Lue keskustelun säännöt.
Tuloeroista ja köyhyydestä
16.09.2017 |
Paljon on tarinoita leipäjonoista ja tyhjistä jääkaapista. Itse rupesin miettimään, miten hyvä elintaso meillä kaikilla on verrattuna menneisyyteen. En jaksa luetella edes kaikkia etuisuuksia, joita ihminen valtiolta ja kunnalta saa elämänsä aikana, lähtien neuvolakäynneistä, peruskouluun, kirjastoon, julkiseen liikenteeseen ja terveydenhoitoon. Olemme terveempiä kuin koskaan: tehokkaita lääkkeitä on saatavilla ja terveyskeskuksia , neuvoloita ja hammashoitoa on ympäri Suomen. Lapsikuolleisuus on erittäin pieni. Tosiasiassa elintasomme on noussut sotien jälkeen valtavasti. Nykyisin kaupungin vuokrakämpässä asuva on luksusasuja verrattuna 1950-luvun murjuihin kaupungeissa. En vähättele köyhyyttä ja puutetta: tärkeää olisi ennaltaehkäistä sukupolvien yli jatkuvaa puutetta ja köyhyyttä sekä henkisesti että aineellisesti. Yhteiskunnan on tuettava mutta myös henkilöillä itsellän on suuri vastuu, mihin elämänsä käyttää.
Kommentit (79)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotkut jauhavat kouluttautumisesta?
Töitä ei ole niin paljon kuin olisi työntekijöitä. Ei siihen kouluttautuminen auta. Kyse on tietoisesta rakenteellisesta valinnasta, jolla pidetään kansa nöyränä ja työhaluisena.Hanki koulusta ilmaiseksi osaamista ja perusta firma. Mitään lasikattoa ei ole, vain saamattomuutesi on rajana.
Ehdotatko samaa raihnaiselle 85-vuotiaalle takuueläkeläiselle, joka ei enää näe kunnolla, ei osaa nettiä eikä kännykkää käyttää?
Tuolle takuueläkeläiselle ehdottaisin samaa kun kotiäidille, joka valittaa pienestä eläkkeestään: opeta lapsesi tekemään toisenlaisia valintoja. Kerro heille, että eläke maksetaan tulojen mukaan, ja ilman tuloja ei tule eläkettä. Sekään ei ole varakkaiden koulutettujen syytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin. Hyvinvointi on lisääntynyt ja elintaso noussut verrattuna johonkin 50-100 vuoden takaiseen, mutta kaikesta kehityksestä huolimatta hyvinvointi jakaantuu koko ajan epätasaisemmin (eli tuloerojen kasvu kiihtyy). Tarkoittaako ap siis, että entistä harvempi on tulevaisuudessa ansainnut sen hyvinvoinnin, minkä teknologinen kehitys mahdollistaa? Koska siihenhän nykyinen kehitys johtaa, jos asialle ei tehdä mitään.
Tuntuu monella kokonaisvaltainen ymmärrys asioista puuttuvan, kun aletaan vertaamaan nykyköyhän elinoloja johonkin sotien jälkeiseen aikaan tai keskiaikaan.
Kyllä se olet sinä jolta ymmärrys puuttuu. Tässä sinulle Suomen vasemmistolaisimman ekonomistin näkemys väittämästäsi tuloerojen kasvusta Suomessa, tuorein mitä löysin:
kasvushttp://www.iltalehti.fi/uutiset/2016110322560028_uu.shtmlta
Vierailija kirjoitti:
Suomessa, jossa koulutus on ilmaista, köyhyys on valinta.
Tämä väittämä perustuu virheelliselle ajatukselle siitä että kaikilla on tasavertaiset lähtökohdat. Ei todellakaan ole. Kaikilla on teoriassa samat mahdollisuudet, mutta lähtökohdat määrittävät pystyykö niitä mahdollisuuksia hyödyntämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Hyvinvointi on lisääntynyt ja elintaso noussut verrattuna johonkin 50-100 vuoden takaiseen, mutta kaikesta kehityksestä huolimatta hyvinvointi jakaantuu koko ajan epätasaisemmin (eli tuloerojen kasvu kiihtyy). Tarkoittaako ap siis, että entistä harvempi on tulevaisuudessa ansainnut sen hyvinvoinnin, minkä teknologinen kehitys mahdollistaa? Koska siihenhän nykyinen kehitys johtaa, jos asialle ei tehdä mitään.
