Onko peruskoulun numerot kokeneet inflaation vai nykynuoret niin paljon fiksumpia kun tuntuu olevan ihan normaalia olla näillä 9.0-10 ka.:illa liikkeellä

Yliopistoon menee edelleen kasin ja huonommankin oppilaita. Suurimpaan osaan lukioistakin pääsee noilla arvosanoilla.

Tästähän kirjoitettiin että se on ilmiö jo Amerikan ykiopistoissa. On pakko antaa aina vain parempia numeroita, että "asiakkaat" olisivat tyytyväisiä.

Sama meillä peruskoulussa ja lukiossa. Ennen kaikkea vanhemmat pidetään tyytyväisinä, oppiminen toissijaista.

Nykyään on kova kilpailu. Siksi opiskellaan.

Vanha 7 tai 8 on kymppi. Mamut ei silti meinaa saada matikasta vitosta päästötodistuksen.

Pakkohan systeemissä on olla jotain vikaa, jos lukioon päästään keskiarvolla, jonka oppilaan opettajat on viime kädessä keksineet päästään. Ei eri koulujen keskiarvot ole vertailukelpoisia keskenään. On kaunis ajatus, että kaikkialla olisi samankaltainen arvosteluasteikko ja kriteeristö, mutta kyllä se tiedettiin jo minun lapsuudessani, että suosikkioppilaat saa hyviä arvosanoja ja ne vähemmän suosikit heikompia, vaikka tuotos olisi prikulleen samalla viivalla. Nykyään tuo varmasti korostuu, kun kaikki vanhemmat haukkuu, syyttää ja varmaan haastaa rosikseenkin opettajat ja koulun, jos se meidän Einari-Tuulikki ei olekaan se luokan kympin tyttö. Ihan sama mitä ne lapset siellä puuhaa. Kilpailu kiristyy ja nyt kun vielä luovutaan numeroarvostelusta ja mennään johonkin ***vetin kokemusoppimiseen ym. schaibaan niin karu tulevaisuus odottaa kympin muksuja jatko-opiskelupaikassa.

Onhan se arvostelu ihan toisenlainen kuin nykykoululaisten vanhemmilla ja varsinkin heidän isovanhemmillaan.

Aikoinaan oppikoluaikana kymppiä ei saanut juuri kukaan; sen sijaan nelosia kyllä jaettiin ahkerasti. Omalla lukioluokallani jonain vuonna jäi viisi suoraan luokalle ja kahdeksan sai ehdot. Ja meillä oli kuitenkin oppikouluaikana ihan valikoitu porukka.

Kannattaa muistaa, että myös alueelliseteot vaikuttavat. Hyvillä asuinalueilla on nomaalia, että monilla on keskiarvo yli 9, kun taas huonoilla alueilla on hyvä jos seiskaan yltää.

Hiljalleen hilautuvat ylöspäin. Sitten tehdään korjausliike. Ja sitten taas. Ihan kuten muissakin asioissa. :)

Hirveästi riippuu siitä, millaisissa porukoissa on tottunut pyörimään. Ysärillä minäkin olin lukiossa. Mulla oli keskiarvo 9,5, kaverilla 9,9, toisella kaverilla 9,4 ja kolmannella ysin pintaan. Itse ajattelin, että ollaan sellaisia perushyviä.

Sitten tuli kirjoitukset ja päästötodistuksien jako. Meillä oli viisi rinnakkaisluokkaa (oltiin viimeinen vuosikerta ennen luokatonta lukiota) ja 35 oppilasta luokallaan, eli lähes parisen sataa abia. Kun stipendit jaettiin, niin siellähän me neljä seistiin, ja yksi rinnakkaisluokan oppilas meidän lisäksemme.

Minä aloin saamaan hyviä arvosanoja vasta lukiossa. Kävin kouluni 94-06. Muistan kyllä miten nihkeää oli saada kymppejä. Ei meidän maalaiskoulussa kukaan saanut kymppejä kuin korkeintaan matematiikasta tai englannista. Piti olla harrastuneisuutta vapaa-ajalla, jotta sai kympin. Jos ei ollut, niin 9,5 pyöristyi AINA alaspäin.

Meillä ainakin yläkoulussa annetaan liian hyviä numeroita ja liian helposti. En aio yrittää vaikuttaa asiaan, koska olen vain määräaikainen sijainen. Meillä on nimenomaan periaatteena, että pidetään oppilaat tyytyväisinä, kyllä ne sitten lukiossa ne numerot tippuu.

Sen olen huomannut, että jos käy ns. eliittikoulua, jossa kaikki ovat perushyviä, tällaisen oppilaan 8 voi vastata jonkun peräkylän oppilaan kymppiä. On aika epäreilua, että kutakin oppilasta verrataan omaan luokkaansa eikä yleiseen tasoon. Maalaiset saavat etulyöntiaseman, kun yleinen taso on kaupunkilaisia heikompi ja silti halutaan jakaa kiitettäviä.

