Mitä mieltä lapsen opettajan keksimästä säännöstä, että syntymäpäiville on kutsuttava koko luokka? Meillä ei ole varaa

Vierailija kirjoitti:

Opettaja maksaa tarjoilut ym. kulut ja hoitaa juhlahuoneiston. Jos ei, niin pitäköön mölyt mahassaan. Tai sitten kutsutte ne neljä. Asia ei kuulu opettajalle pätkääkään.

Opettajissakin on niitä, jotka työntävät nenänsä kaikkiin muiden asioihin ja ovat määräämässä muiden elämää, että miten kenenkin pitää mikäkin tehdä. Pitäköön opettaja ne synttärit, joihin kutsutaan väkeä kuin linnan juhliin. Pöljää tuollainen, että lapsen synttäreille pitäisi koko luokka kutsua. Eihän ne oppilaat ole muulloinkaan kaikki kaikkien kanssa tekemisissä kouluajan ulkopuolella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenen kotiin mahtuu koko luokka ja kuka ostaa tarjottavat koko luokalle,ei kukaan.

 

Meille esimerkiksi mahtuu ja minä ostin. 

Molempien lasten synttärit vietettiin alakoulussa siten, että koko luokat kutsuttiin. 

Yläkoulussa sitten vain muutama kaveri ja muutoinkin halusivat viettää keskenään jossain muualla.

Jos teille mahtuu, ja sinä ostit, niin se pätee sitten kaikkiin? Joillakin ei ole yksinkertaisesti rahaa sellaiseen. Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää? Joillekin ei ihan oikeasti mahdu sellainen porukka. Jotkut eivät pidä sellaisista juhlista. Jos sinä pidät jostakin asiasta, niin kaikkien muidenkin on pakko? Hieno malli elämään.

Vierailija kirjoitti:

Syntymäpäiväkutsut tukee kiusaamista. Ne pitäisi kieltää.

Hölömö!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kuulu opettajalle millään tavalla.

Kyllä kuuluu ja näkyy luokassa. Kiusaamisena. Ulkopuolelle jättämisenä. Kiristyksenä. 

"Jos et tee niin ja niin, en kutsu sua synttäreille..."

Silleen varmasti monille hullu ajatus, mutta voisko yrittää kasvattaa sitä lasta niin, että hänelle kehittyy sen verran terve itsetunto, että häntä ei edes kiinnosta päästä sellaisten synttäreille, ketkä yrittävät noin kiristää? Jos vanhemmat antaa mallin, että muiden suosio on tärkeintä mitä on, niin jossain kohtaa elämäänsä, joko lapsena tai aikuisena, sille lapselle alkaa tulla paha olo. Paha olo, kun yrittää elää elämäänsä muiden pompottelun mukaan. Joo joo, tiedän että se ei ole helppoa. Mutta ei sen kuulukaan olla. Siis lapsen kasvattamisen.

Kyse on nimenomaan _lapsesta_, jonka kehitys on vielä kesken.

Opehan on lapsille auktoriteetti. Et kai sinä halua, opea uhmaamalla, opettaa lapsillesi käyttäytymismalleja, joilla vaikeutetaan heidän polkuaan lampaaksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kuulu opettajalle millään tavalla.

Kyllä kuuluu ja näkyy luokassa. Kiusaamisena. Ulkopuolelle jättämisenä. Kiristyksenä. 

"Jos et tee niin ja niin, en kutsu sua synttäreille..."

Silleen varmasti monille hullu ajatus, mutta voisko yrittää kasvattaa sitä lasta niin, että hänelle kehittyy sen verran terve itsetunto, että häntä ei edes kiinnosta päästä sellaisten synttäreille, ketkä yrittävät noin kiristää? Jos vanhemmat antaa mallin, että muiden suosio on tärkeintä mitä on, niin jossain kohtaa elämäänsä, joko lapsena tai aikuisena, sille lapselle alkaa tulla paha olo. Paha olo, kun yrittää elää elämäänsä muiden pompottelun mukaan. Joo joo, tiedän että se ei ole helppoa. Mutta ei sen kuulukaan olla. Siis lapsen kasvattamisen.

Kyse on nimenomaan _lapsesta_, jonka kehitys on vielä kesken.

Aivan. Ja siksi nimenomaan sitä kehitystä pitäisi tukea. Eikä elää säännöillä, jotka määrittelee toiset lapset. Tukea kehitystä terveeseen itsetuntoon, ei kiusaajien miellyttämiseen. Eikä etenkää kiusaajien säännöillä elämiseen. Jos ei vanhemmat ymmärrä tätä, niin miten lapsetkaan voisivat?

Juridisesti opettajan toimivalta ei ulotu kuin koulun työjärjestykseen merkittyihin tunteihin. Myös koulumatkat ovat huoltajien vastuulla, opettaja ei ole koulumatkatapahtumien osalta selvittämisvelvollinen mutta ilmoitusvelvollisuus hänellä on, jos jotakin erikoista tapahtuu. 

