Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Sijaispula kärjistyi helsinkiläisessä päiväkodissa: Vanhempia pyydettiin hakemaan lapset pois ”mahdollisimman aikaisin”

Vierailija
21.09.2017 |

Mahtoi vanhempia ärsyttää.

"Tilanne johtui viestin mukaan henkilökuntavajauksesta. ”Laki määrittää päivähoidolle tietyn lapsi/aikuinen-suhdeluvun, joka tänään ylittyy – siksi tämä toive”, viestissä sanotaan.

PÄIVÄKODIN VT. JOHTAJA Essi Eteläkoski kertoo, että tilanne johtuu sijaispulasta. Pääkaupunkiseudun kuntien omistama henkilöstöpalveluyhtiö Seure ei pystynyt välittämään päiväkotiin sijaista.

”Tämä on todella harvinainen tilanne”, Eteläkoski sanoo.

Eteläkoski vakuuttaa, että lasten turvallisuus oli osaavan henkilökunnan vuoksi turvattu poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta. Hän kuitenkin korostaa, että henkilökunnan työssäjaksamisen kannalta tilanne on vaikea."

www.hs.fi/kaupunki/art-2000005376782.html

Kommentit (219)

Vierailija
201/219 |
24.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan kannattaisi korottaa lastenhoitajien palkkoja niin löytyisi tekijöitä

Palkka nykyään on?

Lastentarhanopella lähtöpalkka n. 2200e/kk...

Ja kuitenkin alempi korkeakoulututkinti..palkka todella jäljessä suhteessa koulutukseen & vastuuseen!!

Taisi olla 2305, ja se on todellakin vain lähtöpalkka. Keskimäärin tienaavat 2600 euroa, ja koulutukseksi riittää kandi, amk-sosionomi tai jopa vanhemmilla pelkkä seminaari. Aika kova palkka siihen nähden, että moni ylemmänkään korkeakoulututkinnon suorittanut ei tuota palkkaa saa.

Helsingissä tuo palkka ei tietysti riitä, mutta siltä osin olisin vielä enemmän huolissani lastenohjaajien/hoitajien palkasta. Heitä todella tarvitaan. Lastentarhanopettajien määrää voisi vähentää, koska vetoavat kaikessa "korkeaan" koulutukseensa ja siihen, että koulutuksensa vuoksi tekevät paperi- ja suunnitteluhommia, eli ovat kuitenkin poissa rivistä, kun tarvitaan.

Suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden merkitystä on ylikorostettu, koska nykyisissä oloissa suunnitelmilla voi joka tapauksessa pyyhkiä persettä, kun todellisuus on kuitenkin toinen. Sitten taas, kun on rahaa, niin voidaan istua ja suunnitella ja tehdä kirjauksia vaikka koko päivä. Kunhan vain joku maksaa.

Miten lastentarhanopettajien määrän vähentäminen mielestäsi helpottaa päiväkotien henkilöstövajauksia? Eikö pikemminkin pitäisi palkata lisää henkilökuntaa tekemään niitä paperihommia?

Paperihommat ei mielestäni ole ydintoimintaa. Ihan kylmästi voisi tehdä vain yhden yleisvasun kaikille, ja sitten tavata vanhemmat vain yleisesti rupatellen. Vanhemmat täydentäkööt yleisvasua tarkennuksin, jos haluavat - hehän lapsensa varhaiskasvatuksesta ja hyvinvoinnista ovat vastuussa.

Samoin kaikkea toimintaa ei tarvitsisi tipitarkkaan kirjallisesti suunnitella etukäteen, vaikka kuinka halutaankin ajatella, että suunnitelmallisuus on yhtä kuin pedagogisuus (ei ole, suunnitelmallisuus ei automaattisesti mitenkään lisää pedagogisuutta). Eli paperibyrokratian määrää pitäisi vähentää, ja siten voitaisiin vähentää myös lto-suhdetta henkilökunnassa.

Yksityisiin yrityksiin (kaupallisella alalla esim.) tuota samaa kirjauspaskaa on aika ajoin yritetty tuoda monisivuisine kehityskeskustelulomakkeineen jne. Mutta kun oikeasti pitää tahkota tulosta eikä asiakas mistään paperinpyörittämisestä maksa, niin eipä nuo oikeasti jää pitkäikäisiksi hankkeiksi. Samaan pitäisi pyrkiä julkisella puolella. Suunnitelmat kun ei takaa, että hoito on laadukasta. Suunnitelmat on vain paperilla (tai koneella). Lapset elävät päiväkodissa oikeaa arkea. Siihen oikeaan arkeen pitää panostaa.

Tämä on totta. Nykyisellä henkilökunta määrällä pitäisi keskittyä lapsiin ja ryhmässä oloon. Ei ole mitään järkeä, että ryhmissä mennään koko ajan vajaalla kun yksi on paperi hommissa.

Vierailija
202/219 |
24.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Päiväkodeissa sattuu pieniä ja vähän isompia onnettomuuksia usein. Niille ei näillä resursseilla voi mitään. Se syyllistäminen mikä hoitajaa kohtaan alkaa, on todella ahdistavaa, sillä ihan oikeasti parhaansa siellä yrittää, mutta yksi ihminen ei voi olla monessa paikassa samaan aikaan. Varsinkin ulkoilut on todellista selviytymistä. Samalla pihalla ulkoilee iltapäivisin 50 lasta, heitä valvoo 3 aikuista. Nuorimmat lapset 9kk.

Meillä on yhdellä ja samalla pihalla n. 100 lasta joista nuorimmat 2-vuotiaita. Työntekijnä olen aina paniikissa pihalla ettei kenellekään satu mitään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
203/219 |
24.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päiväkodeissa sattuu pieniä ja vähän isompia onnettomuuksia usein. Niille ei näillä resursseilla voi mitään. Se syyllistäminen mikä hoitajaa kohtaan alkaa, on todella ahdistavaa, sillä ihan oikeasti parhaansa siellä yrittää, mutta yksi ihminen ei voi olla monessa paikassa samaan aikaan. Varsinkin ulkoilut on todellista selviytymistä. Samalla pihalla ulkoilee iltapäivisin 50 lasta, heitä valvoo 3 aikuista. Nuorimmat lapset 9kk.

Meillä on yhdellä ja samalla pihalla n. 100 lasta joista nuorimmat 2-vuotiaita. Työntekijnä olen aina paniikissa pihalla ettei kenellekään satu mitään.

On muuten kauheeta, kun lasta tullaan hakemaan, ja juuri sillä hetkellä et tiedä missä lapsi on. Juuri äsken oli tuolla keinumassa.. sitä tuntee heti syyllisyyttä, vaikka ei kukaan pysty ulkona joka lapsen jokaista liikettä seuraamaan. Itse käyn lapsilistaa läpi vähän väliä ja tarkistan että jokainen löytyy.

