Mitä mieltä lapsen opettajan keksimästä säännöstä, että syntymäpäiville on kutsuttava koko luokka? Meillä ei ole varaa

Olin ala-asteella 90-luvun lopulla ja meilläkin opettaja nelosluokalla sanoi että joko synttäreille kutsutaan kaikki tai ei ketään. Itsellä oli 18 hengen luokalla kolme kaveria, jotka olisin kutsunut. Luokan suosituin tyttö, opettajan lemmikki, ei kuulunut näihin ja oli kuullut kun välitunnilla suunnittelimme synttäreitä. Tyttö meni sitten kantelemaan opettajalle ja sanoi, että häntä syrjitään kun ei kutsuta mukaan ja jokainen meistä joutui sitten koulun jälkeen puhutteluun _vanhempien kanssa_ siitä, kuinka kaikenlainen syrjiminen on kielletty eikä ketään saa jättää ulkopuolelle. Edelleenkin inhottaa tämä tapaus ja olen hieman katkera opettajalle. Ei se hitto vie opettajalle kuulu, mitä siellä vapaa-ajalla tehdään, kunhan ketään ei oikeasti kiusata ja kaikilla lapsilla on katto pään päällä ja muuten hyvä olla.

Ei meillä tuollaista ollut ikinä. Kaikki kutsui aina muutaman hyvän kaverin, ja se oli siinä. Olisi ollut outoa jos joku puolituntematon olisi kutsunut säälistä juhliinsa.

Kyllä se ei opettajille kuulu hevon kukkua ketä lapsi kutsuu omiin juhliin ja kustannukset sellaiseksi ku on vara.

Onneksi minun kouluaikana ei ollut tuollaista. Meidän luokalla oli 40hlö ja luokkakoot eivät olleet puheenaiheena.

Vierailija kirjoitti:

Omassa lapsuudessa 80-luvulla synttäreille kutsuttiin kaikki luokan tytöt tai pojat, riippuen kumpaa puolta synttärisankari oli. Systeemi oli ihan toimiva ja koko ala-asteen synttärijuhlille tuli 12 tyttöä. Osan kanssa vietin aikaa koulussa enemmän ja osan vähemmän, mutta ihan hyvin samoihin juhliin aina mahduttiin. Synttärit oli silloin kotona, tarjoiluna oli kakkua, popcornia, pullaa, eikä mitään erityistä. Aloin nyt vasta vähän aikaa sitten miettiä, etten käynyt kaikkien tyttöjen synttäreillä, vaan ainoastaan puolen porukan. En tiedä, oliko näillä tytöillä joiden synttäreillä en käynyt, synttärit kesällä vai eikö niitä vietetty lainkaan, eivät ainakaan synttäreistä hehkuttanet, enkä lapsena ajatellut asiaa sen enempää.

Oma tyttärenikin on syntynyt 80-luvulla. Tavallista oli, että synttäreille kutsuttiin 3 luokkakaveria, 3 entistä päiväkotikaveria (yksi vuotta ylemmällä luokalla, toinen vuotta alemmalla luokalla ja kolmas eri koulussa), 2-3 pihakaveria sekä 2 samanikäistä serkkua. Ehkäpä nuo tytöt, joiden synttäreille et saanut kutsua, olivat oman tyttäreni kaltaisia? 

Pistää vihaksi ap:n kaltaiset lampaat. Ilmeisen vakavissaan miettii, pitääkö tässä nyt jättää lapsen syntymäpäiväjuhlat viettämättä. Ei saatana...

Hallintolain  6 § mukaan viranomaisen on käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Esimerkiksi poliisilla ei ole toimivaltaa määrätä lapsesi matematiikan kotitehtävistä. Vastaavasti opettajalla ei ole lakiin perustuvaa toimivaltaa määrätä, keitä jonkun kotiin kutsutaan ja keitä ei. Toimivallan ylittävistä määräyksistä voit kannella aluehallintovirastoon.

