Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Työkaveri vertasi Jumalaan uskomista samaksi, kun lapset uskoo joulupukkiin.
20.09.2017 |
Mielestäni työkaveri olisi voinut kunnioittaa toisten uskontoa, vaikka ei itse uskokaan. Itse en tuo sitä missään julkisesti ilmi, että uskon. Enkä edes näytä miltään "uskovaiselta", vaan olen tavallinen korkeasti koulutettu nuori nainen. Ihmettelen miten joku voi olla noin tökerö, kuten se työkaveri.
Kommentit (173)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole trolli. Sinä olet se, joka ei suostu uskomaan sitä, mikä on totta. Kyse ei ole samasta asiasta, koska "musta" ja "punainen" eivät ole toistensa vastakohtia. Tästä olemme samaa mieltä. Mutta "syyllinen" ja "syytön" ovat vastakohtia. Kai näet asiassa eron?
"Syyllinen ja syytön" ovat vastakohtia siinä missä "musta ja valkoinen" tai "suolainen ja makea" ovat toisensa vastakohtia. Siltikään ei "ei valkoinen" tarkoita mustaa sen vähempää kuin "ei suolainen" tarkoittaa "makeaa" tai "ei syyllinen" tarkoittaa "syytöntä". "Ei valkoinen" *voi* olla "musta" aivan kuten "ei syyllinen" *voi* olla "syytön" ja "ei suolainen" *voi* olla "makea", mutta mikään niistä ei suoraan implikoi toista.
Ja jos palautetaan tämä takaisin kontekstiinsa, niin "ateismi" on "teismille" sama kuin "ei syyllinen" "syylliselle" tai "ei musta" "mustalle". Ateisti hylkää teistin väittämän jumalien olemassa olosta todisteiden ja oman kokemuspohjansa perusteella. Ateisti ei (kategorisesti, yksilöt voivat toki väittää) väitä että "jumalia ei ole olemassa". Ateisti ei itse asiassa esitä mitään väitettä. Kohauttaa vain olkiaan, ja toteaa että "nope."
Noin Atheist Experiencessä asian väitetään olevan, mutta minä en hyväksy väitettä. Jumalan olemassaoloon ei voi olla ottamatta kantaa. Uskon puutteessa ei voi väittää olevansa Jumalan kohdalla.
Sinun hyväksyntää ei kukaan ole pyytänytkään. Eikä pyydä. Ei voisi vähempää kiinnostaa sinun hyväksyntäsi millekään asialle.
Jumalan olemassaoloon on ihan se sama kanta kuin minkä tahansa asian olemassaoloon. Jos ei siitä ole todisteita, sitä ei ole olemassa. Ateismi on olemassa vain teistisen väitteen viitekehyksessä. Ei meillä ole täällä mitään aharrypotteristejakaan väittämässä että Harry Potter on vain fiktiota, kun ei kukaan ole esittänyt sitä positiivista väitettäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Debatti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkeä ulottuvuus kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se nyt vaan ei ole tervettä että aikuinen ihminen uskoo satuolentoihin kuten jumalaan.
Tähän on olemassa selkeä vastamielipide: ehkä vain sinä ja sinun tavallasi ajattelevat (tai siis ne joilta sinä tuon ajatuksesi olet omaksunut) pitävät Raamatun henkilöitä jonain 'satuolentoina'.
Eipä silti, eihän minulla mitään ole satuja vastaan ja ovathan nekin hyvin vanha kirjallisuuden osa-alue, mutta kyllä ne satukirjat ja kasetit niin kirjakaupoissa, kuin kirjastoissakin ovat eri osastossa ja eri myyntipöydillä, kuin ns. hengellinen kirjallisuus ja kasetit ja muut hengelliset lukemistot ja uskontojen kirjat.kyseessä on siis virallisesti tunnustetustikin:kaksi selvästi eri kategoriaan kuuluvaa kirjallisuuden ja kerronnan lajia ja niiden tarkoitus on myös eri.
Jos ei osaa milloin erotella kumpi niistä kuuluu kumpaan, niin lähimmässä kirjastossa voi kyllä käydä tutustumassa ja oppimassa niiden kahden eri kirjallisuudenlajin lajittelun perusteet niiden kaikissa kirjastoissa selkeästi järjestetyistä, kahdesta eri osastosta ,vaikka sitten kussakin niistä kirjastoista erikseen, ellei asiaa sitten vähemmällä usko...
