Kelan lääkärit päättivät juuri, että olen vain lievästi masentunut enkä ole oikeutettu tukiin. En jaksa enää!

Muistitko vastata loogisesti lääkärin kysymyksiin ja myös näyttää masentuneelta? Eräs ystäväni myös lipsautti kerran lääkärille, että kävi viikonloppuna mökkireissulla. Lääkäri oli erehtynyt kirjoittamaan sen papereihin, jolloin masennuksen katsottiin olevan liian lievää.

Ap. Tee valitus johon siinä päätöksen papereissa on ohjeet. Kerro siihen kaikki tuo mitä meille kerroit. Kelan päätöksistä saa aina valittaa, varsinkin jos on masennus. Tuntuu, että silloin aina hylätään ja oikein kokeillaan jaksaako tuo masentunut tehdä valituksen. Kokemusta on! Seuraavaksi kun pääset vastaanotolle sinne psyk.polille vaadi, että tekevät Kelaan terapiahakemuksen, noh sekin tietenkin taas hylätään mutta teet valituksen siitäkin niin se saattaa jo mennä läpi.

Minulla on paha hermovaurio selässä. Leikattu kolmesti, leikkaukset epäonnistuneet. Kuljen osittain pyörätuolilla, syön vahvoja kipulääkkeitä, olen kipupolin asiakas eikä paranemista ole lähipiirissä tulossa. Lisäksi sairastan erästä autoimmuunisairautta, joka tukehduttaa minut pikkuhiljaa, tekemällä keuhkoihin fibroosia. Ikää 40+. Arvaa olenko kelan mielestä sairas?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedättekö sen musertavan tunteen mikä tulee, kun yrittää kaikkensa täyttäessään hakemusta, ja sitten kuukausien odotuksen jälkeen Kelalta tulee kirje, jossa todetaan että sairauspäiväraha tai kuntoutustuki on hylätty.

Taisi olla viimeinen kerta kun haen enää yhtään mitään Kelalta. En vain jaksa enää tällaista kyykytystä ja ongelmieni mitätöintiä. En jaksa enää yhtäkään hylättyä hakemusta tai muutakaan vastoinkäymistä. Olen varma että jos vastaan tulee vielä yksikin takaisku, niin se tulee romahduttamaan psyykkisen vointini lopullisesti.

Viimeisten vuosien aikana on kyllä käynyt harvinaisen selväksi, että minun on tässä elämässä turha yrittää enää yhtään mitään. Parempi kun vaan lopettaisin syömisenkin kokonaan ja kuolisin pois, kun en tämän yhteiskunnan mielestä kerran edes minkäänlaista toimeentuloa ansaitse.

Kai ymmärrät että Kelassa ja hoitopaikoissa on satojatuhansia täysin rikki olevia ihmisiä jonossa ennen sinua? Sellaisille joille ei riitä diagnoosiksi edes järkyttävä masennus.

Mistä nämä sadattuhannet täysin rikki olevat ihmiset ovat tulleet? Onko tässä yhteiskunnassa ehkä jotain pahasti pielessä, kun mielenterveysongelmat ovat räjähtäneet käsiin?

Mä olen myös ollut pariin otteeseen psykoosissa ja osastolla. Käynyt vuosia juttelemassa ongelmistani. En terapiaa ole saanut ja en edes anomusta kelaan. Olen valittanut mutta ei vaikutusta, olen vaatinut mutta ei vaikutusta. En pysty täysipäiväiseen työntekoon enää. Ketään ei kiinnosta. Nyt hoitoni vielä lopetetaan psyk. polilla. jee!!!!!!! Mitäköhän siitäkin tulee? Varmaan katsovat että töihin vaan täysipäiväisesti. Teen vaativaa asiakaspalvelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedättekö sen musertavan tunteen mikä tulee, kun yrittää kaikkensa täyttäessään hakemusta, ja sitten kuukausien odotuksen jälkeen Kelalta tulee kirje, jossa todetaan että sairauspäiväraha tai kuntoutustuki on hylätty.

