Voiko tosiaan olla niin, ettei kuolleen siskoni lapsi voi tulla asumaan meille vaan siksi, kun itselläni on
sos.tt:n mielestä jo liikaa lapsia, lisäksi mulla on eräs perussairaus joka ei kuitenkaan periaatteessa suoraan vaikuta äitiyteen? Edesmennyt siskoni oli yksinhuoltaja, eikä lapsen isän perhe edes halua häntä, me olemme läheisimmät läheiset. Äitini lisäksi, joka on jo (liian) iäkäs.
Voiko tämä nyt mitenkään mennä "oikein" lapsen kannalta, kun näillä näkymin lapsi nyt siis johonkin vieraaseen sijaisperheeseen ja vielä ihan eri kaupunkiin?
Kommentit (93)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen vastaavan sos.tt:n takia minulla tosiaan on liikaa lapsia :( tai siis meillä, uusperhe. Lisäksi minun sairaus (ei mt-). Tuntuu vaan niin vaikealta hyväksyä, kun kuitenkin olemme vauvasta asti olleet kaikkein läheisimpiä tälle lapselle äitini lisäksi.Sisko oli yh alusta asti, eikä isän perhe tosiaan edes haluaisi häntä, vaikka jonkinlainen suhde lapsella isään on. Sos.tt on ollut isän perheeseen yhteydessä, heille ulkopuolinen sijoitus ok. Meille ei, mutta ilmeisesti sillä ei ole väliä? :( Lapsi niin pieni, ettei hänen omaa mielipidettä vielä missään kuunnella. Sopiva perhe on löytynyt yli 300km päästä, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että side meihinkin (täti, serkut + mummi) arjessa katkeaa. ap
Hommaa lakimies. Todista että lapsiluku ei ole ylivoimainen ja hommaa pätevä lääkärintodistus.
Mietin tuota lakimiestä itsekin, mutta liekkö pelkkää rahojen tuhlaista, kun tuntuu suoraan sanottuna siltä, että tässä maassa lastensuojeluviranomaisilla on ihan rajaton valta :( Ja kun lapsen asioista vastaava tt vastustaa, homma taitaa olla sitä myöten selvä?
Minkälainen on tässä tilanteessa riittävän "pätevä lääkärintodistus"? Mun sairaus on sen luonteinen, että sen tulevaisuudesta paljon jää sos.tt:n arvion varaan - kuten myös muista asioista tässä tapauksessa.
En halua tunnistamisen pelossa sanoa tarkkaa sairauttani tai lasten määrää.
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä provo vai oikeasti nyt sen muutama viikko sitten olleen kirjoituksen toinen näkökulma? Siinähän vaimo kysyi, että onko heidän pakko ottaa miehen lapsi luokseen, kun tämän äiti oli tehnyt itsemurhan. Lapsen täti haluaisi huoltajuuden, mutta ei välttämättä saa. Kuulostaa samalta. Totta tai ei, jo ajatuksen tasolla todella surullinen tilanne lapsen kannalta. Usko suomalaisiin (sosiaali)viranomaisiin horjuu jo aika kovasti, kai tällainenkin mahdollista on. Voimia todelliseen tai kuvitteelliseen tilanteeseen.
Oletko nyt ihan tosissasi? Jos, voitko laittaa linkin tuohon? ap
Ap ei vieläkään kerro, millaisesta sairaudesta ja omasta lapsilaumasta on kyse. Ap:han voi itsekin olla sosiaalitoimiston asiakas, jonka lapset on lastensuojelun piirissä. Oman näkemykseni mukaan sukulaissijoituksia tehdään aika hyvin nykyään ja ihan tavallisiin perheisiin lapsia on laitettu. Voi olla vuokrakämppää, pienipalkkaisia töitä, omia lapsiakin, uusperheitä jne. silti kelpaavat hyvin, kun ovat normaaleja aikuisia, joilla on elämänhallinta kunnossa.
Tässä se edellinen keskustelu.
http://www.vauva.fi/keskustelu/2972543/jos-ja-kun-mies-ei-ole-ekan-laps…
terv. 22
Kysy sossuilta, että mitä tapahtuu jos tulet raskaaksi ja saat vielä yhden lapsen lisää. Otetaanko vauva pois sinulta kun on liikaa lapsia? Vai sijoitetaanko yksi vanhemmista lapsista muualle niin että vauva saa jäädä?
