Miten sinä olet saanut järjestettyä itsellesi 3–4 tuntia omaa aikaa ja vähintään kaksi tuntia parisuhdeaikaa joka päivä lapsen syntymän jälkeenkin?

Pidän lapset mummolassa puolet viikosta ja koko viikonloput, niin kyllä sitä aikaa laskennallisesti sen verran tulee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä ei kannata hankkia lasta jos tarvii noin paljon omaa aikaa ja parisuhdeaikaa.

Onko tuo nyt sitten niin paljon? Eivätköhän useimmat pitään seurustelleet parit halua olla yhdessä vähintään tuon kaksi tuntia päivässä. Ehkä väljemmästä suhteesta pitävät, omissa asuinnoissa vuosikausia asuvat parit ovat tähän poikkeus, mutta he tuskin ovat hankkimassa yhteisiä lapsia... AP

Kyllä mutta heille on ok että vauva on mukana siinä yhdessä olossa.

Vierailija kirjoitti:

Oletko ap kokoaikatyössä kodin ulkopuolella? Mietin, että miten sinulla riittää aika ilman lapsiakaan? Ja ihan joka päivä tarvitset omaa aikaa? Ja ehkä teillä käy siivooja? Koska eihän tossa ainakaan kotitöihin jää aikaa, ellei sitten mirs hoida niitä sinun omalla ajallasi?

Minulla menee töihin työmatkoineen 8 tuntia päivässä. Kotitöihin ja kokkaamiseen menee keskimäärin tunti. Kieltämättä oman ajan ja parisuhdeajan rajat välillä hämärtyvät, koska esimerkiksi tuo valokuvaaminen on meille yhteinen harrastus, ja vaikkapa kirjan lukeminen vierekkäin sohvalla, koivet limittäin, on sekä omaa aikaa että parisuhdeaikaa. Introvertit ehkäymmärtävät... :)

En tarkalleen muista, koska minulla olisi viimeksi ollut sellainen päivä, ettei minulla olisi ollut omaa aikaa. Ehkä nuoruudessa jossakin leirillä, joka oli täynnä ohjelmaa aamusta iltaan. Se oli TODELLA uuvuttavaa. AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä mitä tarkoitat noilla määrittelyillä. Minä pidän vaunulenkillä käyntiä omana aikana, saanhan siinä päivän liikunta-annokseni suoritettua. Lapsi myös nukkuu kauemmin kuin minä ja menee aikaisemmin nukkumaan. Kun selvittelee asian niin, että lapsi nukkuu samaan aikaan kuin mies on kotona, saa kivasti parisuhdeaikaa. Ei sitä muuten kahta tuntia tarvitse, panna ehtii nopeamminkin ja televisiota voi katsella kun lapsi on hereilläkin.

Miten jollain vaunulenkillä saa päivän liikunnan suoritettua? Se ei ole edes teoriassa mahdollista

Kyllä useimmat ihmiset pitävät parin tunnin reipasta kävelylenkkiä liikuntana. Niinä päivinä kun pääsen, käyn sitten uimassa.

Saan toki ns omaa aikaa esim niin että lähden kavereille kylään, kahville kaupungille tm. Tai mies lähtee lasten kanssa puistoon, hop Loppiin tm ja olen yksin kotona useamman tunnin. Mutta ei tätä kyllä joka päivä kaipaa eikä toki olisi joka päivä mahdollistakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No useimmat kai kasvavat henkisesti lapsen saatuaan ja monet jo pariuduttuaan alkavat arvostaa kotona vietettyä ns. Perheaikaa. En ainakaan itse enää seurustellessanikaan kaivannut mitään omaa aikaa 3-4 tuntia päivässä. Omat harrastukset toki oli ja on, mutta kyllä ennen lapsiakin katseltiin kotona tv.tä ja kokkailtiin yhdessä, siivottiin ja remontoitiin kotia yhdessä. Näin ollaan jatkettu lasten jälkeenkin. Omaa aikaa saa edelleen kun siltä tuntuu. Aikaa ilman lapsia kahdestaan saamme iltaisin ja lastenhoitajan ja mummun avulla viikonloppuisin.