Tuntuu monella kokonaisvaltainen ymmärrys asioista puuttuvan, kun aletaan vertaamaan nykyköyhän elinoloja johonkin sotien jälkeiseen aikaan tai keskiaikaan.
Mitenköhän ne tuloerot... vaikea hahmottaa, että ne olisivat nyt isommat kuin sata vuotta sitten?
Ennen Suomessakin oli kartanoja joilla oli tuhansia hehtaareja maata, hevostallien ovennupitkin oli käsin veistettyjä. KELLÄÄN ei ole nykyään käsin veistettyjä ovennuppeja autotallin ovissa. Eikä edes niiden kartanoiden kokoisia kämppiä. Varsinaisia palvelijoitakaan tuskin on kellään.
Joo mutta ennen maailma oli lopulta tasa-arvoisempi: rikkaan lapsi kuoli keuhkokuumeeseen tai verenmyrkytykseen siinä missä köyhänkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotkut jauhavat kouluttautumisesta?
Töitä ei ole niin paljon kuin olisi työntekijöitä. Ei siihen kouluttautuminen auta. Kyse on tietoisesta rakenteellisesta valinnasta, jolla pidetään kansa nöyränä ja työhaluisena.Tuo asenne ja ajatusmaailma, aivopesun tulos, pitää ihmisen köyhänä. Töitä on vaan ei kelpaa kun sossusta saa enemmän rahaa tekemättä mitään.
Tietoinen valinta on himassa, esson baarissa ja korvien välissä.
Kerropa tuo sille tohtorille, joka tekee pätkätöitä työttömyysjaksojen välissä, tai sille DI:lle joka sai yt-neuvottelujen jälkeen kenkää eikä ole enää työllistynyt, koska on jo viisikymppinen.
Joskus sitä toivoisi, että elämä potkisi päähän ainoastaan niitä, jotka sen ansaitsevat, eikä sattumanvaraisesti ketä tahansa.
Olen itse tehnyt pätkätöitä työttömyysjaksojen välissä. Valintani, olisin voinut olla tekemättä ja nostaa ansiosidonnaista koko ajan.
Sain itse elämäni parhaan työpaikan 51-vuotiaana joten tuohonkaan nyt en osaa voivotella. Nämä pätkätyöt usein johtaa eteenpäin.
Akateeminen työttömyys on osittain totta, suurilta osin vääriä valintoja koulutuksessa ja niskojen nakkeluja aloitustason töille.
Jos olet perhosten sukuelimien tutkina, et voi olettaa saavasi koulutustasi vastaavaa työtä saman kylän yliopistosta. Sitten mennään kauemmas, tai otetaan vastaan jotain muuta duunia.
Missä on yksilön vastuu omista valinnoistaan nykymaailmassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotkut jauhavat kouluttautumisesta?
Töitä ei ole niin paljon kuin olisi työntekijöitä. Ei siihen kouluttautuminen auta. Kyse on tietoisesta rakenteellisesta valinnasta, jolla pidetään kansa nöyränä ja työhaluisena.Tuo asenne ja ajatusmaailma, aivopesun tulos, pitää ihmisen köyhänä. Töitä on vaan ei kelpaa kun sossusta saa enemmän rahaa tekemättä mitään.
Tietoinen valinta on himassa, esson baarissa ja korvien välissä.
Kerropa tuo sille tohtorille, joka tekee pätkätöitä työttömyysjaksojen välissä, tai sille DI:lle joka sai yt-neuvottelujen jälkeen kenkää eikä ole enää työllistynyt, koska on jo viisikymppinen.
Joskus sitä toivoisi, että elämä potkisi päähän ainoastaan niitä, jotka sen ansaitsevat, eikä sattumanvaraisesti ketä tahansa.
Niinpä!! Mutta mitä siitä kun "keskiverrosti menee hyvin"...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotkut jauhavat kouluttautumisesta?
