Rahapula-Mikä on pahinta/nöyryyttävintä/nolointa

Ruokaostokset sossun maksusitoumuksella. 

Kerrostalossamme oli pyykkituvassa kippo, johon pesuraha (silloin yksi markka) laitettiin. Kerran oli pakko jättää koneellinen maksamatta, että sai kaupasta muutaman perunan. Maksoin velkani kyllä myöhemmin takaisin.

Pahinta oli laihtua ja sitten tietyn pisteen jälkeen vain päättää, että minä syön itse ja vain puoliso saa laihtua. Puoliso oli peliriippuvainen ja varani eivät riittäneet meidän molempien ruokkimiseen  vuokran maksun jälkeen. Söin silloin, kun hän ei ollut näkemässä. Totesin hänelle, että ei ole rahaa ruokaan, mutta vuokra on maksettu. .Jossain vaiheessa hän sai sitten ostettua ruokaa jääkaappiin, luut hänellä jo törröttivät, mutta ei kuollut aliravitsemukseen! Noloa ei ole ollut. Nöyryyttävää ehkä, en muista tarkalleen.

Kerran onnistuin saamaan rullan alennus-hintalappuja ja kauppareissulla oli aina tarvittava määrä lappuja mukana. Kerran kassa ihmetteli, että hän puoli tuntia sitten laittoi juuri tulleet joulumakkarat hyllyyn ja miten ne jo nyt voivat olla alennuksessa...

Varastin nälkääni omenoita erään talon pihasta.

Vierailija kirjoitti:

Kerran onnistuin saamaan rullan alennus-hintalappuja ja kauppareissulla oli aina tarvittava määrä lappuja mukana. Kerran kassa ihmetteli, että hän puoli tuntia sitten laittoi juuri tulleet joulumakkarat hyllyyn ja miten ne jo nyt voivat olla alennuksessa...

En usko. Kaupoissa jos joku uusi on yhtäkkiä muka alennuksessa se tarkastetaan juuri siksi että noita alelappuja saa helposti käsiinsä

Kerran kävin kysymässä rahaa lainaan mummoltani, minulla ei ollut rahaa ollut päiväkausiin mutta ajattelin mennä äitini luokse jos häneltä saisi edes jotain syötävää, minulla ei ollut rahaa bensaan, ei ollut rahaa soittaa kellekään, eikä äidillänikään olisi ollut sitä ihan tilille laitettavaksi. No, tietysti auto ja bensahan ovat kerskakulutusta, eikä minulla niihin olisi varaa vaikka asunkin maalla kaukana kaupoista. Eikä enää nykyään olekaan.

Mummo ensin kieltäytyi, mutta toinen sukulainen sattui olemaan paikalla ja lupasi vitosen, tarvitsi mummon apua rahan särkemiseen, jolloin mummokin heltyi ja antoi toisen vitosen. Takaisin maksaessani sitten oli muka "no ei tätä ois tarvinnu".

Se on ainoa kerta kun olen lainannut keltään, ja ihan helposti olen vaikka viikon syömättä. Enkä enää lainaa, kuolen nälkään jos niikseen tulee.

Tässä krooninen rahapula jatkunut jo toista vuotta. Kerään pulloja, syön kaalikeittoa, ja toivon etteivät silmälasit hajoa.

Pahinta on toivottomuus, mutta nyt olen päättänyt, ettei näin enää jatku. Haen ensi vuonna opiskelemaan toista tutkintoa alalle, jossa on varma työllisyystilanne.

Jouduin elämään yhden kesän 20 eurolla. Muistan kuinka keräsin tuolloin epätoivoisesti pulloja. Noloa oli kyllä maksaa ostokset: makaronia, kalapuikkoja, Reissumies-paketti, kananmunia ja jotakin muuta pelkällä pullokuitilla ja 5 ja 10 senttisillä. Joskus olen myös joutunut keräämään epätoivoisesti pari päivää pulloja saadakseni paketin kuukautissuojia. Nykyään huolehdin, että minulla on aina riittävästi suojia tai pari euroa pakettiin.

