Kiltit ja kunnolliset miehet ei kiinnosta. Miksi?

Vierailija kirjoitti:

Miksi ainoat vaihtoehdot olisivat joko renttu tai sitten hiirulaismainen kilttimies, joka ei osaa omia puoliaan pitää? Eikö muka kilttejä, kunnollisia ja terveellä tavalla itsevarmoja tavallisia miehiä ole enää olemassakaan?

Mulla on ainakin yksi ja eksäkin on sellainen. Komeitakin vielä. Mut av:lla sellaista ihmettä ei toki ole kuin komea, kiltti ja ihana mies. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahin virhe minkä mies voi tehdä on oman heikkoutensa ja haavoittuvaisuutensa paljastaminen naiselle.

Tämän jälkeen et ole enää kiinnostava, tuskin mies lainkaan.

Miehen tehtävä on lohduttaa ja tukea naistaan. Ei ikinä toisinpäin.

Kyllä se pahin virhe on ottaa vaivoikseen sellainen emäntä, jonka kanssa ei voi olla oma itsensä.

Tää. Mun olkapäätä vasten saa itkeä ja haluan, että toinen myös lohduttaa jos on surua ja vastoinkäymisiä. Mies joka näyttää tunteensa on ihanteeni ja sellaisen sain. <3 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahin virhe minkä mies voi tehdä on oman heikkoutensa ja haavoittuvaisuutensa paljastaminen naiselle.

Tämän jälkeen et ole enää kiinnostava, tuskin mies lainkaan.

Miehen tehtävä on lohduttaa ja tukea naistaan. Ei ikinä toisinpäin.

Kyllä se pahin virhe on ottaa vaivoikseen sellainen emäntä, jonka kanssa ei voi olla oma itsensä.

Ehkä. Mutta kuten näet tuollaisia naisia tuntuu olevan kovin paljon. Normaalista, mukavasta ihmisestä paljastuu lopulta tuollainen alkukantainen vietti. Ei ole helppoa.

Vierailija kirjoitti:

Tämä kiinnostaisi minuakin. Minulle on nimittäin kuukauden sisään kaksi Tinder-deittiä valittanut, että olen kyllä monella tapaa kiinnostava ihannekumppani, mutta he eivät vain koskaan ihastu kunnollisiin miehiin. En tiedä, koetanko deittailla itselleni väärää naistyyppiä, vai mistä on kysymys.

Ilmeisesti. Esimerkiksi minä en koe olevani kiltti ja kunnollinen itsekään, harrastan yhtä sun toista pahetta ja olen spontaani ja menevä. Kunnollisesta tulee mieleen ura, asuntolaina, vakiintunut elämä samalla paikkakunnalla, läheiset suhteet vanhempiin ja sukuun jne. 

En tosin mitään renttuakaan halua, mitä se renttuus sitten onkaan. Jokapäiväistä juomista ja laskujen yms. tylsien asioiden työntämistä sen kumppanin hoidettavaksi, hyväksikäyttöä ja pettämistä? 

Mitä sitten odotan ja haluan? Rohkeaa ja heittäytyvää, spontaania ja aktiivista. Kykyä elättää itsensä vaikka raksalla tai muissa kulkurinhommissa. Ylipäänsä valmiutta tarttua monenlaisiin töihin, ei jämähtämistä siihen mihin on koulutuksensa saanut. Seikkailumieltä, voi asua vaikka talven Lapissa kausityöntekijänä, kesän raksalla etelässä, seuraavana vuonna jossain muualla, miksei ulkomaillakin. Voi juoda, jopa ryypätä, muttei saa olla elämän pääsisältö. Uskollinen, rehellinen tunteistaan, mieluummin jättää kun pettää jos tuntuu että toinen tai vapaus on parempi. Ei sellaisia sitoumuksia jotka vaativat vakiintumista, kuten lapsia, vanhat apua tarvitsevat vanhemmat tai avutttomat sisarukset yms. 

