Lue keskustelun säännöt.
Voiko vanhemmat oikeasti olla niin sokeita etteivät "näe" oman lapsen ylipainoa?
18.09.2017 |
Kun usein törmää tähän että vanhemmat ovat tosi tuohtuneita jos neuvolassa tai koulussa on todettu että lapsi on ylipainoinen. Selitellään että se on vain vanttera tai että eihän se ole kenenkään mielestä pyöreä jne. vaikka ulkopuolinen selvästi näkee että on mahamakkaroita, paksut käsivarret ja jopa kaksoisleukaa.
Kommentit (243)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaapa, mitä pitäisi tehdä? Minulla on yksi normaalipainoinen lapsi, yksi hyvin hoikka ja yksi ylipainoinen. Tietenkin kaikkia kasvatetaan samalla tavalla ja tarjotaan samaa ruokaa. Iltapäivisin en voi vahtia mitä syövät, mutta jäljistä päätellen yksi saattaa esim. syödä kerralla kolme banaania tai viisi myslipatukkaa (varmaan arvaatte kuka). Varsinaisia herkkuja ei ole tarjolla.
Lapsillasi on yksilöllinen ravinnontarve. Ylipainoinen lapsi syö liikaa ja sinun tehtäväsi on selvittää miksi. Syökö hän nostaakseen veren sokeriaan (virkistää), suruunsa, tylsyyteen vai ahdistukseen. Kun ylensyömisen syy poistetaan, ei hänellä enää ole tarvetta ahmimiseen. Koulupsykologi olisi oikea osoite.
Tai liikkuu vähemmän, ala käymään lenkillä lapsesi kanssa,on myös hyvää laatuaikaa jutella päivän tapahtumista ja kaikesta mahdollisesta kahdestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen ollu ylipainoinen nuoresta lapsesta asti, jo ekaluokan koulukuvassa on nähtävissä pyöreyttä. Olen aina ollut hieman vihainen asiasta vanhemmilleni jotka eivät ikinä puuttuneet asiaan; koen että ala-asteikäinen lapsi ei voi itse "rueta laihduttamaan" vaan tämä olisi ollut vanhempien tehtävä. Nyt reilu 30-vuotiaana ylipainoa lähes 30kg eikä mitkään laihdutuskuurit ole auttaneet, en ole ikinä ollut normaalipainoinen vaikka se olisi yksi suurimmista unelmistani elämässä.
Lapsillasi on yksilöllinen ravinnontarve. Ylipainoinen lapsi syö liikaa ja sinun tehtäväsi on selvittää miksi. Syökö hän nostaakseen veren sokeriaan (virkistää), suruunsa, tylsyyteen vai ahdistukseen. Kun ylensyömisen syy poistetaan, ei hänellä enää ole tarvetta ahmimiseen. Koulupsykologi olisi oikea osoite.