Töitä ei ole niin paljon kuin olisi työntekijöitä. Ei siihen kouluttautuminen auta. Kyse on tietoisesta rakenteellisesta valinnasta, jolla pidetään kansa nöyränä ja työhaluisena.Hanki koulusta ilmaiseksi osaamista ja perusta firma. Mitään lasikattoa ei ole, vain saamattomuutesi on rajana.
Kehotan sinua kouluttautumaan. Aloita vaikka jonkin kansalaisopiston kansantaloustieteen peruskurssilla.
Mistä sitä työtä syntyisi sen enempää sille perustamalleni firmalle kuin mitä sitä on tarjolla markkinoilla ilman firmaani? Osakeyhtiö ei itsessään luo työtä - kyseessä ei ole ikiliikkuja, vaan sekin tarvitsee toimeksiantoja ulkopuoleltaan.
Kiitos ammattiliiton jyrien ja liian kireiden työehtosopimusten, työllistäminen on yritykselle valtava riski. Perusta firma ja myy osaamistasi sitä kautta. Maksat sitten itse sivukulusi ja verosi, yritys ei kanna riskiä ja voi käyttää sinua tarvittaessa, sitoumatta palkanmaksuun silloinkin kun töitä ei ole.
Miksi jonkun toisen pitäisi keksiä sulle duunia? Keksi itse.
Nämä on näitä EK:n valituslauluja. Valetta kaikki. Suomessa on irtisanominen erittäin helppoa ja halpaa verrattuna moniin muihin Euromaihin! Siksi esim. Nokian irtisanomiset kohdistettiin Suomeen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotkut jauhavat kouluttautumisesta?
Töitä ei ole niin paljon kuin olisi työntekijöitä. Ei siihen kouluttautuminen auta. Kyse on tietoisesta rakenteellisesta valinnasta, jolla pidetään kansa nöyränä ja työhaluisena.Tuo asenne ja ajatusmaailma, aivopesun tulos, pitää ihmisen köyhänä. Töitä on vaan ei kelpaa kun sossusta saa enemmän rahaa tekemättä mitään.
Tietoinen valinta on himassa, esson baarissa ja korvien välissä.
Paskat. Mitä työtä sinulla on tarjota ja missä? Maksatko palkkaa niin paljon että minulla on varaa matkustaa sinne, tai sitten asua siellä jos pidemmäksi aikaa hommia on?
Päivänselvää on, että matkustetaan sinne missä on töitä. Montaako duunia oot hakenut kauempaa? Mikset mennyt, minsei ottaneet, mikset hakenut?
onko varakkaiden syy, että asut paikassa jossa ei ole töitä?
Mikä tämä juttu on, että valtava määrä ihmisiä ihan vapaaehtoisesti elää kelan ja sossun tuilla? Itse en tunne ainuttakaan, vaikka tunnenkin tuilla eläviä, he ovat kaikki sitä vastentahtoisesti ja pakosti, koska haluavat kuitenkin pienipalkkaisuudestaan, työttömyydestään, sairaudestaan tai vanhuudestaan huolimatta pysyä hengissä (niillä rahoilla saa oikeasti taiteilla, että riittää perusasioihin edes).
En epäile, etteikö huvikseen tuilla eläjiäkin olisi olemassa, mutta on ihan kohtuutonta niputtaa kaikki loisiksi, varsinkin kun asumis- ja toimeentulotukea joutuu hakemaan yhä useampi työssäkäyväkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotkut jauhavat kouluttautumisesta?
Töitä ei ole niin paljon kuin olisi työntekijöitä. Ei siihen kouluttautuminen auta. Kyse on tietoisesta rakenteellisesta valinnasta, jolla pidetään kansa nöyränä ja työhaluisena.Tuo asenne ja ajatusmaailma, aivopesun tulos, pitää ihmisen köyhänä. Töitä on vaan ei kelpaa kun sossusta saa enemmän rahaa tekemättä mitään.
Tietoinen valinta on himassa, esson baarissa ja korvien välissä.
Kerropa tuo sille tohtorille, joka tekee pätkätöitä työttömyysjaksojen välissä, tai sille DI:lle joka sai yt-neuvottelujen jälkeen kenkää eikä ole enää työllistynyt, koska on jo viisikymppinen.
