naisten ja miesten paikka eri puolella suomea

Mun aviomies oli landelta, mutta hänen äitinsä oli opettanut hänet kotitöihin. Hän kertoi että kun oli illalla tullut kyliltä ja heräsi lauantaiaamuna kankkusessa, oli vieressä ämpäri ja luutu.

Hän on kyllä ollut paras mies kotitöissä, hommat jaettiin tasan puoliksi.

Itse palvelin ainoaa poikaani liian pitkään. Sitten aloin pelätä että tuleva miniä kuristaa minut ja aloin laittaa poikaa 19v jälkeen hoitamaan itse omia pyykkejään. Hän joutui tekemään ruokaa, siivoamaan, putsaamaan hajulukon, käymään kaupassa, tiskaamaan jne.

Nykyään tytöt ovat poikia fiksumpia koulussa ja saattavat urallaan tehdä pitempiä työpäiviä kuin miehet. Huomasit varmaan täällä ketjun jossa nainen on eroamassa miehestä joka ei laita astioita tiskikoneeseen.

Kyllä itse olen ottanut jyrkemmän linjan kasvatuksessa, nyt poika asuu omillaan ja oon ajatellut tehdä pistokokeita tuohon kämppään, koska olen vuokranantajalle vakuuttanut että asunnosta pidetään hyvää huolta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo kyllä meillä päin kans ne on semmosia puppeli poikia jokka siivoo tai keittää. En muista että isä olis ikinä laittanu meillä ruokaa

Joo. Meillä isä makas sohvalla ja katto uutisia tai luki kirjaa. Äiti siivos ja laitto ruokaa. Kyllähän se pistää hymyilyttämään kun katsoo nykyajan pariskuntia, miehet ihan tossun alla ruutupaitoineen ja kaulapartoineen.

Sä voit elää omat suhteesi kuten haluat. Itse olen mielummin sinkku kuin miehen kanssa, joka olisi kuin tuo kuvauksesi.

Kyllä minä ruokaa mielelläni laitan, koska olen tottunut laittamaan kehonrakennus harrastuksen vuoksi. Kyllä saisit tuntea itsesi naiseksi kanssani. Nostelisin sinua lihaksikkailla käsivarsillani kaulaasi suukottaen. Ois hyvä kuitenkin, että tykkäisit imuroida ja luututa, sillä minä et sitä tee.

Miltä siis sinkkukämppäsi haisee ja näyttää?

Mun lapsuudessa isä kävi töissä ja äiti oli kotirouva. Kaupungissa asuimme.

Jos mies tienaisi niin valtavasti, että voisin olla kotirouva, niin mikäs siinä, sopisi mulle.

Mutta jos joudun käymään töissä niin kotityöt eivät ole minun homma. Eikä lastenhoito, ruoanlaitto, harrastuksiin vieminen jne. Työpäivän jälkeen on niin väsynyt, ettei vaan jaksa. Eikä huvita.

Tässä on varmaan turhaa alkaa perustelemaan arvovalintojaan puolin tai toisin.

Puhtaasti käytännöllisesti: kaikkien on hyvä osata kohtuullisesti kaikkea kodin piirissä vastaan tulevaa, niin pärjää kaikissa tilanteissa. Veipä elämä kauas tai lähelle, vaikka tulisi joku sairaus läheiselle tms.

Yksinkertaista.

No eiköhän tuollainen patriarkaalinen maailmanjärjestys vallitse aika monessa paikassa suurten kaupunkien ulkopuolella. Varmasti tuollaiset roolit tuovat tietynlaista kuuluvuuden tunnetta siihen omaan sosiaaliseen ryhmään.

Vaikea kyllä kuvitella, että nykyään kukaan kaupunkilainen nainen ottaisi miestä, joka ei tee ns. naisten töitä. Pointti on varmaan, että urbaanissa yhteisössä sukupuoliset rajat nähdään hyvin eri tavalla muin maaseudulla. Kaupungissa tuollaisia vanhoja rooleja voidaan pitää jopa alkeellisina. Sana "tosimies" kalskahtaa pahasti monen korvaan.

Ruoanlaitto on miesten hommaa.

Vierailija kirjoitti:

Ruoanlaitto on miesten hommaa.

Tarvitaanko siihen hommaan sukupuolielimet? Jos laitan ruokaa tuleeko minusta mies?

