Lue keskustelun säännöt.
Voiko vanhemmat oikeasti olla niin sokeita etteivät "näe" oman lapsen ylipainoa?
18.09.2017 |
Kun usein törmää tähän että vanhemmat ovat tosi tuohtuneita jos neuvolassa tai koulussa on todettu että lapsi on ylipainoinen. Selitellään että se on vain vanttera tai että eihän se ole kenenkään mielestä pyöreä jne. vaikka ulkopuolinen selvästi näkee että on mahamakkaroita, paksut käsivarret ja jopa kaksoisleukaa.
Kommentit (243)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on sellainen tilanne, että kolmesta lapsesta yksi on ylipainoinen. Hän syö samaa ruokaa kuin muut ja on lapsista aktiivisin liikkumaan. Olen yrittänyt lääkäriltä kysyä neuvoa, että mitä minun vanhempana pitäisi tehdä, mutta vastaus on aina se, että kyllä se ajan kanssa korjaantuu.
Ehkä hän kuitenkin syö liian suuria annoksia, vaikka silmämääräisesti ei siltä näytäkään. Hän ei ole mitenkään älyttömän lihava. Vatsakas kyllä.
En tiedä pitäisikö vaatia lähete ravitsemusterapeutille vai uskoa siihen, että pituuskasvu tosiaan korjaa tilanteen.
Me pienensimme huomaamatta annoksia.Lisää pyytäessä sanoin,että "kyllä se riittää,kohta on taas välipala."On toiminut.Uskokaa ihmiset,että tässä ei ole oikotietä onneen.Liikaa painoa=liikaa energias ruuasta.Yksinkertaista.Oikeasti.
Vain hyvin pienellä määrällä on olemassa jokin mystinen sairaus tai syy siihen,että on ylipainoinen.
Omassa työssäni törmään uskomattoman vääristyneisiin kuvitelmiin.Monessa perheessä lipitetään esim. kaakaota aamulla,välipalana ja iltapalaksi.Yksi kupillinen sisältää muistaakseni noin 8 palaa sokeria.
Saman perheen samaa ruokaa syövistä lapsista voi tulla ruumiinrakenteeltaan erilaisia geeniensä vuoksi. Myös sekin vaikuttaa kuinka paljon lapsi tekee mikroliikkeitä arkipäivässään. Niihin menee paljon enemmän energiaa kuin joihinkin muutamaan hikilenkkiin viikon mittaan. Kyllähän jokainen erottaa vilkkaan ja rauhallisen lapsen vaikka jo kun luetaan heille satua. Osa liikkuu ja osa ei.
Sen lisäksi lapsen saamat antibioottikuurit ja suolistofloora sekä mikrobiomi vaikuttavat todella paljon painoon. Mitä enemmän antibiootteja niin sitä huonompi tilanne suolistossa ja enemmän ylipainoa.
Tämä meidän pullea lapsi on siis se, joka liikkuu/tanssii/touhuaa/pyöräilee arjessa eniten. Liikuntaharrastuksia on kaikilla lapsilla saman verran ja kaikki pyöräilevät kouluun. Onneksi on innokas liikkuja, koska muuten olisi varmasti jo huomattavan ylipainoinen. Pienenä söi paljon anbioottikuureja, muttei ole enää vuosiin tarvinnut. Voiko se vaikuttaa? Hän on nyt 10v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kyllä se fakta on (ja tässäkin ketjussa todistettu), että tämäkin 120kg teinin äiti ei löydä ja näe mitään vikaa omissa toimissaan - sitä on sokea. Allergiaa syytetään jne. Ei ole edes telkkaria ja tosi paljon ollaan lapsen kanssa oltu (vaikka nytkin ehtinyt netissä roikkumaan ja kymmeniä viestejä kirjoittamaan, joilla perustelee sitä että kotona ruuan kanssa kaikki ok). No ei ole. Jossain mättää jos teini on lihava - piste.
