Kelan lääkärit päättivät juuri, että olen vain lievästi masentunut enkä ole oikeutettu tukiin. En jaksa enää!

Saat kai sitten työttömyystukea jos et kelan mielestä ole sairaskaan?

Tuo on tuttua poikamme asioista. Mieli on maassa niin nuorella aikuisella pojalla kuin meillä vanhemmilla. Työkykyinen ei kuitenkaan ole. Kummallista nöyryyttämistä kun vuokra yms pitäisi saada maksettua.

Toivottavasti asiasi hoituvat. Olet tärkeä.

Vierailija kirjoitti:

No vedä ittes jojoon. On täällä muillakin ongelmia mutta eteenpäin se on vaan mentävä.

Sulla ainakin näyttää TODELLAKIN olevan ongelmia. Häpeä.

Käytkö jossain psykiatrilla tms? Sairaaloissa on sossut, joilta voit pyytää apua. He ovat tottuneet taistelemaan Kelan kanssa.

Jos et saa sitä, saat kyllä väistämättä muita tukia. Mutta ymmärrän kyllä mielipahasi, kuka sitä nyt Kelan kanssa mielellään tappelisi. Voimia!

Jeps. Minä olin ahdistuksen, masennuksen ja perheenjäsenen kuoleman takia sekä omasta mielestäni että pomojen mielestä ja työterveyslääkäreiden mielestä työkyvytön omaan vaativaan asiakastyöhöni. Sain saikkua ja kuntoutusta, mutta Kelapa päätti toisen, Kela hylkäsi saikkuni ja ilmoitti että heidän mielestään olen täysin työkykyinen, vaikka en pystynyt olemaan itkemättä ja työ oli edustamista ja asiakastyötä. Pomot ihmettelivät että miten muka minut voi laittaa siihen työhön kun selvästi olen erittäin ei-kunnossa. Mutta Kela tietää toisin!!

Ne on ihmeparantajia Kelassa ja vakuutusyhtiöissä.

Ei masennus oo mikään syy olla työkyvytön. Tarvii olla joku oikeesti mielisairaus tai häiriö. Tai ootko kuullu oireiden liiottelusta? Heität ihan ranttaliks ja käyt vähä aikaa istuu suljetul, niin varmasti alkaa tukia satelee.

Viimeisten vuosien aikana on kyllä käynyt harvinaisen selväksi, että minun on tässä elämässä turha yrittää enää yhtään mitään. Parempi kun vaan lopettaisin syömisenkin kokonaan ja kuolisin pois, kun en tämän yhteiskunnan mielestä kerran edes minkäänlaista toimeentuloa ansaitse.

Tämä sinun olisi pitänyt päätöksentekijöille kertoa.

Kai ap. on sitten hakenut toimeentulotukea ? Vai onko ap:llä sen saamisen estäviä säästöjä ja omaisuutta ?

Nyt on Kelan rahoille ottajia, kun kaikki sodissa traumatosoituneet ovat oikeutettuja meidän kansallisvarallisuuteemme. Vanhukset kuolevat koteihinsa ja työkyvyttömät veronmaksajat syrjäytetään, koska ihmisarvo kuuluu kaikille.

Koeta silti jaksaa, olet hyvä ihminen.

On aivan tavallista että hakemus tulee pari kertaa hylättynä. Hae vuoden päästä uudestaan, jos aihetta.

Tiedän tunteen, itse sairastuin jokunen vuosi sitten reaktiiviseen artriittiin. Tietämättäni olin parantunut sillä välin kun paperit matkasivat Lapista Helsinkiin. On ne vaan melkoisia tohtoreita kun näkemättä potilasta tekevät diagnoosejaan. Tsemppiä sulle!

Vierailija kirjoitti:

Käytkö jossain psykiatrilla tms? Sairaaloissa on sossut, joilta voit pyytää apua. He ovat tottuneet taistelemaan Kelan kanssa.

Olen käynyt jo useamman vuoden psykiatrian polilla hoidossa, ja olen siellä vieläkin kai virallisesti kirjoilla, mutta uusia aikoja en ole enää kevään jälkeen saanut. Hoitosuhteiden kesto kuulemma on pyrittävä pitämään rajattuna, koska uusia potilaita on niin paljon jonossa.

No, eipä kyllä toisaalta tule edes ikävä sitä paikkaa. Kyseisellä poliklinikalla on nimittäin epämiellyttävä hoitokulttuuri ja niin suuri henkilökunnan vaihtuvuus, että se vaikuttaa tuntuvasti hoidon laatuun. Potilaita ei siellä kokemukseni mukaan juurikaan kuunnella (koska ei ole aikaa tai ei jakseta?), diagnostiikka sekä hoidon seuranta perustuu rasti ruutuun -lomakkeisiin, joita potilas laitetaan vastaanotolla täyttelemään, ja joiden perusteella sitten päätetään diagnoosit ja lääkkeiden annostus. Lääkkeitä kyllä sitten määrätäänkin erittäin mielellään, mutta jos potilas tuo esiin huolensa tai valittaa niiden aiheuttamista sivuvaikutuksista, niin häntä ei kokemukseni perusteella oteta kovin vakavasti. Inhimillisempää kohtelua olen saanut monessa muussa paikassa.

