Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Vaimo ei rakasta, ei halua seksiä eikä ehkä ole koskaan halunnutkaan...

Rakastava Mies
26.09.2017 |

Me ollaan oltu 12 vuotta yhdessä ja edetty sikäli tyypillisellä kaavalla että ensin rakastuttiin kiihkeästi, vietettiin paljon aikaa pariskuntana ja sitten tuli lapset ja talonrakennukset ym. kuvioihin ja arki muuttui. Kuitenkin tuossa vielä muutama kuukausi sitten elin sellaisessa (harhaisessa?) käsityksessä että kunhan tästä lapset vähän kasvaa ja saadaan enemmän aikaa niin voidaan taas panostaa siihen kahdenkeskiseen aikaan ja tekemiseen ja sen seurauksena taas mm. seksielämän suhteen olisi aktiivisempaa.

Mitään suuria riitoja meillä ei ole ollut eikä erimielisyyksiä isoista asioista ja ollaan molemmat joustettu puolin ja toisin isommissa ja pienemmissä asioissa. Sen takia myös rakastan vaimoani niin paljon. Nyt viimeiset pari kuukautta olemme sitten olleet todella pahassa kriisissä. Mulle on tehty selväksi että hän ei halua seksiä, eikä tunteita enää ole ja että ei hän ole oikein koskaan siitä seksistä niin nauttinutkaan. Ollaan käyty pariterapiassa ja sen aikana ja meidän kahden välisissä keskusteluissa tämä on toistettu niin että mun on pakko kai vain alkaa hyväksymään se tosiasia. Pariterapiassa olemme toki oppineet sen että tällaisia kausia tulee ja pitkissä parisuhteissa pitää hyväksyä se, jotta suhde kestää. Viime viikkoina vaimo on viihtynyt heikosti kotona. Tekee pitkiä päiviä ja viihtyy muutenkin iltamenoissa ja harrastuksissa. Näinä pitkinä yksinäisinä iltoina olen lapset nukkumaan saateltuani pohtinut asiaa yksikseni ja kuvitellut suurennelleeni näitä pelkoja mutta nyt kun ne on niin selkeästi ja useampaan tuotu esille, olen ihan romuna.

En usko että on toista miestä mutta voi sekin olla totuus. Mun ei ole mitenkään erityisen vaikea tehdä uusia tuttavuuksia ja toisinaan tulee tällaisia pieniä ihastumisia jotka ovat molemminpuolisia mutta pettämisen tielle en ole lähtenyt. Jotenkin nyt tuntuu siltä että on niin väärin että en saa vastarakkautta siltä ihmiseltä jolta kaikkein eniten haluaisin, en tiedä tuleeko se muuttumaan ja kuinka kauan pitää olla valmis odottamaan?

Vielä jokin aika sitten haaveilin siitä että palataan entiseen mutta jos se entinenkin on ollut toispuoleista niin haluanko palata siihenkään? Vaimo sanoo toivovansa että tunteet palaa mutta ei toisaalta ole kiinnostunut esimerkiksi panostamaan kahdenkeskiseen aikaan tai oikein mihinkään niin jotenkin se tuntuu ihan turhalta höpinältä. Nyt tänään mietin ensimmäistä kertaa että on ihan mahdollista että ero tulee ja kysyn itseltäni paraneeko se odottamalla vai ei?

Kommentit (23)