Lihavaksi pääsee ainoastaan yhdellä tavalla (jos aineenvaihdunnalliset sairaudet suljetaan pois) ja se on syömällä enemmän kuin kuluttaa. Ja yllätys yllätys; KOTIRUOKAKIN LIHOTTAA JOS SITÄ SYÖ MÄÄRÄLLISESTI LIIKAA. Porkkanakin lihottaa jos sitä syö määrällisesti liikaa.
T: Laiha perhe, jossa ruokaa menee mäkkäristä ja karkeista jäätelöihin sen kotiruuan ohella. Kaikkea kohtuudella, niin hyvä tulee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun pikkuhiljaa lihoo tai laihtuu, niin monesti vanhemmat pystyvät jättämään sen huomiotta. Mä elin lukioiässä pari vuotta erittäin vähällä ruualla, laihduin tosi paljon ilman, että vanhempani olisivat puuttuneet siihen mitenkään.
Luulisi sellaisen huomaavan perheen kuukausittaisittaisissa ruokakuluissa. Meillä ainakin tehdään ruokabudjetti ja seurataan sitä.
Syömättömyyden siis. Ei suinkaan. Ruokaa laitettiin ihan normaalisti, mä vaan en syönyt sitä.
Kyllä se kuulkaas niin on,että "liikaa painoa=liikaa energiaa ruuasta".
Vain hyvin harvalla on mitään poikkeuksillista sairautta tai syytä ylipainoonsa...muuta kuin liika syöminen.
Omalla lapsellani painon sai kuriin pienentämällä annoksia.Lisää pyytäessä todettiin,että "Kyllä tuo riittää,parin tunnin päästä on jo välipala."
Lasta on äärimmäisen vaikea laihduttaa liikkunalla.Varsinkin,kun itsepetokseen sorrutaan jo siinä,että kun liikkuu voi syödä huoletta.Jos olet ikinä itseltäsi mitannut kuinka paljon liikkumista ja kuinka korkean sykkeen vaatii esin 200 kcal polttaminen,tulee todellisuus lähemmäksi siinä,mihin se kouluun pyöräily riittää.
Törmään omassa työssäni aivan ihmeellisiin juttuihin välillä.Monessa perheessä esim. kaakao on jokin peruselintarvike nykyään.Sitä juodaan aamulla ja päivällä ja illalla.Mikäli en ihan väärin muista,sisältää yksi mukillinen 8 palaa sokeria.Miten voi edes ajatella,että suklaa maito ei lihottaisi tai reikiinnyttäisi hampaita.
Sama nämä bakteeri-tutkimukset...takaportti ja tekosyy niille,jotka eivät yksinkertaisesti viitsi nähdä vaivaa tai totuutta.Esimerkkinä myös "perityvä pehmeä hammasluu".Uskomus ja väärä tieto...tämä kuuluisa hammasluu on kaikilla meillä ihmiselimistön kovimman aineen hammaskiilteen alla piilossa ja vain hyvin,hyvin pienellä prosentilla on jotenkin poikkeuksellisen hauras hammaskiille...ja uskokaa minua,sellainen huomataan jo hyvin varhaisessa vaiheessa.Monet hammaslääkärit eivät jaksa inttää vastaan,kun potilas meuhkaa tästä "suvun pehmeästä haammasluusta".
Monesti energiamäärät ovat pienestä kiinni.Yksi juusto leivällä on vähemmän kuin kaksi palaa.Puolikas kinkku on vähemmän kuin kaksi viipaletta jne.Vaivaa ja ajatusta se vaatii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai se on sitä itsepetosta koska eihän se ylipaino ole kenenkään muun syy kuin juuri vanhempien. Ei haluta myöntää että on epäonnistuttu jossain kohtaa.
Kuinka vanhempi voi vaikuttaa siihen, että lapsella on hevosen ruokahalu ja lapsi on kaikkiruokainen eli syö myös kasviksia ja hedelmiä mutta syö paljon? Kuinka 60-kiloinen nainen pystyy rajoittamaan 120-kiloisen teinipojan voileipien syöntiä? Poika sanoo itse ettei kärsi ylipainostaan. Lääkäri sanoi pojalle, että heti kun alkaa kärsimään niin sitten hän laittaa pojalle lähetteen ravitsemusterapeutille.