"Kaikki kutsutaan" -massatapahtumasynttäreissä on vielä yksi varjopuoli.  Jos perheessä on pari kolmekin lasta ja jokainen saa parikymmentä synttärikutsua vuodessa, lastenkekkereitä on siis tämän perheen lapsilla 40-60 kertaa vuodessa ja omat synttärit siihen vielä päälle. Tämä tarkoittaa noin yhdet synttärit viikossa. Ja koska varsin usein synttärit järjestetään viikonloppuisin, kaikille synttäreille osallistuminen ei ole mitenkään mahdollista. Perhe muuttaa omia viikonloppusuunnitelmiaan sen mukaa, miten tärkeä omalle lapselle synttärisankari on. Ts miten hyvä ystävä tai kaveri. Muiden synttäreiden vuoksi ei omia viikonloppusuunnitelmia muuteta. Tai vaikka olisi kyse arki-illastakin, niin lapsen harrastusmenoja ei peruta kaverisynttäreiden vuoksi, jos synttärisankari on vain joku luokalta eikä lapsen ystävä tai hyvä kaveri. Aika usein saa lukea somesta ja lehdistä, miten jonkun lapsen synttäreille ei tullut ketään tai tuli vain yksi tai kaksi. Synttäreihinkin syntyy ähky ja jos on juuri ollut kuukauden  sisällä jo kolmilla synttäreillä, neljänsiin ei mennä, ellei tämä kutsuja kuulu lapsen parhaimpiin ystäviin. Jos synttärikutsuja tulisi vähemmän ja nekin vain parhaimmilta ystäviltä, yhä harvempi lapsi joutuisi kokemaan tuon, ettei synttäreille tule ketään.

Vierailija kirjoitti:

Miksi opettajat ja vanhemmat haluavat nimenomaan vapaa-ajalla pidettävät synttärit tilaisuuksiksi, joihin kaikki on otettava mukaan? Eihän opettaja pätkääkään välitä siitä, jääkö joku yksin välitunnilla tai on aina ryhmätöiden ulkopuolella, joten jotenkin outoa, että syntymäpäivistä tehdään kasvatuksen paikkoja. Eikä vanhempainyhdistyksessä kukaan tunne tuskaa sen oppilaan vuoksi, joka joutuu joka päivä kulkemaan koulumatkansa yksin, mutta syntymäpäivät ovat yllättäen tilaisuuksia, joihin jokainen on kutsuttava.

En minä suostu siihen, että Kiva koulu muuttaa meille, jos ei koulussa pystytä varmistamaan, että kaikki mahtuvat mukaan porukkaan. Ei ole minun lapseni syntymäpäivien ideana olla massojen sulatusuuni, jonne jokaisella on lupa tulla siksi, että niin on jossain muualla päätetty.

Juuri näin. Ei lapsen asemasta luokassa kerro mitään se, kuinka monta synttärikutsua hän saa, jos kaikki luokalta täytyy kutsua. Todellinen tilanne näkyy vain siinä, kuinka moni tulee hänen omille synttäreilleen. 

Minä olin kiusattu ja minut kutsuttiin luokanopettajan painostuksesta. Nopeasti luokan muut tytöt tajusivat, että kun täytyy kutsua niin  tehdään siitä sitten jälleen tilaisuus kiusata. Hymy korvissa lapsenuskoisena menin juhliin. Lahjani haukuttiin yhteistuumin maan rakoon, onginnasta saamani kiiltokuvat revittiin,  kakkupalaani kaadettiin suolaa ja saappaisiini vettä.

Tuo oli aikaa kun vanhemmat eivät kustanneet ovelta ovelle vaan itse käveltiin/pyöräiltiin. Muistan vieläkin kuinka tuolloin poljin itkien kaatosateessa läpimärissä saappaissa kotiin koko matkan, 6-vuotiaana. Olisin voinut jättää ne kemut väliin, juu.

Vierailija kirjoitti:

Minä olin kiusattu ja minut kutsuttiin luokanopettajan painostuksesta. Nopeasti luokan muut tytöt tajusivat, että kun täytyy kutsua niin  tehdään siitä sitten jälleen tilaisuus kiusata. Hymy korvissa lapsenuskoisena menin juhliin. Lahjani haukuttiin yhteistuumin maan rakoon, onginnasta saamani kiiltokuvat revittiin,  kakkupalaani kaadettiin suolaa ja saappaisiini vettä.

Tuo oli aikaa kun vanhemmat eivät kustanneet ovelta ovelle vaan itse käveltiin/pyöräiltiin. Muistan vieläkin kuinka tuolloin poljin itkien kaatosateessa läpimärissä saappaissa kotiin koko matkan, 6-vuotiaana. Olisin voinut jättää ne kemut väliin, juu.