Minä olen kaivannut omaa aikaa ihan lapsesta saakka. Ei se ole sellainen asia, josta voi "henkisesti kasvaa" eroon. :)

Saisitko omaa aikaa 3–4 tuntia päivässä, jos olisi tarve? Miten sen järjestäisit? AP

No, minä opiskelin korkeakoulututkinnon lapsenhoidon ohessa ja parisuhdekin kukoisti. Jostain aina täytyy tinkiä ja miettiä mikä on tärkeää. Kaunokirjallisuutta esimerkiksi ei juurikaan ole ollut aikaa lukea, mutta onhan tätä elämää jäljellä perhetyä enemmän siihen kun lapset ovat isompia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko ap kokoaikatyössä kodin ulkopuolella? Mietin, että miten sinulla riittää aika ilman lapsiakaan? Ja ihan joka päivä tarvitset omaa aikaa? Ja ehkä teillä käy siivooja? Koska eihän tossa ainakaan kotitöihin jää aikaa, ellei sitten mirs hoida niitä sinun omalla ajallasi?

Minulla menee töihin työmatkoineen 8 tuntia päivässä. Kotitöihin ja kokkaamiseen menee keskimäärin tunti. Kieltämättä oman ajan ja parisuhdeajan rajat välillä hämärtyvät, koska esimerkiksi tuo valokuvaaminen on meille yhteinen harrastus, ja vaikkapa kirjan lukeminen vierekkäin sohvalla, koivet limittäin, on sekä omaa aikaa että parisuhdeaikaa. Introvertit ehkäymmärtävät... :)

En tarkalleen muista, koska minulla olisi viimeksi ollut sellainen päivä, ettei minulla olisi ollut omaa aikaa. Ehkä nuoruudessa jossakin leirillä, joka oli täynnä ohjelmaa aamusta iltaan. Se oli TODELLA uuvuttavaa. AP

Ehkä on parasta, että jätät ne lapset hankkimatta. Joudut todellakin tinkimään rankasti vapaa-ajastasi, jos teet lapsia. Ellet sitten ulkoista lähes täysin lapsesi hoidon, mutta mitä järkeä siinä olisi. Tarkoittaen, että miksi tekisit lapsen, kun et haluaisi kuitenkaan hoitaa häntä tarvittavaa määrää, kun oma aika on sulle niin kallista?

Mikä nyt on mammat? Eihän mistään tarvitse luopua, kun lapsia hankkii? Niinhän te aina lapsettomille uskottelette.

:D :D :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No useimmat kai kasvavat henkisesti lapsen saatuaan ja monet jo pariuduttuaan alkavat arvostaa kotona vietettyä ns. Perheaikaa. En ainakaan itse enää seurustellessanikaan kaivannut mitään omaa aikaa 3-4 tuntia päivässä. Omat harrastukset toki oli ja on, mutta kyllä ennen lapsiakin katseltiin kotona tv.tä ja kokkailtiin yhdessä, siivottiin ja remontoitiin kotia yhdessä. Näin ollaan jatkettu lasten jälkeenkin. Omaa aikaa saa edelleen kun siltä tuntuu. Aikaa ilman lapsia kahdestaan saamme iltaisin ja lastenhoitajan ja mummun avulla viikonloppuisin.

Minä olen kaivannut omaa aikaa ihan lapsesta saakka. Ei se ole sellainen asia, josta voi "henkisesti kasvaa" eroon. :)

Saisitko omaa aikaa 3–4 tuntia päivässä, jos olisi tarve? Miten sen järjestäisit? AP

Lapseni ovat jo isoja ja muuttaneet pois kotoa, niin että omaa aikaa minulla riittää.  Jos olisin tarvinnut sitä takavuosina enemmän kuin kotipiirin järjestelyillä (mies hoitaa, naapuriapu, kummitäti tulee jeesaamaan...) olisi onnistunut, olisin ostanut vaikka jonkun lukiolaistytön jeesaamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko ap kokoaikatyössä kodin ulkopuolella? Mietin, että miten sinulla riittää aika ilman lapsiakaan? Ja ihan joka päivä tarvitset omaa aikaa? Ja ehkä teillä käy siivooja? Koska eihän tossa ainakaan kotitöihin jää aikaa, ellei sitten mirs hoida niitä sinun omalla ajallasi?

Minulla menee töihin työmatkoineen 8 tuntia päivässä. Kotitöihin ja kokkaamiseen menee keskimäärin tunti. Kieltämättä oman ajan ja parisuhdeajan rajat välillä hämärtyvät, koska esimerkiksi tuo valokuvaaminen on meille yhteinen harrastus, ja vaikkapa kirjan lukeminen vierekkäin sohvalla, koivet limittäin, on sekä omaa aikaa että parisuhdeaikaa. Introvertit ehkäymmärtävät... :)

En tarkalleen muista, koska minulla olisi viimeksi ollut sellainen päivä, ettei minulla olisi ollut omaa aikaa. Ehkä nuoruudessa jossakin leirillä, joka oli täynnä ohjelmaa aamusta iltaan. Se oli TODELLA uuvuttavaa. AP

Ehkä on parasta, että jätät ne lapset hankkimatta. Joudut todellakin tinkimään rankasti vapaa-ajastasi, jos teet lapsia. Ellet sitten ulkoista lähes täysin lapsesi hoidon, mutta mitä järkeä siinä olisi. Tarkoittaen, että miksi tekisit lapsen, kun et haluaisi kuitenkaan hoitaa häntä tarvittavaa määrää, kun oma aika on sulle niin kallista?