Vierailija
204/219 |
24.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vaikka lasten vasut vievät aikaa, niin on niistä myös hyötyä: kun tiedostaa miten kenenkin lapsen kehitystä pitäisi tukea ryhmässä, tulee helpommin myös toteutettua lasten kanssa sellaista pedagogiikkaa, joka edistää lapsen kehitystä kaivatulla alueella. Asioiden tiedostaminen on tärkeää, on pakko havainnoida lapsia ja yritettävä ymmärtää, missä asioissa lapsi tarvitsee apua ja miten häntä voi kehityshaasteessa auttaa. Se on lastentarhanopettajan keskeistä ammattitaitoa ja se edistää lapsen hyvinvointia, sehän on varhaiskasvatuksen tavoite! Lasten vasuissa esitetyistä asioista muodostuu koko ryhmän yhteiset tavoitteet ja toimintatavat. Ongelma päiväkodeissa on liian vähäinen henkilökuntamäärä suhteessa olennaisen, tärkeän työn määrään. Harva asia on "ylimääräinen" ja sellainen, mistä kannattaa luopua. Kun pääongelma on henkilökunnan riittämättömyys, ainoa toimiva lääke on lisätä henkilökuntaa riittävälle tasolle. Vielä 80-luvulla siihen oli resursseja, joten vaikea kuvitella, että nyt meillä ei siihen olisi varaa, jos olisi halua. 

Vierailija
205/219 |
24.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan kannattaisi korottaa lastenhoitajien palkkoja niin löytyisi tekijöitä

Palkka nykyään on?

Lastentarhanopella lähtöpalkka n. 2200e/kk...

Ja kuitenkin alempi korkeakoulututkinti..palkka todella jäljessä suhteessa koulutukseen & vastuuseen!!

Taisi olla 2305, ja se on todellakin vain lähtöpalkka. Keskimäärin tienaavat 2600 euroa, ja koulutukseksi riittää kandi, amk-sosionomi tai jopa vanhemmilla pelkkä seminaari. Aika kova palkka siihen nähden, että moni ylemmänkään korkeakoulututkinnon suorittanut ei tuota palkkaa saa.

Helsingissä tuo palkka ei tietysti riitä, mutta siltä osin olisin vielä enemmän huolissani lastenohjaajien/hoitajien palkasta. Heitä todella tarvitaan. Lastentarhanopettajien määrää voisi vähentää, koska vetoavat kaikessa "korkeaan" koulutukseensa ja siihen, että koulutuksensa vuoksi tekevät paperi- ja suunnitteluhommia, eli ovat kuitenkin poissa rivistä, kun tarvitaan.

Suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden merkitystä on ylikorostettu, koska nykyisissä oloissa suunnitelmilla voi joka tapauksessa pyyhkiä persettä, kun todellisuus on kuitenkin toinen. Sitten taas, kun on rahaa, niin voidaan istua ja suunnitella ja tehdä kirjauksia vaikka koko päivä. Kunhan vain joku maksaa.

Miten lastentarhanopettajien määrän vähentäminen mielestäsi helpottaa päiväkotien henkilöstövajauksia? Eikö pikemminkin pitäisi palkata lisää henkilökuntaa tekemään niitä paperihommia?

Paperihommat ei mielestäni ole ydintoimintaa. Ihan kylmästi voisi tehdä vain yhden yleisvasun kaikille, ja sitten tavata vanhemmat vain yleisesti rupatellen. Vanhemmat täydentäkööt yleisvasua tarkennuksin, jos haluavat - hehän lapsensa varhaiskasvatuksesta ja hyvinvoinnista ovat vastuussa.

Samoin kaikkea toimintaa ei tarvitsisi tipitarkkaan kirjallisesti suunnitella etukäteen, vaikka kuinka halutaankin ajatella, että suunnitelmallisuus on yhtä kuin pedagogisuus (ei ole, suunnitelmallisuus ei automaattisesti mitenkään lisää pedagogisuutta). Eli paperibyrokratian määrää pitäisi vähentää, ja siten voitaisiin vähentää myös lto-suhdetta henkilökunnassa.

Yksityisiin yrityksiin (kaupallisella alalla esim.) tuota samaa kirjauspaskaa on aika ajoin yritetty tuoda monisivuisine kehityskeskustelulomakkeineen jne. Mutta kun oikeasti pitää tahkota tulosta eikä asiakas mistään paperinpyörittämisestä maksa, niin eipä nuo oikeasti jää pitkäikäisiksi hankkeiksi. Samaan pitäisi pyrkiä julkisella puolella. Suunnitelmat kun ei takaa, että hoito on laadukasta. Suunnitelmat on vain paperilla (tai koneella). Lapset elävät päiväkodissa oikeaa arkea. Siihen oikeaan arkeen pitää panostaa.

Ymmärrän kyllä sen, että paperihommia pitäisi vähentää, mutta edelleenkään en näe, miten henkilökuntavajaukseen auttaa se, että henkilökuntaa vähennetään. Lastentarhanopettajista on nyt jo pulaa. Ei ole kuin yksi lto ryhmässä ja monissa alle 3-vuotiaiden ryhmissä ei yhtään. Kyllä siellä silti tarvitaan ihmisiä, joilla on riittävä pedagoginen koulutus huomaamaan esim lasten kehitykseen liittyviä pulmia jne. Juuri tätä varten sen lto:n pitäisi saada olla enemmän mukana ryhmän arjessa. Ei kaikkia mahdollisia ongelmia lähihoitajien koulutus valitettavasti riitä huomaamaan. Tiedän tämän lähihoitajana itse. Minä ainakin tartten sen opettajan meidän ryhmään myös. Hänellä on paljon sellaista osaamista ja tietotaitoa liittyen kasvatus- ja kehityspsykologiaan jota minulla ei ole. Mutta ehkä olen sitten vaan huono lastenhoitaja. :(

Vierailija
206/219 |
24.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi työntekijät eivät jääneet ylitöihin? Vastaavassa tapauksessa sairaalassa vuoron vastaavalla hoitajalla on oikeus ja velvollisuus määrätä joku tekemään tuplavuoro eli jäämään aamusta iltaan tai illasta yöhön. Potilasturvallisuutta ei saa vaarantaa, mutta lasten turvallisuusko ei ole niin tärkeää? 

Odotamme innolla, että sinä jäät tekemään ylitöitä, kun niin kovasti olet siitä innostunut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
207/219 |
24.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

On väärin laskea suhdelukuja, koska suurimman osan päivästä ne eivät toteudu.

2/24 on toteutuva. Siis yhdellä hoitajalle 12 lasta. On se liikaa.

Vierailija
208/219 |
24.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Päiväkotiin tarvitaan niin lastenhoitajia kuin lastentarhanopettajia, sillä kummallakin on omanlaistaan koulutuksen tuomaa tärkeää ammattitaitoa ja osaamista. Työnkuvat eivät ole yhtenevät, vaikka kummatkin toimivat lapsen hyväksi. 

