Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Tuloeroista ja köyhyydestä

Vierailija
16.09.2017 |

Paljon on tarinoita leipäjonoista ja tyhjistä jääkaapista. Itse rupesin miettimään, miten hyvä elintaso meillä kaikilla on verrattuna menneisyyteen. En jaksa luetella edes kaikkia etuisuuksia, joita ihminen valtiolta ja kunnalta saa elämänsä aikana, lähtien neuvolakäynneistä, peruskouluun, kirjastoon, julkiseen liikenteeseen ja terveydenhoitoon. Olemme terveempiä kuin koskaan: tehokkaita lääkkeitä on saatavilla ja terveyskeskuksia , neuvoloita ja hammashoitoa on ympäri Suomen. Lapsikuolleisuus on erittäin pieni. Tosiasiassa elintasomme on noussut sotien jälkeen valtavasti. Nykyisin kaupungin vuokrakämpässä asuva on luksusasuja verrattuna 1950-luvun murjuihin kaupungeissa. En vähättele köyhyyttä ja puutetta: tärkeää olisi ennaltaehkäistä sukupolvien yli jatkuvaa puutetta ja köyhyyttä sekä henkisesti että aineellisesti. Yhteiskunnan on tuettava mutta myös henkilöillä itsellän on suuri vastuu, mihin elämänsä käyttää.

Kommentit (79)

Vierailija
21/79 |
16.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Niin. Hyvinvointi on lisääntynyt ja elintaso noussut verrattuna johonkin 50-100 vuoden takaiseen, mutta kaikesta kehityksestä huolimatta hyvinvointi jakaantuu koko ajan epätasaisemmin (eli tuloerojen kasvu kiihtyy). Tarkoittaako ap siis, että entistä harvempi on tulevaisuudessa ansainnut sen hyvinvoinnin, minkä teknologinen kehitys mahdollistaa? Koska siihenhän nykyinen kehitys johtaa, jos asialle ei tehdä mitään.

Tuntuu monella kokonaisvaltainen ymmärrys asioista puuttuvan, kun aletaan vertaamaan nykyköyhän elinoloja johonkin sotien jälkeiseen aikaan tai keskiaikaan.

Mitenköhän ne tuloerot... vaikea hahmottaa, että ne olisivat nyt isommat kuin sata vuotta sitten?

Ennen Suomessakin oli kartanoja joilla oli tuhansia hehtaareja maata, hevostallien ovennupitkin oli käsin veistettyjä. KELLÄÄN ei ole nykyään käsin veistettyjä ovennuppeja autotallin ovissa. Eikä edes niiden kartanoiden kokoisia kämppiä. Varsinaisia palvelijoitakaan tuskin on kellään.

Vierailija
22/79 |
16.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi jotkut jauhavat kouluttautumisesta?

Töitä ei ole niin paljon kuin olisi työntekijöitä. Ei siihen kouluttautuminen auta. Kyse on tietoisesta rakenteellisesta valinnasta, jolla pidetään kansa nöyränä ja työhaluisena.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/79 |
16.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin. Hyvinvointi on lisääntynyt ja elintaso noussut verrattuna johonkin 50-100 vuoden takaiseen, mutta kaikesta kehityksestä huolimatta hyvinvointi jakaantuu koko ajan epätasaisemmin (eli tuloerojen kasvu kiihtyy). Tarkoittaako ap siis, että entistä harvempi on tulevaisuudessa ansainnut sen hyvinvoinnin, minkä teknologinen kehitys mahdollistaa? Koska siihenhän nykyinen kehitys johtaa, jos asialle ei tehdä mitään.

Tuntuu monella kokonaisvaltainen ymmärrys asioista puuttuvan, kun aletaan vertaamaan nykyköyhän elinoloja johonkin sotien jälkeiseen aikaan tai keskiaikaan.

Tuloerot Suomessa ovat nyt pienemmät kuin 100 - 50 vuotta sitten. Tuloerot eivät myöskään ole viimeisen 10 vuoden aikana juurikaan kasvaneet. Nykypäivän köyhyys ei ole enää absoluuttista köyhyyttä, vaan suhteellista. Suhteellista köyhyyttä ei voida poistaa ellei väkivalloin tehdä kaikkien elämästä yhtä kurjaa.

Miksi kaikkien elämästä pitäisi tehdä kurjaa, jotta suhteellinen köyhyys poistuisi? Eikö ennemminkin kannattaisi pyrkiä tekemään mahdollisimman monen elämästä mukavaa? Vai onko kuitenkin niin, että suhteellisen rikkauden ylläpitäminen vaatii sen, että osalla on kurjaa? Jos köyhät eivät jossain toisella puolella maailmaa lähes 24/7 töitä tehden hengissä pysyäkseen valmistaisi länsimaiselle hyvälle ihmiselle nykyajan elämää helpottavia vimpaimia, niin olisihan se ihan hirmu kurjaa. Ei voisi esim

tarkkailla unenlaatuaan aktiivisuusrannekkeesta ja rentoutua rankan työpäivän jälkeen 4k-telkkarin äärellä.

