Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Äitini / tuleva mummo ärsyttää vietävästi
23.09.2017 |
En meinaa päästä yli siitä, miten paljon kaikille oman äitini tekeminen ärsyttää ja raivostuttaa minua. Esikoinen syntyy alkuvuodesta, ja äesitys on alkanut jo painaa sen verran että olen vähentänyt yhteydenpitoa jotta en stressaantunut niin paljon. Esimerkkejä:
- hän neuvoo koko ajan ja kaikessa. Olemme miehen kanssa lähes 40v aikuisia ihmisiä, ja osaamme huolehtia itsestämme. Viimeisin "hyvä" neuvo koski kukkien hankintaa (koti ei ole kiva ilman huonekasveja). Asiasta olen sanonut, ei auta.
- yökyläillessään hän herää tosi aikaisin ja alkaa heti penkoa & järjestellä tavaroita meillä oman mielensä mukaan. Ratkaisuna ei olla kutsuttu yöpymään vuosiin. Tänä vuonna kun kokeeksi taas kutsuttiin, sama jatkui. Sanoin suoraan, että ei voi kutsua kun järjestelet heti toisten tavaroita. Ei tajua miksi tämä on ongelma
- en pidä hänen miehestään enkä halua sitä lapseni lähelle. Niinpä en enää käy lapsuudenkodissani. Äiti ei ymmärrä tätä, ja on surkea kun en käy.
- hän koittaa mielistellä ja kehuu usein turhanpäiväisistä asioista. Tyyliin vaikka auto on paskainen, kehuu kuinka hienoa on kun autoni on niin puhdas
- hän loukkaantuu aivan minimaalisista asioista ja soittelee puolihysteerisiä itkupuheluita
- hänellä on pakonomainen tarve olla oikeassa. Viimeksi kun puhuimme puhelimessa sanoin yhden sanan väärin, ja sen jälkeen hän on kolme (3!!!) Kertaa muistuttanut minua virheestäni
- hän kuvitteleei meidän olevan kovin läheisiän, vaikka asia ei ole näin. Ja on esim. Sukulaisten luona alkanut kertoa kuinka minulla ei ole elämässäni yhtä läheisiä ihmisiä elämässäni kuin hän
Miten ihmeessä tuollaisen ihmisen kanssa tullaan toimeen? Puhuminen ja palaute ei mene perille. Pitäisikö vain toimia kuten isoveljen ja jättää yhteydenpito kokonaan (näkevät n. 1krt/v, jos sitäkään).
Kommentit (63)
Haluatko sinä täydellisen äidin vai ajattelitko tulla toimeen sen version kanssa mikä sinun kohdallesi on sattunut? Japanissa voi jo vuokrata lapsia jos omat lapset eivät kyläile niin miksipä ei vanhempiakin. Vuokraa mieluisampi äiti sen verran mitä noilla tarpeilla tarvitset.
Suosittelen usein käytännöllisiä, yksinkertaisia ratkaisuja ihmisille, jotka omalla puusilmäisellä tavallaan ovat eräänlaisia "yli-ihmisiä". Parempia kuin muut ihmiset, varsinkin parempia kuin omat vanhempansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Haluatko sinä täydellisen äidin vai ajattelitko tulla toimeen sen version kanssa mikä sinun kohdallesi on sattunut? Japanissa voi jo vuokrata lapsia jos omat lapset eivät kyläile niin miksipä ei vanhempiakin. Vuokraa mieluisampi äiti sen verran mitä noilla tarpeilla tarvitset.
Suosittelen usein käytännöllisiä, yksinkertaisia ratkaisuja ihmisille, jotka omalla puusilmäisellä tavallaan ovat eräänlaisia "yli-ihmisiä". Parempia kuin muut ihmiset, varsinkin parempia kuin omat vanhempansa.
Suomessa on jo kauan voinut vuokrata kunnollisn mummon. Meillä mummona toimi naapuri ja hoitoapua saimme MLL:n ihanalta mummoikäiseltä hoitajalta.