Päikodin tätinä sydän särkyy kun niitä kutsuja tiputellaan lokeroihin ja aina samat saa ja sitten mainostavat niitä :(

Jos haluaa pienet juhlat, sitten selvästi pienemmät, esim 1-3 kaveria. Muuten menee sellaiseksi että muutama hiljainen jää pois listalta.

Ja tuo suoraan kotoa kutsuminen on hyvä idea.

Ei tietenkään opettaja voi sellaista määrätä, mutta tarkoitus on kai siinä, ettei joku 1 ja 2 jää ilman kutsua ja muut saa.

Minä olin tokaluokalla se, joka jäi ainoana tyttönä ilman kutsua. Synttäreitä oikein hierottiin naamaani ja liioiteltiin mitä kaikkea siellä oli, tyyliin joku suosittu ulkolainen esiintyjä. Kyllä se tuntui äärettömän pahalta ja tuntuu edelleen. Itse asiassa olin tämän synttärisankarin kanssa ihan kaveriakin ja hänkin oli vähän tällainen syrjitty, joten luulen, että muiden tyttöjen painostus vaikutti siihen, etten saanut kutsua.

Vierailija kirjoitti:

Päikodin tätinä sydän särkyy kun niitä kutsuja tiputellaan lokeroihin ja aina samat saa ja sitten mainostavat niitä :(

Jos haluaa pienet juhlat, sitten selvästi pienemmät, esim 1-3 kaveria. Muuten menee sellaiseksi että muutama hiljainen jää pois listalta.

Ja tuo suoraan kotoa kutsuminen on hyvä idea.

Miksi sydämesni särkyy tuosta? Olet varhaiskasvattaja, annat lapsille mallin ja luot asenteita. Koetko epäonnistuneesi kasvattajana ja ryhmäyttäjänä, kun osa lapsista saa kutsun, osa ei? Vai pystytkö opettamaan lapsille, että maailma on sellainen, jossa kaikki eivät saa kaikkea.

Vierailija kirjoitti:

Olen samaa mieltä. Luokalta yksi tai kaksi tai sitten kaikki. Tuntuu hullulta, mutta yleensä on niin, että poika tai tyttöporukasta jätetään aina ne muutamat kutsumatta. Se ei auta, että kutsuja ei jaeta koulussa, kun lapset listaavat ja käyvät keskenään läpi hyvinkin tarkkaan, kenet on kutsuttu ja kenet ei. Tämä alkaa jo paria viikkoa ennen synttäreitä ja sitten kun ne on ohi, alkaa taas sama ruotiminen seuraavien synttäreiden kohdalla. Lapset ovat laumasieluja niin, että yleensä ne on ne samat, jotka jäävät aina ulkopuolelle. Välttäkää vanhemmat tätä viimeiseen asti, jos se vain on mahdollista. On hirveää katsoa pienten sydänten särkyvän vuodesta toiseen. Opettaja on varmasti miettinyt tätä asiaa paljon eikä ole muuta keksinyt. Eihän hän voi katsoa vierestä, kun hänen kasvatusvastuusta on kysymys ja näkee, että lapsi ehkä traumatisoidaan luokkakavereiden toimesta. Jos ei ole varaa, kutsukaa luokalta vain pari lasta.

Kasvatusvastuu on vanhemmilla! Opettajat joutuvat jo toimimaan sosiaalityöntekijöinäkin! Annetaan heille työrauha tehdä opetustyötä.

Vierailija kirjoitti:

Päikodin tätinä sydän särkyy kun niitä kutsuja tiputellaan lokeroihin ja aina samat saa ja sitten mainostavat niitä :(

Jos haluaa pienet juhlat, sitten selvästi pienemmät, esim 1-3 kaveria. Muuten menee sellaiseksi että muutama hiljainen jää pois listalta.

Ja tuo suoraan kotoa kutsuminen on hyvä idea.

Miksi ei voi yksinkertaisesti kieltää kutsujen jakamista lokeroihin, kuten muidenkin yksityisten viestien? Niitä voi vaihtaa vapaa-ajalla tai siihen aikaan, kun ovat tulossa tai lähdössä niin, että asiaa ei käsitellä sisällä päiväkodissa. Joillekin yksinkertaisimmat ratkaisut eivät edes pälkähdä päähän.

Nyt ap:n lapsella on jo tulossa viidennet synttärit aloituksen jälkeen. Miten on mennyt?

Ehkä huomaat, että vastausten tyyli on kovasti muuttunut tässä vuosien varrella.

JOS oppilas on päättänyt kutsua omalta luokalta juhliin sanotaan kaksikymmentä oppilasta kahdestakymmenestä kolmesta, niin silloin opettajana sanoisin että kutsu koko luokka, koska tuo on muuten todella kurjaa niille muutamille joita ei kutsuttu.

