Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pääsykokeista luopuminen on tie elitistymiseen lopullisesti.
27.09.2017 |
Eli tähdätään vain ns hyvien perheitten jälkeläisten pääsyyn kouluihin, koska huonosta perheestä tulevat eivät saa rauhaa ainakaan peruskoulussa ja lukiossa eivätkä mitään tulea. Jos ihminen ikuistuessaan oppii pitämään puoliaan ja haaveileekin kouluttautumisesta eliitti tukkii tien sillä enää ei pääsykokeella mentäisikään sisään vaan vain sillä " kotiympäristön todistuksella".
Herätkää ihmiset mitä suunnitellaan. Nämä tuhoavat Suomen kokonaan.
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Törkeintä minusta on se että se paine valuu aina vain alemmas. Pitää päästä hyvään yläkouluun ja pitää päästä hyvään lukioon. Jo nyt Helsingin lukioiden pääsyrajat on sietämättömät. Meillä lapsen keskiarvo on nyt 9,5 ja silti joutuu miettimään, että riittääkö tääkään. Haaveilee kahdesta lukiolinjasta, joille on pääsykoe. Uskaltaako sellaisiin hakea? Entä miten pitäisi parhaiten optimoida? Stressaa.
T. Ysiluokkalaisen äiti
Olen käynyt eliittilukion. Omat lapseni laittaisin mieluummin keskitason lukioon. Olen nähnyt 9.5 keskiarvon oppilaita, joilla 3-kymppisinä on opinnot kesken ja mt-diagnoosi. Olen myös nähnyt kasin oppilaita, jotka 25-vuotiaina ovat diplomi-insinöörejä ja lääkäreitä.
Jos haluaa esim. lääkäriksi, niin sinne katsotaan tällä hetkellä neljää ainetta: äidinkieli, vieras kieli + 2 seuraavista: matematiikka, fysiikka, kemia, biologia. Tässä ei sinänsä ole mitään ylivoimaista. Ylivoimaista on se, että perfektionistit uupuvat Laudatur-kilpailussa, kun pitää tehdä "uusi Suomen ennätys, 15 ällää!!!"
Vaatimukset vaihtelevat aloittain ja huonoa on se, että tällä hetkellä lukiossa olevat eivät vielä varmasti tiedä, mihin aineisiin pitäisi keskittyä. Jos taas lukio on jo käyty, eikä ole kirjoittanut tarvittavia aineita, niin sitten uusimaan/täydentämään ja mahdollisesti iltalukion kursseille.
En kannatta pääsykokeiden poistamista, yritän tässä vain keksiä joitakin ns. selviytymismahdollisuuksia.
Helsingissä ongelma on se että ei ole keskitason lukioita. On vain huippulukiot ja luuserilukiot. Meillä sitten vielä se, että kaikki lähilukiot on noita kovan keskiarvon lukioita. Ei kamalasti hotsita panostaa kahden tunnin koulumatkoihin, jotta pääsee lukioon jonka raja on 7,25.
OK, tuo on harmi. Nuoren kannalta varsinkin se on kurjaa, jos joutuu jo yläasteella tavoittelemaan lähes hölmöjä keskiarvovaatimuksia, jotta voi jatkaa lähilukiossa (jonne ehkä kaveripiirikin suuntaa). Koulussa on kuitenkin yli 10 ainetta, joten on ihan älytöntä, että melkein kaikesta pitäisi tulla kymppiä.
Mutta jatko-opintojen kannalta lukiolla ei ole väliä. Jos johonkin lukioon on pääsyraja joku 9,3, niin on selvä että sieltä kirjoitetaan KESKIMÄÄRIN huipputuloksia. Todennäköisesti samat huiput kirjoittaisivat yhtä hyvin myös jostain muusta koulusta, ja ehkä pienemmällä stressillä.
Esim. viime kevään kaksi "huippuylioppilasta", molemmilla 8 laudaturia, olivat Lohjan Yhteislyseosta, jonne pääsee 7,0 keskiarvolla. Lohjalta kirjoitti myös pari vuotta sitten 16-vuotias poika 10 laudaturia!
Jatkan sen verran, että minulla on sellainen käsitys että ainakin jotkut näistä huippuylioppilaista tulevat suht perinteisistä (uskovaisista) perheistä. Lapset ja nuoret ehdottomasti ovat eriarvoisessa asemassa, mutta mielestäni lähinnä yhdestä syystä: eheistä, kannustavista perheistä tulevat pärjäävät parhaiten.
Huippulukiot, asuinpaikka, vanhempien varallisuus ja preppauskurssit eivät ole oleellisia. Oppimateriaaleja, kertauskirjoja ym. voi lainata ilmaiseksi kirjastosta, netistä löytyy valtavasti aineistoa (esim. Youtubessa on loistavat historian ja yhteiskuntaopin luentovideot). Jos kotona on lukurauha eikä kännitappeluita ja lapset opetetaan ahkeriksi ja oma-aloitteisiksi, niin tällaisten perheiden vesat menestyvät.
