Kiltit ja kunnolliset miehet ei kiinnosta. Miksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahin virhe minkä mies voi tehdä on oman heikkoutensa ja haavoittuvaisuutensa paljastaminen naiselle.

Tämän jälkeen et ole enää kiinnostava, tuskin mies lainkaan.

Miehen tehtävä on lohduttaa ja tukea naistaan. Ei ikinä toisinpäin.

Tämä. Mä kerran tein sen virheen, että kerroin naiselle, että mua hakattiin lapsuudenkodissa. Nauroi päin naamaa ja sanoi ''kaipaatko sääliä''. Jäin sanattomaksi.

Vähän samoja kokemuksia. Taannoisessa pitkähkössä parisuhteessa en ollut mielestäni yrittänyt olla mitään muuta kuin olen, mutta tajusin erään kerran jälkeen etten koskaan itkenyt naisen tietäen siitä.

Isäni kuoleman jälkeen sitten asia jotenkin jumahti tajuntaan aikamoisella viipeellä, kun oltiin tämän naisystävän luona ja radiosta tuli biisi, joka tulvautti kaikki muistot isästä pintaan. Rupesin sitten tietysti nyyhkimään siinä ja kesti muutama minuutti ennen kuin sain koottua itseni. Nainen oli ollut kaiken aikaa ihan hiljaa, kunnes sitten totesi "mä taidan olla se mies tässä suhteessa". En ole koskaan kokenut sellaista "Öö häh" -oloa kuin silloin.

Aika pian sitten seurustelu hiipuikin, en varmaan ollut enää puoleensavetävä tämän silmissä. En toki minäkään kovin riemuissani ollut tunnekylmän ihmisen kanssa seukkaamisesta.

M29

Vierailija kirjoitti:

Pahin virhe minkä mies voi tehdä on oman heikkoutensa ja haavoittuvaisuutensa paljastaminen naiselle.

Tämän jälkeen et ole enää kiinnostava, tuskin mies lainkaan.

Miehen tehtävä on lohduttaa ja tukea naistaan. Ei ikinä toisinpäin.

Poikkeuksena toki mies joka on osoittanut kiistattomasti suuruutensa jo. Esim. lätkäsankarin kyyneleet

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahin virhe minkä mies voi tehdä on oman heikkoutensa ja haavoittuvaisuutensa paljastaminen naiselle.

Tämän jälkeen et ole enää kiinnostava, tuskin mies lainkaan.

Miehen tehtävä on lohduttaa ja tukea naistaan. Ei ikinä toisinpäin.

Tämä. Mä kerran tein sen virheen, että kerroin naiselle, että mua hakattiin lapsuudenkodissa. Nauroi päin naamaa ja sanoi ''kaipaatko sääliä''. Jäin sanattomaksi.

Vähän samoja kokemuksia. Taannoisessa pitkähkössä parisuhteessa en ollut mielestäni yrittänyt olla mitään muuta kuin olen, mutta tajusin erään kerran jälkeen etten koskaan itkenyt naisen tietäen siitä.

Isäni kuoleman jälkeen sitten asia jotenkin jumahti tajuntaan aikamoisella viipeellä, kun oltiin tämän naisystävän luona ja radiosta tuli biisi, joka tulvautti kaikki muistot isästä pintaan. Rupesin sitten tietysti nyyhkimään siinä ja kesti muutama minuutti ennen kuin sain koottua itseni. Nainen oli ollut kaiken aikaa ihan hiljaa, kunnes sitten totesi "mä taidan olla se mies tässä suhteessa". En ole koskaan kokenut sellaista "Öö häh" -oloa kuin silloin.

Aika pian sitten seurustelu hiipuikin, en varmaan ollut enää puoleensavetävä tämän silmissä. En toki minäkään kovin riemuissani ollut tunnekylmän ihmisen kanssa seukkaamisesta.

M29

No huhhuh, mulla tuli ihan pala kurkkuun kun luin tämän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahin virhe minkä mies voi tehdä on oman heikkoutensa ja haavoittuvaisuutensa paljastaminen naiselle.

Tämän jälkeen et ole enää kiinnostava, tuskin mies lainkaan.

Miehen tehtävä on lohduttaa ja tukea naistaan. Ei ikinä toisinpäin.

Poikkeuksena toki mies joka on osoittanut kiistattomasti suuruutensa jo. Esim. lätkäsankarin kyyneleet

Joo, saa kyynelehtiä jos olet korkean statuksen omaava mies, silloin se on seksikästä ja söpöä.

Jep. Tästä syystä poikaa ei saa koskaan kasvattaa feministien oppien mukaan. Naista täytyy aina kohdella barbaarisesti ja alistaen. Tällöin nainen on luonnollisessa tilassaan. Nainen on myös tuolloin onnellisimmillaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahin virhe minkä mies voi tehdä on oman heikkoutensa ja haavoittuvaisuutensa paljastaminen naiselle.

Tämän jälkeen et ole enää kiinnostava, tuskin mies lainkaan.

Miehen tehtävä on lohduttaa ja tukea naistaan. Ei ikinä toisinpäin.