Joskus sitä toivoisi, että elämä potkisi päähän ainoastaan niitä, jotka sen ansaitsevat, eikä sattumanvaraisesti ketä tahansa.
Olen itse tehnyt pätkätöitä työttömyysjaksojen välissä. Valintani, olisin voinut olla tekemättä ja nostaa ansiosidonnaista koko ajan.
Sain itse elämäni parhaan työpaikan 51-vuotiaana joten tuohonkaan nyt en osaa voivotella. Nämä pätkätyöt usein johtaa eteenpäin.
Akateeminen työttömyys on osittain totta, suurilta osin vääriä valintoja koulutuksessa ja niskojen nakkeluja aloitustason töille.
Jos olet perhosten sukuelimien tutkina, et voi olettaa saavasi koulutustasi vastaavaa työtä saman kylän yliopistosta. Sitten mennään kauemmas, tai otetaan vastaan jotain muuta duunia.
Missä on yksilön vastuu omista valinnoistaan nykymaailmassa?
Tajuat kai, että olet tilastollinen harvinaisuus? 51-vuotiaana erittäin harva saa enää vakipaikkaa. Suomessa ikäsyrjintä on tutkittu tosiasia.
Heittosi tutkijoista on asiaton ja asiantuntematon. Nykyiset keski-ikäiset tohtorit ovat tehneet koulutusvalintansa +15 vuotta sitten. Heitä ei voi syyllistää siitä, etteivät he nähneet tulevaisuuteen. Akateemisten työtilanne on huonontunut nopeasti kaikkialla. Eikä keski-ikäinen ole varsinkaan työttömyyden jälkeen enää kuuminta hottia missään, vaikka pystyisikin lähtemään.
Varsinkaan Suomessa ei osata hyödyntää tohtorien osaamista. Jokainen tohtorihan on periaatteessa keksijän kaltainen erikoisasiantuntija. Suomessa arvostetaan vain välitöntä rahallista hyötyä kuten kehitysmaissa. Siksi meillä ei ole taloudellista kasvua luvassa jatkossakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemme terveempiä kuin koskaan: tehokkaita lääkkeitä on saatavilla ja terveyskeskuksia , neuvoloita ja hammashoitoa on ympäri Suomen.
Tämä valitettavasti on muuttumassa. Kaikilla ei enää ole rahaa ostaa heille määrättyjä lääkkeitä, terveydenhuolto suosii varakkaita, eikä hammastarkastuksiin ainakaan entisessä kotikunnassani päässyt ennen kuin oli kunnolla vikaa hampaissa jo.
Ja tämä on rikkaiden syytä tai tuloeroista johtuvaa?
Mä olen hyvätuloinen enkä ole eläessäni koskaan päässyt kunnalliseen hammaslääkäriin. Työtön kaveri käy samalla yksityisellä kunnan maksamana. Mä siis maksan molempien hammaslääkärin.Muuttumassa on se, ettei ihmiset enää itse tee mitään vaan yhteiskunnan velvollisuus on huolehtia, maksaa ja hoitaa. Meillä ei ole varaa tähän enää. Jos neljännes 18-25-vuotiaista miehistä voi olla tekemättä yhtään mitään, kenen syy se on ja mihin se sun mielestä johtaa, että edes mahdollisuus tuohon on?
Onko heidän tulevaisuutensa kirkas vai huurteinen, jos tuo täydellinen syrjäytyminen yhteiskunnasta mahdollistetaan maksamalla syrjäytymisestä "palkkaa" kuten nyt tehdään?
Pahimillaan siitä seuraa ei kirkas eikä huurteinen vaan verinen tulevaisuus, kaikille. Turvallisempaa yhteiskunnalle on maksaa joutilaille sen verran, että edes se huurteinen tulevaisuus on mahdollinen. Jos ei toimeentuloa nimittäin muualta löydä niin sen ottaa varkain ja väkivallalla.
Tunnen itse noita sinun joutilaita nuoria miehiäsi, enin osa olisi erittäin työhaluista, jos töitä vain olisi.
