine valuu aina vain alemmas. Pitää päästä hyvään yläkouluun ja pitää päästä hyvään lukioon. Jo nyt Helsingin lukioiden pääsyrajat on sietämättömät. Meillä lapsen keskiarvo on nyt 9,5 ja silti joutuu miettimään, että riittääkö tääkään. Haaveilee kahdesta lukiolinjasta, joille on pääsykoe. Uskaltaako sellaisiin hakea? Entä miten pitäisi parhaiten optimoida? Stressaa.
T. Ysiluokkalaisen äiti
Olen käynyt eliittilukion. Omat lapseni laittaisin mieluummin keskitason lukioon. Olen nähnyt 9.5 keskiarvon oppilaita, joilla 3-kymppisinä on opinnot kesken ja mt-diagnoosi. Olen myös nähnyt kasin oppilaita, jotka 25-vuotiaina ovat diplomi-insinöörejä ja lääkäreitä.
Jos haluaa esim. lääkäriksi, niin sinne katsotaan tällä hetkellä neljää ainetta: äidinkieli, vieras kieli + 2 seuraavista: matematiikka, fysiikka, kemia, biologia. Tässä ei sinänsä ole mitään ylivoimaista. Ylivoimaista on se, että perfektionistit uupuvat Laudatur-kilpailussa, kun pitää tehdä "uusi Suomen ennätys, 15 ällää!!!"
Vaatimukset vaihtelevat aloittain ja huonoa on se, että tällä hetkellä lukiossa olevat eivät vielä varmasti tiedä, mihin aineisiin pitäisi keskittyä. Jos taas lukio on jo käyty, eikä ole kirjoittanut tarvittavia aineita, niin sitten uusimaan/täydentämään ja mahdollisesti iltalukion kursseille.
En kannatta pääsykokeiden poistamista, yritän tässä vain keksiä joitakin ns. selviytymismahdollisuuksia.
Helsingissä ongelma on se että ei ole keskitason lukioita. On vain huippulukiot ja luuserilukiot. Meillä sitten vielä se, että kaikki lähilukiot on noita kovan keskiarvon lukioita. Ei kamalasti hotsita panostaa kahden tunnin koulumatkoihin, jotta pääsee lukioon jonka raja on 7,25.
OK, tuo on harmi. Nuoren kannalta varsinkin se on kurjaa, jos joutuu jo yläasteella tavoittelemaan lähes hölmöjä keskiarvovaatimuksia, jotta voi jatkaa lähilukiossa (jonne ehkä kaveripiirikin suuntaa). Koulussa on kuitenkin yli 10 ainetta, joten on ihan älytöntä, että melkein kaikesta pitäisi tulla kymppiä.
Mutta jatko-opintojen kannalta lukiolla ei ole väliä. Jos johonkin lukioon on pääsyraja joku 9,3, niin on selvä että sieltä kirjoitetaan KESKIMÄÄRIN huipputuloksia. Todennäköisesti samat huiput kirjoittaisivat yhtä hyvin myös jostain muusta koulusta, ja ehkä pienemmällä stressillä.
Esim. viime kevään kaksi "huippuylioppilasta", molemmilla 8 laudaturia, olivat Lohjan Yhteislyseosta, jonne pääsee 7,0 keskiarvolla. Lohjalta kirjoitti myös pari vuotta sitten 16-vuotias poika 10 laudaturia!
Jatkan sen verran, että minulla on sellainen käsitys että ainakin jotkut näistä huippuylioppilaista tulevat suht perinteisistä (uskovaisista) perheistä. Lapset ja nuoret ehdottomasti ovat eriarvoisessa asemassa, mutta mielestäni lähinnä yhdestä syystä: eheistä, kannustavista perheistä tulevat pärjäävät parhaiten.