Kaiken surkeuden huippuna nyt on kyse lapsesta, jota seurattiin pienempänä alipainon vuoksi. Paino alkoi nousta kun hän parantui ruoka-aineallergioista ja voi nyt syödä mitä tahansa.
Minkä ikäinen lapsi? En ole pitänyt itseäni minään hirvittävän ankarana vanhempana, mutta ei meillä mätetä leipää ihan mielin määrin. Ehkä tietenkin vaikea valvoa isompaa lasta. Itse en laita leipää yleensä ruoan kanssa tarjolle ollenkaan, koska lapset mielellään söisi pelkkää leipää. Leipä on napostelueväänä todella lihottavaa. Sitä menee niin helposti paljon ja päälle saa vielä lastattua vaikka mitä.
16-vuotias syö iltapalaksi leipää jos niin haluaa. Ei hän syö leipää ainakaan kotona lämpimän ruoan kanssa tavallisesti koska meillä on joko näkkileipää tai sämpylöitä lähinnä kalakeiton ja sosekeittojen kanssa. Leipä muiden ruokien kanssa kuulostaa oudolta minun korvaani. Meilläpäin ei edes taideta syödä leipää muissakaan perheissä lämpimän ruoan kanssa eli kyse ei ole vain meistä.
Poika on syönyt puuroa allergiavuosinaan niin paljon, että sanoo itse nauttivansa eri leipien mauista. Ja en todellakaan ala painimaan teinin kanssa siksi että hän syö illalla leipää. Hän on muuten raitis ja hoitaa koulunsa ja harrastuksensa eli jokin leipä on pikkujuttu kokonaiskuvassa.
No sitten se poika syö jotain muuta salaa! Ei 120kg tule itsestään. Kaloreita on ollut jo vuosia liikaa. Ylipaino on sairaus jota pitää hoitaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ylipainosta on niin monenlaista käsitystä. Jotkut pitävät normina ihan langanlaihaa luuviulua ja kaikki muut ovat ylipainoisia. On myös selvää että ihmisillä on erilaisia ruumiinrakenteita pienestä pitäen. Toiset ovat lihaksikkaampia ja jo se näyttäytyy joillekin ylipainona. Mielestäni oikean ylipainon kyllä erottaa mutta harmi jos terveydenhuollossa ei sitä osata.
Vierailija kirjoitti:
No kyllä se fakta on (ja tässäkin ketjussa todistettu), että tämäkin 120kg teinin äiti ei löydä ja näe mitään vikaa omissa toimissaan - sitä on sokea. Allergiaa syytetään jne. Ei ole edes telkkaria ja tosi paljon ollaan lapsen kanssa oltu (vaikka nytkin ehtinyt netissä roikkumaan ja kymmeniä viestejä kirjoittamaan, joilla perustelee sitä että kotona ruuan kanssa kaikki ok). No ei ole. Jossain mättää jos teini on lihava - piste.
Lihavaksi pääsee ainoastaan yhdellä tavalla (jos aineenvaihdunnalliset sairaudet suljetaan pois) ja se on syömällä enemmän kuin kuluttaa. Ja yllätys yllätys; KOTIRUOKAKIN LIHOTTAA JOS SITÄ SYÖ MÄÄRÄLLISESTI LIIKAA. Porkkanakin lihottaa jos sitä syö määrällisesti liikaa.
T: Laiha perhe, jossa ruokaa menee mäkkäristä ja karkeista jäätelöihin sen kotiruuan ohella. Kaikkea kohtuudella, niin hyvä tulee.