Oma aika on todella minulle kaikkein arvokkain resurssi. Ilman sitä en vain tule toimeen. Pidän työstäni, mutta olen kaikkein onellisimmillani, kun saan uppoutua johonkin tekemiseen, jonka olen itse valinnut ja jota teen vain itseni takia. Flow-tilaksikin sitä kai sanotaan. Tulee sellainen "nyt ollaan elämän ytimessä" -kokemus, jonka jotkut ehkä saavat sitten lasten kanssa olemisesta... No, suuteleminen ja seksi pääsee samaan...

En tiedä, vanhemmuus on kyllä sellainen asia, jonka haluaisin myös kokea. Se ei kuitenkaan ole tarve samalla lailla kuin oma aika on. Hankalaa...  Olin siinä uskossa, että arkeen saa kyllä mahtumaan kaiken. AP

Vierailija kirjoitti:

Mikä nyt on mammat? Eihän mistään tarvitse luopua, kun lapsia hankkii? Niinhän te aina lapsettomille uskottelette.

:D :D :D

Niin, mistään mitä minä haluan, miten tämä on vaikea ymmärtää? En halua olla erossa lapsistani päivässä 6h eli miten luovun tuosta ajasta kun en sitä halua? Enkä halua lähteä reppureissaamaan ilman lasta kuukausiksi, eli ei, en koe että olisin luopunut siitäkään.

😀😀😀. Mission imbossilble. 😀😀😙

Vierailija kirjoitti:

Lapsen hankinta on tullut kumppanin kanssa puheeksi, ja lapsiperhe-elämän logistiikka mietityttää. Monen mukaan lapsen myötä ei tarvitse omasta elämästä luopua, mutta haluaisin kuulla, miten tämä käytännössä onnistuu.

Heleppoa ku heinänteko. Omaa aikaa järjesty lapsen syntymän jälkeen heti ku lapset lähtivät kotoa eli 18 ja 20 vuoden jälkeen.

Ihan hyvä miettiä näitä asioita näin etukäteen. Vaikutat tosi kypsältä ja harkitsevalta. Moni hankkii lapset uskon varassa ja sitten on pulassa, kun palapelin kaikki palaset eivät sovikaan.

Jos olet varakas, palkkaat nannyn, joka pitää lapsesta huolen. Tai jos äitisi tai anoppisi voisi muuttaa luoksenne ensimmäisiksi vuosiksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko ap kokoaikatyössä kodin ulkopuolella? Mietin, että miten sinulla riittää aika ilman lapsiakaan? Ja ihan joka päivä tarvitset omaa aikaa? Ja ehkä teillä käy siivooja? Koska eihän tossa ainakaan kotitöihin jää aikaa, ellei sitten mirs hoida niitä sinun omalla ajallasi?

Minulla menee töihin työmatkoineen 8 tuntia päivässä. Kotitöihin ja kokkaamiseen menee keskimäärin tunti. Kieltämättä oman ajan ja parisuhdeajan rajat välillä hämärtyvät, koska esimerkiksi tuo valokuvaaminen on meille yhteinen harrastus, ja vaikkapa kirjan lukeminen vierekkäin sohvalla, koivet limittäin, on sekä omaa aikaa että parisuhdeaikaa. Introvertit ehkäymmärtävät... :)

En tarkalleen muista, koska minulla olisi viimeksi ollut sellainen päivä, ettei minulla olisi ollut omaa aikaa. Ehkä nuoruudessa jossakin leirillä, joka oli täynnä ohjelmaa aamusta iltaan. Se oli TODELLA uuvuttavaa. AP

Ehkä on parasta, että jätät ne lapset hankkimatta. Joudut todellakin tinkimään rankasti vapaa-ajastasi, jos teet lapsia. Ellet sitten ulkoista lähes täysin lapsesi hoidon, mutta mitä järkeä siinä olisi. Tarkoittaen, että miksi tekisit lapsen, kun et haluaisi kuitenkaan hoitaa häntä tarvittavaa määrää, kun oma aika on sulle niin kallista?