Poikkeuksena toki mies joka on osoittanut kiistattomasti suuruutensa jo. Esim. lätkäsankarin kyyneleet

Myös alkoholistin kyyneleet, kun hän palaa 3 viikon ryyppyreissultaan ja lupaa olla raitis loppuelämänsä, kelpaavat naiselle.

Suomalainen nainen on merkillinen paradoksi. Tämä on maailman tasa-arvoisin maa, jossa naiset saavat enemmän oikeuksia kuin missään muualla. Silti, miesten pitäisi olla alkukantaisia luolamiehiä, että se tälle (omasta mielestään) maailman parhaalle naiselle kelpaisi. Tunteista pitäisi puhua ja niitä näyttää, mutta ei siltikään saa. Ei voi käsittää.

Olen varmaan uskoakseni melko kilttinä ja kunnollisena miehnä jäävi tähän vastaamaan yhtään mitään. Mutta en malta olla sanomatta, että jos vastaavasti nainen siinä vaiheessa kun olen tekemässä häneen tuttavuutta kovin paljon korostaisi ja alleviivaisi, kuinka kiltti ja kunnollinen hän on ja miten on oikein unelma puoliso, niin kyllä minulla saattaisi hivenen kiinnostus lopahtaa. - Uskon vakaasti että, jos  tai kun tilanne toisin päin; e. ns. "kilttimies" kovasti alleviivaisi kunnollisuuttaan, niin nelko pian sitä nousisi karvat pystyyn,

 Ei kyse ole siitä, ettenkö arvostai kiltteyttä ja kunnollisuutta, kuten sanottu luulen sellainen olevan melko lailla itsekin, mutta ei tulis mieleenkään erityisesti painottaa sitä. Ei siksi, että olen "vain" verraten kunnolline vaan siksi, että minusta kunnollisuus e. yksinkertaistaen vastuullinen ja asiansa hoitava, rehellinen normi huomaavainen, sopivassa määrin läheisistään ja itsesään  huolehtiminen ovat avuja, joita pidän jonkinlaisena lähtökhtana tai perusolettaman, mitä toisessa tulisi, vähäistä enemmän  olla, jotta suhde saattaisi luonnistua.  

Kunnollisuudessa tai "kiltteydessä ei ole mitään vallan erityistä, jota täytyisi heti tai hyvin pian ensitapaamisen jälkeen alkaa minusta toiselle korosramaan. Tai ainakin näiden piirteiden  voimakas painottaminen saa minut kysymään jaa, mitä sitten? - Oletko misttän muusta kiinnostunut?

Ja kyllä minä ainakin arvostan sitä, että mahd. kumppanillani on mielipiteitä ja näkemyksiä, eikä vain myötäile ja halua olla vain "joo, joo" päätä sä tai kuinka sä (kumppanina) tiedän ton ja/ tai tän paremmin. - Tulee mieleen enempi avuton reppana kuin tasaveroinen ja tasa-arvoinen kumppani.  En minä kaipaa kumppania, jota täytyisi vtää perässä tai joka johtaisi tahtia edelläni vaan kumppanin jonka kanssa voisimme edetä rinta- rinnan yhdessä ja erikseen puolin ja toisin välillä toista tukien.           

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahin virhe minkä mies voi tehdä on oman heikkoutensa ja haavoittuvaisuutensa paljastaminen naiselle.

Tämän jälkeen et ole enää kiinnostava, tuskin mies lainkaan.

Miehen tehtävä on lohduttaa ja tukea naistaan. Ei ikinä toisinpäin.

Poikkeuksena toki mies joka on osoittanut kiistattomasti suuruutensa jo. Esim. lätkäsankarin kyyneleet

Myös alkoholistin kyyneleet, kun hän palaa 3 viikon ryyppyreissultaan ja lupaa olla raitis loppuelämänsä, kelpaavat naiselle.

Suomalainen nainen on merkillinen paradoksi. Tämä on maailman tasa-arvoisin maa, jossa naiset saavat enemmän oikeuksia kuin missään muualla. Silti, miesten pitäisi olla alkukantaisia luolamiehiä, että se tälle (omasta mielestään) maailman parhaalle naiselle kelpaisi. Tunteista pitäisi puhua ja niitä näyttää, mutta ei siltikään saa. Ei voi käsittää.

Samaa mieltä ja aina kun mä ajattelen tätä asiaa ja suomalaista naista mun päähän tulee outo olo, sellanen ihan ku se menis solmuun tai joku mindfuck. Siis en ymmärrä suomalaista naista.

Ei tuossa ole mitään kummallista. Ihmisillä on ajanjakso, joka jää vanhempien valvonnan ja perheen perustamisen väliin. Tuo on aika, jolloin halutaan kokeilla kaikkea, mikä ei ennen eikä myöhemmin ole mahdollista. Aiemmin ei ollut mahdollista, koska vanhemmat kielsivät tai jopa estivät. Myöhemmin ei ole mahdollista, koska on parisuhde, lapset ja 25 vuoden asuntolaina. On toki sekä miehiä että naisia, jotka haluaisivat siirtyä suoraan vanhempien hoivista perhe-elämään, suurin osa miehistä ja naisista haluaa kuitenkin tässä välissä elää nuoruuttaan. 