Suunnitelmat eivät takaa, että toiminta olisi laadukasta, mutta suunnittelematon toiminta ei voi olla laadukasta. Suunnittelmat mitä asioita halutaan lasten kehityksessä ja hyvinvoinnissa edistää ja menetelmien pohtiminen on tärkeää.  Mitään asiantuntijuutta vaativaa yhteistoimintaa ei voi tehdä tuosta vaan suunnittelematta. Kasvatustyössä on tärkeää sen johdonmukaisuus ja yhteinen päämäärä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
209/219 |
25.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Päiväkotiin tarvitaan niin lastenhoitajia kuin lastentarhanopettajia, sillä kummallakin on omanlaistaan koulutuksen tuomaa tärkeää ammattitaitoa ja osaamista. Työnkuvat eivät ole yhtenevät, vaikka kummatkin toimivat lapsen hyväksi. 

Suunnitelmat eivät takaa, että toiminta olisi laadukasta, mutta suunnittelematon toiminta ei voi olla laadukasta. Suunnittelmat mitä asioita halutaan lasten kehityksessä ja hyvinvoinnissa edistää ja menetelmien pohtiminen on tärkeää.  Mitään asiantuntijuutta vaativaa yhteistoimintaa ei voi tehdä tuosta vaan suunnittelematta. Kasvatustyössä on tärkeää sen johdonmukaisuus ja yhteinen päämäärä. 

Mun mielestä tuo jatkuva suunnittelu on yliarvostettua. Sitä on liikaa, vähempikin riitäisi. Tietyt raamit pitää olla, mutta myös vapautta elää tilanteen mukaan. Tarttua siihen mikä lapsia kiinnostaa.

Voi olla, että lapset arvostaisivat enemmän niitä yhteisiä hetkiä, kun kiireettömästi luetaan ja pidetään sylissä, tai kun yhdessä leikitään ja hassutellaan. Tällä nykyisellä suunnittelu tahdilla ei kerkeä edes Afrikan tähteä pelaamaan lasten kanssa.

Vierailija
210/219 |
25.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan kannattaisi korottaa lastenhoitajien palkkoja niin löytyisi tekijöitä

Palkka nykyään on?

Lastentarhanopella lähtöpalkka n. 2200e/kk...

Ja kuitenkin alempi korkeakoulututkinti..palkka todella jäljessä suhteessa koulutukseen & vastuuseen!!

Taisi olla 2305, ja se on todellakin vain lähtöpalkka. Keskimäärin tienaavat 2600 euroa, ja koulutukseksi riittää kandi, amk-sosionomi tai jopa vanhemmilla pelkkä seminaari. Aika kova palkka siihen nähden, että moni ylemmänkään korkeakoulututkinnon suorittanut ei tuota palkkaa saa.

Helsingissä tuo palkka ei tietysti riitä, mutta siltä osin olisin vielä enemmän huolissani lastenohjaajien/hoitajien palkasta. Heitä todella tarvitaan. Lastentarhanopettajien määrää voisi vähentää, koska vetoavat kaikessa "korkeaan" koulutukseensa ja siihen, että koulutuksensa vuoksi tekevät paperi- ja suunnitteluhommia, eli ovat kuitenkin poissa rivistä, kun tarvitaan.

Suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden merkitystä on ylikorostettu, koska nykyisissä oloissa suunnitelmilla voi joka tapauksessa pyyhkiä persettä, kun todellisuus on kuitenkin toinen. Sitten taas, kun on rahaa, niin voidaan istua ja suunnitella ja tehdä kirjauksia vaikka koko päivä. Kunhan vain joku maksaa.

Miten lastentarhanopettajien määrän vähentäminen mielestäsi helpottaa päiväkotien henkilöstövajauksia? Eikö pikemminkin pitäisi palkata lisää henkilökuntaa tekemään niitä paperihommia?

Jos henkilökuntarakennetta ollaan muuttamassa, niin luulisi sen menevän niin päin, että lastenhoitajia vähennetään ja lastentarhanopettajia lisätään. Nykyään ei puhuta enää päivähoidosta, vaan varhaiskasvatuksesta, minkä valossa on oikeastaan aika hullua, että enemmistö henkilökunnasta on hoito- eikä kasvatusalan koulutuksen saaneita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
211/219 |
25.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan kannattaisi korottaa lastenhoitajien palkkoja niin löytyisi tekijöitä

Palkka nykyään on?

Lastentarhanopella lähtöpalkka n. 2200e/kk...

Ja kuitenkin alempi korkeakoulututkinti..palkka todella jäljessä suhteessa koulutukseen & vastuuseen!!

Taisi olla 2305, ja se on todellakin vain lähtöpalkka. Keskimäärin tienaavat 2600 euroa, ja koulutukseksi riittää kandi, amk-sosionomi tai jopa vanhemmilla pelkkä seminaari. Aika kova palkka siihen nähden, että moni ylemmänkään korkeakoulututkinnon suorittanut ei tuota palkkaa saa.

Helsingissä tuo palkka ei tietysti riitä, mutta siltä osin olisin vielä enemmän huolissani lastenohjaajien/hoitajien palkasta. Heitä todella tarvitaan. Lastentarhanopettajien määrää voisi vähentää, koska vetoavat kaikessa "korkeaan" koulutukseensa ja siihen, että koulutuksensa vuoksi tekevät paperi- ja suunnitteluhommia, eli ovat kuitenkin poissa rivistä, kun tarvitaan.

Suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden merkitystä on ylikorostettu, koska nykyisissä oloissa suunnitelmilla voi joka tapauksessa pyyhkiä persettä, kun todellisuus on kuitenkin toinen. Sitten taas, kun on rahaa, niin voidaan istua ja suunnitella ja tehdä kirjauksia vaikka koko päivä. Kunhan vain joku maksaa.

Miten lastentarhanopettajien määrän vähentäminen mielestäsi helpottaa päiväkotien henkilöstövajauksia? Eikö pikemminkin pitäisi palkata lisää henkilökuntaa tekemään niitä paperihommia?

Jos henkilökuntarakennetta ollaan muuttamassa, niin luulisi sen menevän niin päin, että lastenhoitajia vähennetään ja lastentarhanopettajia lisätään. Nykyään ei puhuta enää päivähoidosta, vaan varhaiskasvatuksesta, minkä valossa on oikeastaan aika hullua, että enemmistö henkilökunnasta on hoito- eikä kasvatusalan koulutuksen saaneita.

2 opettajaa ja 2 hoitajaa /ryhmä olisi hyvä.

Vierailija
212/219 |
25.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Päiväkotityötä ei arvosteta, siksi siitä ei haluta maksaa.