Tietysti tämä tarkoittaa juuri sitä, että nuoret ovat epätasa-arvoisessa asemassa. Kannustavia vanhempia ja hyvää kotikasvatusta kun ei osteta millään rahalla. Huono-osaisemmilla on myös enemmän masennusta ym. aikuisenakin, joten voi mennä vuosia että nuori aikuinen saa elämänsä kuntoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Törkeintä minusta on se että se paine valuu aina vain alemmas. Pitää päästä hyvään yläkouluun ja pitää päästä hyvään lukioon. Jo nyt Helsingin lukioiden pääsyrajat on sietämättömät. Meillä lapsen keskiarvo on nyt 9,5 ja silti joutuu miettimään, että riittääkö tääkään. Haaveilee kahdesta lukiolinjasta, joille on pääsykoe. Uskaltaako sellaisiin hakea? Entä miten pitäisi parhaiten optimoida? Stressaa.
T. Ysiluokkalaisen äiti
Olen käynyt eliittilukion. Omat lapseni laittaisin mieluummin keskitason lukioon. Olen nähnyt 9.5 keskiarvon oppilaita, joilla 3-kymppisinä on opinnot kesken ja mt-diagnoosi. Olen myös nähnyt kasin oppilaita, jotka 25-vuotiaina ovat diplomi-insinöörejä ja lääkäreitä.
Jos haluaa esim. lääkäriksi, niin sinne katsotaan tällä hetkellä neljää ainetta: äidinkieli, vieras kieli + 2 seuraavista: matematiikka, fysiikka, kemia, biologia. Tässä ei sinänsä ole mitään ylivoimaista. Ylivoimaista on se, että perfektionistit uupuvat Laudatur-kilpailussa, kun pitää tehdä "uusi Suomen ennätys, 15 ällää!!!"
Vaatimukset vaihtelevat aloittain ja huonoa on se, että tällä hetkellä lukiossa olevat eivät vielä varmasti tiedä, mihin aineisiin pitäisi keskittyä. Jos taas lukio on jo käyty, eikä ole kirjoittanut tarvittavia aineita, niin sitten uusimaan/täydentämään ja mahdollisesti iltalukion kursseille.
En kannatta pääsykokeiden poistamista, yritän tässä vain keksiä joitakin ns. selviytymismahdollisuuksia.
Helsingissä ongelma on se että ei ole keskitason lukioita. On vain huippulukiot ja luuserilukiot. Meillä sitten vielä se, että kaikki lähilukiot on noita kovan keskiarvon lukioita. Ei kamalasti hotsita panostaa kahden tunnin koulumatkoihin, jotta pääsee lukioon jonka raja on 7,25.
OK, tuo on harmi. Nuoren kannalta varsinkin se on kurjaa, jos joutuu jo yläasteella tavoittelemaan lähes hölmöjä keskiarvovaatimuksia, jotta voi jatkaa lähilukiossa (jonne ehkä kaveripiirikin suuntaa). Koulussa on kuitenkin yli 10 ainetta, joten on ihan älytöntä, että melkein kaikesta pitäisi tulla kymppiä.
Mutta jatko-opintojen kannalta lukiolla ei ole väliä. Jos johonkin lukioon on pääsyraja joku 9,3, niin on selvä että sieltä kirjoitetaan KESKIMÄÄRIN huipputuloksia. Todennäköisesti samat huiput kirjoittaisivat yhtä hyvin myös jostain muusta koulusta, ja ehkä pienemmällä stressillä.
Esim. viime kevään kaksi "huippuylioppilasta", molemmilla 8 laudaturia, olivat Lohjan Yhteislyseosta, jonne pääsee 7,0 keskiarvolla. Lohjalta kirjoitti myös pari vuotta sitten 16-vuotias poika 10 laudaturia!
Jatkan sen verran, että minulla on sellainen käsitys että ainakin jotkut näistä huippuylioppilaista tulevat suht perinteisistä (uskovaisista) perheistä. Lapset ja nuoret ehdottomasti ovat eriarvoisessa asemassa, mutta mielestäni lähinnä yhdestä syystä: eheistä, kannustavista perheistä tulevat pärjäävät parhaiten.
Huippulukiot, asuinpaikka, vanhempien varallisuus ja preppauskurssit eivät ole oleellisia. Oppimateriaaleja, kertauskirjoja ym. voi lainata ilmaiseksi kirjastosta, netistä löytyy valtavasti aineistoa (esim. Youtubessa on loistavat historian ja yhteiskuntaopin luentovideot). Jos kotona on lukurauha eikä kännitappeluita ja lapset opetetaan ahkeriksi ja oma-aloitteisiksi, niin tällaisten perheiden vesat menestyvät.