Taisi olla viimeinen kerta kun haen enää yhtään mitään Kelalta. En vain jaksa enää tällaista kyykytystä ja ongelmieni mitätöintiä. En jaksa enää yhtäkään hylättyä hakemusta tai muutakaan vastoinkäymistä. Olen varma että jos vastaan tulee vielä yksikin takaisku, niin se tulee romahduttamaan psyykkisen vointini lopullisesti.

Viimeisten vuosien aikana on kyllä käynyt harvinaisen selväksi, että minun on tässä elämässä turha yrittää enää yhtään mitään. Parempi kun vaan lopettaisin syömisenkin kokonaan ja kuolisin pois, kun en tämän yhteiskunnan mielestä kerran edes minkäänlaista toimeentuloa ansaitse.

Kai ymmärrät että Kelassa ja hoitopaikoissa on satojatuhansia täysin rikki olevia ihmisiä jonossa ennen sinua? Sellaisille joille ei riitä diagnoosiksi edes järkyttävä masennus.

Mistä nämä sadattuhannet täysin rikki olevat ihmiset ovat tulleet? Onko tässä yhteiskunnassa ehkä jotain pahasti pielessä, kun mielenterveysongelmat ovat räjähtäneet käsiin?

Mielenterveyshoidon määrärahoja supistettu olemattomiin.

Ihmisen olisi parasta päästä hyvään ammattitaitoiseen hoitoon kun paha olo kaatuu päälle.

Nyt hoitoon vasta pitkän ajan päästä, työnnetään tabuja ja rasti ruutuun paperi. Kukaan ei ehdi välittämään potilaasta vaan tehdään tota samaa liukuhihnatyönnä.

Ihmisen paha olo vaan kasvaa eikä kukaan saa apua.

Ap, ota osaa. Minullekin on käynyt Kelan kanssa huonosti. Olen sairaseläkkeellä aivoinfarktin takia. Vuosi sitten jouduin isoon leikkaukseen, jonka aikana sydän pysähtyi. Sen seurauksena mm. muistiongelmani pahentuivat, vasen puoleni heikentyi entisestään, joudun turvautumaan useammin pyörätuoliin jne. Sain henkilökohtaisen avustajan ja kotihoito käy luonani 2 krt / päivässä. Tästä huolimatta Kela katsoo, että kuntoni on parantunut. Miten näitä törkeitä päätöksiä oikeasti jaksaa :(? Kelan lääkäreillä ei tunnu olevan mitään moraalia.

Vierailija kirjoitti:

Muistitko vastata loogisesti lääkärin kysymyksiin ja myös näyttää masentuneelta? Eräs ystäväni myös lipsautti kerran lääkärille, että kävi viikonloppuna mökkireissulla. Lääkäri oli erehtynyt kirjoittamaan sen papereihin, jolloin masennuksen katsottiin olevan liian lievää.

Minun tapauksessa riitti lause, että potilas on laittanut hiuksensa, mikä ei ollut edes totta.

Kela tuntuu ottavan vakavammin yksityisen psykiatrin lausunnot. Ainakin itse olen moisella saanut kaikki mahdolliset Kelan tuet masennusta ja ahdistusta sairastaessani. Ja kuntoutustuella, eli määräaikaisella eläkkeellä ollessa voi saada myöa Kelan kuntoutusterapia- tukea. Kannattaa ap ensin valittaa Kelaan päätöksestä, jos se ei auta niin hanki uusi lääkärinlausunto. Siihen asti elät toimeentulotuella. Voimia ♡

Tiedän yhden lääkärin joka tekee vakuutuslääkärin hommia myös, narsistinen ja hirveä ihminen.. voisin tehdä hänestä valituksen Valviraan eräästä asiasta, saattaisi jopa viedä luvat vähäksi aikaa. Ihan vaan kostoksi, mahd rikkeen lisäksi yleisestä kusipäisyydestä.