Jos työstä maksettaisiin työn vaativuuden mukainen palkka, löytyisi myös motivoituneita työntekijöitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
213/219 |
25.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lastentarhanopettajan osaamista ja näkökulmaa työhön ei välttämättä arvosteta edes päiväkodissa: jotkut lastenhoitajat kuvittelevat, että lto:n työ ei eroa lh:n työstä, samaa työtä tehdään. Raskas työ toimia tällaisessa tiimissä. 

Vierailija
214/219 |
26.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

d

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan kannattaisi korottaa lastenhoitajien palkkoja niin löytyisi tekijöitä

Palkka nykyään on?

Lastentarhanopella lähtöpalkka n. 2200e/kk...

Ja kuitenkin alempi korkeakoulututkinti..palkka todella jäljessä suhteessa koulutukseen & vastuuseen!!

Taisi olla 2305, ja se on todellakin vain lähtöpalkka. Keskimäärin tienaavat 2600 euroa, ja koulutukseksi riittää kandi, amk-sosionomi tai jopa vanhemmilla pelkkä seminaari. Aika kova palkka siihen nähden, että moni ylemmänkään korkeakoulututkinnon suorittanut ei tuota palkkaa saa.

Helsingissä tuo palkka ei tietysti riitä, mutta siltä osin olisin vielä enemmän huolissani lastenohjaajien/hoitajien palkasta. Heitä todella tarvitaan. Lastentarhanopettajien määrää voisi vähentää, koska vetoavat kaikessa "korkeaan" koulutukseensa ja siihen, että koulutuksensa vuoksi tekevät paperi- ja suunnitteluhommia, eli ovat kuitenkin poissa rivistä, kun tarvitaan.

Suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden merkitystä on ylikorostettu, koska nykyisissä oloissa suunnitelmilla voi joka tapauksessa pyyhkiä persettä, kun todellisuus on kuitenkin toinen. Sitten taas, kun on rahaa, niin voidaan istua ja suunnitella ja tehdä kirjauksia vaikka koko päivä. Kunhan vain joku maksaa.

Miten lastentarhanopettajien määrän vähentäminen mielestäsi helpottaa päiväkotien henkilöstövajauksia? Eikö pikemminkin pitäisi palkata lisää henkilökuntaa tekemään niitä paperihommia?

Paperihommat ei mielestäni ole ydintoimintaa. Ihan kylmästi voisi tehdä vain yhden yleisvasun kaikille, ja sitten tavata vanhemmat vain yleisesti rupatellen. Vanhemmat täydentäkööt yleisvasua tarkennuksin, jos haluavat - hehän lapsensa varhaiskasvatuksesta ja hyvinvoinnista ovat vastuussa.

Samoin kaikkea toimintaa ei tarvitsisi tipitarkkaan kirjallisesti suunnitella etukäteen, vaikka kuinka halutaankin ajatella, että suunnitelmallisuus on yhtä kuin pedagogisuus (ei ole, suunnitelmallisuus ei automaattisesti mitenkään lisää pedagogisuutta). Eli paperibyrokratian määrää pitäisi vähentää, ja siten voitaisiin vähentää myös lto-suhdetta henkilökunnassa.

Yksityisiin yrityksiin (kaupallisella alalla esim.) tuota samaa kirjauspaskaa on aika ajoin yritetty tuoda monisivuisine kehityskeskustelulomakkeineen jne. Mutta kun oikeasti pitää tahkota tulosta eikä asiakas mistään paperinpyörittämisestä maksa, niin eipä nuo oikeasti jää pitkäikäisiksi hankkeiksi. Samaan pitäisi pyrkiä julkisella puolella. Suunnitelmat kun ei takaa, että hoito on laadukasta. Suunnitelmat on vain paperilla (tai koneella). Lapset elävät päiväkodissa oikeaa arkea. Siihen oikeaan arkeen pitää panostaa.

Ymmärrän kyllä sen, että paperihommia pitäisi vähentää, mutta edelleenkään en näe, miten henkilökuntavajaukseen auttaa se, että henkilökuntaa vähennetään. Lastentarhanopettajista on nyt jo pulaa. Ei ole kuin yksi lto ryhmässä ja monissa alle 3-vuotiaiden ryhmissä ei yhtään. Kyllä siellä silti tarvitaan ihmisiä, joilla on riittävä pedagoginen koulutus huomaamaan esim lasten kehitykseen liittyviä pulmia jne. Juuri tätä varten sen lto:n pitäisi saada olla enemmän mukana ryhmän arjessa. Ei kaikkia mahdollisia ongelmia lähihoitajien koulutus valitettavasti riitä huomaamaan. Tiedän tämän lähihoitajana itse. Minä ainakin tartten sen opettajan meidän ryhmään myös. Hänellä on paljon sellaista osaamista ja tietotaitoa liittyen kasvatus- ja kehityspsykologiaan jota minulla ei ole. Mutta ehkä olen sitten vaan huono lastenhoitaja. :(

Minähän en esittänyt, että henkilökuntaa tulisi absoluuttisesti vähentää, mutta kun kerran lto:ista on pulaa ja ovat kalliimpia työntekijöitä kuin lastenhoitajat, niin realistinen vaihtoehto olisi vähentää heidän määräänsä ja korvata heidät lastenhoitajilla.

Suomessa uskotaan vähän liikaa muodolliseen koulutukseen, ja osin siksi tässä nykyisessä suossa ollaankin. Laadukas koulutus on hyvä asia, mutta muodollisen koulutuksen yliarvostaminen on johtanut massakouluttamiseen, joka ei ole niin laadukasta kuin ennen.

Kehityksen varhaisten "pulmien" huomaaminen onnistuu kyllä muiltakin kuin juuri lto:n koulutuksen saaneilta, vaikka profession tavoitteluun liittyykin eetos siitä, että vain tällä koulutuksella ja pätevyydellä kyetään tähän ja tähän. Kyse on ammatillisesta edunvalvonnasta.

Halu puhua laadukkaasta varhaiskasvatuksesta ja sillä tehdä ammatillista peräeroa lastenhoitajiin johtuu juuri profession tavoittelusta ja palkankorotushankkeesta. Minusta hoivatyö on kuitenkin erittäin arvokasta, kasvattamisen ja opettamisen korostaminen näissä oloissa ei tuota lisäarvoa päiväkoteihin. Paperilla puhe laadukkaasta varhaiskasvatuksesta ja pedagogiikasta näyttää hienolta, mutta eivät minua äitinä lohduta kun näen liian pienet tilat, rikkinäiset lelut, väsyneen henkilökunnan, metelin ja ylikuormituksen.