Vierailija kirjoitti:

Minä aloin saamaan hyviä arvosanoja vasta lukiossa. Kävin kouluni 94-06. Muistan kyllä miten nihkeää oli saada kymppejä. Ei meidän maalaiskoulussa kukaan saanut kymppejä kuin korkeintaan matematiikasta tai englannista. Piti olla harrastuneisuutta vapaa-ajalla, jotta sai kympin. Jos ei ollut, niin 9,5 pyöristyi AINA alaspäin.

No tässäpä se ero juuri tuleekin. Kävin peruskoulun samoina vuosina kanssasi. Helsingissä "laatu"koulussa (kantakaupungin alueella) sai esimerkiksi historiasta kympin, kun jaksoi päntätä koko kirjasarjan ulkoa sekä osasi briljeerata jollain detaljeilla, joita ei koulun oppimäärässä edes vaadittu. Maalaisserkkuni veteli samat arvosanat suunnilleen lukemalla kepun jäsenkirjan ja historiikin ulkoa. (No joo hieman kärjistäen). Ketutti kyllä, kun samaan "eliitti"lukioon mentiin ja toinen veti kaikista kursseista rimaa hipoen itsensä A:n ylioppilaana valmiiksi ja itse sentään sain kaikista aineista vähintään E:n. 

Omana aikana peruskoulussa juuri kukaan ei saanut kymppiä mistään aineesta ellei ollut todella poikkeuksellisen hyvä, kymppiä ei normaalisti annettu. Ysin sai jos oli oikein ahkera. Kokeesta oli erittäin vaikea saada kymppiä. Muistelisin että jos hirveänä pingotti, niin saattoi saada tuurilla 9+ tai 9,5. Lukiossa alkoi saada myös kymppejä kokeista sekä oppiaineista todistukseen. -87 kirjoittanut.

Numerot ovat kärsineet voimakkaan inflaation.

Pisa-tuloksethan menee joka vuosi paskemmiksi.

Lukion matematiikasta on ainakin ihan julkisesti myönnetty, että pitänyt helpottaa kun ei "kukaan" pystyisi samaan vaatimustasoon kuin vielä parikymmentä vuotta sitten. Peruskoulusta tullaan niin heikoin eväin nykyään.

Inflaatio, eivät ne fiksumpia ole. Koska miksi muuten tänne kirjoitettaisiin topiceja esimerkiksi aiheesta "Onko paha jos syön munkin". Muinaisten peruskoululaisten logiikka olisi riittänyt tuollaisen ongelman omaehtoiseen ratkaisemiseen.Nykynuorten ei, koska enää ei osata soveltaa opittua tietoa, sikäli kun edes on opittu mitään.

Lukiokaupungissani oli yleinen tieto, että siellä oli eräs peruskoulu, josta sai helpolla hyvän päättötodistuksen. Kai se oli jollain tapaa sille koululle eduksi tai mielihyväksi, että heiltä pääsee niin kovin moni jatkamaan tuohon lukioon! Ehkä ilmiö on yleistynyt. Ei haluta olla se paskakoulu, vaan koulu, josta oppilaat pääsee hyviin paikkoihin.

Olen huomannut että riippuu valtavasti myös opettajasta.

Esikoiseni keskiarvo ysin päättötodistuksessa oli 9,4 ja siihen sai kyllä tehdä töitä.

Mutta esim. matematiikassa kurssien keskiarvo oli niin; että yhtä jaksoa lukuun ottamatta kaikki oli kymppejä (yksi jakso 9) ja odotettiin ehkä sitä kymppiä, mutta opettaja antoi sitten sen ysin. Kun lukion keskiarvoraja nousi siihen 9,42:een, niin kyllähän se hetken otti päähän, mutta onneksi lopulta se 2. sijalla ollut IB lukio tuntuikin lopulta mieluisemmalta.

Jostain muusta aineesta, kuten vaikka ruotsista sai helposti kympin vaikka ei edes opiskellut sitä 7. luokalla vaan aloitti vasta kasilla.

Ja aina vain ihanammaksi menee: kävin taannoin vierailemassa koulussa, jossa ei ollut lainkaan perinteisiä luokkatiloja ja oppilaat lojuivat säkkituoleilla kuka missäkin.

LOLOLOL, kyllä tulee vielä olemaan karua jälki.

Olen huomannut että riippuu valtavasti myös opettajasta.

Esikoiseni keskiarvo ysin päättötodistuksessa oli 9,4 ja siihen sai kyllä tehdä töitä.

Mutta esim. matematiikassa kurssien keskiarvo oli niin; että yhtä jaksoa lukuun ottamatta kaikki oli kymppejä (yksi jakso 9) ja odotettiin ehkä sitä kymppiä, mutta opettaja antoi sitten sen ysin. Kun lukion keskiarvoraja nousi siihen 9,42:een, niin kyllähän se hetken otti päähän, mutta onneksi lopulta se 2. sijalla ollut IB lukio tuntuikin lopulta mieluisemmalta.

Jostain muusta aineesta, kuten vaikka ruotsista sai helposti kympin vaikka ei edes opiskellut sitä 7. luokalla vaan aloitti vasta kasilla.