Enpä tiedä, olemmeko enää mitään sellaista yhtenäistä kokonaisuutta, josta voi sanoa "me" - kuten sinäkin sanot, "meille". Jos teillä hyvinvoivilla ei ole enää varaa maksaa joutilaille nuorille miehille, niin varautukaa maksamaan vartiointiliikkeille sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotkut jauhavat kouluttautumisesta?
Töitä ei ole niin paljon kuin olisi työntekijöitä. Ei siihen kouluttautuminen auta. Kyse on tietoisesta rakenteellisesta valinnasta, jolla pidetään kansa nöyränä ja työhaluisena.Tuo asenne ja ajatusmaailma, aivopesun tulos, pitää ihmisen köyhänä. Töitä on vaan ei kelpaa kun sossusta saa enemmän rahaa tekemättä mitään.
Tietoinen valinta on himassa, esson baarissa ja korvien välissä.
Kerropa tuo sille tohtorille, joka tekee pätkätöitä työttömyysjaksojen välissä, tai sille DI:lle joka sai yt-neuvottelujen jälkeen kenkää eikä ole enää työllistynyt, koska on jo viisikymppinen.
Joskus sitä toivoisi, että elämä potkisi päähän ainoastaan niitä, jotka sen ansaitsevat, eikä sattumanvaraisesti ketä tahansa.
Olen itse tehnyt pätkätöitä työttömyysjaksojen välissä. Valintani, olisin voinut olla tekemättä ja nostaa ansiosidonnaista koko ajan.
Sain itse elämäni parhaan työpaikan 51-vuotiaana joten tuohonkaan nyt en osaa voivotella. Nämä pätkätyöt usein johtaa eteenpäin.
Akateeminen työttömyys on osittain totta, suurilta osin vääriä valintoja koulutuksessa ja niskojen nakkeluja aloitustason töille.
Jos olet perhosten sukuelimien tutkina, et voi olettaa saavasi koulutustasi vastaavaa työtä saman kylän yliopistosta. Sitten mennään kauemmas, tai otetaan vastaan jotain muuta duunia.
Missä on yksilön vastuu omista valinnoistaan nykymaailmassa?
Eli kun sinulla on asiat sujuneet hyvin, on se muiden kohdalla tyhmyyttä ja laiskuutta ja ylpeyttä että heillä ei ole sujunut yhtä hyvin. Ihmisillä on tapana lukea pelkkä hyvä tuuri ja sattumakin omaksi ansioksi, mikä joskus häiritsee pahasti realiteettien ymmärtämistä. Tuo em. tohtori oli tietysti joku marginaalitutkimuksen tekijä ja di loikoillut ansiosidonnaisella ilman työhaluja, vaikka mistään sellaisesta ei ollut mainittu.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse tehnyt pätkätöitä työttömyysjaksojen välissä. Valintani, olisin voinut olla tekemättä ja nostaa ansiosidonnaista koko ajan.
Sain itse elämäni parhaan työpaikan 51-vuotiaana joten tuohonkaan nyt en osaa voivotella. Nämä pätkätyöt usein johtaa eteenpäin.
Akateeminen työttömyys on osittain totta, suurilta osin vääriä valintoja koulutuksessa ja niskojen nakkeluja aloitustason töille.
Jos olet perhosten sukuelimien tutkina, et voi olettaa saavasi koulutustasi vastaavaa työtä saman kylän yliopistosta. Sitten mennään kauemmas, tai otetaan vastaan jotain muuta duunia.
Missä on yksilön vastuu omista valinnoistaan nykymaailmassa?
Jaa, no minä 54-vuotias akateeminen työtön en todellakaan ole nakellut niskojani aloitustason pätkätöille. Ja ottaisin sellaisen edelleen vastaan, kun vain pääsisin.
Omat koulutusvalintani valitettavasti tein ennen nykymaailmaa, 80-luvulla. Mistä ihmeen kristallipallosta minun silloin lukiolaisena olisi pitänyt osata tulevaisuus nähdä järkevämpiä valintoja tehdäkseni, kun koko ympäristö kertoi, että kunhan opiskelee niin saa töitä, eikä edes niin väliä mitä opiskelee? Eikä kukaan sanonut, ettei opinnoilla väliä ole, vaan verkostoitumistaidoilla. Että kannattaa mieluummin viettää iltaa osakunnassa ja ainejärjestössä kuin päntätä huomiseen tenttiin? Tai mistä olisin nähnyt, että yksi harvoista aloista joilla nyt on työvoimapulaa, on puheterapeutit eikä suinkaan tietojenkäsittely, kuten silloin uskottiin?