Ai 6-vuotiaiden synttäreitä ei vanhemmat vahdi mitenkään, uskokoon ken haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olin kiusattu ja minut kutsuttiin luokanopettajan painostuksesta. Nopeasti luokan muut tytöt tajusivat, että kun täytyy kutsua niin  tehdään siitä sitten jälleen tilaisuus kiusata. Hymy korvissa lapsenuskoisena menin juhliin. Lahjani haukuttiin yhteistuumin maan rakoon, onginnasta saamani kiiltokuvat revittiin,  kakkupalaani kaadettiin suolaa ja saappaisiini vettä.

Tuo oli aikaa kun vanhemmat eivät kustanneet ovelta ovelle vaan itse käveltiin/pyöräiltiin. Muistan vieläkin kuinka tuolloin poljin itkien kaatosateessa läpimärissä saappaissa kotiin koko matkan, 6-vuotiaana. Olisin voinut jättää ne kemut väliin, juu.

Ai 6-vuotiaiden synttäreitä ei vanhemmat vahdi mitenkään, uskokoon ken haluaa.

Ohis...en minä ainakaan vuonna 1992 vahtinut muuta kuin sen aikaa, kun lapset olivat ruokapöydässä. Lopun aikaa leikkivät keskenään yläkerrassa lastenhuoneessa. 

En lukenut kaikkia vastauksia, joten tämä voi olla jo sanottukin, mutta MINKÄ IHMEEN TAKIA pitäisi kutsua koko luokka synttäreille? Kutsuuko aikuiset koko työpaikan henkilöstön vaikkapa häihinsä tai 5-kymppisilleen? Ei kutsu. Ne kutsutaan, joiden kanssa ollaan ystäviä tai niin hyvä kavereita, että halutaan kutsua.

Jos ajatuksena on, että kaikkia kutsutaan sitten yhtä paljon kun on "velvollisuuskutsuminen" käytössä, niin voi olla yllätys isompana niille pirjopettereille ja nicojannicoille, että jotkut nyt vaan ovat suositumpia kuin toiset, joillakuilla on enemmän kavereita ja jotkut ovat halutumpaa seuraa, noin niinkuin aikuisenakin. Ei tuollainen asia ollut vielä viime vuosituhannella ongelma; kun joku luokalla piti synttärit, jotkut saivat kutsut ja jotkut eivät ja sitten kutsumatta jääneet kyseli niiltä, millaista oli, jotka siellä olivat olleet. Jonkun toisen synttäreillä taas oli toiset kutsutut ja kutsumatta jääneet. Jokainen ymmärsi, että ei leena kutsunut mua kun me ei olla kavereita, mutta jaanan se kutsui kun ne on, ja sama sitten kun itse oli kutsun saaneiden joukossa ja leena ja jaana eivät olleet. Ei siitä kukaan mitään ongelmaa tehnyt, saati opettajalle mennyt nillittämään.

Mitä iloa sitäpaitsi kenellekään on siitä, että kutsutaan velvollisuudesta mukaan, siksi kun on pakko ja opettaja käski??????

Nykyäänkö kaikilla on oltava yhtä paljon kavereita, kaikkien on oltava yhtä suosittuja, yhtä hyviä koulussa, yhtä kauniita ja yhtä mitätahansa? No_mutta_kun_kaikki_eivät_ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olin kiusattu ja minut kutsuttiin luokanopettajan painostuksesta. Nopeasti luokan muut tytöt tajusivat, että kun täytyy kutsua niin  tehdään siitä sitten jälleen tilaisuus kiusata. Hymy korvissa lapsenuskoisena menin juhliin. Lahjani haukuttiin yhteistuumin maan rakoon, onginnasta saamani kiiltokuvat revittiin,  kakkupalaani kaadettiin suolaa ja saappaisiini vettä.

Tuo oli aikaa kun vanhemmat eivät kustanneet ovelta ovelle vaan itse käveltiin/pyöräiltiin. Muistan vieläkin kuinka tuolloin poljin itkien kaatosateessa läpimärissä saappaissa kotiin koko matkan, 6-vuotiaana. Olisin voinut jättää ne kemut väliin, juu.

Ai 6-vuotiaiden synttäreitä ei vanhemmat vahdi mitenkään, uskokoon ken haluaa.

Muut luokan tytöt pääosin alkuvuodesta syntyneitä eli hieman vanhempia ja heillä oli siten jo oma tietynlainen "klaani" ja minä olin se luokan kakara, ujokin vielä. Eivät he tietenkään noita temppuja sen kaverin äidin nähden tehneet vaan salaa ja tiesivät että olen niin ujo etten uskalla kertoa.

t. 69

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa sairaalta, että opettaja ylipäätään ottaa kantaa siihen, ketä jonkun synttäreille kutsutaan tai ei kutsuta.