Töissä on aina joku keräys päällä ja varsinkin alussa oli tosi vaikeaa kun piti aina kieltäytyä. Jotkut vielä teki niin päin , että ostivat lahjan ja sitten ilmoittivat vaan jokainen tuo nyt xx euroa.

Ikävintä oli sitten kun alettiin julkisesti sanomaan mihin sulla on nyt kaikki rahat menneet.

Tämä oli oikeesti tosi ikävää ja lopulta menin pomoni luo juttelemaan.

Hän seuraavassa tiimipalaverissa sanoi nyt loppui tälläiset keräämiset. Jokainen saa osallistua tai olla osallistumatta ja kaikki päänaukominen loppuu heti, ei tietenkään noilla sanoilla.

No tietenkin jotkut sanoivat me kyllä tiedetään kuka on kannellut.

Tämä ei mennyt jakeluun vaan sama juttu jatkui ja kerran pomo tuli tilaan ja pyysin häntä ja kerjääjää yhteen ja kysyin pomolta voitko vielä käydä läpi sen keräysasian, kun ei ole mennyt jakeluun.

Minä laihduin, kun ei ollut varaa syödä. Söin lähes 1/2 vuotta joka toinen viikko pelkkää puuroa.

Muistan kun tämänkin jälkeen joku laittoi tekstiviestin olen ostanut nyt xx.n pojan yo lahjaksi . Ne jotka eivät osallistu tähän, laittaa heti viestin.

Minulla tekstiviestit maksaa, joten en tietenkään vastannut.

Sitten tultiin rahoja pyytämään, summa oli vielä aika paljon.

Sanoin suoraan kuvittelin sulla on mennyt väärään numeroon, eihän minua ole edes kutsuttu enkä ole poikaa nähnyt kun viimeksi tarhassa.

En tietenkään osallistu tuntemattomien lasten juhliin.

Kun tuli vielä marisemista, sanoin rahojen kerjäämisestä on puhuttu niin moneen kertaan. Minulla ei ole varaa ostaa itselleni muuta ruokaa kuin puuroa ja Torino makaroneja, ei minulla ole varaa osallistua lahjaankaan.

Parin vkon päästä tuleva yo tuli käymään töissä. Ihan pokkana sanoi täällä ihmiset eivät osallistu minun lahjaani, kun eivät tunne minua. Nyt voi tutustua. Tuli vielä kesken työpäivän.

Vähän ihmettelin äitiä.

Pistää hiljaiseksi tuo 10:n tarina. En haluaisi olla töissä tuolla! Meillä kerätään vauvalahjoihin, mutta niitä sattuu onneksi vain ehkä kerran vuodessa ja annan euron. Kauheeta jos pitäisi jokaisen kollegan lapsen rippijuhliin ja ylppärilahjoihinkin osallistua.

Voimia jokaiselle edellä kirjoittaneelle ja vastaavissa tilanteissa oleville. Vilpittömästi toivon teille parempaa huomista!

Hain silmälaseja soskun sitoumuksella, en voinut ottaa näöntarkastusta kun ei ollut 20 euroa käteistä, nolotti kun piti sanoa. 

hakenut aamulla sossun luukulta maksusitoumuksen jälkiehkäisypilleriin. tyyppi sano ettei tällästä tilannetta ookkaan ennen tullut eteen mutta kirjotti sen aika mukisematta vaikkaki ihmeissään, millä hain haettua apteekista tabletin sitten.

sietänyt paskoja ja seksistisiä pomoja

Kaveriporukalla kun kokoonnutaan jonkun luo, niin olet budjetoinut tuliaisen tai nyyttäriviemisen ja juomasi, että pystyt osallistumaan, mutta sitten joku esittää jatkoille lähtöä baariin. On pakko kiirehtiä kotiin, vaikka haluaisi mukaan. Noh, joskus kaverit tajusi ja lupasivat maksaa sisään ja tarjota sillä puheella, että maksa sitten joskus vuorostasi. Olen pitänyt mielessä ja tarjonnut, kun on ollut parempi rahatilanne.