Meillä on järjestelmä, jossa maksajat, eli Kela ja vakuutusyhtiöt, saavat päättää onko maksamiselle aihetta. Ei mikään ihme, että ne usein jättävät maksamatta vaikka työkyvyttömyys olisi todettu useiden erikoislääkärien taholta. Veronmaksaja ei saa kuitenkaan päättää että jätän tämän veron tai maksun maksamatta, koska maksulle ei ole aihetta. Miten tämän aiheen saisi asialistalle eduskuntavaaleissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedättekö sen musertavan tunteen mikä tulee, kun yrittää kaikkensa täyttäessään hakemusta, ja sitten kuukausien odotuksen jälkeen Kelalta tulee kirje, jossa todetaan että sairauspäiväraha tai kuntoutustuki on hylätty.

Taisi olla viimeinen kerta kun haen enää yhtään mitään Kelalta. En vain jaksa enää tällaista kyykytystä ja ongelmieni mitätöintiä. En jaksa enää yhtäkään hylättyä hakemusta tai muutakaan vastoinkäymistä. Olen varma että jos vastaan tulee vielä yksikin takaisku, niin se tulee romahduttamaan psyykkisen vointini lopullisesti.

Viimeisten vuosien aikana on kyllä käynyt harvinaisen selväksi, että minun on tässä elämässä turha yrittää enää yhtään mitään. Parempi kun vaan lopettaisin syömisenkin kokonaan ja kuolisin pois, kun en tämän yhteiskunnan mielestä kerran edes minkäänlaista toimeentuloa ansaitse.

Kai ymmärrät että Kelassa ja hoitopaikoissa on satojatuhansia täysin rikki olevia ihmisiä jonossa ennen sinua? Sellaisille joille ei riitä diagnoosiksi edes järkyttävä masennus.

Mikä diagnoosi on järkyttävä masennus? Ihan mielenkiinnosta kysyn ja onko F 34.XX ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistitko vastata loogisesti lääkärin kysymyksiin ja myös näyttää masentuneelta? Eräs ystäväni myös lipsautti kerran lääkärille, että kävi viikonloppuna mökkireissulla. Lääkäri oli erehtynyt kirjoittamaan sen papereihin, jolloin masennuksen katsottiin olevan liian lievää.

Minun tapauksessa riitti lause, että potilas on laittanut hiuksensa, mikä ei ollut edes totta.

Pahinta, jos värjää. Katsotaan täysin työkykyiseksi kaikkeen! Kannattaa välttää myös erikoisia hiusvärejä tai värin äkillistä muutosta, niillä eräs ystävä sai persoonallisuushäiriö diagnoosin!

Vierailija kirjoitti:

Ap, ota osaa. Minullekin on käynyt Kelan kanssa huonosti. Olen sairaseläkkeellä aivoinfarktin takia. Vuosi sitten jouduin isoon leikkaukseen, jonka aikana sydän pysähtyi. Sen seurauksena mm. muistiongelmani pahentuivat, vasen puoleni heikentyi entisestään, joudun turvautumaan useammin pyörätuoliin jne. Sain henkilökohtaisen avustajan ja kotihoito käy luonani 2 krt / päivässä. Tästä huolimatta Kela katsoo, että kuntoni on parantunut. Miten näitä törkeitä päätöksiä oikeasti jaksaa :(? Kelan lääkäreillä ei tunnu olevan mitään moraalia.

Siellä on varmaan Stalinin tai Hitlerin sukua töissä. Tai lääkärirobotti!

Itse käyn kuntouttavassa terapiassa ja maksan 160 e kk tästä ilosta. Säästöistä maksan.

Kela maksaa osan.

Täysin tomppeli terapeutti (vaikka itse valitsisikin). Ollaan jaaritteltu ja vaihdettu kuulumisia. Sekunnilleen pitää poistua kun aika loppuu. Tuijottaa välillä kelloa. Ei muista mitä olen kertonut. Luetaan yhdessä jotain lappua jossa hän kertoo käytännön asioita.

