Lue keskustelun säännöt.
Mitä ajattelet ihmisestä joka "ei todella muuta töiden takia"?
21.09.2017 |
Ei ole valmis tekemään pitkää työmatkaa, ei ole valmis olemaan työviikkoa toisella paikkakunnalla. Mitä kertoo ihmisestä joka olettaa, että ihmisen perusoikeuteen kuuluu saada jonkinlainen elatus vaikka työntekemättömyyteen löytyy aina _joku_ syy?
Onko muut ihmiset velvollisia elättämään ihmistä joka ei voi lähteä työhön jossa on viikot pois kotoa?
Kommentit (171)
Mites noi lapset ja niiden koulu? Mies tekee matkatyötä ja itse lähtisin toiselle paikkakunnalle töihin. Taitaisi joku tehdä lastensuojeluilmoituksen, jos jättäisin alaikäiset keskenään arkipäiviksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En itsekään suostuisi elämään huonompaa elämää töitä varten. Jos pitäisi kaupungista muuttaa jonnekin uinuvaan pikkukylään niin olisin onneton, ja olen mieluummin onnellinen ja työtön.
Jos perheellinen tekee pitkää työmatkaa, myös lasten hoitopäivät venyvät ja siitä tulee sanomista. Pienet koululaiset eivät voi olla tolkuttoman kauan yksin. Jos puolisolla on vakityö, niin jääkö puoliso työttömäksi, jos ei saa uudelta paikkakunnalta töitä? Jos uusi työ on muutaman kuukauden määräaikainen, niin saako siksi ajaksi vuokra-asunnon vai pitääkö sitoutua vuokranmaksuun koko vuodeksi? Jos uusi työ on 900 kilometrin päässä kotoa, pääseekö joka vkl kotiin katsomaan lapsia? Eikö lähempää löydy työttömiä vai onko tarkoitus, että työttömät reissaavat ristiin rastiin Suomea?
Mun mielestäni on sairasta, että ihmiset joutuu olemaan perheistään erossa ja perhe on useimmille tärkeintä. Itsekin varmaan muutan ulkomaille asti, mutta tarkoitus olisi tulla takaisin muutamassa vuodessa. Meillä on vain yksi elämä. Kuka sen haluaa käyttää vain pääoman orjana? Kuolleena ei paljon läheisten kanssa aikaa vietetä, tai niin useimmat suomalaiset ajattelevat.
Vierailija kirjoitti:
En itsekään suostuisi elämään huonompaa elämää töitä varten. Jos pitäisi kaupungista muuttaa jonnekin uinuvaan pikkukylään niin olisin onneton, ja olen mieluummin onnellinen ja työtön.
Niin eli oletat, että kyllä sinulle joku leivän pöytään kustantaa, teit itse sen eteen jotain tai et?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyllä itsekään halua töiden perässä muuttaa. Asun pk-seudulla, joten sen kannalta hyvä tilanne. Toisaalta mikäli pitäisi muuttaa, niin ulkomaille voisin töihin lähteä. Kuitenkaan en halua suomen sisällä muuttaa jonnekkin pienemmälle paikkakunnalle, kun on tottunut tähän kaupunkielämään.
Joillain on niin lujassa juuret kotikonnuilla ettei millään kyetä lähtemään. Itse olen asunut monella paikkakunnalla ja jollain lailla säälin tyyppejä jotka pyörivät samois nurkis koko elämänsä .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu tilanteesta.
On eri asia olla muuttamatta toiselle puolelle Suomea koska juuri sillä hetkellä ei löydy (oman alan) työtä sen hetkiseltä kotipaikkakunnalta kuin olla muuttamatta viereiseen kaupunkiin koska ei mukamas kykene tekemään 20 km työmatkaa milloin milläkin tekosyyllä (ei julkista liikennettä, ei niin pitkää matkaa voi pyöräillä, ei varaa ajokorttiin...) Ensimmäistä henkilöä ymmärrän, mutta odotan että hänelläkin on joku takaraja "jos en vuodessa työllisty niin muutan" tai on valmis vastaanottamaan pätkätyötä tai hakeutumaan koulutustaan vastaamattomaan työhön siellä paikkakunnalla jossa haluaa ehdottomasti asua.
Vierailija kirjoitti:
En kyllä itsekään halua töiden perässä muuttaa. Asun pk-seudulla, joten sen kannalta hyvä tilanne. Toisaalta mikäli pitäisi muuttaa, niin ulkomaille voisin töihin lähteä. Kuitenkaan en halua suomen sisällä muuttaa jonnekkin pienemmälle paikkakunnalle, kun on tottunut tähän kaupunkielämään.
Moni kuitenkin muuttaa työn takia paikkakunnalle, josta eivät pidä. Näidenkö tehtävä olisi sitten elättää sinut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestäni on sairasta, että ihmiset joutuu olemaan perheistään erossa ja perhe on useimmille tärkeintä. Itsekin varmaan muutan ulkomaille asti, mutta tarkoitus olisi tulla takaisin muutamassa vuodessa. Meillä on vain yksi elämä. Kuka sen haluaa käyttää vain pääoman orjana? Kuolleena ei paljon läheisten kanssa aikaa vietetä, tai niin useimmat suomalaiset ajattelevat.