Vierailija kirjoitti:

Mikään ei voita sitä kun kunnon karju mäiskii aamutuimaan silmäni mustiksi ja potkaisee mahaan sen jälkeen kun on tökkinyt kuivana kakkoseen. Laitan sitten herralleni aamiaiset ja vilkutan kun äijä häipyy reissuilleen ryyppäämään, pelaamaan, h-oraamaan, käy tekemässä pikku ryöstöjä ja siinä sivussa muutamia pahoinpitelyjä. Sillä aikaa minä käyn töissä, hoidan lapset ja kodin ja muut asiat. Maksan vuokran ym kulut, valehtelen poliisille että mies on ollut tiiviisti kotona koko ajan. Makselen ukon sakkoja silloin tällöin, ja odottelen kiltisti kun se joskus käy lusimassa. Sitten se tulee taas kotiin ja sama hauska ja jännä meno jatkuu aina ja ikuisesti. On se niin turvallinen ja varma olo kun se makaa sohvalla, vetää kaljaa ja piereskelee samoin kuin ne viisi sen kaveria jotka on tulleet kylään. Voi sitä melskettä ja kiroilua ja pikku nujakkaa ja tappelua tuon tuosta. Koskaan ei tiedä minne ja kenen puukko tai linkkari töksähtää. Mielelläni palvelen kaikkia heitä kaikin mahdollisin tavoin. Lapsetkin jo opettelee tavoille, pienimmät näpistelee jo varsin näppärästi ja miehen kaverit tykkää kovasti vanhimmasta tyttärestämme.

Suosittelen kaikille naisille, varsinkin niille jotka joutuu kärvistelemään kilttien ja kunnollisten ääliömiesten kanssa.

Se on hyvä niille kersoille opettaa jo aikaisessa vaiheessa sorminäppäryyttä, sekä tehdä selväksi että " minkä nuorena varastaa, sen vanhana omistaa". Myös jos olet "miehellesi" oikein mieliksi, niin viilaat kaikki sen linkkarit ja puukot teräväksi, jotta sitten kun se alkaa tuikkia ja viiltää, niin tulee sitten siistejä haavoja ja et joudu olemaan lasaretissa kovin kauaa paikattavana vaan pääset nopeasti taas työn touhuun kun ei mene aikaa turhaan paranemiseen. Kovasti olisi myös suotavaa että laitat sen "keikka-kamppeet" kuntoon, eli rasvaat ja kiilloitat sorkkaraudan, lipastat mutkan ja peset sen roistojen käyttämän 3-reiän, mallia raiskaaja, puhtaan mustaksi. JOS siipallesi iskee yllättävä motivaatio piikki tai akuutti käteispula ja joutuu lähteä pikaisesti mutkan kanssa suorittamaan käteis "nostoa", niin on vehkeet valmiina. Se on kuule ilo tehdä puhtailla ja hyvillä työkaluilla töitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahin virhe minkä mies voi tehdä on oman heikkoutensa ja haavoittuvaisuutensa paljastaminen naiselle.

Tämän jälkeen et ole enää kiinnostava, tuskin mies lainkaan.

Miehen tehtävä on lohduttaa ja tukea naistaan. Ei ikinä toisinpäin.

Kyllä se pahin virhe on ottaa vaivoikseen sellainen emäntä, jonka kanssa ei voi olla oma itsensä.

Tää. Mun olkapäätä vasten saa itkeä ja haluan, että toinen myös lohduttaa jos on surua ja vastoinkäymisiä. Mies joka näyttää tunteensa on ihanteeni ja sellaisen sain. <3 

Miksi miinusta? Eikö sovi sun trollaukseen kenties? :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ainoat vaihtoehdot olisivat joko renttu tai sitten hiirulaismainen kilttimies, joka ei osaa omia puoliaan pitää? Eikö muka kilttejä, kunnollisia ja terveellä tavalla itsevarmoja tavallisia miehiä ole enää olemassakaan?

Mulla on ainakin yksi ja eksäkin on sellainen. Komeitakin vielä. Mut av:lla sellaista ihmettä ei toki ole kuin komea, kiltti ja ihana mies. :D

Näin ei saanut siis sanoa, tää tais poistua? 

