Miksi mun ihastukseni suuttui mulle, kun paljastin tunteeni?
Aluksi oli paljon flirttiä ja ihanaa, joten ihastuin. Kun paljastin tunteeni, hän suuttui mulle todella pahasti. Miksi?
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Ap kuulostaa nyt pahasti siltä terapeuttiinsa ihastuneelta sekolta, joka ei uskonut millään, että naimisissa oleva heteronainen, joka on hänen kanssaan tekemisissä ammatillisesti TYÖNSÄ PUOLESTA, ei ole ihastunut.
Lopeta jo, hanki itsellesi jotain apua. Ahdistaa sen naisraukan puolesta että joku floodaa netissä kuukausitolkulla siitä, miten tuo nainen muka oli asiakkaastaan kiinnostunut. -_-
Mä oon se, joksi ap:tä luulet ja voin sanoa, että en ole varmaan yökerhojen/menopaikkojen ulkopuolella _koskaan_ elämässäni ole kokenut niin ilmiselvää, aktiivista flirttailua kuin siltä naiselta. Kukaan mieskään ei ole flirttaillut mulle koskaan niin ilmiselvästi. Ja mä olen huono huomaamaan sellaista. Monesti joku kaverini kertoo, että joku katseli mua tai yritti flirttailla, mutta en huomannut. En mä huomaa edes mitään kevyttä flirttiä tai kiinnostusta. En olisi aluksi varmaan edes tajunnut ihastua, ellei se aloite olisi tullut hänen puoleltaan.
Merkillistä, ap, kuinka sinut aina sekoitetaankin "johonkin toiseen henkilöön." :)
Kunnollinen aviomies oli kun ilmoitti saman tien ja loukkaantui. Olet horo.
Aluksi ihastus oli se joka flirttaili sulle ja sitten sä ehdotit jotain ja sit se suuttui. meniks näi?
Vierailija kirjoitti:
Aluksi ihastus oli se joka flirttaili sulle ja sitten sä ehdotit jotain ja sit se suuttui. meniks näi?
Jep. Juuri näin. Aluksi olin jopa hämmentynyt siitä tilanteesta, kunnes "lämpenin" ja sen jälkeen fiilikset ovat olleet aika amoröösit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kuulostaa nyt pahasti siltä terapeuttiinsa ihastuneelta sekolta, joka ei uskonut millään, että naimisissa oleva heteronainen, joka on hänen kanssaan tekemisissä ammatillisesti TYÖNSÄ PUOLESTA, ei ole ihastunut.
Lopeta jo, hanki itsellesi jotain apua. Ahdistaa sen naisraukan puolesta että joku floodaa netissä kuukausitolkulla siitä, miten tuo nainen muka oli asiakkaastaan kiinnostunut. -_-
Mä oon se, joksi ap:tä luulet ja voin sanoa, että en ole varmaan yökerhojen/menopaikkojen ulkopuolella _koskaan_ elämässäni ole kokenut niin ilmiselvää, aktiivista flirttailua kuin siltä naiselta. Kukaan mieskään ei ole flirttaillut mulle koskaan niin ilmiselvästi. Ja mä olen huono huomaamaan sellaista. Monesti joku kaverini kertoo, että joku katseli mua tai yritti flirttailla, mutta en huomannut. En mä huomaa edes mitään kevyttä flirttiä tai kiinnostusta. En olisi aluksi varmaan edes tajunnut ihastua, ellei se aloite olisi tullut hänen puoleltaan.
Ja siis joku toinen lääkäri taannoin flirttaili mulle ihan ilmiselvästi (kosketteli "liikaa" ja puhui kaksimielisiä jne.), mutta siis en mä siitä kyseisestä kiinnostunut juurikaan. Yleensä tulee nolostunut olo sen ammattihenkilön "puolesta", kun haluan pitää tilanteen asiallisena. Mut se ihana nainen on poikkeus ihan kaikkeen.
T. Se jokaisesta läheltäkin liippaavasta ketjusta "bongattu" ihastuja
Vierailija kirjoitti:
Ap kuulostaa nyt pahasti siltä terapeuttiinsa ihastuneelta sekolta, joka ei uskonut millään, että naimisissa oleva heteronainen, joka on hänen kanssaan tekemisissä ammatillisesti TYÖNSÄ PUOLESTA, ei ole ihastunut.
Lopeta jo, hanki itsellesi jotain apua. Ahdistaa sen naisraukan puolesta että joku floodaa netissä kuukausitolkulla siitä, miten tuo nainen muka oli asiakkaastaan kiinnostunut. -_-
Se tarkoittamasi tässä vielä: mä siis ehkä ajatuksissani vaikutin aluksi hänestä kiinnostuneelta ja _hän_ alkoi sen jälkeen flirttailla mulle, jolloin otin etäisyyttä. Mutta lankesin sitten hänen charmiinsa ja sen jälkeen on ollut vaikeaa päästä asiasta enää yli mitenkään. Niin siis meni mulla. Uskoisin, että se nainen aluksi ainakin nautti siitä, kun huomasi olevansa ihailtu ja haluttu ja ehkä siksi flirttaili osin leikillään. En tiedä hänen oikeita tunteitaan ja motiiveitaan kyllä lainkaan. Mutta on siinä jotain molemminpuolista pakko olla, kun siis ei se leikki jatkuisi niin kauan ilman jonkinlaista molemminpuolisuutta. On kamalaa tavallaan kyllä ihastua tällä tavalla, myönnän sen. Se on surullista, kuluttavaa sekä toivotonta.
Kahden ukkomiehen kanssa deittalukokemuksesta voin sanoa, että ukkomiehet haluavat olla ne jotka pitää ohjaat käsissä. Päättävät tavan ja ajan missä milloin nähdään kuten myös sen milloin flirtti muuttuu ehkä deittailuksi. Syy tähän on kukkotunkiolla efekti, kun kotona ei ehkä saada sanottua viimeistä sanaa, tai muuten ollaan kyllästymisliitossa, kuvitetteleevat ainakin hallisevansa sen toisen naisen kanssa deittailun. Usein myös panostavat toiseen naiseen enemmän, sekin monesti vain näyttämistä kuinka ollaan oikea mies, jota akka parka ei arvosta.
Moraalinvartijoille tiedoksi. Suhteeni ukkomiehiin oli kauan sitten. Toinen pelkkää seksiä ja se liitto loppui myöhemmin miehen vaimon petettyä miestään ja lähtiessä toisen matkaan. Toisen liitto kitisi ja natisi, se mies piti minusta paljon mutta asiassa oli paljon myös tässä avaamattomia mutkia. Tämä mies on jo kuollut vuosia sitten.
Uskon etten enää koskaan sekaannu ukkomieheen.
Sekoitat mut johonkin toiseen henkilöön. Mutta miten voit silti jonkun muunkaan puolesta väittää noin varmaksi jotain, kun et itse ole ollut ko. tilanteessa mukana? Itse kyllä huomaan sen ilmiselvimmän flirtin; sellaista epäselvää, yleisempää ystävällisyyttä, hymyjä, keskustelemista en edes tulkitse flirtiksi. Senpä vuoksi olen bongannut flirttiä todella harvoin, ehkä maksimissaan parilta ihmiseltä per vuosi, vaikka olen ihan ok-näköinen.