Kai tässä täytyy sitten ilmoittautua TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Ehkä ne laittavat minut kuntouttavaan työtoimintaan 9 euron päiväpalkalla...

- ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytkö jossain psykiatrilla tms? Sairaaloissa on sossut, joilta voit pyytää apua. He ovat tottuneet taistelemaan Kelan kanssa.

Olen käynyt jo useamman vuoden psykiatrian polilla hoidossa, ja olen siellä vieläkin kai virallisesti kirjoilla, mutta uusia aikoja en ole enää kevään jälkeen saanut. Hoitosuhteiden kesto kuulemma on pyrittävä pitämään rajattuna, koska uusia potilaita on niin paljon jonossa.

No, eipä kyllä toisaalta tule edes ikävä sitä paikkaa. Kyseisellä poliklinikalla on nimittäin epämiellyttävä hoitokulttuuri ja niin suuri henkilökunnan vaihtuvuus, että se vaikuttaa tuntuvasti hoidon laatuun. Potilaita ei siellä kokemukseni mukaan juurikaan kuunnella (koska ei ole aikaa tai ei jakseta?), diagnostiikka sekä hoidon seuranta perustuu rasti ruutuun -lomakkeisiin, joita potilas laitetaan vastaanotolla täyttelemään, ja joiden perusteella sitten päätetään diagnoosit ja lääkkeiden annostus. Lääkkeitä kyllä sitten määrätäänkin erittäin mielellään, mutta jos potilas tuo esiin huolensa tai valittaa niiden aiheuttamista sivuvaikutuksista, niin häntä ei kokemukseni perusteella oteta kovin vakavasti. Inhimillisempää kohtelua olen saanut monessa muussa paikassa.

Kai tässä täytyy sitten ilmoittautua TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Ehkä ne laittavat minut kuntouttavaan työtoimintaan 9 euron päiväpalkalla...

- ap

Poli on ihan eri asia kuin kunnon terapia.Eli et ole saanut terapiaa, ei  se ole tuollaista rasti ruutuun-juttua ja lääkkeiden tyrkyttämistä. Ei ihme ettet voi paremmin, eihän sua oikeesti edes koiteta hoitaa.

Tiedän tunteen. Minullakin Kela hylkäsi ensin kuntoutuksen, vaikka olin ollut suljetulla osastolla.

Ja älkää viitsikö tehdä tästä mitään maahanm**ttoasiaa. Kelalla ja vakuutusyhtiöllä on aina ollut ihmeparantajia päätöksentekijöissä, eikä se liity maahantulijoihin.

Vierailija kirjoitti:

Tiedättekö sen musertavan tunteen mikä tulee, kun yrittää kaikkensa täyttäessään hakemusta, ja sitten kuukausien odotuksen jälkeen Kelalta tulee kirje, jossa todetaan että sairauspäiväraha tai kuntoutustuki on hylätty.

Taisi olla viimeinen kerta kun haen enää yhtään mitään Kelalta. En vain jaksa enää tällaista kyykytystä ja ongelmieni mitätöintiä. En jaksa enää yhtäkään hylättyä hakemusta tai muutakaan vastoinkäymistä. Olen varma että jos vastaan tulee vielä yksikin takaisku, niin se tulee romahduttamaan psyykkisen vointini lopullisesti.

Viimeisten vuosien aikana on kyllä käynyt harvinaisen selväksi, että minun on tässä elämässä turha yrittää enää yhtään mitään. Parempi kun vaan lopettaisin syömisenkin kokonaan ja kuolisin pois, kun en tämän yhteiskunnan mielestä kerran edes minkäänlaista toimeentuloa ansaitse.

Kai ymmärrät että Kelassa ja hoitopaikoissa on satojatuhansia täysin rikki olevia ihmisiä jonossa ennen sinua? Sellaisille joille ei riitä diagnoosiksi edes järkyttävä masennus.

Kyse on rahasta, tai Kelan ollessa kyseessä, sen puutteesta. Kriteerit tiukkenee, mitä tyhjemmäksi rahakirstu käy.

Kelan tukemaa terapiaa ei itse asiassa edes saa jos on eläkkeellä tms, pitää olla mahikset tulla työkykyiseksi, joten ainakin siihen on mahdollisuus.

Mä en pääse edes psyk.polille vaikka terveysaseman lääkäri kirjoitti lähetteen diagnoosilla vaikea-asteinen masennus. En ole kuulemma psykiatrisen hoidon tarpeessa. Vai niin... Kelalta olen sentään saanut sairauspäivärahaa vielä, mutta kai nekin pian toteavat ihan terveeksi.