Tietysti tämä tarkoittaa juuri sitä, että nuoret ovat epätasa-arvoisessa asemassa. Kannustavia vanhempia ja hyvää kotikasvatusta kun ei osteta millään rahalla. Huono-osaisemmilla on myös enemmän masennusta ym. aikuisenakin, joten voi mennä vuosia että nuori aikuinen saa elämänsä kuntoon.
Se 16-vuotias kuuluu lahkoon, kotikoulussa opiskeli ennen lukiota.
Nuo viimekeväiset pojat on käyneet ihan normikoulut. Ainakin tosien isä kyllä uskovainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Törkeintä minusta on se että se paine valuu aina vain alemmas. Pitää päästä hyvään yläkouluun ja pitää päästä hyvään lukioon. Jo nyt Helsingin lukioiden pääsyrajat on sietämättömät. Meillä lapsen keskiarvo on nyt 9,5 ja silti joutuu miettimään, että riittääkö tääkään. Haaveilee kahdesta lukiolinjasta, joille on pääsykoe. Uskaltaako sellaisiin hakea? Entä miten pitäisi parhaiten optimoida? Stressaa.
T. Ysiluokkalaisen äiti
Olen käynyt eliittilukion. Omat lapseni laittaisin mieluummin keskitason lukioon. Olen nähnyt 9.5 keskiarvon oppilaita, joilla 3-kymppisinä on opinnot kesken ja mt-diagnoosi. Olen myös nähnyt kasin oppilaita, jotka 25-vuotiaina ovat diplomi-insinöörejä ja lääkäreitä.
Jos haluaa esim. lääkäriksi, niin sinne katsotaan tällä hetkellä neljää ainetta: äidinkieli, vieras kieli + 2 seuraavista: matematiikka, fysiikka, kemia, biologia. Tässä ei sinänsä ole mitään ylivoimaista. Ylivoimaista on se, että perfektionistit uupuvat Laudatur-kilpailussa, kun pitää tehdä "uusi Suomen ennätys, 15 ällää!!!"
Vaatimukset vaihtelevat aloittain ja huonoa on se, että tällä hetkellä lukiossa olevat eivät vielä varmasti tiedä, mihin aineisiin pitäisi keskittyä. Jos taas lukio on jo käyty, eikä ole kirjoittanut tarvittavia aineita, niin sitten uusimaan/täydentämään ja mahdollisesti iltalukion kursseille.
En kannatta pääsykokeiden poistamista, yritän tässä vain keksiä joitakin ns. selviytymismahdollisuuksia.
Helsingissä ongelma on se että ei ole keskitason lukioita. On vain huippulukiot ja luuserilukiot. Meillä sitten vielä se, että kaikki lähilukiot on noita kovan keskiarvon lukioita. Ei kamalasti hotsita panostaa kahden tunnin koulumatkoihin, jotta pääsee lukioon jonka raja on 7,25.
OK, tuo on harmi. Nuoren kannalta varsinkin se on kurjaa, jos joutuu jo yläasteella tavoittelemaan lähes hölmöjä keskiarvovaatimuksia, jotta voi jatkaa lähilukiossa (jonne ehkä kaveripiirikin suuntaa). Koulussa on kuitenkin yli 10 ainetta, joten on ihan älytöntä, että melkein kaikesta pitäisi tulla kymppiä.
Mutta jatko-opintojen kannalta lukiolla ei ole väliä. Jos johonkin lukioon on pääsyraja joku 9,3, niin on selvä että sieltä kirjoitetaan KESKIMÄÄRIN huipputuloksia. Todennäköisesti samat huiput kirjoittaisivat yhtä hyvin myös jostain muusta koulusta, ja ehkä pienemmällä stressillä.
Esim. viime kevään kaksi "huippuylioppilasta", molemmilla 8 laudaturia, olivat Lohjan Yhteislyseosta, jonne pääsee 7,0 keskiarvolla. Lohjalta kirjoitti myös pari vuotta sitten 16-vuotias poika 10 laudaturia!
Jatkan sen verran, että minulla on sellainen käsitys että ainakin jotkut näistä huippuylioppilaista tulevat suht perinteisistä (uskovaisista) perheistä. Lapset ja nuoret ehdottomasti ovat eriarvoisessa asemassa, mutta mielestäni lähinnä yhdestä syystä: eheistä, kannustavista perheistä tulevat pärjäävät parhaiten.
Huippulukiot, asuinpaikka, vanhempien varallisuus ja preppauskurssit eivät ole oleellisia. Oppimateriaaleja, kertauskirjoja ym. voi lainata ilmaiseksi kirjastosta, netistä löytyy valtavasti aineistoa (esim. Youtubessa on loistavat historian ja yhteiskuntaopin luentovideot). Jos kotona on lukurauha eikä kännitappeluita ja lapset opetetaan ahkeriksi ja oma-aloitteisiksi, niin tällaisten perheiden vesat menestyvät.