Olen kaupunkilainen syntyjäni, isäni oli ahkera tekemään kotitöitä. Hoiti meidän lasten asioita, siivosi ja kokkasi mielellään. Mieheni hoitaa myös kotia ja lasta, ruoanlaiton hoidan pääasiassa minä, kun siitä hommasta erityisesti pidän. Muuten meillä hoidetaan kotityöt tasan.

Ei kai se elämä enää Pohjanmaallakaan noin vanhanaikaista ole. Veljeni 42 v ainakin hallitsee hyvin kotityöt. Maalla tietysti vielä oikeasti onkin noita perinteisiä miesten töitä, joten mies voi jotenkin puolustautua sillä että hoitaa paljon niitä. Kaupungissa joku auton huoltoon vieminen ja lampun vaihtaminen ei oikein riitä kenenkään osuudeksi kotitöistä.

Mieheni on E-Pohjanmaalta ja uskovaisesta perheestä. Tekee puolet kotitöistä. Niin kuuluukin, koska käydään molemmat töissä ja vieläpä tienaan vähän häntä paremmin. Asutaan kerrostalossa, joten täällä tosiaan ei niitä ulkotöitä ole. Luulenkin, että asuin/synnyinpaikan tai uskonnon sijaan näihin asioihin vaikuttaa eniten koulutus. Herätkääpä te naiset, joiden mies ei tee kotona mitään. Onko reilua? Varsinkin kun miehet on isompia ja fyysisesti vahvempia ja jaksaa enemmän? Onko oikein maata sohvalla?

Mun isäni, nyt eläkeläinen, on loistava kokki. Ja osaa siivota myös ja vaihtaa vaippoja. Hänen isänsä eli mun vaarini, teki myös ruokaa ja hoiti lapsia kun mun mummuni kävi töissä. Silloin 50-luvulla siis.

Onko AP koskaan miettiny että ehkä veljesi olisi halunnut olla teidän siskojen kanssa siivoamassa tai eräs tytöistä olisi halunnut olla korjaamassa autoja.

Itse olen nuori mies. Olen hetero (jos silläkään mitään väliä on), mutta minua ei innosta autot, ei korjaus työt, ei remontti, ei nikkarointi. En väitä, että ruuanlaitto tai siivous olisi intohimoni, mutta mielummin leivon kuin nikkaroin mitään aidan seipäitä tai korjaan autoa.

Mun vanhemmat ovat Pohjois-Pojanmaalta. Isä on aina laittanut ruokaa, hoito meitä lapsia äidin ollessa töissä.

Itse olen syntynyt pääkaupunkiseudulla ja mulle on ihan itsestään selvää, että myös mues tekee kotitöitä. Muunlaista miestä en huolisi.

Vierailija kirjoitti:

Onko AP koskaan miettiny että ehkä veljesi olisi halunnut olla teidän siskojen kanssa siivoamassa tai eräs tytöistä olisi halunnut olla korjaamassa autoja.

Itse olen nuori mies. Olen hetero (jos silläkään mitään väliä on), mutta minua ei innosta autot, ei korjaus työt, ei remontti, ei nikkarointi. En väitä, että ruuanlaitto tai siivous olisi intohimoni, mutta mielummin leivon kuin nikkaroin mitään aidan seipäitä tai korjaan autoa.

Eihän meilläkään kukaan sitä meiltä kieltänyt, minä olin aina mukana myös peltotöissä vaikka olinkin tyttö, siskoni taas ei ikinä, jäi mielummin siivoamaan tupaan kun olis tullut likaamaan itsensä pellolle. Veljelläni nykyään oma yritys ja reissuhommissa kaupungissa viikot, kolme lasta ja nainen hoitaa ne, ison omakotitalon ja käy myös töissä. Viikonloput ovat yleensä perheen kesken mökillä. Olisihan veljenikin voinut tehdä ruokaa ym. Mutta luontaista kiinnostusta ei siihen ollut. Ja onneksi löysi sopivan vaimon jolle on ok huolehtia perheestä, vaikka ei syntyjään e-pltä ole. Kerroin päivällisellä tänään appivanhemmille ja omille vanhemmilleni tästä keskustelusta. Kaikkia vain vähän huvitti.. Anoppi kyllä kertoi että lasten ollessa pieniä oli käyttänyt viikkosiivoojaa mutta tyttöjen kasvaessa kasvatuksellisista syistä lopetti sen ja tytöt siivosivat joka lauantai talon. Kertoivat myös että silloin heidänkin vaarit ym. Ovat tehneet ruokaa ja siivonneet jos ovat jääneet leskiksi.