Vierailija kirjoitti:
Ap ei vieläkään kerro, millaisesta sairaudesta ja omasta lapsilaumasta on kyse. Ap:han voi itsekin olla sosiaalitoimiston asiakas, jonka lapset on lastensuojelun piirissä. Oman näkemykseni mukaan sukulaissijoituksia tehdään aika hyvin nykyään ja ihan tavallisiin perheisiin lapsia on laitettu. Voi olla vuokrakämppää, pienipalkkaisia töitä, omia lapsiakin, uusperheitä jne. silti kelpaavat hyvin, kun ovat normaaleja aikuisia, joilla on elämänhallinta kunnossa.
Kyllä osaat olla ilkeä. Okei, ehkä et tarkoittanut, mutta itku tuli. Emme ole sosiaalitoimiston asiakkaita eikä lapset lastensuojelun piirissä, silti en halua sairauttani julkisesti täällä ilmoittaa koska sen jälkeen on tyyliin kuvakin googlella haettavissa. Lapsia on meillä nykyisen mieheni kanssa yhteensä PALJON, johan sanoin että se on yksi painavimmista syistä. Ymmärrän sen paperilla, silti se tuntuu väärältä, koska ko. lapsi on aina ollut meillä paljon hoidossa ja mennyt "joukon jatkona", ja mikä voisi olla huonoista vaihtoehdoista parhain äitinsä menettäneelle lapselle kuin jäädä tuttujen hoitoon? Lapsi siis on meillä ollut siskoni kuoleman jälkeen.
Laitoin linkin mutta sitä ei näy, ehkä se(kin) on täällä kielletty. Hae "Jos ja kun mies ei ole ekan lapsensa huoltaja" vaikka googlesta niin keskustelu löytyy. On päivältä 12.9.
terv. 22 taas
Onko teillä lapsille omat huoneet? Ja siskon lapselle myös oma huone. Tulotasonne? Koulutuksenne?
Samasta kaupungista sijoitusperhe ehdottomasti. Jos revitään pois ainoasta läheisestä joka välittää lapselle voi tulla voimakas hylkäämisen tunne. Se taas voi aiheuttaa muita ongelmia kasvussa ja jopa aikuisuudessa. Miten vaikea se voi olla sossun ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei vieläkään kerro, millaisesta sairaudesta ja omasta lapsilaumasta on kyse. Ap:han voi itsekin olla sosiaalitoimiston asiakas, jonka lapset on lastensuojelun piirissä. Oman näkemykseni mukaan sukulaissijoituksia tehdään aika hyvin nykyään ja ihan tavallisiin perheisiin lapsia on laitettu. Voi olla vuokrakämppää, pienipalkkaisia töitä, omia lapsiakin, uusperheitä jne. silti kelpaavat hyvin, kun ovat normaaleja aikuisia, joilla on elämänhallinta kunnossa.
Kyllä osaat olla ilkeä. Okei, ehkä et tarkoittanut, mutta itku tuli. Emme ole sosiaalitoimiston asiakkaita eikä lapset lastensuojelun piirissä, silti en halua sairauttani julkisesti täällä ilmoittaa koska sen jälkeen on tyyliin kuvakin googlella haettavissa. Lapsia on meillä nykyisen mieheni kanssa yhteensä PALJON, johan sanoin että se on yksi painavimmista syistä. Ymmärrän sen paperilla, silti se tuntuu väärältä, koska ko. lapsi on aina ollut meillä paljon hoidossa ja mennyt "joukon jatkona", ja mikä voisi olla huonoista vaihtoehdoista parhain äitinsä menettäneelle lapselle kuin jäädä tuttujen hoitoon? Lapsi siis on meillä ollut siskoni kuoleman jälkeen.
No jo on erikoinen sairaus ja lapsikin ilmeisesti toista kymmentä. En usko sanakaan jutuistasi. Lapsiluku nyt ei luulisi valtionsalaisuus olevan.
Hieno trolli. Sairaus on niin harvinainen että sen googlaamalla tulee ap:n naama vastaukseksi. Ja lapsia on niin paljon että sekin on salaisuus. Nyt loppui jo jutut eli nyt aletaan jo "itkua" vääntämään.
Sait kuitenkin kirvoitettua paljon vastauksia nopeasti, joten 1/5.
Onko niitä lapsia niin PALJON, ettet osaa itsekään lukumäärää laskea? Eihän mitään muuta syytä luvun kertomatta jättämiseen ole.
Vierailija kirjoitti:
Samasta kaupungista sijoitusperhe ehdottomasti. Jos revitään pois ainoasta läheisestä joka välittää lapselle voi tulla voimakas hylkäämisen tunne. Se taas voi aiheuttaa muita ongelmia kasvussa ja jopa aikuisuudessa. Miten vaikea se voi olla sossun ymmärtää.