Vierailija kirjoitti:
Haluatko sinä täydellisen äidin vai ajattelitko tulla toimeen sen version kanssa mikä sinun kohdallesi on sattunut? Japanissa voi jo vuokrata lapsia jos omat lapset eivät kyläile niin miksipä ei vanhempiakin. Vuokraa mieluisampi äiti sen verran mitä noilla tarpeilla tarvitset.
Suosittelen usein käytännöllisiä, yksinkertaisia ratkaisuja ihmisille, jotka omalla puusilmäisellä tavallaan ovat eräänlaisia "yli-ihmisiä". Parempia kuin muut ihmiset, varsinkin parempia kuin omat vanhempansa.
Jos kertoo jonkun ärsyttävän, tarkoittaako se automaattisesti että on omasta mielestään parempi?
Nuo ap:n esimerkit ovat ehkä yksittäisinä ok, mutta jos tuutista tulee pelkkää tuollaista, en ihmettele miksi ottaa päähän.
Eipä sinullakin ollut kunnon neuvoja muita kun että älä ole tekemisissä. Vaikka mainitsit että nyt tarvitaan yksinkertaisia keinoja. Mitä ne siis olisivat?
Jos keksit jotain rakentavaa, voit vapaasti palata asiaan 👍
Kannattaako teidän sitä omaa lastakaan tehdä jos ei se ole sitten täydellinen. Vuokratkaa.
Kuka tässä ketjussa on kaivannut täydellisyyttä? Lähinnä kait haetaan keinoja tulla toimeen ja päästä eteenpäin ilman että koko ajan ärsyttää.
Aika outoa on mummon käytös. En jaksaisi itsekään ja varmaankin pitäisi minimisti vain yhteyksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi jeesus. Yksikään noista ap:n esimerkeistä ei ole mummon ilkeyttä vaan ihan ymmärryksellä olankohautettavia juttuja. Siinä rakentava, yksinkertainen neuvo. Älä välitä ihan joka asiasta, näe ärsytyksen yli, tule toimeen.
Ihmiset, vanhemmat ihmiset, ovat erilaisia. Ap taas vaikuttaa minun silmissäni hirviöltä. Jotkut halpamaiset ihmiset nauttivat kun voivat kyykyttää toisia ihmisiä vallanhalussaan
- kuule, kyllä me tiedetään tuleeko tänne kukkia
- älä nyt mene sinne koskemaan ja järjestelemään, ei tämä ole sinun kotisi, ei tartte tulla enää vuoteen tänne
(Ja sitten armosta kokeillaan yksi koeyö oppiiko hiiri mitään)
Hullua tyttöä voi äiti peloissaan jopa mielistellä eikä tietenkään äidin mies kelpaa.
En minä tiedä minkälainen teidän perhe on mutta kuvaus on karseaa luettavaa, ihmiset ovat susia toisilleen. Enemmän ap kuin äitinsä.
Asioista pitää puhua riittävän suorasti ja kertoa yhä uudestaan ja uudestaan, mikä ärsyttää. Ja jos ei vaikutusta, yhteydenpitoa vähentää sitten. Mutta mielellään niin, että kertoo, missä syy on, että toinen voi yrittää vielä muuttua. Jos ei yritä, niin sitten vähentää yhteydenpitoa entisestään. Siis olettaen, että tuo ärsyttäminen on jatkuvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä tosiaan miettiä miten suhtautua pikkuasioihin. Tuossa voi olla ihan hyvin kyse valtataistelusta, äidin ja tyttären väännöstä kumpi on aikuisempi ja vallassa, yleensä raskaus kärjistää valtasuhteita.
Ap:n olisi hyvä pohtia itsekseen tai terapeutin kanssa mistä on kyse, siitä että huonekasvien hankkiminen ärsyttää vai aikooko ap olla lapselleen erilainen vanhempi kuin äitinsä.
Minun äitini on samanlaien talloja.