Huippulukiot, asuinpaikka, vanhempien varallisuus ja preppauskurssit eivät ole oleellisia. Oppimateriaaleja, kertauskirjoja ym. voi lainata ilmaiseksi kirjastosta, netistä löytyy valtavasti aineistoa (esim. Youtubessa on loistavat historian ja yhteiskuntaopin luentovideot). Jos kotona on lukurauha eikä kännitappeluita ja lapset opetetaan ahkeriksi ja oma-aloitteisiksi, niin tällaisten perheiden vesat menestyvät.
Tietysti tämä tarkoittaa juuri sitä, että nuoret ovat epätasa-arvoisessa asemassa. Kannustavia vanhempia ja hyvää kotikasvatusta kun ei osteta millään rahalla. Huono-osaisemmilla on myös enemmän masennusta ym. aikuisenakin, joten voi mennä vuosia että nuori aikuinen saa elämänsä kuntoon.
Se 16-vuotias kuuluu lahkoon, kotikoulussa opiskeli ennen lukiota.
Eikö se ole juuri sen sairaan Maitobaari-lahko kasvatteja? Ei mitään kontaktia normaalielämään.
Näin olen ymmärtänyt.
Pojan haastattelusta
"Hän sanoo, ettei ajattele jääneensä paitsi jostain, kun ei ole käynyt tavallista koulua. Hän on saanut ystäviä muista lapsista ja nuorista, jotka ovat käyneet koulunsa kotona." eli suomeksi sanottuna on saanut olla tekemisissä vain muiden lahkolaisten kanssa. Opiskeleekohan nykyään Turussa, mihin aikoi? Miten on mahtanut pärjätä tavallisten ihmisten kanssa?
En tiedä suuntasiko Turkuun. Perinteisesti Lohjalta mennään paljon Turkuun opiskelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jaa, olen kädestä suuhun elävä yksinhuoltaja jonka vanhempi tytär pääsi lääkikseen kerralla. Outoa puhetta..
Vierailija kirjoitti:
No jaa, olen kädestä suuhun elävä yksinhuoltaja jonka vanhempi tytär pääsi lääkikseen kerralla. Outoa puhetta..
Ja tää liittyy ketjun aiheeseen miten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kohta ne koulut ovat maksullisiakin, niin sitten ei todellakaan ole kaikilla varaa koulutukseen.
Kävin Tursunperän lukion ja olin aikoinani noin 9,6 oppilas. Kolme ällää. Ongelma oli, että siihen aikaan lääkiksen pyrittiin noin kympin keskiarvolla ja kuudella ällällä. Mutta pääsykokeissa näytin motivaationi ja sisuni ja menin ekalla kerralla sisään näiden kuuden ällän kavereiden ohi. Miten muuten kuin pääsykokeella seulotaan lääkikseen haluavat? Niitä täydellisiä yo- todistuksia on ihan liikaa. Raaka sisäänpääsykoe seuloo jyvät akanoista eli motivaation tason.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En lukenut koko ketjua, mutta mun mielestä voitaisiin harkita opiskelujen muuttumista enemmän opintomenestystä seuraavaksi siten, että joka vuosi pitäisi olla suoritettuna tietty määrä opintoja tietyllä tuloksella, jotta opintoja saisi jatkaa seuraavanakin lukuvuonna. Tämä varmistaisi sen, ettei opiskelijat jäisi yliopistolle vain lorvimaan vuosikausiksi. Vähintään pitäisi olla joku perustelu mahdolliselle viivästymiselle jne. En näe tarvetta millekään mielipuoliselle sääntörunkkaussysteemille jossa 99% opinnoista suorittanut henkilö potkitaan pois sen takia että lopputentti jää suorittamatta jonkun henkilökohtaisen katastrofin vuoksi tms. - vaan toivoisin, että opiskelemaan päätyisi mahdollisimman motivoituneet tyypit.
