Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Onko peruskoulun numerot kokeneet inflaation vai nykynuoret niin paljon fiksumpia kun tuntuu olevan ihan normaalia olla näillä 9.0-10 ka.:illa liikkeellä

Vierailija
16.09.2017 |

Ysärillä meillä oli korkeintaan kaksi luokassa joilla oli 9.5 tai parempi. Silti lopulta yliopistoon meni moni ihan kasin ja altakin oppilas. Nykyään ei taida päästä lukioonkaan enää sellaiset...?

Kommentit (71)

Vierailija
41/71 |
17.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Onhan se arvostelu ihan toisenlainen kuin nykykoululaisten vanhemmilla ja varsinkin heidän isovanhemmillaan.

Aikoinaan oppikoluaikana kymppiä ei saanut juuri kukaan; sen sijaan nelosia kyllä jaettiin ahkerasti. Omalla lukioluokallani jonain vuonna jäi viisi suoraan luokalle ja kahdeksan sai ehdot. Ja meillä oli kuitenkin oppikouluaikana ihan valikoitu porukka.

Muistan itse kun 2 kymppiä jäi saamatta sairauspoissaolojen vuoksi. Tästä on jo yli kymmenen vuotta, mutta vieläkin vituttaa kun miettii, ettei niille itse voinut mitään ja kokeissa oli kymppejä aina. No sen jälkeen en jaksanutkaan panostaa enää yhtään, kun vaikuttaa liikaa asiat, joille ei voi itse mitään.

Vierailija
42/71 |
17.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tytöille annetaan varsinaista osaamistasoa parempia numeroita, pojille taas huonompia.

PISA-tulosten mukaan suomalaiset tytöt pärjäävät tällä hetkellä huomattavasti poikia paremmin.

PISA testaa enemmän muistia, kuin oikeita kognitiivisia taitoja, joista olisi enemmän hyötyä elämässä. Nykyään hyvä muisti ei ole enää pakollista. Tiedot päivittyy kokoajan ja netistä saa uudempaa faktaa paremmin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/71 |
17.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tytöille annetaan varsinaista osaamistasoa parempia numeroita, pojille taas huonompia.

Tutkimusten mukaan päinvastoin. Etenkin äidinkielessä poikien numeroita hilataan helpommin ylöspäin. 

Ei kun tutkimusten mukaan juuri näin päin.

"- Merkittävä ja vaikeasti selitettävä tulos on se, että kun temperamenttipiirteet ovat yhteiskunnallisestikin arvostettuja, kuten hyväntuulisuus, joustavuus, mukautuvuus, sopeutuvuus, niin näistä piirteistä hyötyvät arvosanoissaan enemmän tytöt kuin pojat. Vastaavasti kun siirrytään näiden piirteiden vastapareihin, niin piirteistä on suurempi haitta pojille kuin tytöille, Keltikangas-Järvinen toteaa.

Kun tilastollisilla menetelmillä poistetaan arvosanoista temperamenttien vaikutukset, kapenee tyttöjen ja poikien väliset arvosanaerot ratkaisevasti. Tämä on merkittävä tieto keskusteluissa tyttöjen ja poikien välisistä osaamiseroista koulussa."

https://www.opetin.fi/tutkimus-temperamentti-vaaristaa-kouluarvosanoja/

Vierailija
44/71 |
17.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tytöille annetaan varsinaista osaamistasoa parempia numeroita, pojille taas huonompia.

PISA-tulosten mukaan suomalaiset tytöt pärjäävät tällä hetkellä huomattavasti poikia paremmin.

Ei nyt sentään huomattavasti mutta paremmin kuitenkin. Silti erot ovat suurempia todistusten arvosanoissa kuin osaamistasossa. Tytöt saavat "kiltin tytön lisää" todistusarvosanoihin.

Vierailija
45/71 |
17.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja aina vain ihanammaksi menee: kävin taannoin vierailemassa koulussa, jossa ei ollut lainkaan perinteisiä luokkatiloja ja oppilaat lojuivat säkkituoleilla kuka missäkin.

LOLOLOL, kyllä tulee vielä olemaan karua jälki.

Saadaanko näitä säkkituoleja sitten pikkuhiljaa myös työelämään? On meinaan aika raskasta tää konttorihelvetti, vaikka meikäläinen sentään kulutti pulpettia.

Meillä on duunissa säkkituolit 😁Ja hyvin menee!

Vierailija
46/71 |
17.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Yliopistovalintaanhan on tulossa muutoksia, joihin kuuluu se, että valintakokeita vähennellään ja useilla aloilla niistä luovutan kokonaan, ja valinta tapahtuu yhä enemmän lukion päättötodistuksen/ylioppilaskirjoitusten arvosanojen mukaan.

Onpa kiva, kun psykologiaan hakee viisisataa 9,5 keskiarvon / neljän ällän opiskelijaa. Siinäpä sitten valitaan neljäkymmentä "parasta".

Raivostuttavaa.

