Kumppanin suvun ärsyttäviä tapoja?
Omalla kumppanilla on ärsyttävä tapa syödä muiden lautasilta. Esimerkiksi jos mennään ulos syömään niin aina haluaa vähintään maistaa kaikkea lautaseltani. Minusta tämä on rasittava tapa.
Nyt sitten myöhemmin selvisi mistä on tuon oppinut. Olin ulkona syömässä hänen perheensä kanssa ja tuleva appiukko mitään kysymättä otti marjoja lautaseltani. Koko perhe tekee tuota! Voi olla että olen tiukkis, mutta en halua että lautaseltani syödään. Varsinkaan kysymättä.
Muita ärsyttäviä kotoa opittuja tapoja joihin olette törmänneet?
Kommentit (38)
Kun on joku meno ,mennään heti aamusta ja tosi aikaisin. Mielestäni kylään ei mennä ennen puoltapäivää. Odotetaan kaupan aukeamista parkkipaikalla ennen kahdeksaa. Sauna lämmitetään iltapäivällä.
Appi ei puhu mulle ikinä mitään, eikä edes katso päin. Ollaan kuitenkin oltu mieheni kanssa yhdessä yli 17 vuotta. Kun äitini ja appi tapasivat ekan kerran, appi ei edes tervehtinyt. Äiti siinä tarjosikäsipäivää ja appi käveli ohi kuin äitini olisi ollut ilmaa. Anopin selitys oli, että eipä tuo ymmärrä naisista mitään, kun hällä on vaan 4 siskoa. Aiiivan. Anoppi hössöttää, että joka ainoa vapaapäivä pitäisi olla heille menossa tuntikausiksi ja mieluiten yökylään, saunaan jne. Sanomattakin selvää, että kaikki nimpparit, äitienpäivät, juhannukset jne olettavat, että vietetään heidän kanssaan. Eivät ikinä ymmärrä, että myös minulla on sukua ja ylipäänsä elämä on niin kiireistä, että hyvä kun ehditään pari kertaa vuodessa käydä. Eikä kyllä huvittais sitäkään vähää, kun tuo appi on niin kummallinen mököttävä tuppisuu.
Vierailija kirjoitti:
Raha.
Ovat todella rikkaita, mutta eivät käytä rahaa, eivät puhu rahasta. Elävät kuin olisi ihan normaalia, että perhepäivälliset tulee tekemään tilauskokki.
Olisiko parempi, jos he toitottaisivat, kuinka paljon heillä on rahaa ja paljonko kokki tuli maksamaan? Minusta tuo osoittaa lähinnä hyvää makua.
Kulissien pito.
Anoppi on koko suvun "matriarkka", jota kaikki muut pitää täydellisenä ihmisenä ja neuvojana jne.
Työtön ollut kohta 20 vuotta, samoin appiukko.
Kämppä on täysin valkoinen, täynnä kalliita ja turhia sisustustilpehöörejä.
No mistä rahat?
Appiukko myy huumeita. Anoppi on täysin raivoraitis (mitä nyt käyttää rauhoittavia aivan järjettömät määrät) mutta hyväksyy touhun täysin, jotta rahat riittää kulissien pitoon.
Sossutkin sai ukon huumeiden käytöstä kiinni, mutta kämppä vakuutti heidät että kaikki ok.
Heillä siis yksi alaikäinen lapsi, siksi sossujen käynti.
Luulevat etten tiedä mitään yllämainittuja asioita... Olenkin yksi todella harvoista jotka tietää.
Vierailija kirjoitti:
He puhuvat suvun kesken savoa ja venkoilevat minkä jaksavat. Se on ärsyttävää kuunneltavaalänsisuomalaiselle. Onneksi mies ei on kasvanut Länsi-Suomen puolella eikä normaalisti puhu savoa.
Suattaapa se olla niinnii.
Vaikutat tyhmältä
Huudellaan mulle jotain turhanpäiväisiä asioita, kun istun vessassa. Siis mitä vittua. Haluan hoitaa vessa-asiani RAUHASSA, en niin, että joku siellä oven takana yrittää keskustella mun kanssa siinä samalla. Tai vaikkapa jatkaa keskustelua huutelemalla mulle sinne vessaan jostain keittiöstä asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
He puhuvat suvun kesken savoa ja venkoilevat minkä jaksavat. Se on ärsyttävää kuunneltavaalänsisuomalaiselle. Onneksi mies ei on kasvanut Länsi-Suomen puolella eikä normaalisti puhu savoa.
Suattaapa se olla niinnii.
Vaikutat tyhmältä
Taidat olla savolainen.
Ongelmissa vellominen. Aina kun ollaan miehen äidillä tai siskolla tai ne on meillä, niin ensin jutellaan ihan normaalisti kuulumiset, mutta sitten kun alkaa ilta hämärtyvään, ollaan illallisella ja rauhoitutaan istumaan iltaa ja juttelemaan, niin niiden juttu menee syvyyksiin koko loppuillaksi. Puhutaan siis vain ongelmista, heidän. En ymmärrä, onko se joku tapa, vai mikä, mutta ei se kyllä kivaa ainakaan ole, jos se vain jatkuu ja jatkuu. Tykkään, että ollaan suht avoimia, mutta eiköhän se vatvominen ole niiden valkotakkisten kuunneltavaa, ei sukulaisten!
Miehen suku on leppoista, omani kanssa revin hiuksia päästä.