Mutta todennäköisesti oppilas kutsuu luokalta muutamia kavereita ja täten sen ei pitäisi vaikuttaa koulupäiviin eikä opettajalla ole mielestäni oikeutta puuttua asiaan. 

Sitä.mieltä että aäåntö vois olla mielummib.

Yhtä ei jätetä kutsumatta.

Ei yhtä tyttöä, yhtä poikaa tai yhtä koko ryhmästä.

Muuten ei väliä ketä kutsuu.

Hittojako se opettaja puuttuu lasten vapaa-ajan toimintaan. Eikö riitä tekemistä jo kouluajan puitteissa?

Olen itse opettaja ja mielestäni tämä opettaja ohjeistaa yli oman järkevän päätäntävaltansa. Kertoo aikamoisesta ymmärtämättömyydestä ja vallanhalusta.

Opettaja ei määrää kenenkään vapaa-aikaa. Se on hyvin yksinkertaista. Ei opettajilta muutenkaan kysytä lupaa asioihin. Vai?

Nykyään laitetaan kutsukirje suoraan kotiosoitteeseen tai sähköpostin kautta vanhemmille. Ei kai niitä enää missään jätetä lasten lokeroihin tai hyllyille. Minulla tytöt halusivat aina kutsua kaikki luokan tytöt vaikkeivat ehkä olleet tekemisissä kovin paljon muutaman kanssa. Kymmenen vuoden iässä sanoin että nämä on viimeiset tälläiset synttärit ja sen jälkeen sai kutsua yhden tai kahden ja käydä elokuvissa ja mäkkärillä. Mutta ei minunkaan lapsiani kutsuttu vastavuoroisesti kaikkien tyttöjen synttäreille. Saattoivat sitä joskus ihmetellä mutta sanoin että varmaan kutsuvat vain ne kenen kanssa ovat eniten.

Synttäreiden ulkoistamiseen on nykyään myös se syy, että osa asuu niin pienisissä kodeissa ettei sinne mahdu edes ne lapsen 4-5 hyvää kaveria juhlimaan. Tätä ei kaikki omakotitaloissa asuvat ymmärrä vaan pitävät pröystäilynä ja kilpavarusteluna. Sitä se ei kaikille ole. Esimerkiksi meidän perhe asuu keskustan ahtaassa kerrostalokodissa jonne ei mahdu muita kuin me. Juhlat on pakko ulkoistaa. Kerran erehdyin kutsumaan näitä omakotitalolapsia Hop Lop-synttäreille ja sain kuulla miten aloitin synttäreiden kilpavarustelun. Olin todella hämmentynyt. Vastakutsua näiden muiden tyttöjen kotisynttäreille ei koskaan kuulunut ja tyttö suree tätä joka vuosi, sillä haluaisi juhlia kavereidensa synttäreitä. No, mekään ei olla heitä enää kutsuttu ja tyttöjen ystävyys on onneksi alkanut hiipumaan.

Vierailija kirjoitti:

Synttäreiden ulkoistamiseen on nykyään myös se syy, että osa asuu niin pienisissä kodeissa ettei sinne mahdu edes ne lapsen 4-5 hyvää kaveria juhlimaan. Tätä ei kaikki omakotitaloissa asuvat ymmärrä vaan pitävät pröystäilynä ja kilpavarusteluna. Sitä se ei kaikille ole. Esimerkiksi meidän perhe asuu keskustan ahtaassa kerrostalokodissa jonne ei mahdu muita kuin me. Juhlat on pakko ulkoistaa. Kerran erehdyin kutsumaan näitä omakotitalolapsia Hop Lop-synttäreille ja sain kuulla miten aloitin synttäreiden kilpavarustelun. Olin todella hämmentynyt. Vastakutsua näiden muiden tyttöjen kotisynttäreille ei koskaan kuulunut ja tyttö suree tätä joka vuosi, sillä haluaisi juhlia kavereidensa synttäreitä. No, mekään ei olla heitä enää kutsuttu ja tyttöjen ystävyys on onneksi alkanut hiipumaan.

Siis lasten vanhemmat alkoivat syyttämään teitä kilpailusta? Mitä kettua. Mitä ihmeen ihmisiä siellä oikein pyörii? En ole ikinä kuullut tuollaisesta ja jos kuulisin, niin sanoisin kyllä ihan suoraan päin näköä tuollaiselle mammalle tai isukille, että se kilpailu päättyi tähän ja teidän lapsenne ei enää tule. Tietenkään lasten vika ei ole idiootit vanhemmat, mutta silti.

Tämän typerän ohjeistuksen  mukaan luokassaan mahdollisesti kiusatun oppilaan tulisi kutsua luokaltaan myös kaikki kiusaajansa kotiinsa/juhliinsa, mikäli aikoo ylipäätään pitää ne syntymäpäiväkekkerit.  Opettajalta aikamoinen yksisilmäinen ohilyönti.