Tietysti tämä tarkoittaa juuri sitä, että nuoret ovat epätasa-arvoisessa asemassa. Kannustavia vanhempia ja hyvää kotikasvatusta kun ei osteta millään rahalla. Huono-osaisemmilla on myös enemmän masennusta ym. aikuisenakin, joten voi mennä vuosia että nuori aikuinen saa elämänsä kuntoon.
Se 16-vuotias kuuluu lahkoon, kotikoulussa opiskeli ennen lukiota.
Nuo viimekeväiset pojat on käyneet ihan normikoulut. Ainakin tosien isä kyllä uskovainen.
OK. Joskus oli joku juttu siitä, että lääkikseen hakeutuu paljon uskovaisia. Jos katson omia opiskelutovereitani, niin olen täysin varma että lääkiksessä/hammaslääkiksessä on erittäin kova uskovaisedustus (valtaväestöön verrattuna). Kuitenkaan nämä nuoret eivät välttämättä ole mistään rikkaista perheistä. Lisäksi sellaiset nuoret, jotka harrastavat kilpaurheilua, näyttäisivät pärjäävän myös "opiskelukisassa".
Onkohan salaisuutena jokin työn ja itsekurin korostaminen, ja vähemmän telkkaria ja videopelejä?
Sisältääkö tämä uudistus kätketyn klausuulin, että alempien kansanluokkien jälkeläiset eivät saa menestyä koulussa. Äly ja yhteiskuntaluokka kun eivät korreloi mitenkään kovin vahvasti. Tietenkin eliitti kannustaa jälkeläisiään aktiivisemmin opiskelemaan, mutta mikään ei estä alaluokkiakaan kannustamasta. Korkeita arvosanojakin saadaan muuallakin kuin vain eliittikouluissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Törkeintä minusta on se että se paine valuu aina vain alemmas. Pitää päästä hyvään yläkouluun ja pitää päästä hyvään lukioon. Jo nyt Helsingin lukioiden pääsyrajat on sietämättömät. Meillä lapsen keskiarvo on nyt 9,5 ja silti joutuu miettimään, että riittääkö tääkään. Haaveilee kahdesta lukiolinjasta, joille on pääsykoe. Uskaltaako sellaisiin hakea? Entä miten pitäisi parhaiten optimoida? Stressaa.
T. Ysiluokkalaisen äiti
Olen käynyt eliittilukion. Omat lapseni laittaisin mieluummin keskitason lukioon. Olen nähnyt 9.5 keskiarvon oppilaita, joilla 3-kymppisinä on opinnot kesken ja mt-diagnoosi. Olen myös nähnyt kasin oppilaita, jotka 25-vuotiaina ovat diplomi-insinöörejä ja lääkäreitä.
Jos haluaa esim. lääkäriksi, niin sinne katsotaan tällä hetkellä neljää ainetta: äidinkieli, vieras kieli + 2 seuraavista: matematiikka, fysiikka, kemia, biologia. Tässä ei sinänsä ole mitään ylivoimaista. Ylivoimaista on se, että perfektionistit uupuvat Laudatur-kilpailussa, kun pitää tehdä "uusi Suomen ennätys, 15 ällää!!!"
Vaatimukset vaihtelevat aloittain ja huonoa on se, että tällä hetkellä lukiossa olevat eivät vielä varmasti tiedä, mihin aineisiin pitäisi keskittyä. Jos taas lukio on jo käyty, eikä ole kirjoittanut tarvittavia aineita, niin sitten uusimaan/täydentämään ja mahdollisesti iltalukion kursseille.
En kannatta pääsykokeiden poistamista, yritän tässä vain keksiä joitakin ns. selviytymismahdollisuuksia.
Helsingissä ongelma on se että ei ole keskitason lukioita. On vain huippulukiot ja luuserilukiot. Meillä sitten vielä se, että kaikki lähilukiot on noita kovan keskiarvon lukioita. Ei kamalasti hotsita panostaa kahden tunnin koulumatkoihin, jotta pääsee lukioon jonka raja on 7,25.
OK, tuo on harmi. Nuoren kannalta varsinkin se on kurjaa, jos joutuu jo yläasteella tavoittelemaan lähes hölmöjä keskiarvovaatimuksia, jotta voi jatkaa lähilukiossa (jonne ehkä kaveripiirikin suuntaa). Koulussa on kuitenkin yli 10 ainetta, joten on ihan älytöntä, että melkein kaikesta pitäisi tulla kymppiä.
Mutta jatko-opintojen kannalta lukiolla ei ole väliä. Jos johonkin lukioon on pääsyraja joku 9,3, niin on selvä että sieltä kirjoitetaan KESKIMÄÄRIN huipputuloksia. Todennäköisesti samat huiput kirjoittaisivat yhtä hyvin myös jostain muusta koulusta, ja ehkä pienemmällä stressillä.
