Lue keskustelun säännöt.
Onko peruskoulun numerot kokeneet inflaation vai nykynuoret niin paljon fiksumpia kun tuntuu olevan ihan normaalia olla näillä 9.0-10 ka.:illa liikkeellä
16.09.2017 |
Ysärillä meillä oli korkeintaan kaksi luokassa joilla oli 9.5 tai parempi. Silti lopulta yliopistoon meni moni ihan kasin ja altakin oppilas. Nykyään ei taida päästä lukioonkaan enää sellaiset...?
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Ja aina vain ihanammaksi menee: kävin taannoin vierailemassa koulussa, jossa ei ollut lainkaan perinteisiä luokkatiloja ja oppilaat lojuivat säkkituoleilla kuka missäkin.
LOLOLOL, kyllä tulee vielä olemaan karua jälki.
Ja tätä meininkiä vielä ylistettiin muistaakseni jossakin Maikkarin uutisissa. Ei hyvää päivää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaatimustaso on laskenut rutosti. Omalla kouluajalla oli turha kuvitellakaan, että olisi saanut todistukseen kympin, vaikka kokeiden keskiarvo olisi kymppiä hiponut. Aina löytyi selitys, miksi vain ysi. Yleensä sanottiin, että kymppi Jumalalle, ysi opettajalle ja kasi parhaalle oppilaalle. Kun aloitin opettajantyöni, oli vaatimukset jo löystyneet, mutta ei silloinkaan vielä kymppejä jaeltu, mutta ysi oli aika helppo saada. Ja lisäksi oppilaista oli tullut tiedostavia eli he vaativat usein kovaan ääneen perusteluja, jos arvosana ei ollut mieleinen. Osa vain ei halunnut millään käsittää, että jollain sanakokeen kympillä ei ole samanlaista painoarvoa, kuin isolla kokeella. Ja viimeisinä työvuosinani oli jo "alennuttu" jakelemaan kymppejäkin ties kuinka paljon. Koealat olivat kuitenkin suhteellisen suppeita, joten ne oli helppo omaksua. Ja liian vaativaa koetta ei voinut laatia, sillä heikoimpienkin piti saada edes jonkinlainen mahdollisuus selvitä kuivin jaloin. Valtakunnallisissa kokeissa sitten harva menestyikään erinomaisesti. Niistä sanottiin, että ne oli laadittu keskitason oppilaiden osaamisen mukaan, mutta usein kyllä teki mieli kysyä, minkä koulun oppilaiden mukaan. Epäilys oli, että testioppilaat olivat pääkaupunkiseudun eliittikouluista, joissa ei juurikaan valtakunnan tasolla ajatellen todellisia keskitasoisia oppilaita edes ole!
Minulla oli keskiarvo 9,4
Esikoisellani on nyt 9,5 ja hän kyllä joutuu tekemään ihan älyttömän paljon enemmän
Minun aikanani esim lyhyistä kielistä tai ruotsista sai kympin kun osasi kirjoittaa bonjour. Näillä on ääntämiskokeet, esseet,keskusteluharjoitukset jne.
Pääsin itse yläasteelta 1980-luvulla, kolme lastani taas viime vuosina. En ole huomannut, että omat lapseni olisivat saaneet ysejä tai kymppejä sen helpommin kuin minä aikoinani. Mutta toisaalta lasteni yläkoulua pidetään yleisesti arvostelun suhteen vaativana. Ainakin koululaisten keskuudessa liikkui sitkeästi juttuja siitä, että koulusta naapuriyläkouluun vaihtaneilla oppilailla keskiarvo nousi heti numerolla, vaikka osaaminen ei muuttunut. Huhut saattavat olla osin liioiteltuja, mutta varmasti myös arvostelu koulujen välillä vaihtelee.
Minun käsitykseni mukaan vaihtelu ei ole niinkään välillä maaseutu-pääkaupunkiseutu, vaan isoissa kaupungeissa eri alueiden välillä. Olen itsekin maalta kotoisin ja muistan, kun meillä oli ysillä matematiikan valtakunnallinen koe. Se oli aivan naurettavan helppo verrattuna kaikkiin muihin kokeisiin, joita meillä oli ollut matematiikasta vuoden aikana.
Vierailija kirjoitti:
Ja aina vain ihanammaksi menee: kävin taannoin vierailemassa koulussa, jossa ei ollut lainkaan perinteisiä luokkatiloja ja oppilaat lojuivat säkkituoleilla kuka missäkin.
LOLOLOL, kyllä tulee vielä olemaan karua jälki.
Saadaanko näitä säkkituoleja sitten pikkuhiljaa myös työelämään? On meinaan aika raskasta tää konttorihelvetti, vaikka meikäläinen sentään kulutti pulpettia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tähti -merkintää peruskoulun päästötodistukseen säälivitosen merkkinä ei tule kaikilla paikkakunnilla.
Kaikki ovat muka peruskoulun suorittaneet samalla lailla.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli keskiarvo 9,4
Esikoisellani on nyt 9,5 ja hän kyllä joutuu tekemään ihan älyttömän paljon enemmän
Minun aikanani esim lyhyistä kielistä tai ruotsista sai kympin kun osasi kirjoittaa bonjour. Näillä on ääntämiskokeet, esseet,keskusteluharjoitukset jne.
Olet varmaan vähän vanhempi kuin minä (olen 30), Jo minulla oli kaikki sama kuin esikoisellasi, jopa niissä lyhyissä kielissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa, että myös alueelliseteot vaikuttavat. Hyvillä asuinalueilla on nomaalia, että monilla on keskiarvo yli 9, kun taas huonoilla alueilla on hyvä jos seiskaan yltää.