Miiiiiiiksi näitä yleistyksiä!

Kerran yksi nainen ollut tunnekylmä. Johtopäätös: KAIKKI naiset ovat tunnekylmiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kiinnostaisi.

Mutta jos joutuu päiväkaupalla todistamaan itsemurhauhkailua ja lattialla itkien kierimistä niin väkisin se on turn off ja suunnattoman ahdistava tilanne. Olen kokenut enkä halua toiste. Tämä huomautuksena ykköskommentoijalle.

Tappakoon itsensä, niin minun ahdistukseni loppuu.

Saatoin kyseisen miehen hoidon piiriin.

Ilmeisesti sain aidon kokemuksen kiltistä ja kunnollisesta miehestä ja voin käsi sydämellä todeta että mielummin olen yksin koko loppuelämäni.

Ei, vaan sait aidon kokemuksen heikkotahtoisesta ja sairaalloisen läheisriippuvaisesta miehestä, joka romahtaa täysin, jos on mahdollisuus jätetyksi tulemiseen.

Otin ainakin miehekseni kiltin miehen. Eriasia on sulkeutunut, epäsosiaalinen ja arka mies. Moni voi aatella, että miksi ei kelpaa vakavaan suhteeseen, vaikka on kunnollinen, mutta tosiasiassa voi olla sosiaalisesti melko rajoittunut.

Vierailija kirjoitti:

Ei tuossa ole mitään kummallista. Ihmisillä on ajanjakso, joka jää vanhempien valvonnan ja perheen perustamisen väliin. Tuo on aika, jolloin halutaan kokeilla kaikkea, mikä ei ennen eikä myöhemmin ole mahdollista. Aiemmin ei ollut mahdollista, koska vanhemmat kielsivät tai jopa estivät. Myöhemmin ei ole mahdollista, koska on parisuhde, lapset ja 25 vuoden asuntolaina. On toki sekä miehiä että naisia, jotka haluaisivat siirtyä suoraan vanhempien hoivista perhe-elämään, suurin osa miehistä ja naisista haluaa kuitenkin tässä välissä elää nuoruuttaan. 

Onko normaalia, että tämä ajanjakso kestää +40 ikään asti?

Vierailija kirjoitti:

Eipä ole tullut vastaan kilttiä ja kunnollista miestä.

Edelleen sinkku.

Jospa olet sellainen, ettei niitä kiinnosta kaltaisesi?

12121212 kirjoitti:

Eipä tuo ole monimutkaista.

Osa naisista, ehkä 10%, tykkää jännämiehistä ym tapauksista jotka kohtelevat naista kaltoin. Näillä on aina taustalla huono isäsuhde tms joka saa etsimään hyväksyntä-hylkäys-kierrettä.

Enemmistöllä motiivina on mm. evoluutiobiologi Markus J. Rantalan toteama fakta etteivät naisten aivot ole kehttyneet samassa tahdissa kuin talous ja kulttuuri. Nainen hakee toisaalta tietoisesti nykyajan pehmeää kilttiä miestä joka on järjellä ajateltuna paras, mutta vaistojen ja tunteiden perusteella aggressiivista riskejä ottavaa valloittajaa joka kaataa suurta riistaa ja voittaa heimon muut miehet.

Miehen valinta onkin jatkuvaa taitelua näiden kahden välillä.

Eiköhän rentuista viehättyviä ole kaikenlaisissa taustoissa, myös hyvien isien lapsissa ja päinvastoin. Ei sentään ihminen mikään automaatio ole. Luulisi, että hyvän perhetaustan omaava nainen nimenomaan saattaisi hakea rentusta puuttumaan jäänyttä jännitystä, itsensä vastakohtaa.

Tuosta hyväksyntä- ja hylkäyskierteestäkin olen eri mieltä. Kysehän voi olla siitäkin, että nainen on se hylkääjä. Kilttejä miehiä riittäisi vaikka kuinka ja nehän ovat usein sitä takertuvaa sorttia.