Jos nyt jotain pitää sanoa niin se kaikkien kutsuminen ja kaiken juhlistaminen eli viinin liittäminen yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
He puhuvat suvun kesken savoa ja venkoilevat minkä jaksavat. Se on ärsyttävää kuunneltavaalänsisuomalaiselle. Onneksi mies ei on kasvanut Länsi-Suomen puolella eikä normaalisti puhu savoa.
Suattaapa se olla niinnii.
Lueppas huvikses tuo tekstis uudelleen ,eikö siinä ole jotain ristiriitaista ???
Vierailija kirjoitti:
Pinnallisuus. Puheenaiheet aina vain tulevissa matkoissa tai muissa joutavissa asioissa. Vaikeista tau vakavista asioista ei puhuta, niitä ei uskalleta sanoa ääneen.
Minä ainakin tykkään puhua varsin pinnallisia asioita appivanhempieni kanssa. Juurikin heidän lomamatkoista, lapsista, remontista ym. En ole pinnallinen ihminen, mutta keskutelen vakavista asioista ihan muiden ihmisten kanssa. Appivanhempani ovat ihan ok, mutta silti anopin parii kertaa tapahtuneet avautumiset ovat saaneet minut lähinnä vaivautumaan.
Miehen suku:
Vaikeista asioista vaietaan. Ollaan niin kuin ei mitään norsua olisikaan olohuoneessa.
Kokoomuslaisuus joka on kuin uskonto.
Kyvyttömyys säästää ja hoitaa mitään hakemuksia, asiakirjoja ym. Ovat perseaukisia vaikka tienaavat todella hyvin.
Ovat aina myöhässä kaikki ja kaikkialta.
Mun suku:
Ääriuskonnollisuus.
Aina kaikkialla ihan liian ajoissa ja hoputtavat meitäkin lähtemään kaikkialle liian aikaisin.
Kerrotaan kaikkien kyläläisten, tutun tuttujen ja kummin kaimojen vaivat ja kuulumiset. Me ei edes tiedetä kenestä puhutaan.
Uteliaisuus.
Passiivis-aggressiivisuus ja marttyyrihenkisyys.
"Jaaaaa, no ei minua varten tarvi sitten sitä tai tätä....!" "Hyvä on sitten, tietenkään en loukkaantunut" Ja tietenkin loukkaannuttiin. "Ai ette tarvi apua, no ettepä tietenkään, turha on sitten odottaa ensi viikolla kun ei sitten millään ehditä kun on kaikenlaista tärkempää" Raskasta kun ei tiedä mikä on vitsi ja mikä ei.
Miesystävän perheessä kaikki on hirveitä huutajia ja päällepuhujia. Ärsyttää se, että aina kysellään ja kun alkaa vastaamaan, puhutaan päälle eikä kuunnella mitään. Ja kaikki puhuu toistensa päälle tai siis huutaa toistensa päälle. Telkkaria en kestä siellä katsoa ollenkaan, etenkään jos tulee joku kiinnostava ohjelma, koska ohjelmien päällekin puhutaan tai siis huudetaan kilpaa ja haukutaan kaikki. Autossa jos erehtyy matkaamaan heidän kanssaan, menee melkein ikkunat rikki siitä kiljumisesta, minkä lisäksi miehen isällä on ärsyttävä tapa naputtaa auton ikkunaa sormilla koko ajan..Joskus oon miettinyt et pitäisi laittaa jo menomatkalla korvatulpat korviin ja tukka niin ettei pilkota sieltä, koska tuskin kukaan mitään edes huomaisi ja itse säästyisi jomotukselta.
Vierailija kirjoitti:
Kälättäminen sekä jatkuva hyöriminen ja puuhastelu. Joka hetki pitää äyttää joko merkityksettömällä puheella tai tarkoituksettomalla toiminnalla. Eipä paljon tule vietettyä aikaa näiden ihmisten kanssa. Vievät kaiken energiani.
Tämä! Koko ajan pitää puuhastella jotakin, ihan koko ajan. Ja sitten huokaillaan marttyyrimäisesti kun on väsy ja pitäisi sitä ja tätäkin tehdä. LEVÄTKÄÄ VÄLILLÄ kun kerta eläkkeellä olette, herrajjumala sentään.
Jatkuva puhuminen ja kälätys varsinkin anopin osalta. Jos ei muuta puhetta keksi (ja keksii kyllä) niin huokaillaan isoon ääneen JOOOO.... JUUUU.... SILLÄLAILLA.
Kaikki vaikeat asiat lakaistaan maton alle. Mistään vaikeasta asiasta ei ikinä puhuta tai jos puhutaan niin se vähätellään ja sirotellaan vaaleanpunaiseen glitteriin. Mieheni on vasta minun kanssani opetellut riitelemään. Ennen luuli, että jos on riitaa niin silloin on erokin lähellä. Ei siis ollut tottunut siihen, että että riita ja erimielisyys ihmisten välillä on ihan ok kunhan asia käsitellään. Kotoa opittu malli.
Kaksoisstandardit, jos erehdyt sanomaan, vaikka suorittaneesi tohtorintutkinnon, se ei ole mitään, sillä joku serkun kaiman hyvä ystävä on suorittanut hygieniapassiin.
Kun on joku meno ,mennään heti aamusta ja tosi aikaisin. Mielestäni kylään ei mennä ennen puoltapäivää. Odotetaan kaupan aukeamista parkkipaikalla ennen kahdeksaa. Sauna lämmitetään iltapäivällä.