Kun tätä nykyistä opetusministeriä on kuunnellut, niin ei olisi lainkaan käsittämätöntä, että opiskelupaikat lopulta arvottaisiin näiden satojen 9,5-10 keskiarvon ja laudaturin paperit saaneiden keksen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/71 |
17.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen arvioi, että poikien tyttöjä huonompi koulumenestys liittyy asenneongelmaan, joka on juurtunut syvälle suomalaiseen koulujärjestelmään.

Liisa Keltikangas-Järvinen ihmettelee sitä, miksi tilanne ei muutu vaikka asia nostetaan esille säännöllisesti. Hän kaipaisi selvää tutkimustulosta siitä, mikä tyttöjen ja poikien välisen eron selittää.

– Kääntäisin katseen siihen, miksi meidän arviointisysteemimme tytöille ja pojille ovat niin erilaiset. Meillä on (koulussa) sellainen sisäänrakennettu systeemi, että tyttöjä ja poika arvioidaan eri tavalla, Keltikangas-Järvinen toteaa."

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/professori-suomen-koulujar…

Vierailija
48/71 |
17.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Viimeistään yo kirjoituksissa selviää oliko se ysin ka kohdallaan. Pisan tuloksia vetää alaspäin Lapin ja Itä-Suomen pojat. Luin tämän pisa tulosten yhteydessä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/71 |
17.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Miksi tämä sallitaan vuodesta toiseen? Pojat laahaavat pahasti jäljessä peruskoulussa

– Kuinkahan moni tasa-arvovaltuutettu puuttuisi asiaan, jos tytöt jäisivät vuodesta toiseen jälkeen oppimistuloksissa? Tällaiset tulokset eivät anna pojille mahdollisuutta tehdä aitoja valintoja peruskoulun päättyessä.

Tutkija Sirkku Kupiainen Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitokselta on yksi mittavan tutkimuksen tekijöistä. Sitä tehtiin viisi vuotta ja mukana oli 10 000 7-9 luokkien oppilasta ja 14 etelän metropolialueen kuntaa.

– Eivät pojat ole yhtään sen lahjattomampia kuin tytöt. Nyt on vain kysyttävä, mitä koulussa tehdään, kun pojat eivät saa itsestään irti sitä, mitä koulu haluaa. Motivaatiota ei ole tarpeeksi. Ikäänkuin nykyinen peruskoulu sopisi paremmin tytöille ja tytöt peruskouluun."

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/miksi-tama-sallitaan-vuode…

Vierailija
50/71 |
17.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nykyään ei saanta huonoja ja keskinkertaisia arvosanoja, koska mammat alkavat joukolla valittamaan opettajille ja uhkailemaan heitä, jos arvosanat eivät ole tarpeeksi hyviä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/71 |
17.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Päätin peruskoulun 80-luvun alkupuolella. Silloin koulussamme oli kyllä koko numeroiden skaala käytössä koe saavutusten ym. Aktiivisuuden mukaan. Koulumme paras ka. oli 9,8 ja huonoin 5,2.

Vierailija
52/71 |
17.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa muistaa, että myös alueelliseteot vaikuttavat. Hyvillä asuinalueilla on nomaalia, että monilla on keskiarvo yli 9, kun taas huonoilla alueilla on hyvä jos seiskaan yltää.

Tästä on muuten tehty tutkimuksia. Opettajalle on etukäteen kerrottu, että hänen opettamansa ryhmä on poikkeuksellisen hyvä/huono. Opettajan antamat arvosanat ovat sitten noudattaneet tätä jakoa. Todellisuudessa ryhmien osaaminen on ollut päinvastainen.

Ap.n aloituksessa on kyllä perää. Mietitään vaikka Espoota, jossa lähes kaikkiin lukioihin vaaditaan VÄHINTÄÄN 8,5 keskiarvo. Kyllä silloin jossain mättää.

Espoossa asuu paljon hyvin koulutettua väestöä ja se selittää että lukioon ka täytyy olla jo 8 jotta pääsee sinne siis 8 ja yli

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/71 |
17.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen olen huomannut, että jos käy ns. eliittikoulua, jossa kaikki ovat perushyviä, tällaisen oppilaan 8 voi vastata jonkun peräkylän oppilaan kymppiä. On aika epäreilua, että kutakin oppilasta verrataan omaan luokkaansa eikä yleiseen tasoon. Maalaiset saavat etulyöntiaseman, kun yleinen taso on kaupunkilaisia heikompi ja silti halutaan jakaa kiitettäviä.

Tätä on tutkittukin. 

Peräkylän kouluissa voi samalla tieto- ja taitotasolla saada kympin siinä missä helsinkiläisen eliittikoulun oppilas joutuu tyytymään kasiin. 

Peruskoulun arvosanat tulisivat perustua ainoastaan valtakunnallisiin kokeisiin kuten ylioppilastutkinnonkin. Nyt tilanne on täysin epätasa-arvoinen. 