Itse asiassa porkkana ei lihota isoillakaan määrillä. Aikoinaan Painonvartijoissa sai syödä mielin määrin porkkanaa ja appelsiinia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla vaikuttaa painoon heti myös fyysisen työn määrä. Mä en edes halua syödä silloin paljon, kun teen fyysistä duunia, enkä varsinkaan herkkuja.
omia kokemuksia kirjoitti:
Hei,
Kannattaa oikeasti tehdä kaikki voitava lapsen/nuoren eteen ettei painoa alkaisi kertyä liikaa. Olin itse koko lapsuuteni/nuoruuteni ylipainoinen ja 15-vuotiaana painoin jo 100kg. Se on pelkkää valetta tai selittelyä etteikö paino vaikuttaisi mihinkään. Ylipaino toi mukanaan vähättelyä, kiusaamista, itsetunto-ongelmia, harrastukset jää pois koska niissä ei ketteryys yksinkertaisesti riitä. Tytöistä on turha haaveilla, koska kukapa sitä nyt sen pulleron kanssa. Armeijat jää käymättä, kun sinne ei edes oteta painoa ollessa liikaa, myöhemmällä iällä sen johdosta vähättelyä, kiusaamista ja sitä kautta itsetuntoa koetellaan.
Myöhemmällä iällä olen saanut laihdutettua/treenattua ok kuntoon itseni, mutta ei noita lapsuusmuistoja unohda koskaan, se olisi ollut normaalipainoisena täysin erinlaista, normaalia...
Alkaa suorastaan raivostuttamaan ihmiset jotka puolustelevat lapsen ylipainoa, olen yrittänyt miettiä konsteja miten voisin auttaa omilla kokemuksillani alueeni vaikeasti ylipainoisia ylä-aste ikäisiä, mutta en ole keksinyt miten asiaa voi lähestyä.
Apu löytyy tästä: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täysin samantekevää vaikka lapsi olisikin pienenä pyöreä.
Läskit sulaa viimeistään teini-iän kasvupyrähdykseen.
Oma teini oli monen mielestä alipainoinen painaessaan 46kg ja pituus 170cm, mutta terveydenhoitaja kannusti ettei kannata antaa painon nousta sillä nykyään harva enää normaalipainoinen vaan yläkanttiin olevia painoja suurimmalla osalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä, ettei meillä todellakaan syödä roskaruokaa eikä poika halua myöskään psykiatrille/psykologille koska elämä on hänen mielestään ok ja koulussa sekä kavereiden kanssa on hauskaa.
Kyllä minä olen noteerannut ihmisten syyllistävät katseet joka ikinen kerta kun olen pojan kanssa yhdessä liikkellä jossain. Jotenkin ihmiset olettavat minun tunkevan karkkia pojan suuhun tmv ja pitävät huonona äitinä kun en pysty pitämään pojan painoa aisoissa.
Leipä on kyllä helposti eräänlaista roskaruokaa. Kaloreita tulee helposti enemmän kuin mitä nälkä vaatisi.
Mitä roskaruokaa on esim. 100% rukiisessa hapanlimpussa tai Realissa? Entäs Fazerin juuresleivissä?
Tarkista niistä pusseista sokerimäärät.Saatat yllättyä.
Ihmisillä on vaikeuksia erottaa pulla ja leipä toisistaan vaikka käytännösä ne ovat sama asia. Terveellistä ruisleipää ihannoidaan ja sitten paheksutaan kun syödään vehnäistä pullaa nälkään. Vaikka käytännössä niiden ravintoarvoissa ei ole juurikaan eroa. Ruisleivässä toki kuituja ja vähän hitaampaa hiilaria.
Suosittelen kaikille lihomiseen taipuvaisille leivän syönnin vähentämistä tai lopettamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai se on sitä itsepetosta koska eihän se ylipaino ole kenenkään muun syy kuin juuri vanhempien. Ei haluta myöntää että on epäonnistuttu jossain kohtaa.
Kerro esimerkkejä näistä kohdista, joissa olemme epäonnistuneet!
Olette syöttäneet lapselle paskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttavaperheessä oli laiha taaperoikäinen aikoinaan. Sille suositeltiin myös sitä ylimääräistä rasvaa ruokaan, kun oli muutenkin huono syömään. No, teini-iässä levisikin pakka eli paino käsiin ja on nykyisin ylipainoinen nuori aikuinen.