Onneksi minun lapsuudessani jokainen päätti itse, kenet kutsuu vai kutsuuko ketään, eikä asiaa sen kummemmin käsitelty missään.

Niin minunkin. Ja kuinkas kävikään. Pienen koulun luokalla kaikki 11 oppilasta kutsuttiin paitsi minut. kiusattu tyttö, jolle se toinen oli kateellinen (tämä selvisi yläasteiässä kun pojat kiinnostuivat minusta ja tämä tyttöhän siitä "riemastui" kun ei saanut enää syrjäytettyä eikä voinut haukkua rumaksi). Olihan se noloa, kun kutsuja jaettiin luokassa, paitsi minun kohdallani mentiin ohitse, jopa oltiin antavinaan kutsu. SItten naurettiin. Kyseinen tyttö sai muutkin toimimaan samalla tavalla omien synttärien kohdalla. Ja koulupäivä kutsujen jälkeen, kun oikein minulle tultiin kertomaan, mitä oli tehty ja tarjottu ja naurettini päin naamaa, että ai niin, eihä nsua kutsuttu lällälläää....

Itse voin sanoa, etten olisi niille kutsuille halunnutkaan mennä, olisi ollut kaameaa ja olisin varmasti saanut kuullua haukkuja ja joutunut kiusatuksi. Mutta se nolouden tunne, kun on ainoa kutsumaton, eikä opettaja tai vanhemmat puhuneet mitään. Omilleni en kertonut, pientä sydäntä sattui. Sitten sitä kasvoi teiniksi ja sai uudet kaverit, ja nuo ajat jäivät lopulta unholaan. Lukiessa vain artikkeleita huomaa, miten mikään ei ole muuttunut, yhä samat kiusaajamallit kouluissa näemmä :(.

Mutta siis ei mielestäni ole pakko kutsua koko luokkaa, tosin jos vain yksi jätetään pois, niin olisi opettajien ja vanhempien paikka puuttua asiaan. Tai miksi kutsuja jaetaan koulussa, tunnilla? Silloin juuri annetaan valta kutsujalle, että voi näyttää, miten ei tuota tartte kutsua, lällääää, muun luokan lällätellessä vieressä.

Vierailija kirjoitti:

En lukenut kaikkia vastauksia, joten tämä voi olla jo sanottukin, mutta MINKÄ IHMEEN TAKIA pitäisi kutsua koko luokka synttäreille? Kutsuuko aikuiset koko työpaikan henkilöstön vaikkapa häihinsä tai 5-kymppisilleen? Ei kutsu. Ne kutsutaan, joiden kanssa ollaan ystäviä tai niin hyvä kavereita, että halutaan kutsua.

Jos ajatuksena on, että kaikkia kutsutaan sitten yhtä paljon kun on "velvollisuuskutsuminen" käytössä, niin voi olla yllätys isompana niille pirjopettereille ja nicojannicoille, että jotkut nyt vaan ovat suositumpia kuin toiset, joillakuilla on enemmän kavereita ja jotkut ovat halutumpaa seuraa, noin niinkuin aikuisenakin. Ei tuollainen asia ollut vielä viime vuosituhannella ongelma; kun joku luokalla piti synttärit, jotkut saivat kutsut ja jotkut eivät ja sitten kutsumatta jääneet kyseli niiltä, millaista oli, jotka siellä olivat olleet. Jonkun toisen synttäreillä taas oli toiset kutsutut ja kutsumatta jääneet. Jokainen ymmärsi, että ei leena kutsunut mua kun me ei olla kavereita, mutta jaanan se kutsui kun ne on, ja sama sitten kun itse oli kutsun saaneiden joukossa ja leena ja jaana eivät olleet. Ei siitä kukaan mitään ongelmaa tehnyt, saati opettajalle mennyt nillittämään.

Mitä iloa sitäpaitsi kenellekään on siitä, että kutsutaan velvollisuudesta mukaan, siksi kun on pakko ja opettaja käski??????

Nykyäänkö kaikilla on oltava yhtä paljon kavereita, kaikkien on oltava yhtä suosittuja, yhtä hyviä koulussa, yhtä kauniita ja yhtä mitätahansa? No_mutta_kun_kaikki_eivät_ole.

Tuo on juuri se, mitä nykyisin ei ymmärretä. Ei ymmärrä osa lapsista eikä heidän vanhemmistaankaan. 