Esim. viime kevään kaksi "huippuylioppilasta", molemmilla 8 laudaturia, olivat Lohjan Yhteislyseosta, jonne pääsee 7,0 keskiarvolla. Lohjalta kirjoitti myös pari vuotta sitten 16-vuotias poika 10 laudaturia!
Jatkan sen verran, että minulla on sellainen käsitys että ainakin jotkut näistä huippuylioppilaista tulevat suht perinteisistä (uskovaisista) perheistä. Lapset ja nuoret ehdottomasti ovat eriarvoisessa asemassa, mutta mielestäni lähinnä yhdestä syystä: eheistä, kannustavista perheistä tulevat pärjäävät parhaiten.
Huippulukiot, asuinpaikka, vanhempien varallisuus ja preppauskurssit eivät ole oleellisia. Oppimateriaaleja, kertauskirjoja ym. voi lainata ilmaiseksi kirjastosta, netistä löytyy valtavasti aineistoa (esim. Youtubessa on loistavat historian ja yhteiskuntaopin luentovideot). Jos kotona on lukurauha eikä kännitappeluita ja lapset opetetaan ahkeriksi ja oma-aloitteisiksi, niin tällaisten perheiden vesat menestyvät.
Tietysti tämä tarkoittaa juuri sitä, että nuoret ovat epätasa-arvoisessa asemassa. Kannustavia vanhempia ja hyvää kotikasvatusta kun ei osteta millään rahalla. Huono-osaisemmilla on myös enemmän masennusta ym. aikuisenakin, joten voi mennä vuosia että nuori aikuinen saa elämänsä kuntoon.
Se 16-vuotias kuuluu lahkoon, kotikoulussa opiskeli ennen lukiota.
Nuo viimekeväiset pojat on käyneet ihan normikoulut. Ainakin tosien isä kyllä uskovainen.
OK. Joskus oli joku juttu siitä, että lääkikseen hakeutuu paljon uskovaisia. Jos katson omia opiskelutovereitani, niin olen täysin varma että lääkiksessä/hammaslääkiksessä on erittäin kova uskovaisedustus (valtaväestöön verrattuna). Kuitenkaan nämä nuoret eivät välttämättä ole mistään rikkaista perheistä. Lisäksi sellaiset nuoret, jotka harrastavat kilpaurheilua, näyttäisivät pärjäävän myös "opiskelukisassa".
Onkohan salaisuutena jokin työn ja itsekurin korostaminen, ja vähemmän telkkaria ja videopelejä?
"Heh" - Seuraava menee nyt hieman ohi aiheen, mutta on vaihteeksi mukava kun joku on tuonut esille jotain myönteistä(kin) uskovaisista, koska tällä palstallahan heitä tavataan monesti halveksia. (- Tosin en ole varma onko, ueamman halveksunnan takana yksi ja sama trolli). - Monelle tuntuu olleen myös kokonaan vierasta, että ihminen voi olla samanaikaisesti uskossa, tai ainakin uskonnollinen ja toimia (luonnon)tieteen parissa, esimerkiksi toimimalla lääketieteellisen tutkimuksen parissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sisältääkö tämä uudistus kätketyn klausuulin, että alempien kansanluokkien jälkeläiset eivät saa menestyä koulussa. Äly ja yhteiskuntaluokka kun eivät korreloi mitenkään kovin vahvasti. Tietenkin eliitti kannustaa jälkeläisiään aktiivisemmin opiskelemaan, mutta mikään ei estä alaluokkiakaan kannustamasta. Korkeita arvosanojakin saadaan muuallakin kuin vain eliittikouluissa.
Toki. Mutta esim se lapsen sparraaminen ja läksyissä auttaminen tulee tämän myötä menemään ihan uusiin sfääreihin. Ja ne maksulliset preppauskursdit tulee lukioihin.
Kodin toimiminen/ toimimattomuus tunneilmastoineen ratkaisee usein lahjakkaankin lapsen koulumenestyksen sillä se vaikuttaa oppimiseen yllättävänkin paljon. Koko uudistus petaa niille erityisesti virkamiespaikkoja joille on hyvä tuki ja rahaakin kotona. Aikoinaan suosittiin ruotsinkielisiä virkamiehistöön nyt näyttää kokoomuksella ja kepueliitillä olevan sama missio. Kaikki valmistellaan loosheissa ja laitetaan uudet naamat ottamaan muutosikuja vastaan vaikka takana on kovien arvojen ukkokerho. He halveksuvat suomalaisia sillä korruptoituivat Eu ssa.
Ei Salikaan kuutosellaan olisi selvinnyt juristikouluun ilman tukea ja pääsykokeita. Nyt kun ollaan jo vallassa aletaan pöhöttyä ja pulauttaa " heikompia " ulos. Tympeää ja läpinäkyvää! Eliitti haluaa kasvattaa myötäilijöitä ei kriittisiä uusia näkökulmia tuovia kansalaisia joilla olisi tasapainoittava näkemys nykyisestä vallankäytöstä.