Kyllä minäkin haluaisin saada palkkaa siitä, että kirjoittaisin suunnitelmia siitä, miten maailman asiat pitäisi järjestää parhaalla mahdollisella tavalla. Ja toki tämä kirjoittaminen auttaisi minua tiedostumaan arjessani asioista ja toimimaan omalta kohdaltani tavoitteellisesti. Silloin tietysti itse kokisin hommani niin tärkeäksi, että muiden pitää maksaa minulle siitä. Mutta se, miten minun suunnitelmani konkreettisesti muuttaisivat maksajien ja heidän läheistensä arkea paremmaksi - sitä on vaikea mitata. On vain minun sanani siitä, että teen todella tärkeää työtä kun istun kirjoittamassa sillä aikaa kun muut huhkivat käytännön hommissa.

Mitä yritän sanoa, että kun haluamme hyvää lapsillemme näkemättä realiteetteja, joudumme ojasta allikkoon. Ennen, silloin joskus aikoinaan ilman hienoja vasuja ja korulauseita, henkilökunta oli kaikki lasten kanssa. Ei ollut ehkä niin pedagogista ja laadukasta varhaiskasvatusta, mutta oli turvallinen tuttu päiväkoti jonne oli kiva mennä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
215/219 |
26.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

d

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan kannattaisi korottaa lastenhoitajien palkkoja niin löytyisi tekijöitä

Palkka nykyään on?

Lastentarhanopella lähtöpalkka n. 2200e/kk...

Ja kuitenkin alempi korkeakoulututkinti..palkka todella jäljessä suhteessa koulutukseen & vastuuseen!!

Taisi olla 2305, ja se on todellakin vain lähtöpalkka. Keskimäärin tienaavat 2600 euroa, ja koulutukseksi riittää kandi, amk-sosionomi tai jopa vanhemmilla pelkkä seminaari. Aika kova palkka siihen nähden, että moni ylemmänkään korkeakoulututkinnon suorittanut ei tuota palkkaa saa.

Helsingissä tuo palkka ei tietysti riitä, mutta siltä osin olisin vielä enemmän huolissani lastenohjaajien/hoitajien palkasta. Heitä todella tarvitaan. Lastentarhanopettajien määrää voisi vähentää, koska vetoavat kaikessa "korkeaan" koulutukseensa ja siihen, että koulutuksensa vuoksi tekevät paperi- ja suunnitteluhommia, eli ovat kuitenkin poissa rivistä, kun tarvitaan.

Suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden merkitystä on ylikorostettu, koska nykyisissä oloissa suunnitelmilla voi joka tapauksessa pyyhkiä persettä, kun todellisuus on kuitenkin toinen. Sitten taas, kun on rahaa, niin voidaan istua ja suunnitella ja tehdä kirjauksia vaikka koko päivä. Kunhan vain joku maksaa.

Miten lastentarhanopettajien määrän vähentäminen mielestäsi helpottaa päiväkotien henkilöstövajauksia? Eikö pikemminkin pitäisi palkata lisää henkilökuntaa tekemään niitä paperihommia?

Paperihommat ei mielestäni ole ydintoimintaa. Ihan kylmästi voisi tehdä vain yhden yleisvasun kaikille, ja sitten tavata vanhemmat vain yleisesti rupatellen. Vanhemmat täydentäkööt yleisvasua tarkennuksin, jos haluavat - hehän lapsensa varhaiskasvatuksesta ja hyvinvoinnista ovat vastuussa.

Samoin kaikkea toimintaa ei tarvitsisi tipitarkkaan kirjallisesti suunnitella etukäteen, vaikka kuinka halutaankin ajatella, että suunnitelmallisuus on yhtä kuin pedagogisuus (ei ole, suunnitelmallisuus ei automaattisesti mitenkään lisää pedagogisuutta). Eli paperibyrokratian määrää pitäisi vähentää, ja siten voitaisiin vähentää myös lto-suhdetta henkilökunnassa.

Yksityisiin yrityksiin (kaupallisella alalla esim.) tuota samaa kirjauspaskaa on aika ajoin yritetty tuoda monisivuisine kehityskeskustelulomakkeineen jne. Mutta kun oikeasti pitää tahkota tulosta eikä asiakas mistään paperinpyörittämisestä maksa, niin eipä nuo oikeasti jää pitkäikäisiksi hankkeiksi. Samaan pitäisi pyrkiä julkisella puolella. Suunnitelmat kun ei takaa, että hoito on laadukasta. Suunnitelmat on vain paperilla (tai koneella). Lapset elävät päiväkodissa oikeaa arkea. Siihen oikeaan arkeen pitää panostaa.

Ymmärrän kyllä sen, että paperihommia pitäisi vähentää, mutta edelleenkään en näe, miten henkilökuntavajaukseen auttaa se, että henkilökuntaa vähennetään. Lastentarhanopettajista on nyt jo pulaa. Ei ole kuin yksi lto ryhmässä ja monissa alle 3-vuotiaiden ryhmissä ei yhtään. Kyllä siellä silti tarvitaan ihmisiä, joilla on riittävä pedagoginen koulutus huomaamaan esim lasten kehitykseen liittyviä pulmia jne. Juuri tätä varten sen lto:n pitäisi saada olla enemmän mukana ryhmän arjessa. Ei kaikkia mahdollisia ongelmia lähihoitajien koulutus valitettavasti riitä huomaamaan. Tiedän tämän lähihoitajana itse. Minä ainakin tartten sen opettajan meidän ryhmään myös. Hänellä on paljon sellaista osaamista ja tietotaitoa liittyen kasvatus- ja kehityspsykologiaan jota minulla ei ole. Mutta ehkä olen sitten vaan huono lastenhoitaja. :(

Minähän en esittänyt, että henkilökuntaa tulisi absoluuttisesti vähentää, mutta kun kerran lto:ista on pulaa ja ovat kalliimpia työntekijöitä kuin lastenhoitajat, niin realistinen vaihtoehto olisi vähentää heidän määräänsä ja korvata heidät lastenhoitajilla.

Suomessa uskotaan vähän liikaa muodolliseen koulutukseen, ja osin siksi tässä nykyisessä suossa ollaankin. Laadukas koulutus on hyvä asia, mutta muodollisen koulutuksen yliarvostaminen on johtanut massakouluttamiseen, joka ei ole niin laadukasta kuin ennen.

Kehityksen varhaisten "pulmien" huomaaminen onnistuu kyllä muiltakin kuin juuri lto:n koulutuksen saaneilta, vaikka profession tavoitteluun liittyykin eetos siitä, että vain tällä koulutuksella ja pätevyydellä kyetään tähän ja tähän. Kyse on ammatillisesta edunvalvonnasta.

Halu puhua laadukkaasta varhaiskasvatuksesta ja sillä tehdä ammatillista peräeroa lastenhoitajiin johtuu juuri profession tavoittelusta ja palkankorotushankkeesta. Minusta hoivatyö on kuitenkin erittäin arvokasta, kasvattamisen ja opettamisen korostaminen näissä oloissa ei tuota lisäarvoa päiväkoteihin. Paperilla puhe laadukkaasta varhaiskasvatuksesta ja pedagogiikasta näyttää hienolta, mutta eivät minua äitinä lohduta kun näen liian pienet tilat, rikkinäiset lelut, väsyneen henkilökunnan, metelin ja ylikuormituksen.