(...oh,anteeksi, siis tuo sanavalintani...
toki tiedän,ettei koko tuota sanaa olisi pitänyt vastauksessa lainkaan käyttää, mutta voisitte toki kertoa, mikä se sitä parempi sana sitten tuohonkin kohtaan olisi sitä korvaamaan ja sen lauseen ajatusta ilmaisemaan ?)
Joten siinä siis sen käytön perusteluni, mutta pahoittelen silti jos se loukkasi sitä absoluuttisen mihinkään uskomatonta, ja koko sanan käyttöäkin kaikissa yhteyksissä boikotoivaa näkemystänne .
Elämässä tarvitaan uskoa moneenkin asiaan ja moneen asiaan tekin,itsestänne ateisti-nimitystä käyttävät, uskotte tekin (vaikka nyt ette sitä itsellenne suostuisi myöntämäänkään)
Uskotte mitä todennäköisimmin 100%:sti esim. Australian mantereen olemassaoloon, vaikkette olisi itse siellä koskaan käyneetkään tai henkilökohtaisesti koskaan tavanneetkaan ketään siellä edes käynyttä tuttavaa.
Madagaskarin saarivaltakunnankin 'ihmeellisine luontoineen' uskotte todeksi, vaikka ette olisi nähnyt siitä näkymiä tai kuvia muualla kuin siitä kouluaikaisesta maantiedon oppikirjastanne tai Walt Disneyn satuanimaatiofilmien näkemisestänne.
Eli vaikkei teillä ei ole minkäänlaisia konkreettisen faktuaalisia todisteita sen olemassaolosta, te nimenomaan uskotte ( esim.siihen, mitä siitä Madagaskarista on kirjoitettu . )
Siinä nyt oli vain pari pientä mutta selkeää esimerkkiä uskon ulottuvuudesta ja sen merkityksestä koko inhimillisessä elämässä ja laajimmin sanottuna : täällä maailmassa elämisessä yleensäkin .
Se miten paljon se itsekunkin usko sitten suuntautuu varsinaisiin ns. 'uskomusjärjestelmiin ' (eli siis esim. uskontoihin, tai muihin filosofisiin järjestelmiin tai poliittisiin, tai ympäristö- ym. aatteisiin ) ON siis eri asia kuin usko ja uskominen SINÄNSÄ.
Ilman uskontoa, voi toki elää, mutta mihinkään täällä maailmassa ja tästä maailmasta uskomatta ei voisi kukaan elää elämisen, tai yleensä edes ihmisenarvoista elämää.
Voi olla ettei sellainen yksilö tulisi toimeen muualla kuin jossain psykiatrisessa hoitolaitoksessa, tai yleensä vain valvotuissa sairaalatiloissa.
Häntähän ei esim. voisi ollenkaan laskea sieltä kaupungille yksikseen kävelemään, kun hän ei tietenkään usko liikennemerkkeihin, tai liikennesääntöihin.
Ekä hän tietenkään usko,että hänelle mitään kävisi, jos auto häneen törmää.
Siinä olisi jo ensimmäinen kynnys hänen uskomattomalle vapaudelleen.
Tämä nyt oli niin typerä vertaus, että ei mitään rajaa. Australiasta ja madagaskarista kun on niitä faktuaalisia todisteita ilman, että siellä on käynyt. Minkään uskonnon Jumalasta sen sijaan ei ole.
Puhuinko jotain Jumalasta, tai jostain jumalista ?
Tyrkytinkö jotain uskontoa sinulle, yritinkö indoktrinoida sinua mihinkään ?
Määrittelin vain uskon ulottuvuutta ja sitä mitä usko sinänsä on ja käytin siinä mahdollisimman yleistajuista ja yksinkertaistettua esimerkkiä .
Entä jos olisin käyttänyt esimerkkinä vaikka jotain lähellä Surinamia sijaitsevan pikkusaaren nimeä ?
Sinulla olisi ollut kaksi vaihtoehtoa.
1) joko uskoa minua, että siellä tosiaan sijaitsee senniminen paikka ...
tai ...
2) Uskoa että olen sentään onnistunut kirjoittamaan sen nimen oikein ja katsoa sitten sen perusteella itse vaikka netistä Surinamin karttaa.