Saahan se perhe olla tärkein kunhan ottaa huomioon, että elää nollatuloilla. Puoliso maksaa kaiken tai sitten alkaa maanviljelijäksi.
Ihmisillä on erilaisia syitä. Itsellä on sen luokan mt-ongelmia, etten olisi työkykyinen enää sen jälkeen, jos joutuisin muuttamaan muualle tai joutuisin ekstra pitkää työmatkaa tekemään. Minä en saa tehdä elämässäni suuria muutoksia, ja stressi pitää minimoida, jotta edes jonkinlainen tasapaino säilyisi. Ymmärrän, että kaikki eivät hyväksy minun syytäni olla muuttamatta, mutta sittenpähän eivät hyväksy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mites noi lapset ja niiden koulu? Mies tekee matkatyötä ja itse lähtisin toiselle paikkakunnalle töihin. Taitaisi joku tehdä lastensuojeluilmoituksen, jos jättäisin alaikäiset keskenään arkipäiviksi.
Lapsetkin kykenevät muuttamaan ja vaihtamaan koulua.
Jos on tyytyväinen elintasoonsa, niin ei tarvitse muuttaa, mutta ansiosidonnainen päivärahan on nykyään vaan 400 päivää. Meidän perhe on muuttanut töitten perässä pohjois-irlantiin, sveitsiin, italiaan ja japaniin. Nyt ollaan suomessa, mutta jos tarjonta tulee, niin laukut pakataan ja eikun menoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En itsekään suostuisi elämään huonompaa elämää töitä varten. Jos pitäisi kaupungista muuttaa jonnekin uinuvaan pikkukylään niin olisin onneton, ja olen mieluummin onnellinen ja työtön.
Niin eli oletat, että kyllä sinulle joku leivän pöytään kustantaa, teit itse sen eteen jotain tai et?
Haen kyllä aktiivisesti töitä ja olen valmis tekemään ns. "paskaduuniakin" mutta rajansa kaikella. Paskaduuninkin kestää jos on muuten mieluinen, antoisa ja rikas elämä. En lähtisi pikkupaikkakunnalle edes unelmatyön tai superhyvän palkan perässä, elämäni prioriteetit ovat aivan erilaiset.
Minulla ei ole autottomana mitään mahdollisuutta pitkiin työmatkoihin, ja jotta olisi varaa autoon pitäisi olla ensin töissä.
Eikä ole mitään järkeä muuttaa toiselle paikkakunnalle, mikäli ei ole varmaa, että saisi töitä sieltäkään.
Eikä ole myöskään varaa reissata ympäri Suomea työhaastattelujen perässä.
Vierailija kirjoitti:
En kyllä itsekään halua töiden perässä muuttaa. Asun pk-seudulla, joten sen kannalta hyvä tilanne. Toisaalta mikäli pitäisi muuttaa, niin ulkomaille voisin töihin lähteä. Kuitenkaan en halua suomen sisällä muuttaa jonnekkin pienemmälle paikkakunnalle, kun on tottunut tähän kaupunkielämään.
Et halua.
Oletatko, että yhteiskunnalla ja toisilla ihmisillä on velvollisuus toteuttaa sinun haluamisia eli mahdollistaa elämisesti Suomen KALLEIMMASSA paikassa vaikka et tekisi työtä?
Riippuu ihmisestä, en voi yleisesti ajatella mitään.
Jos on esim. pieniä lapsia tai vaikka vähän isompiakin, ymmärrän ja hyväksyn että pitää olla viikollakin kotona.
Joillakin ihmisillä on niin vaikea solmia uusia sosiaalisia suhteita, että muutto työn takia pois tutuista ympyröistä voi olla mielenterveydelle liian rankkaa. Kun tällainen sitten joutuu pään hajottua pitkäaikaiselle saikulle niin kalliiksi se tulee sekin.
Itse olen joutunut muuttamaan lapsena vanhempien työn takia, ja se ei ole tehnyt minulle hyvää ollenkaan. Kaikki lapset eivät ole joustavia ja sopeutuvia. Ehkä siksi ajattelen etteivät kaikki aikuisetkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En itsekään suostuisi elämään huonompaa elämää töitä varten. Jos pitäisi kaupungista muuttaa jonnekin uinuvaan pikkukylään niin olisin onneton, ja olen mieluummin onnellinen ja työtön.
Niin eli oletat, että kyllä sinulle joku leivän pöytään kustantaa, teit itse sen eteen jotain tai et?
Haen kyllä aktiivisesti töitä ja olen valmis tekemään ns. "paskaduuniakin" mutta rajansa kaikella. Paskaduuninkin kestää jos on muuten mieluinen, antoisa ja rikas elämä. En lähtisi pikkupaikkakunnalle edes unelmatyön tai superhyvän palkan perässä, elämäni prioriteetit ovat aivan erilaiset.
Olisitko valmis ottamaan riskin nollatuloista vai oletatko sitkeästi, että kyllä joku muu maksaa (ei puoliso vaan taikaseinä tms.)?
Ajattelen, että kenties hän on sukulaissieluni.
Lähinnä ajattelen, että meillä on liian hyvä sosiaaliturva. Itse olen töiden ja opiskelujen vuoksi muuttanut monta kertaa, myös useamman kerran ulkomaille. Mutta jos ei edes Suomen sisällä voi muuttaa, työttömyys on itseaiheutettua.