Oma aika on todella minulle kaikkein arvokkain resurssi. Ilman sitä en vain tule toimeen. Pidän työstäni, mutta olen kaikkein onellisimmillani, kun saan uppoutua johonkin tekemiseen, jonka olen itse valinnut ja jota teen vain itseni takia. Flow-tilaksikin sitä kai sanotaan. Tulee sellainen "nyt ollaan elämän ytimessä" -kokemus, jonka jotkut ehkä saavat sitten lasten kanssa olemisesta... No, suuteleminen ja seksi pääsee samaan...

En tiedä, vanhemmuus on kyllä sellainen asia, jonka haluaisin myös kokea. Se ei kuitenkaan ole tarve samalla lailla kuin oma aika on. Hankalaa...  Olin siinä uskossa, että arkeen saa kyllä mahtumaan kaiken. AP

Saathan sinä 3h omaa aikaa, jos palkkaat jonkun hoitamaan lasta vaikka työpäivän jälkeen. Tai sitten vain panet oven kiinni, etkä välitä, mitä lapsi tekee.

Tämän täytyy olla provo, kukaan ei voi olla niin tietämätön, että kuvittelisi pienen lapsen olevan yksin 3-4h. Jonkun täytyy huolehtia ainakin alle kouluikäisestä lapsesta. Kai sinustakin on joku huolehtinut?

Jos tämä yhtälö on täysin mahdoton, sen saa kyllä sanoa suoraan, mutta haluan ehdottomasti kuulla, jos joku on onnistunut sovittamaan tällaiset tarpeet ja lapsiperhe-elämän yhteen. AP

Ei mitenkään mahdollista saada noin paljon aikaa jos käydään töissä. Jos ei käydä töissä, niin sittenhän ei mitään muuta aikaa olekaan kuin omaa aikaa.

Parisuhdeajasta voin antaa sellaisen vinkin, että sitä voi järjestää joka päivä juuri ennen nukahtamista sängyssä. Olen aina ihmetellyt sitä, että pariskunnat valittavat että ei ole yhteistä aikaa, ei ole aikaa harrastaa seksiä - ei edes sitä viittä minuuttia mukamas minkä yhdyntä keskimäärin kestää.

En sano, että tuon viiden minuutin seksi olisi maailman parasta, mutta on sekin parempi kuin ei mitään. Miehen mieleen tuo viiden minuutin seksi on, mutta itse luonnollisesti tykkään enemmän pidempikestoisesta esileikistä ja seksistä. Sitä saan sitten viikonloppuisin, mutta arkisin mennään näillä viisiminuuttisilla. Tai no onhan se joskus arkisinkin peräti 30 min tms.

Minulla on helppo lapsi 13kk, joka nukkuu päivällä kaksi tuntia ja leikkii itsekseen kolmisen tuntia. Nukkuu heräämättä 13 tunnin yöunet. Omaa aikaa on paljon. Ennen kuin alapeukutatte, tämän lapsen aikaansamiseen meni kahdeksan vuotta ja monia eri hoitoja. Kahdeksan vuoden tuskan jälkeen olen iloinen että pääsen nyt helpommalla. Leikimme kyllä myös yhdessä, mutta lapseni rakastaa tavaroiden tutkimista ja pinoamista ihan itsekseen.

Näin meillä kirjoitti:

Ei mitenkään mahdollista saada noin paljon aikaa jos käydään töissä. Jos ei käydä töissä, niin sittenhän ei mitään muuta aikaa olekaan kuin omaa aikaa.

Parisuhdeajasta voin antaa sellaisen vinkin, että sitä voi järjestää joka päivä juuri ennen nukahtamista sängyssä. Olen aina ihmetellyt sitä, että pariskunnat valittavat että ei ole yhteistä aikaa, ei ole aikaa harrastaa seksiä - ei edes sitä viittä minuuttia mukamas minkä yhdyntä keskimäärin kestää.

En sano, että tuon viiden minuutin seksi olisi maailman parasta, mutta on sekin parempi kuin ei mitään. Miehen mieleen tuo viiden minuutin seksi on, mutta itse luonnollisesti tykkään enemmän pidempikestoisesta esileikistä ja seksistä. Sitä saan sitten viikonloppuisin, mutta arkisin mennään näillä viisiminuuttisilla. Tai no onhan se joskus arkisinkin peräti 30 min tms.

Jep ja pienet lapset kuitenkin ovat pedissä viimeistään klo 21, kuinka moni aikuinen menee nukkumaan ennen 22-23? Että siinäkin on muutama tunti yhteistä aikaa.