Kyllä minäkin haluaisin saada palkkaa siitä, että kirjoittaisin suunnitelmia siitä, miten maailman asiat pitäisi järjestää parhaalla mahdollisella tavalla. Ja toki tämä kirjoittaminen auttaisi minua tiedostumaan arjessani asioista ja toimimaan omalta kohdaltani tavoitteellisesti. Silloin tietysti itse kokisin hommani niin tärkeäksi, että muiden pitää maksaa minulle siitä. Mutta se, miten minun suunnitelmani konkreettisesti muuttaisivat maksajien ja heidän läheistensä arkea paremmaksi - sitä on vaikea mitata. On vain minun sanani siitä, että teen todella tärkeää työtä kun istun kirjoittamassa sillä aikaa kun muut huhkivat käytännön hommissa.

Mitä yritän sanoa, että kun haluamme hyvää lapsillemme näkemättä realiteetteja, joudumme ojasta allikkoon. Ennen, silloin joskus aikoinaan ilman hienoja vasuja ja korulauseita, henkilökunta oli kaikki lasten kanssa. Ei ollut ehkä niin pedagogista ja laadukasta varhaiskasvatusta, mutta oli turvallinen tuttu päiväkoti jonne oli kiva mennä.

Ennen, silloin joskus aikoinaan, lapsiryhmässä oli lain vaatimat 2 opettajaa sekä apulainen. Toiminta oli pedagogisempaa kuin nykyään. Pedagogiikka ei ole suunnitelmien kirjoittamista, vaan laadukasta vuorovaikutusta. Tutkimusten mukaan korkeammin koulutettu pk-henkilökunta on myös sensitiivisempiä lasten tarpeille kuin vähemmän koulutettu.

Vierailija
216/219 |
26.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

d

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan kannattaisi korottaa lastenhoitajien palkkoja niin löytyisi tekijöitä

Palkka nykyään on?

Lastentarhanopella lähtöpalkka n. 2200e/kk...

Ja kuitenkin alempi korkeakoulututkinti..palkka todella jäljessä suhteessa koulutukseen & vastuuseen!!

Taisi olla 2305, ja se on todellakin vain lähtöpalkka. Keskimäärin tienaavat 2600 euroa, ja koulutukseksi riittää kandi, amk-sosionomi tai jopa vanhemmilla pelkkä seminaari. Aika kova palkka siihen nähden, että moni ylemmänkään korkeakoulututkinnon suorittanut ei tuota palkkaa saa.

Helsingissä tuo palkka ei tietysti riitä, mutta siltä osin olisin vielä enemmän huolissani lastenohjaajien/hoitajien palkasta. Heitä todella tarvitaan. Lastentarhanopettajien määrää voisi vähentää, koska vetoavat kaikessa "korkeaan" koulutukseensa ja siihen, että koulutuksensa vuoksi tekevät paperi- ja suunnitteluhommia, eli ovat kuitenkin poissa rivistä, kun tarvitaan.

Suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden merkitystä on ylikorostettu, koska nykyisissä oloissa suunnitelmilla voi joka tapauksessa pyyhkiä persettä, kun todellisuus on kuitenkin toinen. Sitten taas, kun on rahaa, niin voidaan istua ja suunnitella ja tehdä kirjauksia vaikka koko päivä. Kunhan vain joku maksaa.

Miten lastentarhanopettajien määrän vähentäminen mielestäsi helpottaa päiväkotien henkilöstövajauksia? Eikö pikemminkin pitäisi palkata lisää henkilökuntaa tekemään niitä paperihommia?

Paperihommat ei mielestäni ole ydintoimintaa. Ihan kylmästi voisi tehdä vain yhden yleisvasun kaikille, ja sitten tavata vanhemmat vain yleisesti rupatellen. Vanhemmat täydentäkööt yleisvasua tarkennuksin, jos haluavat - hehän lapsensa varhaiskasvatuksesta ja hyvinvoinnista ovat vastuussa.

Samoin kaikkea toimintaa ei tarvitsisi tipitarkkaan kirjallisesti suunnitella etukäteen, vaikka kuinka halutaankin ajatella, että suunnitelmallisuus on yhtä kuin pedagogisuus (ei ole, suunnitelmallisuus ei automaattisesti mitenkään lisää pedagogisuutta). Eli paperibyrokratian määrää pitäisi vähentää, ja siten voitaisiin vähentää myös lto-suhdetta henkilökunnassa.

Yksityisiin yrityksiin (kaupallisella alalla esim.) tuota samaa kirjauspaskaa on aika ajoin yritetty tuoda monisivuisine kehityskeskustelulomakkeineen jne. Mutta kun oikeasti pitää tahkota tulosta eikä asiakas mistään paperinpyörittämisestä maksa, niin eipä nuo oikeasti jää pitkäikäisiksi hankkeiksi. Samaan pitäisi pyrkiä julkisella puolella. Suunnitelmat kun ei takaa, että hoito on laadukasta. Suunnitelmat on vain paperilla (tai koneella). Lapset elävät päiväkodissa oikeaa arkea. Siihen oikeaan arkeen pitää panostaa.

Ymmärrän kyllä sen, että paperihommia pitäisi vähentää, mutta edelleenkään en näe, miten henkilökuntavajaukseen auttaa se, että henkilökuntaa vähennetään. Lastentarhanopettajista on nyt jo pulaa. Ei ole kuin yksi lto ryhmässä ja monissa alle 3-vuotiaiden ryhmissä ei yhtään. Kyllä siellä silti tarvitaan ihmisiä, joilla on riittävä pedagoginen koulutus huomaamaan esim lasten kehitykseen liittyviä pulmia jne. Juuri tätä varten sen lto:n pitäisi saada olla enemmän mukana ryhmän arjessa. Ei kaikkia mahdollisia ongelmia lähihoitajien koulutus valitettavasti riitä huomaamaan. Tiedän tämän lähihoitajana itse. Minä ainakin tartten sen opettajan meidän ryhmään myös. Hänellä on paljon sellaista osaamista ja tietotaitoa liittyen kasvatus- ja kehityspsykologiaan jota minulla ei ole. Mutta ehkä olen sitten vaan huono lastenhoitaja. :(

Minähän en esittänyt, että henkilökuntaa tulisi absoluuttisesti vähentää, mutta kun kerran lto:ista on pulaa ja ovat kalliimpia työntekijöitä kuin lastenhoitajat, niin realistinen vaihtoehto olisi vähentää heidän määräänsä ja korvata heidät lastenhoitajilla.

Suomessa uskotaan vähän liikaa muodolliseen koulutukseen, ja osin siksi tässä nykyisessä suossa ollaankin. Laadukas koulutus on hyvä asia, mutta muodollisen koulutuksen yliarvostaminen on johtanut massakouluttamiseen, joka ei ole niin laadukasta kuin ennen.