Ei täällä kaupungissa ole mitään peltotöitä. Ei meillä ole edes autoa. En keksi, mitä ne "miesten kotityöt" olisivat. Jotain korjaushommia vai? No, niitä on ehkä kerran vuodessa. Olisi todella kummallinen ajatus, että mies ei osallistuisi ruuanlaittoon, lastenhoitoon, pyykinpesuun ja siivoamiseen, jotka ovat niitä päivittäisiä töitä, joita ilman arki ei pyöri. Minä ja mieheni käymme molemmat kokopäivätöissä. Eikö olisi aika hiton eriarvoista, jos minua odottaisi kotona vielä toinen työpäivä, mutta mies voisi vain heittäytyä töiden jälkeen sohvalle?

Ap on agraarikulttuurin peruja, mikä ei ole huono. Mutta jos mies on työtön tai tekee vaikka yliopistolla pätkiä tutkijana ja vaimolla on hyvin palkattu vakityö eli käytännössä tuo leivän pöytään, niin pitää vaan löytää uusia tapoja selvitä.

Naisen paikka on keittiössä aina ja ikuisesti! Lohduttaako ap?

Sekä mieheini että minä olemme Etelä-Pohjanmaalta. Mies maalta ja minä kaupungista. Mies laittaa hyvää ruokaa, osaa siivota ja pestä pyykkiä. Molemmilla akateeminen koulutus. Myös veljeni hallitsee ruoanlaiton mainiosti.

Opeta pojillesi kotitöiden tekoa. Täällä on jo monesti sanottu, että jos poika ei sitten aikuisena löydäkään puolisoa, niin olisi hyvä osata tehdä itse edes välttämättömimmät kotityöt. Sitä paitsi monille naisille nykyaikana on täydellinen turn off, jos mies ei osaa tehdä kotitöitä tai huolehtia kodin siisteydestä. Eikä tytöillekään olisi pahitteeksi tehdä "miesten töitä", tuskin niistä kaikki niin paljon tarvitsevat raakaa fyysistä voimaa.

Itse en kasvanut kaupungissa, vaan eräässä pienessä kunnassa Itä-Suomessa. Minun vanhempien työt olivat jaettu aika perinteisesti: isä kävi töissä ja teki ne satunnaiset miesten työt mitä oli, äiti taas hoiti kodin ja lapset. Kuitenkin meidät lapset laitettiin tekemään töitä ihan sukupuolesta riippumatta. En tiedä, oliko tuo tietoinen päätös vai seurasivatko vanhemmat vain huomaamatta aikaansa. Joka tapauksessa luulen, että ajat muuttuvat jossain vaiheessa maaseudullakin, joten olisi hyvä, jos ette jämähtäisi liikaa sukupuolirooleihin lasten kotitöidenjaossa. Heille - etenkin pojille - voi muuten tulla myöhemmin vaikeuksia.

Olemme miehen kanssa molemmat Itä-Suomesta ja maatilalta lähtöisin. Mies tykkää ja osaa laittaa ruokaa (paremmin kuin minä), joten pääasiassa ruuanlaitto on hänen vastuullaan. Itse taas pidän enemmän siivouksesta ja pyykkäyksestä, joten ne ovat "minun töitäni".

Lapsia hoidetaan molemmat, minä tällä hetkellä toki enemmän kun olen hoitovapaalla. Meillä on pieni maatila, jonka eteen teemme molemmat osuutemme. Lisäksi molemmilla on päätyö muualla.

Vaikka maatilan työt jakautuvatkin meillä ns. aika perinteisesti (minä hoidan eläimet, mies konehommat), niin kuitenkin molemmat osaa jonkin verran myös toisen hommia, eikä siinä ei sukupuolella ole osaa eikä arpaa vaan kiinnostuksella ja osaamisella. En hallitse valitettavasti mitään traktorin koneremontteja eikä hirveästi kiinnosta opetellakaan, mutta jos vaihtoehtoina on vaikka ruuanlaitto tai pellon kylvö, niin meikätyttö lähtee viivana pellolle!