Puuttuu pienimpäänkin asiaan ja paasaa ja opastaa kuin nelivuotiasta.
Kotona pitää kaikki pitää lukkojen takana, ettei pengo.
Jos saa hetkenkään olla rauhassa, on järjestänyt kaikki tavarat, mausteista miehen kalsareihin.
Hän ottaa nokkiinsa ihmeasioista ja niistä kehittyy käsittämättömiä riitoja, jo lapsuudessani peruskuvio oli se, että äiti ensin mielisteli jotain ystävätärtään ja minun piti leikkiä sen ystävättären aknssa, sitten hän riitautui jostain ihmeellisestä pikkuasiasta, kaikki ystävättären antamat lelut ja vaaatteet paiskottiin takaisin ja minä en saanut enää tervehtiä ko lastalaan. Tätä sitten jopa toisteltiin moneen kertaan.
Sukulaisille paasaa miten en selviä päivääkään ilman häntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ystävättären lapsen kanssa. Korjaus,
Minä en lähtisi edes vääntämään. Äidille luodaan perusturva sinä olet rakas ja tärkeä ihminen. Sitten vaan eri sukupolvien jupinat toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Raskaushormonitko ne jyllää jos viherkasveista vetää kilarit. Stressi my ass. Ap on jo neljäkymmentä, luulisi siihen ikään oppivan ihmissuhteista jotain. Esimerkiksi ettei kannata vallan hermostua jos ihmiset ovat erilaisia. Monet oudot käytösmaneerit johtuvat siitä etteivät ihmiset ole niin kovin älykkäitä pysyäkseen analysoimaan mistä se oma käytös johtuu. Ja geenit periytyvät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä en lähtisi edes vääntämään. Äidille luodaan perusturva sinä olet rakas ja tärkeä ihminen. Sitten vaan eri sukupolvien jupinat toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Raskaushormonitko ne jyllää jos viherkasveista vetää kilarit. Stressi my ass. Ap on jo neljäkymmentä, luulisi siihen ikään oppivan ihmissuhteista jotain. Esimerkiksi ettei kannata vallan hermostua jos ihmiset ovat erilaisia. Monet oudot käytösmaneerit johtuvat siitä etteivät ihmiset ole niin kovin älykkäitä pysyäkseen analysoimaan mistä se oma käytös johtuu. Ja geenit periytyvät.
Ei kaikki äidit luo perusturvaa.
10
Niin no lähinnä ymmärrän ap:n äidin hätäilevän ja oireilevan eikö ap välitä hänestä, voi olla hänellä tietty käsitys miten tyttären pitäisi äitiä rakastaa. Silloin vaan sanoisin, että äiti on rakas ja tärkeä vaikka olisin hiljaa mielesssäni vähän muuta mieltä. Niin yksi hätä poistettu vanhan ihmisen mielestä ja yksi vääntö vähemmän, jos sukulaisten kesken aikoo toimeen tulla. Joillekin ihmisille riittää, että julkisivu on kunnossa. Ja mitä ne muut ihmiset ajattelee.
Varsinkin jos ap:n äiti on joku 50-luvulla syntynyt naisihminen. Elämä on ollut 70-80 luvuilla syntyneille vähän erilaista. Vähän hei perspektiiviä asioihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin no lähinnä ymmärrän ap:n äidin hätäilevän ja oireilevan eikö ap välitä hänestä, voi olla hänellä tietty käsitys miten tyttären pitäisi äitiä rakastaa. Silloin vaan sanoisin, että äiti on rakas ja tärkeä vaikka olisin hiljaa mielesssäni vähän muuta mieltä. Niin yksi hätä poistettu vanhan ihmisen mielestä ja yksi vääntö vähemmän, jos sukulaisten kesken aikoo toimeen tulla. Joillekin ihmisille riittää, että julkisivu on kunnossa. Ja mitä ne muut ihmiset ajattelee.