Vierailija kirjoitti:

Pistää hiljaiseksi tuo 10:n tarina. En haluaisi olla töissä tuolla! Meillä kerätään vauvalahjoihin, mutta niitä sattuu onneksi vain ehkä kerran vuodessa ja annan euron. Kauheeta jos pitäisi jokaisen kollegan lapsen rippijuhliin ja ylppärilahjoihinkin osallistua.

Tämä oli ihan ok kun olin naimisissa. Sitten mies jätti ja menot eivät vähentyneet ja tulot väheni huomattavasti.

Olen ollut ilman käyttörahaa siitä saakka ja se on ihan ok mutta nyt olen saanut lisätienistejä muista töistä.

Ja sen olen oppinut, jos vähänkin tuhlaa, yhtäkkiä tulee kulman takaa joku ylimääräinen, ennalta ajattelematon meno.

Minulla on paljon vaatteita, jotka ovat yli 10 v vanhoja. Vaatteita on hankala käyttää loppuun. Ja minulla on paljon ystäviä , joiden kanssa teen vaihtokauppoja.

Käyn esim pesemässä ikkunat yhdellä n 4 krt vuodessa, saan joka kerta monta muovikassillista vaatteita , kirppismyyntiin sopivaa tai ihan mitä heiltä ylimääräisenä löytyy.

Otan aina käyttöön ensiksi parhaimman ja kauneimman ja jokainen tippa ja muru käytetään loppuun.

Meillä on n 1,5 v päästä rippikoulu. Nyt aloitin säästää rippikoulua varten. Tämän vuoden laitan 10 e kk sivuun, ensi vuonna 15 e.

WC-paperin pölliminen töistä, yliopistolta, kirjastosta jne. pari kertaa kuukaudessa.

Tyhjien tölkkien ja pullojen keräily kesällä aamuneljältä ja sitten niiden kanssa nälkäisenä kauppaan meneminen heti, kun se aukeaa.

Ruoan laittaminen töissä, kun kotoa oli sähköt poikki. Suihkussa käyminen yliopistolla aamuisin, kun ei vettäkään tullut.

Vierailla käyminen ja siellä ahmiminen, kun pelkäsi, ettei sen jälkeen saa ruokaa moneen päivään.

10km kävely monen juna-aseman ohi pakkasessa, jotta voi ostaa Helsingin sisäisen lipun menomatkalle ja säästää pari euroa.

Matkustin pummilla junassa

Olen xx vuotta sitten saanut palkaksi naapurin mummolta isoja muovikassillisia niitä paksuja terveyssiteitä, joita myytiin 80 luvulla hänen koiran ulkoilutuksesta palkkana.

Rahat ovat olleet vähissä jo monta vuotta ja myös rahan vuoksi mutta myös siksi, että käytän tarpeetonta kaapeista, olen ottanut ne käyttöön.

Nyt niitä olen käyttänyt, ainakin 5 vuotta ja kerran vuodessa pidän likkojen illan.

Yhden kerran yksi porukasta kävi vessassa kaapillani ja paketti oli kaapissa.

Tuli paketin kanssa muiden joukkoon ja toi paketin näytille.

Lievästi sanottuna hävetti. No, näyttäjälle onneksi sitten huomattavasti ystävällisempi henkilö tarttui tilanteeseen . Kysyi mistä löysit. Kun sai vastauksen, jatkoi. Siis mitä ? Menit toisten kaappiin. Onko sinusta ok mennä penkomaan toisten kaappeja ? Oletko idiootti. Mitä muuta löysit ? Kortsuja ?

Tyyppi pyysi anteeksi jälkikäteen . Kerroin mistä siteet ovat tulleet, kerroin rahatilanteesta ja käytän todellakin niitä. Mutta kyllä, kyllä hävetti .