En ihmettelisi vaikka koululaisten taustat olisivat listoissa oliko suku punaisia vai valkoisia.... ja settiä ja kohtelua pukkaisi sitä mukaa kansalaisillemme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomattu tuo uskovaisedustus täälläkin esim lääkiksessä. Onkohan ohjeistettu ottamaan heitä jopa? Tai sisäpiiriin vuotaa pääsykokeet?
Vierailija kirjoitti:
Huomattu tuo uskovaisedustus täälläkin esim lääkiksessä. Onkohan ohjeistettu ottamaan heitä jopa? Tai sisäpiiriin vuotaa pääsykokeet?
Oulussa ainakin lestat suosii toisiaan sisäänpääsyssä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huomattu tuo uskovaisedustus täälläkin esim lääkiksessä. Onkohan ohjeistettu ottamaan heitä jopa? Tai sisäpiiriin vuotaa pääsykokeet?
Onko se niin vaikea uskoa, että tunnolliset tyypit menestyvät lääkiksen pääsykokeissa ihan oman ahkeruutensa ja lahjakkuutensa avulla.
Joo, minäkin tiedän yhden uskisperheen pojan, joka pääsi ekalla yrittämällä Helsingin lääkikseen. Sama poika oli lukioaikoina parhaittein joukossa lukiolaisten fysiikka- ja kemiakilpailussa. Kai ne sitten on käskenyt siellä fysiikkakilpailussakin suosia uskisperheiden lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Huomattu tuo uskovaisedustus täälläkin esim lääkiksessä. Onkohan ohjeistettu ottamaan heitä jopa? Tai sisäpiiriin vuotaa pääsykokeet?
Uskovaiset ei dokaa ja hillu kylillä/somessa p*skapalstoilla kaikkea vapaa-aikaansa. Enemmän aikaa lukea ja freesimmät aivot kuin monella ei-niin-kovin-uskovaisella.
Kiitos, ei kestä,
Terveisin Sherlock
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaa esim. lääkäriksi, niin sinne katsotaan tällä hetkellä neljää ainetta: äidinkieli, vieras kieli + 2 seuraavista: matematiikka, fysiikka, kemia, biologia.
Sori, viilaan pilkkua, mutta vaatimus on äidinkieli, pitkä vieras kieli, fy/ke/bi (valitse paras), matematiikka TAI joku muu ainereaali kuin fy/ke/bi.
Matikan arvosanaa ei siis tarvita lääkikseen pääsyssä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Törkeintä minusta on se että se paine valuu aina vain alemmas. Pitää päästä hyvään yläkouluun ja pitää päästä hyvään lukioon. Jo nyt Helsingin lukioiden pääsyrajat on sietämättömät. Meillä lapsen keskiarvo on nyt 9,5 ja silti joutuu miettimään, että riittääkö tääkään. Haaveilee kahdesta lukiolinjasta, joille on pääsykoe. Uskaltaako sellaisiin hakea? Entä miten pitäisi parhaiten optimoida? Stressaa.
T. Ysiluokkalaisen äiti
Olen käynyt eliittilukion. Omat lapseni laittaisin mieluummin keskitason lukioon. Olen nähnyt 9.5 keskiarvon oppilaita, joilla 3-kymppisinä on opinnot kesken ja mt-diagnoosi. Olen myös nähnyt kasin oppilaita, jotka 25-vuotiaina ovat diplomi-insinöörejä ja lääkäreitä.
Jos haluaa esim. lääkäriksi, niin sinne katsotaan tällä hetkellä neljää ainetta: äidinkieli, vieras kieli + 2 seuraavista: matematiikka, fysiikka, kemia, biologia. Tässä ei sinänsä ole mitään ylivoimaista. Ylivoimaista on se, että perfektionistit uupuvat Laudatur-kilpailussa, kun pitää tehdä "uusi Suomen ennätys, 15 ällää!!!"
Vaatimukset vaihtelevat aloittain ja huonoa on se, että tällä hetkellä lukiossa olevat eivät vielä varmasti tiedä, mihin aineisiin pitäisi keskittyä. Jos taas lukio on jo käyty, eikä ole kirjoittanut tarvittavia aineita, niin sitten uusimaan/täydentämään ja mahdollisesti iltalukion kursseille.
En kannatta pääsykokeiden poistamista, yritän tässä vain keksiä joitakin ns. selviytymismahdollisuuksia.
Helsingissä ongelma on se että ei ole keskitason lukioita. On vain huippulukiot ja luuserilukiot. Meillä sitten vielä se, että kaikki lähilukiot on noita kovan keskiarvon lukioita. Ei kamalasti hotsita panostaa kahden tunnin koulumatkoihin, jotta pääsee lukioon jonka raja on 7,25.