Varsinkin jos ap:n äiti on joku 50-luvulla syntynyt naisihminen. Elämä on ollut 70-80 luvuilla syntyneille vähän erilaista. Vähän hei perspektiiviä asioihin.
Sorry mutta ap:n tehtävä ei ole holhota aikuista ihmistä ja lässyttää tälle kuin lapaelle. Käyttäytyköön kunnolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin no lähinnä ymmärrän ap:n äidin hätäilevän ja oireilevan eikö ap välitä hänestä, voi olla hänellä tietty käsitys miten tyttären pitäisi äitiä rakastaa. Silloin vaan sanoisin, että äiti on rakas ja tärkeä vaikka olisin hiljaa mielesssäni vähän muuta mieltä. Niin yksi hätä poistettu vanhan ihmisen mielestä ja yksi vääntö vähemmän, jos sukulaisten kesken aikoo toimeen tulla. Joillekin ihmisille riittää, että julkisivu on kunnossa. Ja mitä ne muut ihmiset ajattelee.
Varsinkin jos ap:n äiti on joku 50-luvulla syntynyt naisihminen. Elämä on ollut 70-80 luvuilla syntyneille vähän erilaista. Vähän hei perspektiiviä asioihin.
Sorry mutta ap:n tehtävä ei ole holhota aikuista ihmistä ja lässyttää tälle kuin lapaelle. Käyttäytyköön kunnolla.
Sulle voi tulla yllätyksenä miten vanhuus kuorii kovalla kädellä sun aivosolukkoa ja samalla rooleja perheessä. Viimeistään viimeisellä hengenvedolla joku oppii jotain, ehkä et sinä vaan joku siinä sinun vieressä. Oppia ikä kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin no lähinnä ymmärrän ap:n äidin hätäilevän ja oireilevan eikö ap välitä hänestä, voi olla hänellä tietty käsitys miten tyttären pitäisi äitiä rakastaa. Silloin vaan sanoisin, että äiti on rakas ja tärkeä vaikka olisin hiljaa mielesssäni vähän muuta mieltä. Niin yksi hätä poistettu vanhan ihmisen mielestä ja yksi vääntö vähemmän, jos sukulaisten kesken aikoo toimeen tulla. Joillekin ihmisille riittää, että julkisivu on kunnossa. Ja mitä ne muut ihmiset ajattelee.
Varsinkin jos ap:n äiti on joku 50-luvulla syntynyt naisihminen. Elämä on ollut 70-80 luvuilla syntyneille vähän erilaista. Vähän hei perspektiiviä asioihin.
Sorry mutta ap:n tehtävä ei ole holhota aikuista ihmistä ja lässyttää tälle kuin lapaelle. Käyttäytyköön kunnolla.
Sulle voi tulla yllätyksenä miten vanhuus kuorii kovalla kädellä sun aivosolukkoa ja samalla rooleja perheessä. Viimeistään viimeisellä hengenvedolla joku oppii jotain, ehkä et sinä vaan joku siinä sinun vieressä. Oppia ikä kaikki.
Mitä tää horina ees tarkoittaa?
Kyse ei tietenkään nyt ole ollut pelkästään huonekasveista. Se oli esimerkki siitä, miten pienistä asioista meitä täytyy koko ajan neuvoa. Muita esimerkkejä ovat esim. kodin siisteys (lattioiden pesu), pukeutuminen, hiusten laitto, rahan käyttö, auton vaihto ja sisustaminen. Eli kaikesta on pakko aina sanoa ja opastaa. Joka ikinen kerta, kun ollaan yhteyksissä. Tätä on toki vaikeaa ymmärtää sellaisen, joka ei ole tottunut siihen että oma äiti holhoaa vielä 40v lastaan. Raskaushormoneita on toki helppoa syyttää, mutta nyt neuvominen on noussut myös uusiin sfääreihin, ja pelkään mitä se onkaan kun vauva on syntynyt. Minusta tuoretta äitiä olisi asiallista tukea ja auttaa eikä kuormittaa jonninjoitavilla asioilla.