Vierailija kirjoitti:

12121212 kirjoitti:

Eipä tuo ole monimutkaista.

Osa naisista, ehkä 10%, tykkää jännämiehistä ym tapauksista jotka kohtelevat naista kaltoin. Näillä on aina taustalla huono isäsuhde tms joka saa etsimään hyväksyntä-hylkäys-kierrettä.

Enemmistöllä motiivina on mm. evoluutiobiologi Markus J. Rantalan toteama fakta etteivät naisten aivot ole kehttyneet samassa tahdissa kuin talous ja kulttuuri. Nainen hakee toisaalta tietoisesti nykyajan pehmeää kilttiä miestä joka on järjellä ajateltuna paras, mutta vaistojen ja tunteiden perusteella aggressiivista riskejä ottavaa valloittajaa joka kaataa suurta riistaa ja voittaa heimon muut miehet.

Miehen valinta onkin jatkuvaa taitelua näiden kahden välillä.

Eiköhän rentuista viehättyviä ole kaikenlaisissa taustoissa, myös hyvien isien lapsissa ja päinvastoin. Ei sentään ihminen mikään automaatio ole. Luulisi, että hyvän perhetaustan omaava nainen nimenomaan saattaisi hakea rentusta puuttumaan jäänyttä jännitystä, itsensä vastakohtaa.

Tuosta hyväksyntä- ja hylkäyskierteestäkin olen eri mieltä. Kysehän voi olla siitäkin, että nainen on se hylkääjä. Kilttejä miehiä riittäisi vaikka kuinka ja nehän ovat usein sitä takertuvaa sorttia.

Ensin sanot, että "ei sentään ihminen mikään automaatio ole" kieltäen yleistyksen, ja sitten kuitenkin loppuun pistät yleistyksen, että kiltit miehet on takertuvia... 

Vierailija kirjoitti:

Huonoitsetuntoinen nainen ajattelee että ei edes kelpaisi kenellekkään hyvälle miehelle. Rentut ja epäkelvot miehet vaikuttavat houkuttelevammilta koska he eivät ole niin tuomitsevia kuin kivat, normaalit kunnolliset miehet. 

Ei kaikki kunnolliset miehet ole mitään ahdasmielisiä tuomitsevia juntteja.

Itse sain hieman rentun/pahan pojan näköisen ihanan miehen, jonka kanssa voimme yhdessä seikkailla. Mieheni on oikeasti kiltti ja myös melko herkkä. Hän osaa näyttää ja puhua tunteistaan, mutta osaa puhua myös kaikesta muustakin sekä uskaltaa sanoa myös oman mielipiteensä. En voisi olla onnellisempi että löysin noin fiksun, aidon herrasmiehen. Hän on minulle juuri täydellinen.

Tiedostan kyllä että moni nainen, joka hakee "oikeaa" renttua ei kestäisi mieheni herkkyyttä, ja voi olla että jos itselläni ei olisi aiempia kokemuksia huonoista miehistä, en ehkä itsekkään olisi osannut arvostaa häntä hänen ansaitsemallaan tavalla.

Joku kyseli mistä sen voi tietää, että onko rentun näköinen oikeasti hyvä mies vai oikea renttu. Yleensä sen näkee silmistä ja miten hän kohtelee muita ihmisiä, mutta varmaksihan sitä ei voi tietää kun pitkään tutustumalla, jos silloinkaan.

Vierailija kirjoitti:

Tämä kiinnostaisi minuakin. Minulle on nimittäin kuukauden sisään kaksi Tinder-deittiä valittanut, että olen kyllä monella tapaa kiinnostava ihannekumppani, mutta he eivät vain koskaan ihastu kunnollisiin miehiin. En tiedä, koetanko deittailla itselleni väärää naistyyppiä, vai mistä on kysymys.

Siis mitä helvettiä, millainen ihminen muka sanoo jotain tuollaista? :D

Vierailija kirjoitti:

Pahin virhe minkä mies voi tehdä on oman heikkoutensa ja haavoittuvaisuutensa paljastaminen naiselle.