OK, tuo on harmi. Nuoren kannalta varsinkin se on kurjaa, jos joutuu jo yläasteella tavoittelemaan lähes hölmöjä keskiarvovaatimuksia, jotta voi jatkaa lähilukiossa (jonne ehkä kaveripiirikin suuntaa). Koulussa on kuitenkin yli 10 ainetta, joten on ihan älytöntä, että melkein kaikesta pitäisi tulla kymppiä.
Mutta jatko-opintojen kannalta lukiolla ei ole väliä. Jos johonkin lukioon on pääsyraja joku 9,3, niin on selvä että sieltä kirjoitetaan KESKIMÄÄRIN huipputuloksia. Todennäköisesti samat huiput kirjoittaisivat yhtä hyvin myös jostain muusta koulusta, ja ehkä pienemmällä stressillä.
Esim. viime kevään kaksi "huippuylioppilasta", molemmilla 8 laudaturia, olivat Lohjan Yhteislyseosta, jonne pääsee 7,0 keskiarvolla. Lohjalta kirjoitti myös pari vuotta sitten 16-vuotias poika 10 laudaturia!
Jatkan sen verran, että minulla on sellainen käsitys että ainakin jotkut näistä huippuylioppilaista tulevat suht perinteisistä (uskovaisista) perheistä. Lapset ja nuoret ehdottomasti ovat eriarvoisessa asemassa, mutta mielestäni lähinnä yhdestä syystä: eheistä, kannustavista perheistä tulevat pärjäävät parhaiten.
Huippulukiot, asuinpaikka, vanhempien varallisuus ja preppauskurssit eivät ole oleellisia. Oppimateriaaleja, kertauskirjoja ym. voi lainata ilmaiseksi kirjastosta, netistä löytyy valtavasti aineistoa (esim. Youtubessa on loistavat historian ja yhteiskuntaopin luentovideot). Jos kotona on lukurauha eikä kännitappeluita ja lapset opetetaan ahkeriksi ja oma-aloitteisiksi, niin tällaisten perheiden vesat menestyvät.
Tietysti tämä tarkoittaa juuri sitä, että nuoret ovat epätasa-arvoisessa asemassa. Kannustavia vanhempia ja hyvää kotikasvatusta kun ei osteta millään rahalla. Huono-osaisemmilla on myös enemmän masennusta ym. aikuisenakin, joten voi mennä vuosia että nuori aikuinen saa elämänsä kuntoon.
Se 16-vuotias kuuluu lahkoon, kotikoulussa opiskeli ennen lukiota.
Nuo viimekeväiset pojat on käyneet ihan normikoulut. Ainakin tosien isä kyllä uskovainen.
OK. Joskus oli joku juttu siitä, että lääkikseen hakeutuu paljon uskovaisia. Jos katson omia opiskelutovereitani, niin olen täysin varma että lääkiksessä/hammaslääkiksessä on erittäin kova uskovaisedustus (valtaväestöön verrattuna). Kuitenkaan nämä nuoret eivät välttämättä ole mistään rikkaista perheistä. Lisäksi sellaiset nuoret, jotka harrastavat kilpaurheilua, näyttäisivät pärjäävän myös "opiskelukisassa".
Onkohan salaisuutena jokin työn ja itsekurin korostaminen, ja vähemmän telkkaria ja videopelejä?"Heh" - Seuraava menee nyt hieman ohi aiheen, mutta on vaihteeksi mukava kun joku on tuonut esille jotain myönteistä(kin) uskovaisista, koska tällä palstallahan heitä tavataan monesti halveksia. (- Tosin en ole varma onko, ueamman halveksunnan takana yksi ja sama trolli). - Monelle tuntuu olleen myös kokonaan vierasta, että ihminen voi olla samanaikaisesti uskossa, tai ainakin uskonnollinen ja toimia (luonnon)tieteen parissa, esimerkiksi toimimalla lääketieteellisen tutkimuksen parissa.
Löytyisi muuten tytöillekin hyviä roolimalleja. Esim. maailman vaikutusvaltaisin nainen, kristillisdemokraattien Angela Merkel, on kvanttikemian tohtori. Suomessakin KD-puolueessa paljon menestyneitä, korkeasti koulutettuja naisia (vihreät valitsivat taas kerran miehen puheenjohtajakseen, vaikka vaativat lisää naisjohtajia). Eli tasa-arvonkaan kannalta perinteiset uutteruutta ja itsekuria korostavat arvot eivät ole ristiriidassa. Valtakulttuuri kannustaa nykyään heikkoon itsekuriin, esim. impulsiiviseen rahan ja ajan käyttöön.
Tämä (ehkä kiusallinen) tosiasia pitäisi muistaa: menestyminen vaatii enemmän ahkeruutta ja itsekuria kuin ÄLYÄ. En ole täysin samaa mieltä siitä, että älykkäimmät pitää saada parhaisiin jatko-opintoihin. Älykkyys ei takaa mitään.