...no, onhan sinulla toki aina mahdollisuus myös kuitata minut vain jonain hulluna, joka höpöttelee omiaan jostain muka maasta jossain , "jota ei tietenkään, kuten kaikki järkevät ihmiset tietävätkin, ole olemassakaan."
Tässä nyt pelkistetysti ovat ne kolme perusvaihtoehtoa johonkin uskomisen suhteen ja voit joka tilanteessasi valita niistä aina aivan sen minkä haluat ja mikä sinulle sopii .
Minulla ei ole mitään tarvetta leimata sinua typeräksi, valitsitpa niistä minkä tahansa, sillä omapahan on asiasi ja valintasi.
Sitäpaitsi en tuossa maininnut kuin muutaman vaihtoehdon jonkun tiedon varmistamisesta .
Niitä on toki muitakin ja löydät ne kyllä itsekin, JOS haluat.
Näin voi ja tällä ehdolla voi siihen, että löydät, huoletta uskoakin.
Tämä kompuroi yhä pahasti. Ei todellakaan tarvita konkreettista kokemusta tai omakohtaista tietoa jostakin asiasta tietääkseen sen pitävän paikkansa tai ei pitävän paikkaansa. Kaikella informaatiolla on luotettavuutensa. Luotettava informaatio on tietoa. Uskonnoista on luotettavaa informaatiota eli tietoa. Uskontojen jumaliksi nimetyistä kohteista ei ole lainkaan luotettavaa informaatiota olemassa. Tietoa jumalista ei ole. Jumalien ottaminen mukaan maailmankuvaan monimutkaistaa asioita tarpeettomasti. Mistä jumala on saanut alkunsa ja kuka sitä käskyttää ynnä muuta tauhkaa ja nöyhtää. Ei hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Nyt on todella muodikasta "osoittaa fiksuuttaan" loukkaamalla toisten uskonnollisia tunteita. En ole itse luultavasti koskaan uskonut mihinkään, mutta ei tulisi mieleenikään räkänokkaisesti vouhottaa ja öyhöttää asialla, koska se ei edes kiinnosta ketään. Ja se olisi myös noloa.
Ihmisillä on erilaisia tärkeitä asioita, joihin on latautunut paljon tunnetta, ja on säälittävää että on ihmisiä joilla ei ole tunneälyä sen vertaa että käsittäisivät miten mukavaa elämä olisi jos ihmiset kunnioittaisivat toisiaan ihan vaan tuntevina ihmisolentoina ja välttäisivät toistensa loukkaamista.
Sanopa se. Olisi tosi mukavaa jos uskovaiset kunnoittaisivat esim. homoja ja naisia eivätkä kohtelisi niitä kuin karjaa tai syöpäläisiä ja yrittäisi rajoittaa niiden elämää jonkun vanhan satukirjan perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puita, koiria, ihmisiä ja mikrobeja ei ole nähty syntyneen luonnossa abiogeneesin kaltaisesti. Silloin paras selitys niiden olemassaololle on suunnittelija.
Mikäs on se aikataulu jolla tätä on havainnoitu? Ainiin, muutama tuhat vuotta korkeintaan, ehkä pikemminkin satoja vuosia pitäisi laskea. Pelkästään ensimmäisten molekyylejen asettuminen oikein vei paljon pidemmän ajan, saati edes yksinkertaisen elävän olennon.
Ps. Eikö abiogeneesi sitä paitsi ole vanhentunut termi jo jossain 1800-luvulla
Mikä olisi todennäköisyys, että syntyneellä alkueliöllä olisi sattumalta myös kyky jakaantua, jotta se pystyy lisääntymään?
Varmasti suurempi kuin että tuollainen suunnittelija tulla tupsahtaisi tyhjästä.
Ja kuten matikan tunnilta muistamme, toteutuneen tapahtuman todennäköisyys on tasan 1,0.
Ihmiskunnan kollektiivisessa alitajunnassa virtaava rakkaus on ainoa jumala. Ei se kaipaa palvontaa, vaan ymmärrystä. Jos joskus päästään eroon politiikasta, järjestäytyneistä uskonnoista ja rahasta, ehkä ihmiskunnalla on vielä mahdollisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voiko joku ateisti perustella, minkä vuoksi ihmiskehon olemassaolo ei todista Jumalan olemassaoloa? Jos olette älykkäitä, niin kai kykenette argumentointiin?