Esikoisen luokalla on 25 lasta, keskimmäisen eskariryhmässä 27! Kuvitelkaa omalle kohdalle 27 enemmän ja vähemmän villiä kuusivuotiasta omaan kotiinne. Tai tokaluokkalaisia.

Meillä on tilaa 120m² mutta en helvetti soikoon suostu kutsumaan tänne noin montaa lasta. Enkä suostu vuokraamaan mitään tilaa jonne tuo määrä mahtuu. Enkä suostu maksamaan siitä vaikka se ei veisi meitä konkurssiin.

Joku muu ratkaisu kiusaamiseen täytyy löytää. Jos kouluissa ei saada vanhempia ja lapsia saman pöydän ääreen tarpeeksi monta kertaa että asiat saadaan puhuttua, ja jos ei ole kurinpitomenetelmiä tarpeeksi niin se ei ole perheiden vika.

On se ihme, kun kiusataan kouluajan ulkopuolella niin se ei kuulu opettajalle. Mutta joku synttäreiden järjestämisen määräys kuuluu? Ihan sama vaikka ne 8 kaveria kutsutaan postin välityksellä, ne synttärit on tiedossa silti. Joku aina niistä puhuu. Mitä seuraavaksi? Kielletään synttäreiden vietto?

Lapseni koulun vanhempainillassa puhuttiin näin: ei kutsuja koulun kautta. Kutsut hoituvat sähköpostitse, luokan vanhempien kesken meillä on lista. Itse olemme listan laatineet.

Puhuttiin myös siitä, että kannattaa kutsua harkiten. Viime vuonna vuokrasin edullisen tilan ja kutsuimme koko luokan. Tänä vuonna vain muutaman kaverin.

Luulen, että opettajan ajatus on ollut se, että luokassa on joku, jota ei koskaan kutsuta.

Nyt oikeesti. Turha tähän on mitään poliisia tai lakia huutaa avuksi. Sen kun järjestää haluamansa synttärit, ja infoaa varmuuden vuoksi opelle, että ne pidetään pienesti lähimpien ystävien kesken. Tämä jälkimmäinen lähinnä siksi, että kun joku kutsutta jäänyt luokkakaveri menee valittamaan opettajalle, tämä tietää heti, mistä on kyse.

Luokan oppilaiden ja jopa heidän vanhempiensa keskuudessa voi hyvinkin vallita sellainen käsitys, että kaikki on kutsuttava kaikkien synttäreille, vaikka opettaja on alunperin tarkoittanut, että isojen synttärien järjestäjien ei ole pidä jättää vain yhtä tai kahta luokkaveria kutsumatta, varsinkaan kiusaamistarkoituksessa.

Vierailija kirjoitti:

Minä olin kiusattu ja minut kutsuttiin luokanopettajan painostuksesta. Nopeasti luokan muut tytöt tajusivat, että kun täytyy kutsua niin  tehdään siitä sitten jälleen tilaisuus kiusata. Hymy korvissa lapsenuskoisena menin juhliin. Lahjani haukuttiin yhteistuumin maan rakoon, onginnasta saamani kiiltokuvat revittiin,  kakkupalaani kaadettiin suolaa ja saappaisiini vettä.

Tuo oli aikaa kun vanhemmat eivät kustanneet ovelta ovelle vaan itse käveltiin/pyöräiltiin. Muistan vieläkin kuinka tuolloin poljin itkien kaatosateessa läpimärissä saappaissa kotiin koko matkan, 6-vuotiaana. Olisin voinut jättää ne kemut väliin, juu.

Juuri tuota itsekin ajattelen, että olisi ollut hirveää. T se tyttö, joka jätettiin aina kutsumatta pienessä koulussa :) ja kiittää jälkikäteen siitä, sillä olisin saanut kokea samaa

Vierailija kirjoitti:

Ihana opettaja! Selvästi pyrkii ennaltaehkäisemää kiusaamista ja syrjimista ja luomaan hyvää luokkahenkeä. Monet opet ei välitä pätkääkään.

Ja pakottamallako niitä kavereita tulee? Jos ei haluta kutsua a:ta, b:tä ja c:tä, ei niistä yhtäkkiä tulekaan parhaita kavereita ja parasta seuraa ja synttärien odotetuimmat vieraat ihan vaan siksi, kun opettaja pakottaa kutsumaan kaikki. Ne kutsutaan, koska on pakko. Mitä hyötyä tästä on?