Kuinka moni pärjäisi vain tuhannella tavaralla?

Persaukiset pitävät turhuutena kaikkea ylimäräistä vaikka voi tulla hetki että tarvitseekin sen minkä myi pois ja taas joutuu ostamaan tavaran kuitenkin.

Roinaa kertyy elämässä mutta ei niitä sitä mukaa kannata poiskaan heittää vaan säilyttää.

Tavaramäärä on kuitenkin vielä artikkeli jossa rahan arvokin pysyy vaikka euron arvo nollaantuisi.

Pärjäisikn taatusti, jos laskisin vain omat tavarat ja lapsen tavarat (eli vaatteet, lelut, omat pyyhkeet ja lakanat) jätettäisiin huomiotta. Nykyään menee varmasti yli tuhannen, mutta olen viimeisen parin vuoden aikana karsinut omaisuuteni noin kahteen kolmasosaan, mitä se joskus oli. Vieläkin olisi paljon, mistä luopua.

Kirjoista en luovu, ne on ainoat mihin en koske.

Vierailija kirjoitti:

Persaukiset pitävät turhuutena kaikkea ylimäräistä vaikka voi tulla hetki että tarvitseekin sen minkä myi pois ja taas joutuu ostamaan tavaran kuitenkin.

Roinaa kertyy elämässä mutta ei niitä sitä mukaa kannata poiskaan heittää vaan säilyttää.

Tavaramäärä on kuitenkin vielä artikkeli jossa rahan arvokin pysyy vaikka euron arvo nollaantuisi.

Eikö persaukiset yleensä juuri säästä kaiken ylimääräisen siinä toivossa että "sitä saattaa tarvita", oli tavara oikeasti hyödyllinen tai ei?

On totta että tavaraa kertyy elämän aikana, mutta ei kaikkea tosiaankaan kannata säästää. Siinä tulee jo tila vastaan. Hyödytön ja rikkinäinen tavara on ihan yhtä arvoton, vaikka euron arvo romahtaisi. Järjen käyttö siis sallittu, jopa suotavaa.

Ihan jännä ajatusleikki.

Mulla on koruja jo aika paljon, sormuksiakin vaikken niitä käytä. Mutta suurimpaan osaan liittyy jotain muistoja ja tunnearvoa. Lisäksi ne eivät vielä kauheasti tilaa, kun niille on oma rasiansa.

Muista "turhia" on varmasti soittimet ja askartelutarvikkeet. Entä sisustustarvikkeet? Varmasti ihan turhia, mutta tykkään silti katsella tauluja seinällä (ja yksi niistä piilottaa edellisen asujan seinään tekemän kuopan). Miten varastot? Varmaan ruoka-aineita ei muuten erikseen lasketa, mutta kolme erisortin etikkaa, hätävaraksi hankitut säilyketölkit...? Viehän ne tilaa.

Mutta koska itseisarvoni ei ole minimalismi, niin näillä mennään. Homma kuitenkin pysyy hallinassa, vaikka kaappikapasiteetti onkin aika hyvin käytössä.

Hauska kun kysytään "Pärjäisitkö?" ihmiset listaavat kirjoja, legoja, koruja, palapelejä ym. Ihan kuin niitä ilman ei pärjäisi :D

Helposti pärjäisin. En usko, että minulla nytkään on tuhatta tavaraa. Kun siis lasketaan järjellä, eikä niin että jokainen vanulappu tms. on yksittäinen tavara. Tuon tyyppisissä tavaroissa minusta voi laskea sen koko paketin yhdeksi tavaraksi. 

Kirjat ja levyt. En haluaisi luopua niistä, muuten en tarvitse kovin paljon tavaraa.

Jokainen ihminen pärjäisi. Peruselämiseen ei tarvita edes sataa tavaraa. Siis oikeasti TARVITA. Se on sitten eri asia, haluaako elää niin vähällä. 

0

Kenellä helvetillä on tuhat tavaraa kotona? Vai lasketaan tuohon jokainen sukkapari omaksi tavarakseen? Tulisin kyllä toimeen.

.

:-)

Vierailija kirjoitti:

Kenellä helvetillä on tuhat tavaraa kotona? Vai lasketaan tuohon jokainen sukkapari omaksi tavarakseen? Tulisin kyllä toimeen.

Väittäisin että muualla kuin kehitysmaissa normi on se että ihmisillä lompakon paksuudesta riippumatta on tavaraa moninkertaisesti tuohon määrään verrattuna. Varsinkin sitä turhaa tavaraa. Ja vaikka ne sukat laskettaisiin parina eikä erikseen.

Minun työkalupakki jo sisältää tuon määrän tavaroita.

Meillä olisi huomattavasti vähemmän tavaraa, jos laittaisin lastemme kaikki pienet vaatteet pois. Mutta kun haaveissa on vielä yksi, en näe järkeä pistää kaikkia pois ja ostaa taas uusia. Osan olen laittanut pois, ne huonoimmat ja epäkäytännöllisimmät.

Ja lasten tavarat tekevät jo paljon muutenkin. Omistani karsin paljon ja mies omistaan. Vielä on paljon karsittavaa, astioita myin hieman pois ja edelleen niitä liikaa on, mutta en raaski enempää laittaa pois.

