Onko mahdollista, että 4-vuotias osaa puhua seitsemää kieltä (oman äidinkielensä lisäksi) olematta keskivertoa älykkäämpi?

https://www.rbth.com/science_and_tech/2016/10/28/4-year-old-russian-gir…

On muuten voinut täyttää jo 5 vuotta, mutta se on kai kysymyksen kannalta epäoleellista. :)

Ap

Ja otsikkoon tuli virhe, osaa siis kuutta kieltä oman äidinkielensä lisäksi.

Ap

Mua kiinnostais se että mitä hän osaa sanoa noilla seitsemällä kielellä? Onko opetettu loruja jotka koostuvat eri kielistä.

Vierailija kirjoitti:

Mua kiinnostais se että mitä hän osaa sanoa noilla seitsemällä kielellä? Onko opetettu loruja jotka koostuvat eri kielistä.

Äitinsä huomasi, että oli kiinnostunut jo 2-vuotiaana kielistä, joten alkoi opettaa hänelle niitä. Osaa enemmän kuin mitä small talkiin tarvitaan.

Ap

Minä veikkaan ihan normaalia ÄO:ta. Lapset oppii kieliä nopeasti.

Vierailija kirjoitti:

Minä veikkaan ihan normaalia ÄO:ta. Lapset oppii kieliä nopeasti.

Minä taas veikkaan tavallista korkeampaa. Ylipäätään jo se, että on noin kiinnostunut jonkin opettelusta, kertoo älyllisyydestä. Ja mielestäni kuusi kieltä on aika paljon, varsinkin 4-vuotiaalle.

Ap

Savantit oppivat kielen muutamassa päivässä. Esimerkki Daniel Tammet.

Ao mittaa lähinnä matemaattis-loogista päättelykykyä, joten ei välttämättä ole erityisen "älykäs", voi olla jopa kesimääräistä vähemmän älykäs, koska usein matemaattis-loogiset ihmiset ovat heikkoja kielissä ja päinvastoin..

Syf kirjoitti:

Ao mittaa lähinnä matemaattis-loogista päättelykykyä, joten ei välttämättä ole erityisen "älykäs", voi olla jopa kesimääräistä vähemmän älykäs, koska usein matemaattis-loogiset ihmiset ovat heikkoja kielissä ja päinvastoin..

Kyllä yleensä ihmiset, joille on helppoa oppia matematiikkaa, on myös helppoa oppia kieliä. Ja näitä ihmisiä arjessa kutsutaan älykkäiksi.

Erikseen ovat sitten kiinnostuksen kohteet. Suomessakin vielä jokunen vuosikymmen sitten piti valita joko matematiikkalinja tai kielilinja.

Osaako hän lukea esim Shakespearea originaaleina? Tuskin. Kyllä se kieli taito on tällaista 100 sanan taitoa.

Näinhän se on suomessakin. Moni työpaikalla kehuskelee lähes native englanninkielen osaamisellaan. Mutta kun eteen pannaan vaikka Hamlet englanniksi, tulee aika vaikea tilanne.

Vierailija kirjoitti:

Osaako hän lukea esim Shakespearea originaaleina? Tuskin. Kyllä se kieli taito on tällaista 100 sanan taitoa.

Mitä 'tällaista', tarkoitatko siis jotain sellaista,kuin millaista se  itselläsi on ?

Vierailija kirjoitti:

Syf kirjoitti:

Ao mittaa lähinnä matemaattis-loogista päättelykykyä, joten ei välttämättä ole erityisen "älykäs", voi olla jopa kesimääräistä vähemmän älykäs, koska usein matemaattis-loogiset ihmiset ovat heikkoja kielissä ja päinvastoin..

Kyllä yleensä ihmiset, joille on helppoa oppia matematiikkaa, on myös helppoa oppia kieliä. Ja näitä ihmisiä arjessa kutsutaan älykkäiksi.

Erikseen ovat sitten kiinnostuksen kohteet. Suomessakin vielä jokunen vuosikymmen sitten piti valita joko matematiikkalinja tai kielilinja.

Arjessa kyllä kutsutaan älykkäiksi, mutta jos puhutaan älykkyysosamäärästä ni se ei mittaa kielellistä älykkyyttä. Itse esimerkiksi olen erityisen hyvä matematiikassa ja muussa päättelyssä (korkea ao), mutta huono kielissä ja omaan huonon sävelkorvan. 

Syf kirjoitti:

Ao mittaa lähinnä matemaattis-loogista päättelykykyä, joten ei välttämättä ole erityisen "älykäs", voi olla jopa kesimääräistä vähemmän älykäs, koska usein matemaattis-loogiset ihmiset ovat heikkoja kielissä ja päinvastoin..

Ei ole totta. Kyllä oikeasti kielellinen, matemaattis-looginen ja musikaalinenkin lahjakkuus kytkeytyvät usein toisiinsa. Useimmilla monen ällän ylioppilailla on sekä laajat matikat että fysiikat plus useita kieliä. (Terv kuutta kieltä puhuva fyysikko)

Alkuperäiseen kysymykseen on vaikea vastata. Lapset ovat luontaisia kielen oppijoita. Monikielisyyskin on helppoa lapsille, jos asuvat sellaisessa ympäristössä. Mutta eihän se älykkyyskään poissuljettua tuossa ole.

Näyttävät lingvistivanhemmat onnistuneen vakuuttavasti  lapsensa manipuloinnissa toistamaan perässään...

Vierailija kirjoitti:

Syf kirjoitti:

Ao mittaa lähinnä matemaattis-loogista päättelykykyä, joten ei välttämättä ole erityisen "älykäs", voi olla jopa kesimääräistä vähemmän älykäs, koska usein matemaattis-loogiset ihmiset ovat heikkoja kielissä ja päinvastoin..

Ei ole totta. Kyllä oikeasti kielellinen, matemaattis-looginen ja musikaalinenkin lahjakkuus kytkeytyvät usein toisiinsa. Useimmilla monen ällän ylioppilailla on sekä laajat matikat että fysiikat plus useita kieliä. (Terv kuutta kieltä puhuva fyysikko)

No menee saivarteluksi mutta korjataan: Poistetaan se "usein", eli  matemaattisesti älykäs ei VÄLTTÄMÄTTÄ ole kielellisesti lahjakas ja sama päinvastoin.

Hyvällä sävelkorvalla ja muistilla voinee kielien opiskelussa paikata matalaa ao:ta.

Onko tuollainen kovin  monien kielten 'osaaminen' (vailla minkäänlaista niiden kulttuurin tuntemusta) sittenkään niin kovin hyödyllistä sinänsä ?

Melkein kuin olisivat kouluttaneet ja temputtaneet lapsukaisestaan esiteltävän  äänityslaitteen . . .

Minä olen surkea matemaattisessa osaamisessa, mutta kieliä minun on helppo oppia ja opin ne nopeasti. Kielten oppimisessa auttaa musikaalisuuteni. Äo:tani en ole koskaan mitannut, mutta veikkaan, että se ei olisi korkea juurikin matemaattisen lahjattomuuteni vuoksi. Ei siis välttämättä ole yhteyttä korkealla äo:lla ja kielten oppimisella. 

Taidosta on hyötyä jos ylläpitää. Moni vain unohtaa lapsena opitut.