Vierailija
21/23 |
17.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kun mulla on tullut se seksimitta täyteen eksien kanssa, niin olen kyllä hhalunnut silti seksiä, mutta muiden kanssa vain, en enää mieheni. Noissa on kyllä käynyt aina niin, että syy miksi en miestä ole enää halunnut, on johtunut miehestä, ei minusta. Mies on yhtäkkiä ollut iltaisin pääkipuinen, tai olisi halunnut vain suorittaa yhdynnän. Itse kun tarvitsen seksiin virittäytymistä(siis tykkään pikahommistakin, mutta silloin se virittäytymisen taso on jatkuvasti korkealla, jolloin pikahommiin on kova palo myös, kuten kaikkeen muuhunkin seksijuttuun) Lisäksi minä pidän siitä että seksi kestää ja siinä on välivaiheita. Voin hyvin harrastaa vaikka koko päivän. Jos tulisi tilanne että saisin lapsen ja tuollaista pitkää seksiä olisi luvassa seuraavan kerran joskus 6v päästä, niin en todellakaan jaksaisi odottaa vaan järjestäisin sitä sitten jonukn toisen kuin meiheni kanssa. Nykyisen miehen kanssa on seksi-into lopahtaut myös, mutta nyt kyse ei ole miehestä, vaan minusta itsestäni. Elämäntilanne on kertakaikkiaan niin rankka että seksihalut ovat kaikonneet lähes kokonaan. Ollaan sovittu miehen kanssa että pyritään rakastelemaan heti kun  minulla vähänkään viisari värähtelee, mutta tosiasiassa se viisari värähtelee ihan miten sattuu, ja aina on joko hän tai minä töissä, lapseni juuri tulossa kotiin, tai hänen lapsensa viikonloppukylässä, ja päiväaika jolloin pyörivät jaloissa. Olen jo heittämässä pyyhettä kehään, ja olen miehellekin sanonut, että jos parisuhdeaika ja seksiaika jää kaiken muun jalkoihin, niin sitten on varmaan vain pakko hyväksyä että seksiä ei ole. En minä pysty syttymään sillä sekunnilla kun olisi ehkä 5 min aikaa seksiin, vaan kaipaan nimen omaan sitä pitkää hellimistä ja olemista hetkessä, ja virittäytymistä tunnelmaan. Erota en silti halua, eikä mieskään. Tokihan sitä voisi ehdottaa että hän voisi käydä hoitamassa seksihommat muualla, kun minä "en anna", mutta toisaalta jos hän kykenee järjestämään tuollaista seksiaikaa jollekin toiselle, mutta ei miun kanssani, niin ehkä olisi sitten parempikin erota.

Ainakin minulle jäi viestistäsi kuva, että kyse on nimenomaan siitä, että sinä et pysty virittäytymään siinä ajassa mitä teidän elämäntilanteessa on mahdollista järjestää. Sitten viimeisessä lauseessa alatkin syyttelemään miestä ettei hän järjestä teille yhteistä seksiaikaa. Mitä sinä itse teet tämän asian eteen? Oletko sinä yrittänyt järjestellä omia menojasi, jotta teillä olisi mahdollisuus viettää enemmän aikaa yhdessä? Olet sinä järjestänyt romanttista minilomaa tai pientä yllätystä arkeen? Jos yhteistä aikaa ei vain pysty paljoa järjestämään ja molemmat seksiä kaipaa, niin mikset voisi yrittää itse viritellä itseäsi päivän mittaan? Jos jätät sen miehen tehtäväksi, niin sitten vain odotatte, kunnes sitä yhteistä aikaa on riittävästi.

Vierailija
22/23 |
17.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mikäli kyseessä olisi vain halujen ja rakkauden hiipuminen kiireisessä lapsiperheen arjessa, asiat voisi korjata. Kuitenkin ap mainitsee pari perustavanlaatuista ongelmaa

1) Vaimo on kertonut että ei olisi oikeastaan alunperinkään ollut kiinnostunut seksuaalisesti tai rakastunut. Miten voi korjata sellaista, mikä on ollut valetta ja feikkiä? Itse ainakin kokisin tuollaisen tunnustuksen vievän täysin pohjan kaikesta.

2) Vaimoa kiinnostaa enemmän muu elämä kuin suhteen korjaaminen. Ei kukaan yksin voi parisuhdetta korjata. Kuulostaa siltä että vaimo on jo siirtynyt / siirtymässä muille apajille ja parisuhdeterapia on vain joku välietappi, jotta voi kuitata lähtiessä "kaikkemme yritettiin, terapiakin suoritettu" ja huono omatunto vaikenee.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/23 |
05.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sama täällä mutta ei olla terapiassa käyty vaimo ei helli elä halaa ei seksiä itse rakastan ja olen ollut uskollinen vaikka ihastuksia ja mahdolisuuksia olisi useitakin mut aisti sanoi noin kolme v sitten seksi oli poissa olevaa ja loppu siihen itse yrittänyt halailla ja kysellä missä vika mut vaimo suuttuu eikä vastausta viimeksi tiuskas hommaa joku sänkyyn ettävoit käydä sitä jatkuvasti panemassa vastasin että ei panot kiinnosta vaan oman rakkaan kanssa rakastelu siitä tulikin sitten illan poissa oleva vaimo