Kehityksen varhaisten "pulmien" huomaaminen onnistuu kyllä muiltakin kuin juuri lto:n koulutuksen saaneilta, vaikka profession tavoitteluun liittyykin eetos siitä, että vain tällä koulutuksella ja pätevyydellä kyetään tähän ja tähän. Kyse on ammatillisesta edunvalvonnasta.

Halu puhua laadukkaasta varhaiskasvatuksesta ja sillä tehdä ammatillista peräeroa lastenhoitajiin johtuu juuri profession tavoittelusta ja palkankorotushankkeesta. Minusta hoivatyö on kuitenkin erittäin arvokasta, kasvattamisen ja opettamisen korostaminen näissä oloissa ei tuota lisäarvoa päiväkoteihin. Paperilla puhe laadukkaasta varhaiskasvatuksesta ja pedagogiikasta näyttää hienolta, mutta eivät minua äitinä lohduta kun näen liian pienet tilat, rikkinäiset lelut, väsyneen henkilökunnan, metelin ja ylikuormituksen.

Kyllä minäkin haluaisin saada palkkaa siitä, että kirjoittaisin suunnitelmia siitä, miten maailman asiat pitäisi järjestää parhaalla mahdollisella tavalla. Ja toki tämä kirjoittaminen auttaisi minua tiedostumaan arjessani asioista ja toimimaan omalta kohdaltani tavoitteellisesti. Silloin tietysti itse kokisin hommani niin tärkeäksi, että muiden pitää maksaa minulle siitä. Mutta se, miten minun suunnitelmani konkreettisesti muuttaisivat maksajien ja heidän läheistensä arkea paremmaksi - sitä on vaikea mitata. On vain minun sanani siitä, että teen todella tärkeää työtä kun istun kirjoittamassa sillä aikaa kun muut huhkivat käytännön hommissa.

Mitä yritän sanoa, että kun haluamme hyvää lapsillemme näkemättä realiteetteja, joudumme ojasta allikkoon. Ennen, silloin joskus aikoinaan ilman hienoja vasuja ja korulauseita, henkilökunta oli kaikki lasten kanssa. Ei ollut ehkä niin pedagogista ja laadukasta varhaiskasvatusta, mutta oli turvallinen tuttu päiväkoti jonne oli kiva mennä.

Ennen, silloin joskus aikoinaan, lapsiryhmässä oli lain vaatimat 2 opettajaa sekä apulainen. Toiminta oli pedagogisempaa kuin nykyään. Pedagogiikka ei ole suunnitelmien kirjoittamista, vaan laadukasta vuorovaikutusta. Tutkimusten mukaan korkeammin koulutettu pk-henkilökunta on myös sensitiivisempiä lasten tarpeille kuin vähemmän koulutettu.

Uskon tuon tutkimuksen helposti. Olen työskennellyt laatenhoitajana pian 20 vuotta, ja parhaiten lasten tarpeisiin ovat vastanneet varhaiskasvatustieteiden maisterikoulutuksen saaneet. Heidän ammatillinen tietämys on ollut todella ihailtavaa.

Vierailija
217/219 |
26.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Meillä otettiin ennen kaikki oli irti jos lapsia oli paljon pois vapaapäivän tai sairastumisen vuoksi. Lähdettiin heti retkelle tai tehtiin jotain extraa, mihin ei pysty silloin kun kaikki lapset ovat paikalla. Ehdittiin tehdä muutamat kivat metsä- ja puistoretket. Sitten tälle tehtiin stoppi. Kaikki retket on suunniteltava ja ilmoitettava vanhemmille etukäteen.

Meidän päiväkodissa jos joskus todella harvoin sattuu olemaan sellainen hetki tai päivä, jolloin lapsia on paljon poissa sairauden tai muun takia ja henkilökuntaa kerrankin olisi vähän enemmän, jolloin voisi antaa oikeasti aikaa ja huomiota lapsille tai aloitella jotakin projektia, tai pienryhmätoimintaa, niin silloin esimies tulee paikalle ja ilmoitaa että "ylimääräiset" aikuiset lähtevät alueen muihin päiväkoteihin paikkaamaan niiden henkilöstövajetta. Eli sekin "ilo" loppuu lyhyeen.

Vierailija
218/219 |
26.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

d

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan kannattaisi korottaa lastenhoitajien palkkoja niin löytyisi tekijöitä

Palkka nykyään on?

Lastentarhanopella lähtöpalkka n. 2200e/kk...

Ja kuitenkin alempi korkeakoulututkinti..palkka todella jäljessä suhteessa koulutukseen & vastuuseen!!

Taisi olla 2305, ja se on todellakin vain lähtöpalkka. Keskimäärin tienaavat 2600 euroa, ja koulutukseksi riittää kandi, amk-sosionomi tai jopa vanhemmilla pelkkä seminaari. Aika kova palkka siihen nähden, että moni ylemmänkään korkeakoulututkinnon suorittanut ei tuota palkkaa saa.

Helsingissä tuo palkka ei tietysti riitä, mutta siltä osin olisin vielä enemmän huolissani lastenohjaajien/hoitajien palkasta. Heitä todella tarvitaan. Lastentarhanopettajien määrää voisi vähentää, koska vetoavat kaikessa "korkeaan" koulutukseensa ja siihen, että koulutuksensa vuoksi tekevät paperi- ja suunnitteluhommia, eli ovat kuitenkin poissa rivistä, kun tarvitaan.

Suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden merkitystä on ylikorostettu, koska nykyisissä oloissa suunnitelmilla voi joka tapauksessa pyyhkiä persettä, kun todellisuus on kuitenkin toinen. Sitten taas, kun on rahaa, niin voidaan istua ja suunnitella ja tehdä kirjauksia vaikka koko päivä. Kunhan vain joku maksaa.

Miten lastentarhanopettajien määrän vähentäminen mielestäsi helpottaa päiväkotien henkilöstövajauksia? Eikö pikemminkin pitäisi palkata lisää henkilökuntaa tekemään niitä paperihommia?

Paperihommat ei mielestäni ole ydintoimintaa. Ihan kylmästi voisi tehdä vain yhden yleisvasun kaikille, ja sitten tavata vanhemmat vain yleisesti rupatellen. Vanhemmat täydentäkööt yleisvasua tarkennuksin, jos haluavat - hehän lapsensa varhaiskasvatuksesta ja hyvinvoinnista ovat vastuussa.

Samoin kaikkea toimintaa ei tarvitsisi tipitarkkaan kirjallisesti suunnitella etukäteen, vaikka kuinka halutaankin ajatella, että suunnitelmallisuus on yhtä kuin pedagogisuus (ei ole, suunnitelmallisuus ei automaattisesti mitenkään lisää pedagogisuutta). Eli paperibyrokratian määrää pitäisi vähentää, ja siten voitaisiin vähentää myös lto-suhdetta henkilökunnassa.