Selittäkää vaan läskejä puolustelevat terveellistä ruokaa ja ties mitä kilpirauhasten vajaatoimintoja. Ei ollut Auschwitz-dieetillä lihavia luurankoja joukossa nähtävissä, mikäli työleirivanki oli.
Vierailija kirjoitti:
Täysin samantekevää vaikka lapsi olisikin pienenä pyöreä.
Läskit sulaa viimeistään teini-iän kasvupyrähdykseen.
Juu täysin samantekevää jos lasta kiusataan ennen teini ikää eikä pysy muiden tahdissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä, ettei meillä todellakaan syödä roskaruokaa eikä poika halua myöskään psykiatrille/psykologille koska elämä on hänen mielestään ok ja koulussa sekä kavereiden kanssa on hauskaa.
Kyllä minä olen noteerannut ihmisten syyllistävät katseet joka ikinen kerta kun olen pojan kanssa yhdessä liikkellä jossain. Jotenkin ihmiset olettavat minun tunkevan karkkia pojan suuhun tmv ja pitävät huonona äitinä kun en pysty pitämään pojan painoa aisoissa.
Leipä on kyllä helposti eräänlaista roskaruokaa. Kaloreita tulee helposti enemmän kuin mitä nälkä vaatisi.
Mitä roskaruokaa on esim. 100% rukiisessa hapanlimpussa tai Realissa? Entäs Fazerin juuresleivissä?
Tarkista niistä pusseista sokerimäärät.Saatat yllättyä.
Ihmisillä on vaikeuksia erottaa pulla ja leipä toisistaan vaikka käytännösä ne ovat sama asia. Terveellistä ruisleipää ihannoidaan ja sitten paheksutaan kun syödään vehnäistä pullaa nälkään. Vaikka käytännössä niiden ravintoarvoissa ei ole juurikaan eroa. Ruisleivässä toki kuituja ja vähän hitaampaa hiilaria.
Suosittelen kaikille lihomiseen taipuvaisille leivän syönnin vähentämistä tai lopettamista.
Kuidustahan saa juuri sitä kylläisyydentunnetta. Jokainen voi valita kaupasta niin laadukkaan leivän kuin on siitä valmis maksamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täysin samantekevää vaikka lapsi olisikin pienenä pyöreä.
Läskit sulaa viimeistään teini-iän kasvupyrähdykseen.
Juu täysin samantekevää jos lasta kiusataan ennen teini ikää eikä pysy muiden tahdissa?
Kukapa se opettaa lapset kiusaamaan toisia lapsia? Kotoahan ne kiusaamisasenteet ja haukkumiset opitaan vanhemmilta. Jos aikuiset haluaisivat aivan oikeasti vähentää anonyymien, ylipainoisten lasten määrää niin sitten jättäisi opettamatta nimittelyt lapselleen ja opettelisi itsekin tunnetaitoja, jotta kykenisi tukemaan omansa lapsen kasvua tasapainoiseksi aikuiseksi.
Täälläkin monta kertaa on kirjoitettu kuinka kiusatut ja ylipainoiset lapset syövät suruunsa, jäävät porukan ulkopuolelle sekä kärsivät vähintään itsetuhoisista ajatuksista.
OT; kun käyn aamulla kaupassa vähän ennen kahdeksaa aamulla, niin kassalla on pitkät jonot poikia ostamassa karkkia ja energiajuomia.
Mistä te ylipainoisten lasten vanhemmat tiedätte mitä ne teidän nasset puputtaa, kun ette ole vahtimassa?
Mun veljet eivät olleet koskaan ylipainoisia, mutta eipä kyllä mun vanhemmat MITENKÄÄN voineet estää teinipoikia siltä jatkuvalta syömiseltä. (Kas kun ruokaa piti kuitenkin olla kotona muitakin varten) Ilmeisesti se heillä meni kuitenkin kulutukseen kaikki. Menepä nälkäisen teinipojan ja ruoan väliin -katotaan miten käy.