Renttu pystyy mustasukkaisuudessaan ja agressiossaan puolustamaan reviiriään ja perhettään, samalla ravintoa hankkien. Kilttimies ei pysty ja siksi ne ei naisia houkuta.

Vierailija kirjoitti:

Renttu pystyy mustasukkaisuudessaan ja agressiossaan puolustamaan reviiriään ja perhettään, samalla ravintoa hankkien. Kilttimies ei pysty ja siksi ne ei naisia houkuta.

Naisen vaikeus onkin tunnistaa "renttu" joka pystyy hyödyntämään kykynsä nyky-yhteiskunnassa, kääntämään uhmansa esim. menestyvään yrittäjyyteen/tutkijanuraan eikä päätymään baari-mustasilmäelämään.

Miten näistä ukoista nyt sitten ihan oikeasti tietää, että kuka on kiltti ja kunnollinen ja kuka on ns. paha poika. Kun ne ulkoisesti pahat pojat voivat olla tutustuttaessa aika herkkiä ja ihania tapauksia, kun taas sitten aluksi kiltiltä ja kunnolliselta vaikuttanut mies voikin olla hyvinkin itsekäs tapaus. Minkä perusteella tämä jaottelu oikein tehdään?

Vierailija kirjoitti:

Miksi ainoat vaihtoehdot olisivat joko renttu tai sitten hiirulaismainen kilttimies, joka ei osaa omia puoliaan pitää? Eikö muka kilttejä, kunnollisia ja terveellä tavalla itsevarmoja tavallisia miehiä ole enää olemassakaan?

Ei niitä vapaana ole.

Vierailija kirjoitti:

Pahin virhe minkä mies voi tehdä on oman heikkoutensa ja haavoittuvaisuutensa paljastaminen naiselle.

Tämän jälkeen et ole enää kiinnostava, tuskin mies lainkaan.

Miehen tehtävä on lohduttaa ja tukea naistaan. Ei ikinä toisinpäin.

Kyllä se pahin virhe on ottaa vaivoikseen sellainen emäntä, jonka kanssa ei voi olla oma itsensä.

Vierailija kirjoitti:

Joku niissä rentuissa viehättää.

Niiden kanssa eläminen on vain jännempää, kuin sen kiltin tissiposken kanssa, joka hiirenä hiipii huomaamatta.

Renttu uskaltaa sanoa asiat suoraan ja olla mies. Kukapa ei miestä haluaisi, jonka luona on turvallista kun taas kiltit miehet ei puoliaan osaa pitää.

Elämässä pitää olla vaihtelua, vaaroja, jännitystä ja seikkailua, eikä tylsää reittiä sohvalta jääkaapille.[/quote

Aivan. Paloittelumurhaaja sen olla pitää.

Huonoitsetuntoinen nainen ajattelee että ei edes kelpaisi kenellekkään hyvälle miehelle. Rentut ja epäkelvot miehet vaikuttavat houkuttelevammilta koska he eivät ole niin tuomitsevia kuin kivat, normaalit kunnolliset miehet. 

Yhyy kaikki naiset vaan valehtee eli silmä ei ole mitään väliä mitä kukaan tänne kirjoittaa.

T uli

Mikään ei voita sitä kun kunnon karju mäiskii aamutuimaan silmäni mustiksi ja potkaisee mahaan sen jälkeen kun on tökkinyt kuivana kakkoseen. Laitan sitten herralleni aamiaiset ja vilkutan kun äijä häipyy reissuilleen ryyppäämään, pelaamaan, h-oraamaan, käy tekemässä pikku ryöstöjä ja siinä sivussa muutamia pahoinpitelyjä. Sillä aikaa minä käyn töissä, hoidan lapset ja kodin ja muut asiat. Maksan vuokran ym kulut, valehtelen poliisille että mies on ollut tiiviisti kotona koko ajan. Makselen ukon sakkoja silloin tällöin, ja odottelen kiltisti kun se joskus käy lusimassa. Sitten se tulee taas kotiin ja sama hauska ja jännä meno jatkuu aina ja ikuisesti. On se niin turvallinen ja varma olo kun se makaa sohvalla, vetää kaljaa ja piereskelee samoin kuin ne viisi sen kaveria jotka on tulleet kylään. Voi sitä melskettä ja kiroilua ja pikku nujakkaa ja tappelua tuon tuosta. Koskaan ei tiedä minne ja kenen puukko tai linkkari töksähtää. Mielelläni palvelen kaikkia heitä kaikin mahdollisin tavoin. Lapsetkin jo opettelee tavoille, pienimmät näpistelee jo varsin näppärästi ja miehen kaverit tykkää kovasti vanhimmasta tyttärestämme.

Suosittelen kaikille naisille, varsinkin niille jotka joutuu kärvistelemään kilttien ja kunnollisten ääliömiesten kanssa.

Eipä ole tullut vastaan kilttiä ja kunnollista miestä.

Edelleen sinkku.

Hyvin kiejoitettu!