Jännä juttu että täällä näinkin moni kokee jo valmiiksi, ettei tavaraa ole sen enempää nytkään. Ammattijärjestäjä Ilana Aallon blogissa oli muistaakseni joskus tutkimus tms jossa kerrottiin, että keskiverto perheessä olis about 10 000 tavaraa tai ainakin sinnepäin.  Vastaavasti Oma Koti Valkoinen blogin pitäjä taisi joskus tarttua tuhannen tavaran haasteeseen karsimalla kaiken ylimääräisen pois päätymällä tuohon tarkkaan lukumäärään tuhat. Kun projektia demostroitiin blogissa aikanaan, herätti tavaran vähäinen määrä jonkun verran ihmettelyä, esimerkiksi ks bloggaajan vaatekaappi olis silloin jo todella minimissään. 

Voi tietty  olla että tällaiseen ketjuun vastaa herkimmin ne, joilla tavaraa on jo vähän ja isot perheet isoine taloineen ei päädy vertaliluun ollenkaan. 

Kevyesti. En varmaan edes omista tuhatta tavaraa.

Vierailija kirjoitti:

Saattaisin hyvinkin pärjätä. Mutta pärjäämiseni olisi myös monesta muustakin asiasta kiinni kuin tavaroiden absoluuttisesta määrästä.

 Itsllenä on esimerkiksi ollut elämänvaihe, jollloin kävin asuinpaikassani oikeastaan vain nukkumassa, joten oikeastaan silloin ei tarvinnut juuri mitään asuinpaikassa. - Vaikka toki oli kiva, että vuokraan kuului oikeus käyttää keittolevyä ja suihku j wc löytyi käytävältä. - Onneksi muut  saman huoneen jakaneet olivat siistejä ja yleensä jääkaapista löysi ne tarpeet, mtä sinne olin jättänyt . 

Tai kun muutin opiskelija paikkakunnalleni, niin ensimmäisen syyslukukauden pärjäsin niillä tavaroiklla, mitä kotoa lähtiessäni olin saanut akattua rinkkaani.

Maailamalla asuessani kohatsin perheitä, jotka asuivat asunovaunuissa tai asuntolaivoissa ympäri vuoden ja niin tekee moni suomalainenkin mutta yleensä vain kesäaikaan, eikä taloudelisesta pakosta. Itse olen joskus haaveillut, että voisi olla siistiä asua vaikka joku vuosi kokonaan purjeveneessä. (- Eikös musiiki monitoimimies Edu Kettunenkin tehnyt perheensä kanssa niin).

okunen viikko vai jo kuukausi sitten luin juttua Norjan joukkosurmhaaja Anders Breivigin luksussellistä, joka pysäytti kysymään, että miksi, mitä varten hänellä pitää olla noijni mahdottoman hyvin varusteltu selli  ja itse kyhjötän pienessä yksiössä - joka toki globaalisti on enemmän kuin paljon.

Mutta jos valita pitäsi säilyttäisnkö oman vapauteni vai asuisinko vapauteni menettäneenä lopun ikääni neljänseinän sisällä ei tarvitsiis hetkeäkään miettiä kumman valitsisin.    

Breivik on asia erikseen, mutta vankilassa on paljon muitakin vankeja. Norjan vankilassa on musiikkistudiokin. Se keskittyy oikeasti kuntouttamaan vankeja ja on toiminut hyvin.

Mun tuttavalla on ehkä 200 tavaraa. Hän harrastaa ääriminimalismia. Hänellä kotona vain kahdet vuodevaatteet, keittiötarvikkeita todella niukasti (esim. yhteensä 4 vesilasia koko huushollissa), vaatteita on sen capsule wardroben mukaisesti todella vähän.  Meikkejä on tasan kymmenen, ja ne on aseteltu yhteen isoon kulhoon, joka on kylppärin hyllyllä. Ihailen sitä, miten vähällä voi tulla toimeen mutta mielestäni homma on saanut pakkomielteisiä piirteitä. Esim.  uutta nestesaippuatuubia ei voi ostaa ennenkuin edellinen on lähes lopussa, kerran hän mietti tosi pitkään, ostaako hän siivouskäsineet vai ei, kun "ne ei mahdu mihinkään", vaikka hänen asunnossaan ei ole mitään muuta kuin tilaa. Tosin lähestulkoon kaikki on avohyllyä, hän on remontoinut sen sellaiseksi, koska kaaappien ovien taakse kertyy juuri ne tavararöykkiöt mut jos ne on nätisti avokaapeissa ja hyllyissä omissa pikku rasioissaan ja omalla paikallaan, niin kaikki pysyy järjestyksessä. 

Mulla on lapsen kanssa omakotitalo ja paljon tavaraa. Tottakai pärjäisimme vähemmällä, mutta en aio koska ei ole pakko.

Meillä on molempien kirjoja ja levyjä, matkamuistoja, leluja ja askartelutarvikkeita, omatekemiä taide-esineitä, perintönä saatuja juhla-astioita. Kaikenlaista elämää helpottavaa laitetta, ja sellaista mitä tarvitsee omakotitalossa pari kertaa vuodessa.

Nuo on hankittu vuosikymmenien aikana. Niiden ansiosta minun ei tarvitse ostaa meille ruuan ja vaatteiden ja hygienian lisäksi juuri mitään, ellei edellinen menee rikki.

Niistä olisi taakkaa vain, jos pitää muuttaa, mutta en aio. Ja jos joskus tarvitsee, muuttoliikkeet on sitä varten. Olen ne jo pari kertaa sillä tavalla muuttanutkin.