Opinnoilla on väliä vain niihin tehtäviin joihin vaaditaan muodollinen pätevyys, eli pieneen vähemmistöön kaikista töistä. Erinomaisia opiskelutodistuksiani ei ole työhaastatteluissa kyselty, silloin kun olen sellaiseen asti onnistunut pääsemään. Enemmän merkitystä on sillä, mitä olet aiemmissa töissä tehnyt ja kaikkein eniten sillä, että sinulla on rekrytoivassa firmassa joku kaveri, joka voi sinua suositella.
Niin ja en ole perhosten sukuelinten tutkija, vaikka myönnän että muutamia muita vähintään yhtä eksoottisia opintoja on tullut suoritettua. Eniten olen kuitenkin opiskellut tietojenkäsittelyä, eli, kuten nykyään sanotaan, it-alaa, ja siltä on työkokemuskin. Matemattiikkaa löytyisi kanssa. Mutta eipä työnantajia kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Hyvinvointi on lisääntynyt ja elintaso noussut verrattuna johonkin 50-100 vuoden takaiseen, mutta kaikesta kehityksestä huolimatta hyvinvointi jakaantuu koko ajan epätasaisemmin (eli tuloerojen kasvu kiihtyy). Tarkoittaako ap siis, että entistä harvempi on tulevaisuudessa ansainnut sen hyvinvoinnin, minkä teknologinen kehitys mahdollistaa? Koska siihenhän nykyinen kehitys johtaa, jos asialle ei tehdä mitään.
Tuntuu monella kokonaisvaltainen ymmärrys asioista puuttuvan, kun aletaan vertaamaan nykyköyhän elinoloja johonkin sotien jälkeiseen aikaan tai keskiaikaan.
Mitenköhän ne tuloerot... vaikea hahmottaa, että ne olisivat nyt isommat kuin sata vuotta sitten?
Ennen Suomessakin oli kartanoja joilla oli tuhansia hehtaareja maata, hevostallien ovennupitkin oli käsin veistettyjä. KELLÄÄN ei ole nykyään käsin veistettyjä ovennuppeja autotallin ovissa. Eikä edes niiden kartanoiden kokoisia kämppiä. Varsinaisia palvelijoitakaan tuskin on kellään.
Meillä on autotallinovessa käsinveistetyt ovennupit, kodissa asuinpinta-alaa vähän yli 500 neliötä ja vähän yli 1000 ha maata. Eikö olekin hassua, vaikka sinun mielestäsi ei kellään voi olla näin Suomessa nykypäivänä. Kaiken lisäksi minä olen töissä parjatulla julkisella sektorilla eli sairaanhoitaja!
Nykyään on erittäin huono asia se että jos koulutus ei työllistä tai joutuu esim yt-neuvotteluissa pois, ei ole enää helppoa päästä toiseen koulutukseen koska pidetään liian vanhana. Tämä näkyy siinä että nykyään korkeakouluissa esim. Suositaan juuri lukion päättäneitä. Kuvaavaa oli kun jossain jutussa aiempien vuosien ylioppilaita sanottiin "edellisten vuosien jätteiksi" :( jo vähän alle 30-vuotiaita pidetään "vanhoina" koulutukseen.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa, jossa koulutus on ilmaista, köyhyys on valinta.
Suomessa koulutus ei pelasta köyhyydeltä.
Sitten on paljon köyhiä eläkeläisiä, joiden nuoruudessa likikään kaikki koulutus ei ollut ilmaista.
Ja jonkun ne heikosti palkatutkin duunit on tehtävä. Ne joissa palkan lisäksi joutuu hakemaan toimeentulotukea.
Minä en tunne että minulla on mitään yhteistä näiden "köyhyys on valinta" -sloganin hokijoiden kanssa, niin kuin suomalaisia ovatkin. Ei mitään tarvetta puolustaa heitä esim. jonkin aseellisen konfliktin aikana.