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, mutta mun mielestä voitaisiin harkita opiskelujen muuttumista enemmän opintomenestystä seuraavaksi siten, että joka vuosi pitäisi olla suoritettuna tietty määrä opintoja tietyllä tuloksella, jotta opintoja saisi jatkaa seuraavanakin lukuvuonna. Tämä varmistaisi sen, ettei opiskelijat jäisi yliopistolle vain lorvimaan vuosikausiksi. Vähintään pitäisi olla joku perustelu mahdolliselle viivästymiselle jne. En näe tarvetta millekään mielipuoliselle sääntörunkkaussysteemille jossa 99% opinnoista suorittanut henkilö potkitaan pois sen takia että lopputentti jää suorittamatta jonkun henkilökohtaisen katastrofin vuoksi tms. - vaan toivoisin, että opiskelemaan päätyisi mahdollisimman motivoituneet tyypit.
Opintoaika on jo rajattu ajat sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eli tähdätään vain ns hyvien perheitten jälkeläisten pääsyyn kouluihin, koska huonosta perheestä tulevat eivät saa rauhaa ainakaan peruskoulussa ja lukiossa eivätkä mitään tulea. Jos ihminen ikuistuessaan oppii pitämään puoliaan ja haaveileekin kouluttautumisesta eliitti tukkii tien sillä enää ei pääsykokeella mentäisikään sisään vaan vain sillä " kotiympäristön todistuksella".
Herätkää ihmiset mitä suunnitellaan. Nämä tuhoavat Suomen kokonaan.
lähiössä peruskoulu, lukio Kalevankadulla, opiskelupaikka stadin lääkis
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, mutta mun mielestä voitaisiin harkita opiskelujen muuttumista enemmän opintomenestystä seuraavaksi siten, että joka vuosi pitäisi olla suoritettuna tietty määrä opintoja tietyllä tuloksella, jotta opintoja saisi jatkaa seuraavanakin lukuvuonna. Tämä varmistaisi sen, ettei opiskelijat jäisi yliopistolle vain lorvimaan vuosikausiksi. Vähintään pitäisi olla joku perustelu mahdolliselle viivästymiselle jne. En näe tarvetta millekään mielipuoliselle sääntörunkkaussysteemille jossa 99% opinnoista suorittanut henkilö potkitaan pois sen takia että lopputentti jää suorittamatta jonkun henkilökohtaisen katastrofin vuoksi tms. - vaan toivoisin, että opiskelemaan päätyisi mahdollisimman motivoituneet tyypit.
Siis tarkoitatko sellaista systeemiä, jossa sisään otetaan enemmän porukkaa ja sitten osa pudotetaan pois? Se ei kyllä toimi. Resurssit ei riitä. Jo nyt olen ollut luennoilla (Helsingissä), joilla ei kaikille meinaa löytyä istumapaikkoja. Sitten on paljon suosittuja aloja (lääkis, psykologia, arkkitehtuuri), jotka vaativat paljon muutakin kuin massaluentoja.
Yo kirjoitusten arvosanat pitäisi ratkaista.
Ei ole alaluokkaisista ja köyhistä perheistä enää asiaa yliopistoon. Paikat menevät eliittilukioiden kasvateille.
Uudistuksessa on vielä yksi ongelma, jota ei ketjussa mainittu: minkä arvosanan perusteella hakijat valitaan.
Esimerkiksi psykologiaan on niin paljon hakijoita, ettei välttämättä pelkkä L psykasta riitä! Joten porukkaa pitää laittaa järjestykseen esim. matematiikan, äidinkielen, englannin, ruotsin... arvosanojen perusteella.
Lisäksi on paljon aineita, joiden kohdalla on vaikea sanoa, mitä aineita pitäisi painottaa. Millä YO-kokeilla valitaan vaikkapa seuraaville aloille: arkkitehtuuri, liikuntatieteellinen, oikeustiede (jos pelkkä yhteiskuntaoppi, niin sama ongelma kuin psykologian kanssa), tietojenkäsittelytiede, viestintä ja journalismi, puheterapia...