Viimeksi sanoin, että ei kuulu ihmeitä, sillä pelkäsin hänen takertuvan johonkin sivuseikkaan...

Saitko hylkäävän päätöksen sairauspäivärahaan vai kuntoutustukeen? Itse sain sairauspäivärahan ensimmäisellä hakemuksella, mutta kuntoutustuki hylättiin.

Vierailija kirjoitti:

Kela tuntuu ottavan vakavammin yksityisen psykiatrin lausunnot. Ainakin itse olen moisella saanut kaikki mahdolliset Kelan tuet masennusta ja ahdistusta sairastaessani. Ja kuntoutustuella, eli määräaikaisella eläkkeellä ollessa voi saada myöa Kelan kuntoutusterapia- tukea. Kannattaa ap ensin valittaa Kelaan päätöksestä, jos se ei auta niin hanki uusi lääkärinlausunto. Siihen asti elät toimeentulotuella. Voimia ♡

Miten tuota kuntoutusterapia-tukea haetaan?

t: yksi kuntoutustuella oleva.

Aikoinaan oli Karpolla on asiaa ohjelmassa tarina siitä miten yksi mies jonka selkä oli töissä mennyt rikki haki eläkettä. Useampi erikoislääkäri oli todennut miehen olevan työkyvyttömyyseläke kunnossa. Silti KELAn lääkäri oli sitä mieltä, mies työkuntoinen. Tämä mies sitten päätti selvittää kuka lääkäri voi kumota usean erikoislääkärin lausunnon ja lopulta sai selville kyseisen KELAn lääkärin olevan korva, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri! Silti tämän lääkärin lausunto painoi enemmän kun selkään erikoistuneiden lääkärien lausunnot.

Vierailija kirjoitti:

Itse käyn kuntouttavassa terapiassa ja maksan 160 e kk tästä ilosta. Säästöistä maksan.

Kela maksaa osan.

Täysin tomppeli terapeutti (vaikka itse valitsisikin). Ollaan jaaritteltu ja vaihdettu kuulumisia. Sekunnilleen pitää poistua kun aika loppuu. Tuijottaa välillä kelloa. Ei muista mitä olen kertonut. Luetaan yhdessä jotain lappua jossa hän kertoo käytännön asioita.

Viimeksi sanoin, että ei kuulu ihmeitä, sillä pelkäsin hänen takertuvan johonkin sivuseikkaan...

Saanko udella, mistä terapiasuuntauksesta on kyse? Kuulostaa hieman kognitiivis-behavioraaliselta terapialta tai joltain hyväksymis/omistautumisterapialta.

Ehkä kannattaisi vaihtaa terapeuttia... Rahasi taitavat nimittäin nykyisellään mennä vain hukkaan. Läheskään kaikki terapeutit eivät ole käytännön tasolla päteviä työhönsä, vaikka heillä muodollinen terapeutin pätevyys olisikin, se on tullut oman kokemuksen kautta todettua. Vastaan on tullut jopa sellainen terapeutin koulutuksen omaava vanhempi nainen, jolta tuntuivat puuttuvan ihan normaalit keskustelu- ja kommunikaatiotaidot - siis sellaiset, joiden hallitsemista voisi odottaa jokaiselta normaalilta aikuiselta.

Tuntuu että niille oikeasti päteville terapeuteille on suorastaan vaikea päästä, koska heillä potilaita riittää jonoksi asti ja parhailla on aikataulu buukattu jopa vuosiksi eteenpäin, kun halukkaat jäävät jonottamaan heidän hoitoaan. Sitten toisena ääripäänä "terapiamarkkinoilla" ovat sellaiset terapeutit, joiden tunneäly ja kliiniset taidot ovat huonommat kuin keskimääräisellä kaduntallaajalla. Näillä jälkimmäisillä on vapaita aikoja vaikka kuinka, koska heidän vastaanotollaan harva haluaa käydä.

Tuttua