Vierailija kirjoitti:
Ennen Suomessakin oli kartanoja joilla oli tuhansia hehtaareja maata, hevostallien ovennupitkin oli käsin veistettyjä. KELLÄÄN ei ole nykyään käsin veistettyjä ovennuppeja autotallin ovissa. Eikä edes niiden kartanoiden kokoisia kämppiä. Varsinaisia palvelijoitakaan tuskin on kellään.
Minulla olisi kyllä näin työttömänä aikaa veistellä ovennupit, vaan eipä ole sitä autotallia, eikä kyllä autoakaan. Ostatko nupit jos veistän?
Kartanon kokoinen kämppä ei ollut omistajan yksityiskäytössä, vaan siellä asuivat ne palvelijat myös. Eihän siinä palvelijan duunissa muuta ongelmaa, mutta esim. perheen perustamista pidettiin epäsuotavana. Palvelijan piti olla koko ajan isäntäväkensä käytettävissä, mikään äitiysloma tms. humputus ei tullut kuuloonkaan.
Eihän siinä sinänsä mitään vikaa jos joku on rikas kuin entisaikojen kartanonherra, kunhan sitten jakaa rikkauttaan palkkaamalla työväkeä ja ostamalla ne nupit. Tietysti mielellään niin, että palkatun väen olot ovat säälliset, eikä esim. tuota lisääntymiskieltoa. Ennen vanhaan oli myös äveriäitä tehtaanpatruunoita, jotka rakennuttivat työväelleen tehtaan viereen asunnot, koulut, kaupat, kirkokin. Kouluttivat väen itse, ja kun itse olivat kouluttamisesta joutuneet maksamaan niin eivät ihan helpolla potkineet pois. Kyllä tuollainen systeemi kelpaisi nytkin.
Elämä oli suhteellisen siedettävää 50-60 -luvuilla, mutta lähipiirissä velloi katkeruus, jota aina purettiin meihin silloisiin lapsiin. Työn tekeminen oli keino, jolla päteä. Ihme vain, että aikaa riitti kälätykseen.
Itse vanhuksena sanon, nykyaikana on vieläkin vaikeampaa kuin meillä 50-luvun lopulla syntyneillä.
Nuoruus ei ole koskaan helppoa, ihannoitavaa aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Varsinkaan Suomessa ei osata hyödyntää tohtorien osaamista. Jokainen tohtorihan on periaatteessa keksijän kaltainen erikoisasiantuntija. Suomessa arvostetaan vain välitöntä rahallista hyötyä kuten kehitysmaissa. Siksi meillä ei ole taloudellista kasvua luvassa jatkossakaan.
Tämä on kyllä niin totta. Firmat eivät ensinnäkään halua investoida tuotekehitykseen, vaan mieluummin keskittyvät jakamaan osinkoja ja kasvattamaan kannattavuutta irtisanomisin. Ja missä tuotekehitystä tapahtuu niin erittäin suppeasti nähdään se, kuka sitä voisi tehdä. Dippainssi pitäisi olla, sitä koulutetumpi tekniikan tohtori vielä ehkä menee, mutta muiden alojen asiantuntijat - ei käy. Mitkään hömppähumanistit nyt varsinkaan.
Kuvaavaa elinkeinoelämämme asenteelle oli pääministerin taannoinen lohkaisu kaiken maailman dosenteista.
Suomen talouden yksi ongelma on se, että vientituotteista niin suuri osa on investointihyödykkeitä, eli juuri sitä mitä inssi voi kehittää. Kun lama ulkomailla iskee teollisuuteen, niiden kysyntä tyssää heti. Kulutuskysyntä vielä vetäisi, mutta eipä meillä ole kehitetty paljon mitään mitä viedä kuluttajille. Jossain Ruotsissa tilanne on ihan toinen, ja talous siksikin Suomea vakaampi.
Kerropa tuo sille tohtorille, joka tekee pätkätöitä työttömyysjaksojen välissä, tai sille DI:lle joka sai yt-neuvottelujen jälkeen kenkää eikä ole enää työllistynyt, koska on jo viisikymppinen.
Joskus sitä toivoisi, että elämä potkisi päähän ainoastaan niitä, jotka sen ansaitsevat, eikä sattumanvaraisesti ketä tahansa.