Tästä on muuten tehty tutkimuksia. Opettajalle on etukäteen kerrottu, että hänen opettamansa ryhmä on poikkeuksellisen hyvä/huono. Opettajan antamat arvosanat ovat sitten noudattaneet tätä jakoa. Todellisuudessa ryhmien osaaminen on ollut päinvastainen.
Ap.n aloituksessa on kyllä perää. Mietitään vaikka Espoota, jossa lähes kaikkiin lukioihin vaaditaan VÄHINTÄÄN 8,5 keskiarvo. Kyllä silloin jossain mättää.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään on kova kilpailu. Siksi opiskellaan.
PISA-tulokset silti laskeneet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tytöille annetaan varsinaista osaamistasoa parempia numeroita, pojille taas huonompia.
Vierailija kirjoitti:
Sen olen huomannut, että jos käy ns. eliittikoulua, jossa kaikki ovat perushyviä, tällaisen oppilaan 8 voi vastata jonkun peräkylän oppilaan kymppiä. On aika epäreilua, että kutakin oppilasta verrataan omaan luokkaansa eikä yleiseen tasoon. Maalaiset saavat etulyöntiaseman, kun yleinen taso on kaupunkilaisia heikompi ja silti halutaan jakaa kiitettäviä.
Tätä on tutkittukin.
Peräkylän kouluissa voi samalla tieto- ja taitotasolla saada kympin siinä missä helsinkiläisen eliittikoulun oppilas joutuu tyytymään kasiin.
Peruskoulun arvosanat tulisivat perustua ainoastaan valtakunnallisiin kokeisiin kuten ylioppilastutkinnonkin. Nyt tilanne on täysin epätasa-arvoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tytöille annetaan varsinaista osaamistasoa parempia numeroita, pojille taas huonompia.
Tutkimusten mukaan päinvastoin. Etenkin äidinkielessä poikien numeroita hilataan helpommin ylöspäin.
Yliopistovalintaanhan on tulossa muutoksia, joihin kuuluu se, että valintakokeita vähennellään ja useilla aloilla niistä luovutan kokonaan, ja valinta tapahtuu yhä enemmän lukion päättötodistuksen/ylioppilaskirjoitusten arvosanojen mukaan.
Onpa kiva, kun psykologiaan hakee viisisataa 9,5 keskiarvon / neljän ällän opiskelijaa. Siinäpä sitten valitaan neljäkymmentä "parasta".
Raivostuttavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ihmetellyt samaa. Meillä oli peruskoulussa todella hyviä oppilaita jotka myöhemmin kirjoittivat ällän paperit ja menivät yliopistoon, eikä heilläkään ollut keskiarvo kuin ehkä 9,2 tai 9,3. Kympin saaminen todistukseen vaati todella täydellistä suoritusta. Nykyään tuntuu että voit saada kokeissa hädän tuskin ysiä mutta kympin tokariin kun joskus viittasit. Inflaatiota on ilmassa.
Mä olin yläasteella 2002-2005 ja kyllä silloinkin jo yli puolella meidän luokasta keskiarvo alkoi numerolla 9. Tosin rinnakkaisluokalla luokan parhaan oppilaan stipendin sai ka:lla 8.8. Eli luokkakohtaisiakin eroja oli. Aluekohtaisista eroista puhumattakaan.
Lukion kävin paikkakunnan ns hikkelukiossa, johon vaadittiin lähes ysin keskiarvo. Ei siis ihmekään, jos opiskelijoilla siellä oli keskimääräistä paremmat arvosanat.
Vierailija kirjoitti:
Yliopistovalintaanhan on tulossa muutoksia, joihin kuuluu se, että valintakokeita vähennellään ja useilla aloilla niistä luovutan kokonaan, ja valinta tapahtuu yhä enemmän lukion päättötodistuksen/ylioppilaskirjoitusten arvosanojen mukaan.
Onpa kiva, kun psykologiaan hakee viisisataa 9,5 keskiarvon / neljän ällän opiskelijaa. Siinäpä sitten valitaan neljäkymmentä "parasta".
Raivostuttavaa.
Niin, ja lähteitä, vaikkapa tässä: https://www.aamulehti.fi/kotimaa/lukiolaiset-kiittavat-paasykokeet-hist…
Vierailija kirjoitti:
Yliopistovalintaanhan on tulossa muutoksia, joihin kuuluu se, että valintakokeita vähennellään ja useilla aloilla niistä luovutan kokonaan, ja valinta tapahtuu yhä enemmän lukion päättötodistuksen/ylioppilaskirjoitusten arvosanojen mukaan.
Onpa kiva, kun psykologiaan hakee viisisataa 9,5 keskiarvon / neljän ällän opiskelijaa. Siinäpä sitten valitaan neljäkymmentä "parasta".
Raivostuttavaa.
Yo-kokeiden tulokset on sentään gaussitettu, eli vain 5% parhaista voi saada laudaturin. Se on ihan hyvä malli, peruskouluihin pitäisi saada jokin vastaava systeemi.
Vierailija kirjoitti:
Tytöille annetaan varsinaista osaamistasoa parempia numeroita, pojille taas huonompia.
PISA-tulosten mukaan suomalaiset tytöt pärjäävät tällä hetkellä huomattavasti poikia paremmin.
Lähihoitajatutkinto on myös gaussitettu:
Kaikki saavat kaikesta hyväksytyn arvosanan, vaikka kävisit oppilaitoksessa vain syömässä ilmaisen aterian.
Lähihoitajat saavat AINA tutkintotodistuksen. Aina löytyy opettaja, jolta saa sääliykkösen.
Huomaa sitten työelämässä, että lähihoitajia on moneen junaan.
Sairaanhoitajakouluunkin vielä ääliö pääsee vaikkei olisi ikinä pitänyt edes lähihoitajaksi valmistua.