Esim. puheterapeutiksi voitaisiin valita äidinkielen arvosanan perusteella, mutta millä perusteella L:n saanut sopii alalle paremmin kuin M:n saanut? Melkein sama kuin valittaisiin opiskelijat musiikin arvosanan perusteella. Olisihan sekin eräs tapa laittaa hakijat järjestykseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Törkeintä minusta on se että se paine valuu aina vain alemmas. Pitää päästä hyvään yläkouluun ja pitää päästä hyvään lukioon. Jo nyt Helsingin lukioiden pääsyrajat on sietämättömät. Meillä lapsen keskiarvo on nyt 9,5 ja silti joutuu miettimään, että riittääkö tääkään. Haaveilee kahdesta lukiolinjasta, joille on pääsykoe. Uskaltaako sellaisiin hakea? Entä miten pitäisi parhaiten optimoida? Stressaa.
T. Ysiluokkalaisen äiti
Olen käynyt eliittilukion. Omat lapseni laittaisin mieluummin keskitason lukioon. Olen nähnyt 9.5 keskiarvon oppilaita, joilla 3-kymppisinä on opinnot kesken ja mt-diagnoosi. Olen myös nähnyt kasin oppilaita, jotka 25-vuotiaina ovat diplomi-insinöörejä ja lääkäreitä.
Jos haluaa esim. lääkäriksi, niin sinne katsotaan tällä hetkellä neljää ainetta: äidinkieli, vieras kieli + 2 seuraavista: matematiikka, fysiikka, kemia, biologia. Tässä ei sinänsä ole mitään ylivoimaista. Ylivoimaista on se, että perfektionistit uupuvat Laudatur-kilpailussa, kun pitää tehdä "uusi Suomen ennätys, 15 ällää!!!"
Vaatimukset vaihtelevat aloittain ja huonoa on se, että tällä hetkellä lukiossa olevat eivät vielä varmasti tiedä, mihin aineisiin pitäisi keskittyä. Jos taas lukio on jo käyty, eikä ole kirjoittanut tarvittavia aineita, niin sitten uusimaan/täydentämään ja mahdollisesti iltalukion kursseille.
En kannatta pääsykokeiden poistamista, yritän tässä vain keksiä joitakin ns. selviytymismahdollisuuksia.
Helsingissä ongelma on se että ei ole keskitason lukioita. On vain huippulukiot ja luuserilukiot. Meillä sitten vielä se, että kaikki lähilukiot on noita kovan keskiarvon lukioita. Ei kamalasti hotsita panostaa kahden tunnin koulumatkoihin, jotta pääsee lukioon jonka raja on 7,25.
Tämä!! Meidänkin lähilukion keskiarvoraja on 9 pintaan ja kaikissa lukioissa 10km säteellä keskiarvoraja on vähintään 8,5. Helsingissä pitää todella pärjätä yläkoulussa päästäkseen ylipäätään lukioon. Tämäkin on aivan sairasta, sillä moni kypsyy opiskelemaan vasta lukiossa tai vasta yliopistossa. Sillä 7 keskiarvon pojallakin pitäisi olla mahdollisuus lukioon ja yliopistoon, tiedän monta tällaista ja he ovat erittäin hyvissä töissä tällä hetkellä.
Onkohan noissa alemman keskiarvon lukioissa montaa noita seiska keskiarvon oppilaita... Veikkaan ettei. Lukiota kannatan yleissivistävän kouluna kyllä, mutta ei tuo 8.5 ole liikaa vaadittu lukioon menevältä. Jos nuori haluaa itse lukioon, 8.5 ei pitäisi olla ongelma.
Alue: Aihe vapaa
Tämä!! Meidänkin lähilukion keskiarvoraja on 9 pintaan ja kaikissa lukioissa 10km säteellä keskiarvoraja on vähintään 8,5. Helsingissä pitää todella pärjätä yläkoulussa päästäkseen ylipäätään lukioon. Tämäkin on aivan sairasta, sillä moni kypsyy opiskelemaan vasta lukiossa tai vasta yliopistossa. Sillä 7 keskiarvon pojallakin pitäisi olla mahdollisuus lukioon ja yliopistoon, tiedän monta tällaista ja he ovat erittäin hyvissä töissä tällä hetkellä.