Yksityisiin yrityksiin (kaupallisella alalla esim.) tuota samaa kirjauspaskaa on aika ajoin yritetty tuoda monisivuisine kehityskeskustelulomakkeineen jne. Mutta kun oikeasti pitää tahkota tulosta eikä asiakas mistään paperinpyörittämisestä maksa, niin eipä nuo oikeasti jää pitkäikäisiksi hankkeiksi. Samaan pitäisi pyrkiä julkisella puolella. Suunnitelmat kun ei takaa, että hoito on laadukasta. Suunnitelmat on vain paperilla (tai koneella). Lapset elävät päiväkodissa oikeaa arkea. Siihen oikeaan arkeen pitää panostaa.

Ymmärrän kyllä sen, että paperihommia pitäisi vähentää, mutta edelleenkään en näe, miten henkilökuntavajaukseen auttaa se, että henkilökuntaa vähennetään. Lastentarhanopettajista on nyt jo pulaa. Ei ole kuin yksi lto ryhmässä ja monissa alle 3-vuotiaiden ryhmissä ei yhtään. Kyllä siellä silti tarvitaan ihmisiä, joilla on riittävä pedagoginen koulutus huomaamaan esim lasten kehitykseen liittyviä pulmia jne. Juuri tätä varten sen lto:n pitäisi saada olla enemmän mukana ryhmän arjessa. Ei kaikkia mahdollisia ongelmia lähihoitajien koulutus valitettavasti riitä huomaamaan. Tiedän tämän lähihoitajana itse. Minä ainakin tartten sen opettajan meidän ryhmään myös. Hänellä on paljon sellaista osaamista ja tietotaitoa liittyen kasvatus- ja kehityspsykologiaan jota minulla ei ole. Mutta ehkä olen sitten vaan huono lastenhoitaja. :(

Minähän en esittänyt, että henkilökuntaa tulisi absoluuttisesti vähentää, mutta kun kerran lto:ista on pulaa ja ovat kalliimpia työntekijöitä kuin lastenhoitajat, niin realistinen vaihtoehto olisi vähentää heidän määräänsä ja korvata heidät lastenhoitajilla.

Suomessa uskotaan vähän liikaa muodolliseen koulutukseen, ja osin siksi tässä nykyisessä suossa ollaankin. Laadukas koulutus on hyvä asia, mutta muodollisen koulutuksen yliarvostaminen on johtanut massakouluttamiseen, joka ei ole niin laadukasta kuin ennen.

Kehityksen varhaisten "pulmien" huomaaminen onnistuu kyllä muiltakin kuin juuri lto:n koulutuksen saaneilta, vaikka profession tavoitteluun liittyykin eetos siitä, että vain tällä koulutuksella ja pätevyydellä kyetään tähän ja tähän. Kyse on ammatillisesta edunvalvonnasta.

Halu puhua laadukkaasta varhaiskasvatuksesta ja sillä tehdä ammatillista peräeroa lastenhoitajiin johtuu juuri profession tavoittelusta ja palkankorotushankkeesta. Minusta hoivatyö on kuitenkin erittäin arvokasta, kasvattamisen ja opettamisen korostaminen näissä oloissa ei tuota lisäarvoa päiväkoteihin. Paperilla puhe laadukkaasta varhaiskasvatuksesta ja pedagogiikasta näyttää hienolta, mutta eivät minua äitinä lohduta kun näen liian pienet tilat, rikkinäiset lelut, väsyneen henkilökunnan, metelin ja ylikuormituksen.

Kyllä minäkin haluaisin saada palkkaa siitä, että kirjoittaisin suunnitelmia siitä, miten maailman asiat pitäisi järjestää parhaalla mahdollisella tavalla. Ja toki tämä kirjoittaminen auttaisi minua tiedostumaan arjessani asioista ja toimimaan omalta kohdaltani tavoitteellisesti. Silloin tietysti itse kokisin hommani niin tärkeäksi, että muiden pitää maksaa minulle siitä. Mutta se, miten minun suunnitelmani konkreettisesti muuttaisivat maksajien ja heidän läheistensä arkea paremmaksi - sitä on vaikea mitata. On vain minun sanani siitä, että teen todella tärkeää työtä kun istun kirjoittamassa sillä aikaa kun muut huhkivat käytännön hommissa.

Mitä yritän sanoa, että kun haluamme hyvää lapsillemme näkemättä realiteetteja, joudumme ojasta allikkoon. Ennen, silloin joskus aikoinaan ilman hienoja vasuja ja korulauseita, henkilökunta oli kaikki lasten kanssa. Ei ollut ehkä niin pedagogista ja laadukasta varhaiskasvatusta, mutta oli turvallinen tuttu päiväkoti jonne oli kiva mennä.

Ennen, silloin joskus aikoinaan, lapsiryhmässä oli lain vaatimat 2 opettajaa sekä apulainen. Toiminta oli pedagogisempaa kuin nykyään. Pedagogiikka ei ole suunnitelmien kirjoittamista, vaan laadukasta vuorovaikutusta. Tutkimusten mukaan korkeammin koulutettu pk-henkilökunta on myös sensitiivisempiä lasten tarpeille kuin vähemmän koulutettu.

Uskon tuon tutkimuksen helposti. Olen työskennellyt laatenhoitajana pian 20 vuotta, ja parhaiten lasten tarpeisiin ovat vastanneet varhaiskasvatustieteiden maisterikoulutuksen saaneet. Heidän ammatillinen tietämys on ollut todella ihailtavaa.

Lämmin kiitos tästä kommentista!

Vierailija
219/219 |
26.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä otettiin ennen kaikki oli irti jos lapsia oli paljon pois vapaapäivän tai sairastumisen vuoksi. Lähdettiin heti retkelle tai tehtiin jotain extraa, mihin ei pysty silloin kun kaikki lapset ovat paikalla. Ehdittiin tehdä muutamat kivat metsä- ja puistoretket. Sitten tälle tehtiin stoppi. Kaikki retket on suunniteltava ja ilmoitettava vanhemmille etukäteen.

Meidän päiväkodissa jos joskus todella harvoin sattuu olemaan sellainen hetki tai päivä, jolloin lapsia on paljon poissa sairauden tai muun takia ja henkilökuntaa kerrankin olisi vähän enemmän, jolloin voisi antaa oikeasti aikaa ja huomiota lapsille tai aloitella jotakin projektia, tai pienryhmätoimintaa, niin silloin esimies tulee paikalle ja ilmoitaa että "ylimääräiset" aikuiset lähtevät alueen muihin päiväkoteihin paikkaamaan niiden henkilöstövajetta. Eli sekin "ilo" loppuu lyhyeen.

Ollaankohan me samassa päiväkodissa ;)