Itsellä korkea ÄO ja yliopisto-opinnot takkusivat aluksi pahoin heikon itsekurin vuoksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kristillisten Päivi Räsänen on lääkäri. En oikein usko että hänestä on esikuvaksi kenellekään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomattu tuo uskovaisedustus täälläkin esim lääkiksessä. Onkohan ohjeistettu ottamaan heitä jopa? Tai sisäpiiriin vuotaa pääsykokeet?
Oulussa ainakin lestat suosii toisiaan sisäänpääsyssä.
Missä tiedekunnassa siellä on muka lestoilla sellainen yliedustus, että suosiminen olisi edes teoriassa mahdollista? Kyllä siinä äkkiä tiedekunnan muu henkilökunta laittaisi kuriin (ja todennäköisesti hankkisi myös potkut) sellaiselle työntekijälle, joka suosisi sisäänpääsyssä uskonveljiään/sisariaan.
En ole siis itse lesta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomattu tuo uskovaisedustus täälläkin esim lääkiksessä. Onkohan ohjeistettu ottamaan heitä jopa? Tai sisäpiiriin vuotaa pääsykokeet?
Oulussa ainakin lestat suosii toisiaan sisäänpääsyssä.
Missä tiedekunnassa siellä on muka lestoilla sellainen yliedustus, että suosiminen olisi edes teoriassa mahdollista? Kyllä siinä äkkiä tiedekunnan muu henkilökunta laittaisi kuriin (ja todennäköisesti hankkisi myös potkut) sellaiselle työntekijälle, joka suosisi sisäänpääsyssä uskonveljiään/sisariaan.
En ole siis itse lesta
Kasvatustiede.
Vierailija kirjoitti:
Kristillisten Päivi Räsänen on lääkäri. En oikein usko että hänestä on esikuvaksi kenellekään.
Päivi Räsänen: 6 ällän ylioppilas, lääkäri, pitkän uran tehnyt poliitikko, pitkässä ja onnellisessa avioliitossa, viisi elämässään hyvin menestynyttä lasta, jotka ilmeisesti myös jakavat kotinsa arvot.
Jos et tykkää Räsäsen politiikasta/uskonnollisuudesta, niin ok. Mutta riippumatta siitä, mitä arvoja jakaa toisen kanssa, niin mielestäni tuota Räsäsen "ansioluetteloa" voi pitää aika hemmetin kovana kenelle tahansa naiselle (ja miehelle myös)!
Itse olen onnellinen, että olen voinut elämässäni oppia paljon erilaisilta ihmisiltä, usein sellaisilta joilla on keskenäänkin ihan erilaisia mielipiteitä. Nytkin luen innolla erään sijoitusgurun oppeja, vaikka hän henkilönä on mielestäni hyvin vastenmielinen.
Mutta lukiomenestyksen perusteella valitaan vain osa opiskelijoista. Pääsykoevalinta säilyy tietylle prosentille hakijoista.
En oikein usko, että Suomen lukiot olisivat kovin erilaisia siinä suhteessa, millaisia mahdollisuuksia ne tarjoavat hyviin suorituksiin. Itse kävin erään pienen lukion maaseudulla. Hienosti meni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristillisten Päivi Räsänen on lääkäri. En oikein usko että hänestä on esikuvaksi kenellekään.
Päivi Räsänen: 6 ällän ylioppilas, lääkäri, pitkän uran tehnyt poliitikko, pitkässä ja onnellisessa avioliitossa, viisi elämässään hyvin menestynyttä lasta, jotka ilmeisesti myös jakavat kotinsa arvot.
Jos et tykkää Räsäsen politiikasta/uskonnollisuudesta, niin ok. Mutta riippumatta siitä, mitä arvoja jakaa toisen kanssa, niin mielestäni tuota Räsäsen "ansioluetteloa" voi pitää aika hemmetin kovana kenelle tahansa naiselle (ja miehelle myös)!
Itse olen onnellinen, että olen voinut elämässäni oppia paljon erilaisilta ihmisiltä, usein sellaisilta joilla on keskenäänkin ihan erilaisia mielipiteitä. Nytkin luen innolla erään sijoitusgurun oppeja, vaikka hän henkilönä on mielestäni hyvin vastenmielinen.
Vastenmielinen kylmyyttä hohkaava itsekeskeinen idiootti.
Ja meriiteistään huolimatta asuu jossain Riksun takamailla ja miehensä äiti hoiti hänen lapsensa. Rivikansanedustaja kaikesta tunkemisesta huolimatta.
Alue: Aihe vapaa
Tiedän. On mun oma vanha Alma Mater, tuo Lohjan Yhteislyseo.
Olemme myös miettineet Lohjalle muuttamista, kun siellä on kakkosasunto, mutta siellä taas keksittiin säästää lasten kielivalikoimista, eikä siellä voi lukea kuin a-enkkua ja b-ruotsia. Mun lastem ois pitänyt luopua a-ranskasta. Lisäksi yläkoulu oli niin homeessa, että pääsi pääuutisiin. Että näin lapsista huolehditaan.