Tuntematon pikkutyttö kaupassa " Äiti ei anna mun syödä karkkia"
En ole myyjä vaan asiakas, ostin eväitä töihin ja meni hakemaan suklaapatukkaa kun tämä tyttö avautui yllättäen minulle. Ehkä siksi, kun luuli minun kyttäävän jotenkin ostoksiaan ,vaikka vasta tytön alettua puhua huomasin suklaalevyn ja rapisevan pussin jossa oli olettavasti munkki .
Enkä suoraan sanoen ihmettele, että äiti on kieltänyt karkit. Tyttöparka oli valtava. Voisin kaunistella ja sanoa että pyöreä, mutta totuus on että lapsi oli pahasti ylipainoinen ! Kyllähän itsekin tuli 80-luvulla joskus haettua koulumatkalla munkkipossu ja pillimehu, mutta ne kalorit liikuttiinkin pois.
Eikä tuo tyttö ollut edes ensimmäinen lihava lapsi jonka olen nähnyt, en ymmärrä mikä johtaa tuohon tilanteeseen! Salasyöminen, vanhempien välinpitämättömyys, geenit?
Kommentit (11)
Yritti pyytää aikuiselta apua, kun oma tahdonvoima ei riitä. Olisit ehdottanut jotain terveellistä tilalle.
Tuollainen totaalikielto taitaa vain lisätä ongelmia sen sijaan, että sillä saataisiin toivottuja tuloksia aikaan.
Miten usein ihan oikeasti joku tuntematon sanoo tuollaista toiselle aivan puskista? :D Hohhoijaa kun on taas jännä stoori.
Vierailija kirjoitti:
Yritti pyytää aikuiselta apua, kun oma tahdonvoima ei riitä. Olisit ehdottanut jotain terveellistä tilalle.
No tuskinpa nyt sentään! :D Eiköhän tuo ollut vain toteamus "Äiti ei anna minun syödä karkkeja". Tuskin olisi riemusta hyppinyt, jos tuntematon aikuinen olisi repinyt suklaan kädestä ja antanut porkkanapussin tilalle!
Vierailija kirjoitti:
Miten usein ihan oikeasti joku tuntematon sanoo tuollaista toiselle aivan puskista? :D Hohhoijaa kun on taas jännä stoori.
Öö..lapset? Minulle on tuntematon pikkutyttö sanonut hammaslääkärin odotusaulassa "mua jännittää kun multa porataan reikä" ja tuntematon pikkupoika kirjastolla " mun siskolla on pissatulehdus!"
Olin jonkin aikaa myyjänä pienessä Siwassa, lähellä ala-astetta ja oli hyvin yleinen näky että lapset tulivat aamutuimaan ostamaan energiajuomaa/mehua/limsaa ja jonkun karkkipussin tai keksipaketin. Koetin aluksi toimia lain mukaan ja olla myymättä energiajuomaa noin nuorille, mutta sain valitukset ja myöhemmin tajusin että eihän mikään kauppa tai kioski tuota sääntöä noudata! :(
Vierailija kirjoitti:
Olin jonkin aikaa myyjänä pienessä Siwassa, lähellä ala-astetta ja oli hyvin yleinen näky että lapset tulivat aamutuimaan ostamaan energiajuomaa/mehua/limsaa ja jonkun karkkipussin tai keksipaketin. Koetin aluksi toimia lain mukaan ja olla myymättä energiajuomaa noin nuorille, mutta sain valitukset ja myöhemmin tajusin että eihän mikään kauppa tai kioski tuota sääntöä noudata! :(
Kiinnostaisi tietää, onko tämä jälkiruoka, vai eivätkö syö tarpeeksi tukevaa aamiaista kotona?
Hitto että nuo energiajuoma ovatkin muuten kaloripommeja! Join niitä yhteen aikaan yövuorossa, kaksi tai kolme tölkillistä per yö ja ihmettelin, miten housut alkoivat kiristää vaikken syönyt normaalia enempää enkä mättänyt herkkuja ja pyöräilin töihin. Ne olivat ne energiajuomat, en ollut tajunnut että nehän ovat käytännössä hereillä pitävää limsaa!
Minäkin käytin lapsena ja nuorena melkein kaikki rahani herkkuihin. Salaa kävin ostamassa ja söin ne. Vasta vanhempana olen tajunnut että toi johtui siitä että mulla oli vaan nälkä. Meillä kotona syötiin tyyliin yksi peruna jokaiselle ja vähän kastiketta. Vanhemmat oli ylilaihoja ja arvostivat vaan laihuutta ja syömättömyyttä.
Harmittaa etten tajunnut ostaa rahoillani jotain terveellistäkin ja syödä sitä salaa. Esim uimahallista kävellessä kotiin saatoin syödä koko suklaalevyn. Mä olin normaalin painoindeksin ylärajalla, ja sekös vanhempia aina harmitti.
Vierailija kirjoitti:
Miten usein ihan oikeasti joku tuntematon sanoo tuollaista toiselle aivan puskista? :D Hohhoijaa kun on taas jännä stoori.
No lapset kyllä puhuu tuntemattomillekin erikoisia juttuja.
Tuskinpa äiti on välinpitämätön, kun on herkut kieltänyt. Huononpi homma, että lapsi on saanut jostain rahaa ja käy noin salaostoksilla.