Tämän jälkeen et ole enää kiinnostava, tuskin mies lainkaan.

Miehen tehtävä on lohduttaa ja tukea naistaan. Ei ikinä toisinpäin.

Ihmiset nyt vaan yleisesti ottaen pelkää tunteita ja pelkää olla avoimia. Ei ole mikään ihme varsinkaan nykyisessä kylmyyttä ja kyynisyyttä suosivassa markkinoiden maailmassa. Se ei kuitenkaan voi olla eikä saa olla syy sille että lähdet siihen leikkiin mukaan ja juuri sillä asiat muuttuu kun ihmiset uskaltavat olla omia itsejään ja sinäkin näytät esimerkkiä. Ongelma ei ole sinussa vaan siinä toisessa joka ei pysty kohtaamaan sinua ihmisenä eikä sellaisen perään ole yhtään mitään syytä haikailla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ainoat vaihtoehdot olisivat joko renttu tai sitten hiirulaismainen kilttimies, joka ei osaa omia puoliaan pitää? Eikö muka kilttejä, kunnollisia ja terveellä tavalla itsevarmoja tavallisia miehiä ole enää olemassakaan?

Ei niitä vapaana ole.

Mites se on mahdollista, jos kerran kiltit ja kunnolliset miehet eivät kelpaa? Tällä logiikallahan niiden nimenomaan pitäisi olla vapaana. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huonoitsetuntoinen nainen ajattelee että ei edes kelpaisi kenellekkään hyvälle miehelle. Rentut ja epäkelvot miehet vaikuttavat houkuttelevammilta koska he eivät ole niin tuomitsevia kuin kivat, normaalit kunnolliset miehet. 

Ei kaikki kunnolliset miehet ole mitään ahdasmielisiä tuomitsevia juntteja.

Niillä hyvillä ja kunnollisilla miehillä on yleensä todella kovat vaatimukset naisen suhteen. Esim. minun kaltaiselle nuorelle naiselle jolla on todella huono perhetausta, ne hyvät ja kunnolliset miehet ovat yhtä suuri riski kuin rentut. Vaikka minulla onkin elämä kunnossa, en käytä päihteitä, talousasiat ovat kunnossa, koulu on aina sujunut hyvin, harrastan paljon liikuntaa, pukeudun tyylikkäästi ja klassisesti, olen silti WT niiden kunnollisten miesten silmissä kun he kuulevat taustani. Minua on kaltoinkohdeltu lapsena, molemmat vanhempani ovat alkoholisteja, olen asunut sijaiskodissa, veljeni on vankilassa jne. Tiedän että kelpaisin aivan varmasti "kunnolliselle" miehelle sänkyyn mutta en mihinkään vakavaan suhteeseen syntyperäni takia. Ne kunnolliset normaalit ihmiset ovat aina olleet niitä jotka ovat tuominneet minut ankarimmin. Silloin kun asuin sijaiskodissa kavereideni vanhemmat katsoivat minua nenänvarttaan pitkin pitivät minua jonain nuorisorikollisena vaikka syy huostaanottoon olivat vanhempieni kyvyttömyys huolehtia minusta. Olin oikeasti ujo, hiljainen nörtti, en mikään huligaani. Samoin monet ihmiset ovat tuominneet minut siitä että vietän joulut yksin. He sanovat että minulla moraali ja arvot pielessä koska joulu on perhejuhla jne. Heille ei tietenkään tule mieleen että kaikilla ei ole perhettä jonka kanssa viettää joulua. En voi käsittää miten julmia ihmiset osaavat olla, varsinkin ne "hyvät" ja normaalit.

Ideaalitilanne olisi löytää joku kiltti kunnollinen mies joka ymmärtäisi minua ja jonka seurassa minun ei tarvitsisi hävetä itseäni. Tälläisiä miehiä on kuitenkin harvassa. Minun on vain parempi pysytellä kokonaan erossa miehistä.