Koska aloituksen Porvoon sosiaalitoimistoa ei ole olemassakaan 🤔
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei vieläkään kerro, millaisesta sairaudesta ja omasta lapsilaumasta on kyse. Ap:han voi itsekin olla sosiaalitoimiston asiakas, jonka lapset on lastensuojelun piirissä. Oman näkemykseni mukaan sukulaissijoituksia tehdään aika hyvin nykyään ja ihan tavallisiin perheisiin lapsia on laitettu. Voi olla vuokrakämppää, pienipalkkaisia töitä, omia lapsiakin, uusperheitä jne. silti kelpaavat hyvin, kun ovat normaaleja aikuisia, joilla on elämänhallinta kunnossa.
Kyllä osaat olla ilkeä. Okei, ehkä et tarkoittanut, mutta itku tuli. Emme ole sosiaalitoimiston asiakkaita eikä lapset lastensuojelun piirissä, silti en halua sairauttani julkisesti täällä ilmoittaa koska sen jälkeen on tyyliin kuvakin googlella haettavissa. Lapsia on meillä nykyisen mieheni kanssa yhteensä PALJON, johan sanoin että se on yksi painavimmista syistä. Ymmärrän sen paperilla, silti se tuntuu väärältä, koska ko. lapsi on aina ollut meillä paljon hoidossa ja mennyt "joukon jatkona", ja mikä voisi olla huonoista vaihtoehdoista parhain äitinsä menettäneelle lapselle kuin jäädä tuttujen hoitoon? Lapsi siis on meillä ollut siskoni kuoleman jälkeen.
No jo on erikoinen sairaus ja lapsikin ilmeisesti toista kymmentä. En usko sanakaan jutuistasi. Lapsiluku nyt ei luulisi valtionsalaisuus olevan.
Ole ihan vapaasti uskomatta. Ja lapsia on melko reilusti alle 10 kyllä, sen enempää en täällä sulle tai muillekaan kerro.
Tuo linkki oksetti, kyllä on näköjään valitettavasti ihan samasta tapauksesta kyse.
Täällä en kommentoi jatkossa enempää lisätunnistautumisen pelossa. Pyydän silti että toivotte ja rukoilette 6-v eläimiä, petsejä ja SalamaMcQueeniä rakastavalle pikkuiselle neidille enkeleitä matkaan maailmalle. Me kun emme häntä saa pitää vaikka haluaisimme.
Jos tosiaan tiedät ja uskot, että lapsen paras on asua teidän perheessä, kaiva sisäinen tiikeriemosi esiin, sillä olethan myös hänelle nyt se emo. Taistele, ota yhteyttä vaikka iltapäivälehtiin, kunnan päättäviin tahoihin, mitä vain. Lapsi ei kestä muutenkaan sijoituksia monta menemättä rikki, puolusta häntä ja hänen oikeuksiaan. Parasta mahdollista tulevaisuutta toivoen.
nro 22
Lapsi pääsee hyvään keskiluokkaiseen ydinperheeseen kasvatiksi. Saa huolenpitoa ja kunnollisen koulutuksen. Saa siis hyvät lähtökohdat elämälleen. Ole iloinen lapsen puolesta.
Mä toivon ap:n siskontytölle kaikkea parasta, toivottavasti saisi jäädä teidän luokse.
Voikohan tota samasta keissistä käytyä keskustelua linkata sossulle eteenpäin, oisko siitä mitään apua, kun on kuitenkin anonyyminä kirjoitettu?
Paljon lämpöisiä ajatuksia sinne, erityisesti lapselle <3
Aikamoista wt sakkia lapsen lähipiirissä. Sossutkin todenneet ja jatkosijoitus sen mukaisesti.
Onko tämä provo vai oikeasti nyt sen muutama viikko sitten olleen kirjoituksen toinen näkökulma? Siinähän vaimo kysyi, että onko heidän pakko ottaa miehen lapsi luokseen, kun tämän äiti oli tehnyt itsemurhan. Lapsen täti haluaisi huoltajuuden, mutta ei välttämättä saa. Kuulostaa samalta. Totta tai ei, jo ajatuksen tasolla todella surullinen tilanne lapsen kannalta. Usko suomalaisiin (sosiaali)viranomaisiin horjuu jo aika kovasti, kai tällainenkin mahdollista on. Voimia todelliseen tai kuvitteelliseen tilanteeseen.