En myöskään saa kiinni siitä ajatuksesta, että minun pitäisi olla harmistumatta "pikkuasioista". Äitinikö saa käyttäytyä miten tykkää? ErityisestI harmittaa tuo tavaroiden penkominen. En tosiaan keksinyt muuta keinoa kuin olla kutsumatta yökylään, kun se ei sanomalla loppunut.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin no lähinnä ymmärrän ap:n äidin hätäilevän ja oireilevan eikö ap välitä hänestä, voi olla hänellä tietty käsitys miten tyttären pitäisi äitiä rakastaa. Silloin vaan sanoisin, että äiti on rakas ja tärkeä vaikka olisin hiljaa mielesssäni vähän muuta mieltä. Niin yksi hätä poistettu vanhan ihmisen mielestä ja yksi vääntö vähemmän, jos sukulaisten kesken aikoo toimeen tulla. Joillekin ihmisille riittää, että julkisivu on kunnossa. Ja mitä ne muut ihmiset ajattelee.
Varsinkin jos ap:n äiti on joku 50-luvulla syntynyt naisihminen. Elämä on ollut 70-80 luvuilla syntyneille vähän erilaista. Vähän hei perspektiiviä asioihin.
Sorry mutta ap:n tehtävä ei ole holhota aikuista ihmistä ja lässyttää tälle kuin lapaelle. Käyttäytyköön kunnolla.
Sulle voi tulla yllätyksenä miten vanhuus kuorii kovalla kädellä sun aivosolukkoa ja samalla rooleja perheessä. Viimeistään viimeisellä hengenvedolla joku oppii jotain, ehkä et sinä vaan joku siinä sinun vieressä. Oppia ikä kaikki.
Mitä tää horina ees tarkoittaa?
Sulle ei mitään enkä ole velvollinen lässyttämään kuin lapselle mitä se tarkoittaa. Elämä opettaa kyllä.
Eli et itsekään tiedä😂😂😂😂
Vierailija kirjoitti:
Kyse ei tietenkään nyt ole ollut pelkästään huonekasveista. Se oli esimerkki siitä, miten pienistä asioista meitä täytyy koko ajan neuvoa. Muita esimerkkejä ovat esim. kodin siisteys (lattioiden pesu), pukeutuminen, hiusten laitto, rahan käyttö, auton vaihto ja sisustaminen. Eli kaikesta on pakko aina sanoa ja opastaa. Joka ikinen kerta, kun ollaan yhteyksissä. Tätä on toki vaikeaa ymmärtää sellaisen, joka ei ole tottunut siihen että oma äiti holhoaa vielä 40v lastaan. Raskaushormoneita on toki helppoa syyttää, mutta nyt neuvominen on noussut myös uusiin sfääreihin, ja pelkään mitä se onkaan kun vauva on syntynyt. Minusta tuoretta äitiä olisi asiallista tukea ja auttaa eikä kuormittaa jonninjoitavilla asioilla.
En myöskään saa kiinni siitä ajatuksesta, että minun pitäisi olla harmistumatta "pikkuasioista". Äitinikö saa käyttäytyä miten tykkää? ErityisestI harmittaa tuo tavaroiden penkominen. En tosiaan keksinyt muuta keinoa kuin olla kutsumatta yökylään, kun se ei sanomalla loppunut.
Ap
Minulla on myös kaikkitietävä äiti. Hän on ollut ikänsä kotiäiti, koulut jäi käymättä, ulkomailla ei ole ikinä ollut. Silti hän tietää aivan kaiken kaikesta. Neuvoo minua työssäni (akateeminen asiantuntija), matkustelussa, aivan kaikessa. Niin pientä tai suurta asiaa ei olekaan, ettei luennointi käynnistyisi. Lastenhoito-ohjeet on 70-luvulta.
Alue: Aihe vapaa
Yhteydenpito minimiin. Joulukortti ja käynti silloin tällöin.