Onko siellä Tsadissa peruskouluissakin erikseen eliittikouluja, joihin kaikki eivät pääse?

Vierailija
54/71 |
17.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen olen huomannut, että jos käy ns. eliittikoulua, jossa kaikki ovat perushyviä, tällaisen oppilaan 8 voi vastata jonkun peräkylän oppilaan kymppiä. On aika epäreilua, että kutakin oppilasta verrataan omaan luokkaansa eikä yleiseen tasoon. Maalaiset saavat etulyöntiaseman, kun yleinen taso on kaupunkilaisia heikompi ja silti halutaan jakaa kiitettäviä.

Tätä on tutkittukin. 

Peräkylän kouluissa voi samalla tieto- ja taitotasolla saada kympin siinä missä helsinkiläisen eliittikoulun oppilas joutuu tyytymään kasiin. 

Peruskoulun arvosanat tulisivat perustua ainoastaan valtakunnallisiin kokeisiin kuten ylioppilastutkinnonkin. Nyt tilanne on täysin epätasa-arvoinen. 

Onko siellä Tsadissa peruskouluissakin erikseen eliittikouluja, joihin kaikki eivät pääse?

On onneksi mm. SYK. Luokat 3-9 ja lukio

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/71 |
17.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

"Miksi tämä sallitaan vuodesta toiseen? Pojat laahaavat pahasti jäljessä peruskoulussa

– Kuinkahan moni tasa-arvovaltuutettu puuttuisi asiaan, jos tytöt jäisivät vuodesta toiseen jälkeen oppimistuloksissa? Tällaiset tulokset eivät anna pojille mahdollisuutta tehdä aitoja valintoja peruskoulun päättyessä.

Tutkija Sirkku Kupiainen Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitokselta on yksi mittavan tutkimuksen tekijöistä. Sitä tehtiin viisi vuotta ja mukana oli 10 000 7-9 luokkien oppilasta ja 14 etelän metropolialueen kuntaa.

– Eivät pojat ole yhtään sen lahjattomampia kuin tytöt. Nyt on vain kysyttävä, mitä koulussa tehdään, kun pojat eivät saa itsestään irti sitä, mitä koulu haluaa. Motivaatiota ei ole tarpeeksi. Ikäänkuin nykyinen peruskoulu sopisi paremmin tytöille ja tytöt peruskouluun."

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/miksi-tama-sallitaan-vuode…

Pouka pärjäsi peruskoulussa ja lukiossa. Pääsi yliopistoon sinne minne halusi. Eikä ollut hikari.

Vierailija
56/71 |
17.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tytöille annetaan varsinaista osaamistasoa parempia numeroita, pojille taas huonompia.

Tutkimusten mukaan päinvastoin. Etenkin äidinkielessä poikien numeroita hilataan helpommin ylöspäin. 

pojan numeroa hilattiin vielä yo kirjoituksissakin kun sai E:n

Vierailija
57/71 |
17.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nykylapset ovat fiksumpia ja arvostelua on tästä johtuen kiristetty.

Vierailija
58/71 |
17.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Päätin peruskoulun 80-luvun alkupuolella. Silloin koulussamme oli kyllä koko numeroiden skaala käytössä koe saavutusten ym. Aktiivisuuden mukaan. Koulumme paras ka. oli 9,8 ja huonoin 5,2.

Onhan se koko skaala vieläkin käytössä. Minun mielestäni esimrkiksi luokalle jää nykyään helpommin kuin 80 luvulla.

Vierailija
59/71 |
17.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistovalintaanhan on tulossa muutoksia, joihin kuuluu se, että valintakokeita vähennellään ja useilla aloilla niistä luovutan kokonaan, ja valinta tapahtuu yhä enemmän lukion päättötodistuksen/ylioppilaskirjoitusten arvosanojen mukaan.

Onpa kiva, kun psykologiaan hakee viisisataa 9,5 keskiarvon / neljän ällän opiskelijaa. Siinäpä sitten valitaan neljäkymmentä "parasta".

Raivostuttavaa.

Kun tätä nykyistä opetusministeriä on kuunnellut, niin ei olisi lainkaan käsittämätöntä, että opiskelupaikat lopulta arvottaisiin näiden satojen 9,5-10 keskiarvon ja laudaturin paperit saaneiden keksen.

Nykynuorten elämän ohjenuora: alea jacta est.

Vierailija
60/71 |
17.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Nykyään ei saanta huonoja ja keskinkertaisia arvosanoja, koska mammat alkavat joukolla valittamaan opettajille ja uhkailemaan heitä, jos arvosanat eivät ole tarpeeksi hyviä.

Minä sanoisin tämän asian niin päin että nykyään opettajan pitää pystyä perustelemaan numerot, ei niitä ennenvahaa mitenkään kyseenalaistettiin, vaan kaikki hyväksyttiin hammasta purren. Edelleen oppilaan oikeusturva arvostelun suhteen on surkea ja perustuu opettajan mielivaltaan.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi yhdeksän viisi