Täytyisi olla kyetty sulkemaan KAIKKI muut mahdollisuudet pois. No, onko suljettu ne kaikki muut mahdollisuudet pois? Ei ole.
Ole hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiskunnan kollektiivisessa alitajunnassa virtaava rakkaus on ainoa jumala. Ei se kaipaa palvontaa, vaan ymmärrystä. Jos joskus päästään eroon politiikasta, järjestäytyneistä uskonnoista ja rahasta, ehkä ihmiskunnalla on vielä mahdollisuus.
Jep ja se mahdollisuus on loton täysosuman luokkaa mutta silti se mahdollisuus antaa toivoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten te, jotka ette usko, ns. "uskallatte" / tai "osaatte" olla uskomatta? Tai siis eikö teillä ole sellaista sisäsyntyistä uskoa, joka on läsnä vaikka käytätte järkeänne?
Mitä teidän mielestänne kuolemassa tapahtuu?
Selittäkää mulle, kiinnostuksella kysyn :)
Sisäsyntyinen uskoni ei ainakaan todista milläänlailla jumalasta. Koskeintaan luonnolaeista. Niihin uskon. Eli painovoimaan, keskipakoisvoimaan, aineen kiertokulkuun ainakin maapallolla...
mitä sillä on väliä, mitä minun mielestäni kuolemassa tapahtuu? Voin olla siitä ihan mitä mieltä tahansa, eikä se todista yhtikäs mitään. Henk koht toki ajattelen, että silloin joko kaikki tietoisuus kyseisen eliön kohdalta loppuu ja henki sammuu niin ettei se ole enää mitään, mikä voisi sellaisenaan missään tiedostavassa muodossa jatkua, tai sitten ajattelen, että on henkiä, jotka eivät kuole, vaan ovat ilmestyneet ruumillisissa olomuodoissa elämään ainakin sellaista elämää, minkä tunnemme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on todella muodikasta "osoittaa fiksuuttaan" loukkaamalla toisten uskonnollisia tunteita. En ole itse luultavasti koskaan uskonut mihinkään, mutta ei tulisi mieleenikään räkänokkaisesti vouhottaa ja öyhöttää asialla, koska se ei edes kiinnosta ketään. Ja se olisi myös noloa.
Ihmisillä on erilaisia tärkeitä asioita, joihin on latautunut paljon tunnetta, ja on säälittävää että on ihmisiä joilla ei ole tunneälyä sen vertaa että käsittäisivät miten mukavaa elämä olisi jos ihmiset kunnioittaisivat toisiaan ihan vaan tuntevina ihmisolentoina ja välttäisivät toistensa loukkaamista.
Sanopa se. Olisi tosi mukavaa jos uskovaiset kunnoittaisivat esim. homoja ja naisia eivätkä kohtelisi niitä kuin karjaa tai syöpäläisiä ja yrittäisi rajoittaa niiden elämää jonkun vanhan satukirjan perusteella.
Tämäkin on vouhotusta ja öyhötystä. Sellaista typerää yleistämistä jossa leimataan räkäleuka väpättäen kokonaisia ihmisryhmiä hyvin harvojen yksilöiden käyttäytymisen perusteella. Suomessa jossa valtaosa kansasta kertoo uskovansa valtaosa kansasta kannattaa myös homojen oikeuksia. Ja naisten oikeuksia ei edes tarvitse "kannattaa", ne on näidenkin uskovaisten toimesta olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmiskunnan kollektiivisessa alitajunnassa virtaava rakkaus on ainoa jumala. Ei se kaipaa palvontaa, vaan ymmärrystä. Jos joskus päästään eroon politiikasta, järjestäytyneistä uskonnoista ja rahasta, ehkä ihmiskunnalla on vielä mahdollisuus.
Huh huh mitä paskaa tänne suolletaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole trolli. Sinä olet se, joka ei suostu uskomaan sitä, mikä on totta. Kyse ei ole samasta asiasta, koska "musta" ja "punainen" eivät ole toistensa vastakohtia. Tästä olemme samaa mieltä. Mutta "syyllinen" ja "syytön" ovat vastakohtia. Kai näet asiassa eron?
"Syyllinen ja syytön" ovat vastakohtia siinä missä "musta ja valkoinen" tai "suolainen ja makea" ovat toisensa vastakohtia. Siltikään ei "ei valkoinen" tarkoita mustaa sen vähempää kuin "ei suolainen" tarkoittaa "makeaa" tai "ei syyllinen" tarkoittaa "syytöntä". "Ei valkoinen" *voi* olla "musta" aivan kuten "ei syyllinen" *voi* olla "syytön" ja "ei suolainen" *voi* olla "makea", mutta mikään niistä ei suoraan implikoi toista.
Ja jos palautetaan tämä takaisin kontekstiinsa, niin "ateismi" on "teismille" sama kuin "ei syyllinen" "syylliselle" tai "ei musta" "mustalle". Ateisti hylkää teistin väittämän jumalien olemassa olosta todisteiden ja oman kokemuspohjansa perusteella. Ateisti ei (kategorisesti, yksilöt voivat toki väittää) väitä että "jumalia ei ole olemassa". Ateisti ei itse asiassa esitä mitään väitettä. Kohauttaa vain olkiaan, ja toteaa että "nope."
Noin Atheist Experiencessä asian väitetään olevan, mutta minä en hyväksy väitettä. Jumalan olemassaoloon ei voi olla ottamatta kantaa. Uskon puutteessa ei voi väittää olevansa Jumalan kohdalla.
Jumalan olemassaoloon on ihan se sama kanta kuin minkä tahansa asian olemassaoloon. Jos ei siitä ole todisteita, sitä ei ole olemassa.
Todisteiden puutteesta ei seuraa, että sitä jotakin ei ole olemassa. Esim. jos sinulla ei ole tietoa, löytyykö Neptunukselta hopeaa, et voi sanoa, että Neptunuksella ei ole hopeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole trolli. Sinä olet se, joka ei suostu uskomaan sitä, mikä on totta. Kyse ei ole samasta asiasta, koska "musta" ja "punainen" eivät ole toistensa vastakohtia. Tästä olemme samaa mieltä. Mutta "syyllinen" ja "syytön" ovat vastakohtia. Kai näet asiassa eron?
"Syyllinen ja syytön" ovat vastakohtia siinä missä "musta ja valkoinen" tai "suolainen ja makea" ovat toisensa vastakohtia. Siltikään ei "ei valkoinen" tarkoita mustaa sen vähempää kuin "ei suolainen" tarkoittaa "makeaa" tai "ei syyllinen" tarkoittaa "syytöntä". "Ei valkoinen" *voi* olla "musta" aivan kuten "ei syyllinen" *voi* olla "syytön" ja "ei suolainen" *voi* olla "makea", mutta mikään niistä ei suoraan implikoi toista.
Ja jos palautetaan tämä takaisin kontekstiinsa, niin "ateismi" on "teismille" sama kuin "ei syyllinen" "syylliselle" tai "ei musta" "mustalle". Ateisti hylkää teistin väittämän jumalien olemassa olosta todisteiden ja oman kokemuspohjansa perusteella. Ateisti ei (kategorisesti, yksilöt voivat toki väittää) väitä että "jumalia ei ole olemassa". Ateisti ei itse asiassa esitä mitään väitettä. Kohauttaa vain olkiaan, ja toteaa että "nope."
Noin Atheist Experiencessä asian väitetään olevan, mutta minä en hyväksy väitettä. Jumalan olemassaoloon ei voi olla ottamatta kantaa. Uskon puutteessa ei voi väittää olevansa Jumalan kohdalla.
Jumalan olemassaoloon on ihan se sama kanta kuin minkä tahansa asian olemassaoloon. Jos ei siitä ole todisteita, sitä ei ole olemassa.
Todisteiden puutteesta ei seuraa, että sitä jotakin ei ole olemassa. Esim. jos sinulla ei ole tietoa, löytyykö Neptunukselta hopeaa, et voi sanoa, että Neptunuksella ei ole hopeaa.
No entä sitten? Aivan yhtä vähän se on minkäänlainen todiste siitä, että Neptunuksessa olisi mitään hopeaa.
Vierailija kirjoitti:
Sanoi mielipiteensä. Ikävää, jos tuli paha mieli toisen mielipiteestä, mutta jos ei ollut henkilökohtainen hyökkäys niin se on vähän voi voi.
Jumalusko nyt kuitenkin on ihan samanlainen uskomus kuin joulupukin olemassaolo. Se ei perustu mihinkään muuhun kuin omaan uskomukseen. Siitä ei ole mitään faktapohjaista näyttöä olemassa. Millä tavalla se siis sinusta eroaa joulupukkiin uskomisesta? En kysy tätä vittuillakseni, vaan ihan oikeasti. Mitä eroa?
Miksei tähän ole tullut vastausta? Ap? Muut uskovaiset?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt on todella muodikasta "osoittaa fiksuuttaan" loukkaamalla toisten uskonnollisia tunteita. En ole itse luultavasti koskaan uskonut mihinkään, mutta ei tulisi mieleenikään räkänokkaisesti vouhottaa ja öyhöttää asialla, koska se ei edes kiinnosta ketään. Ja se olisi myös noloa.
Ihmisillä on erilaisia tärkeitä asioita, joihin on latautunut paljon tunnetta, ja on säälittävää että on ihmisiä joilla ei ole tunneälyä sen vertaa että käsittäisivät miten mukavaa elämä olisi jos ihmiset kunnioittaisivat toisiaan ihan vaan tuntevina ihmisolentoina ja välttäisivät toistensa loukkaamista.
Jokainen uskokoon mihin haluaa. Mutta sen takia ja vuoksi ei voi tehdä ihan mitä vaan. Viittaan tässä nyt kirkon edustajiin, joiden mielestä oma usko menee Suomen lain edelle. Usko, johon vaikuttaa sekin, miten raamattua tulkitsee. Kirjaa, jonka on kirjoittaneet ihmiset aikoinaan aikansa uskomusten mukaan! Ja siihen vedotaan nykyaikana! Havahduin, miten vaarallista luterilaisuuskin voi olla, ääriajattelua löytyy siinäkin.
Atheist Experiencen tyypit pahassa paikassa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on todella muodikasta "osoittaa fiksuuttaan" loukkaamalla toisten uskonnollisia tunteita. En ole itse luultavasti koskaan uskonut mihinkään, mutta ei tulisi mieleenikään räkänokkaisesti vouhottaa ja öyhöttää asialla, koska se ei edes kiinnosta ketään. Ja se olisi myös noloa.
Ihmisillä on erilaisia tärkeitä asioita, joihin on latautunut paljon tunnetta, ja on säälittävää että on ihmisiä joilla ei ole tunneälyä sen vertaa että käsittäisivät miten mukavaa elämä olisi jos ihmiset kunnioittaisivat toisiaan ihan vaan tuntevina ihmisolentoina ja välttäisivät toistensa loukkaamista.
Sanopa se. Olisi tosi mukavaa jos uskovaiset kunnoittaisivat esim. homoja ja naisia eivätkä kohtelisi niitä kuin karjaa tai syöpäläisiä ja yrittäisi rajoittaa niiden elämää jonkun vanhan satukirjan perusteella.
Tämä. Jos uskovaiset todella jotenkin ansaitsisivat uskonnollisten tunteittensa kunnioittamisen, niin he raivostuisivat tai vähintäänkin irtisanoutuisivat moisesta ajattelusta joka kerta, kun tuollaisia mielipiteitä esitetään ja tekisivät sen julkisesti. Mutta ei. Niin saatte mitä kerjäättekin.
Provolla taas paha olla. Pelottaako iankaikkisuus?
Vierailija kirjoitti:
Provolla taas paha olla. Pelottaako iankaikkisuus?
Ei pelota, miksi pelottaisi? Sehän on luonnonlaki, ei sinun, ei minun, eikä sinun typerän satu-uskosi käsissä.
Vierailija kirjoitti:
Provolla taas paha olla. Pelottaako iankaikkisuus?
Vastaa sä siihen, miten uskosi jumalaan eroaa uskomisesta joulupukkiin?
Alue: Aihe vapaa
Mitäpäs jos perustelisit meille tuon käyttämäsi logiikan? Miten se, että ihminen näkee jotain tai on näkemättä, mitenkään johtaa loogisesti siihen, että kyseinen asia on syntynyt jollain tietyllä tavalla? Onko katseessa jotain taikaa vai?