Kehitys kehittyy ja kohta on suomalaisetkin samaa halpatyövoimaa, koska tuloerot todellakin ovat kasvusuunnassa. Mutta tokihan se on oikein että on vaan suhteellista köyhyyttä ja kukaan ei näe nälkää ja vaatteetkin on päällä.

Vierailija
24/79 |
16.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa, jossa koulutus on ilmaista, köyhyys on valinta.

Et sitten ole tietoinen siitä, paljonko esim. lukion käyminen maksaa? Taidat olla hyvin toimeentulevasta perheestä?

Ni kerro sinä. Mitä maksaa lukion käyminen?

Vierailija
25/79 |
16.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin. Hyvinvointi on lisääntynyt ja elintaso noussut verrattuna johonkin 50-100 vuoden takaiseen, mutta kaikesta kehityksestä huolimatta hyvinvointi jakaantuu koko ajan epätasaisemmin (eli tuloerojen kasvu kiihtyy). Tarkoittaako ap siis, että entistä harvempi on tulevaisuudessa ansainnut sen hyvinvoinnin, minkä teknologinen kehitys mahdollistaa? Koska siihenhän nykyinen kehitys johtaa, jos asialle ei tehdä mitään.

Tuntuu monella kokonaisvaltainen ymmärrys asioista puuttuvan, kun aletaan vertaamaan nykyköyhän elinoloja johonkin sotien jälkeiseen aikaan tai keskiaikaan.

Tuloerot Suomessa ovat nyt pienemmät kuin 100 - 50 vuotta sitten. Tuloerot eivät myöskään ole viimeisen 10 vuoden aikana juurikaan kasvaneet. Nykypäivän köyhyys ei ole enää absoluuttista köyhyyttä, vaan suhteellista. Suhteellista köyhyyttä ei voida poistaa ellei väkivalloin tehdä kaikkien elämästä yhtä kurjaa.

Miksi kaikkien elämästä pitäisi tehdä kurjaa, jotta suhteellinen köyhyys poistuisi? Eikö ennemminkin kannattaisi pyrkiä tekemään mahdollisimman monen elämästä mukavaa? Vai onko kuitenkin niin, että suhteellisen rikkauden ylläpitäminen vaatii sen, että osalla on kurjaa? Jos köyhät eivät jossain toisella puolella maailmaa lähes 24/7 töitä tehden hengissä pysyäkseen valmistaisi länsimaiselle hyvälle ihmiselle nykyajan elämää helpottavia vimpaimia, niin olisihan se ihan hirmu kurjaa. Ei voisi esim

tarkkailla unenlaatuaan aktiivisuusrannekkeesta ja rentoutua rankan työpäivän jälkeen 4k-telkkarin äärellä.

Kehitys kehittyy ja kohta on suomalaisetkin samaa halpatyövoimaa, koska tuloerot todellakin ovat kasvusuunnassa. Mutta tokihan se on oikein että on vaan suhteellista köyhyyttä ja kukaan ei näe nälkää ja vaatteetkin on päällä.

Et taida ymmärtää suhteellisen köyhyyden käsitettä.

Vierailija
26/79 |
16.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi jotkut jauhavat kouluttautumisesta?

Töitä ei ole niin paljon kuin olisi työntekijöitä. Ei siihen kouluttautuminen auta. Kyse on tietoisesta rakenteellisesta valinnasta, jolla pidetään kansa nöyränä ja työhaluisena.

Hanki koulusta ilmaiseksi osaamista ja perusta firma. Mitään lasikattoa ei ole, vain saamattomuutesi on rajana.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/79 |
16.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin. Hyvinvointi on lisääntynyt ja elintaso noussut verrattuna johonkin 50-100 vuoden takaiseen, mutta kaikesta kehityksestä huolimatta hyvinvointi jakaantuu koko ajan epätasaisemmin (eli tuloerojen kasvu kiihtyy). Tarkoittaako ap siis, että entistä harvempi on tulevaisuudessa ansainnut sen hyvinvoinnin, minkä teknologinen kehitys mahdollistaa? Koska siihenhän nykyinen kehitys johtaa, jos asialle ei tehdä mitään.

Tuntuu monella kokonaisvaltainen ymmärrys asioista puuttuvan, kun aletaan vertaamaan nykyköyhän elinoloja johonkin sotien jälkeiseen aikaan tai keskiaikaan.

Mitenköhän ne tuloerot... vaikea hahmottaa, että ne olisivat nyt isommat kuin sata vuotta sitten?

Ennen Suomessakin oli kartanoja joilla oli tuhansia hehtaareja maata, hevostallien ovennupitkin oli käsin veistettyjä. KELLÄÄN ei ole nykyään käsin veistettyjä ovennuppeja autotallin ovissa. Eikä edes niiden kartanoiden kokoisia kämppiä. Varsinaisia palvelijoitakaan tuskin on kellään.

Ei kai kukaan ole väittänytkään, että tuloerot olisivat nykyään suuremmat kuin kuvailemasi aikana? Tilannehan on parantunut huomattavasti, mutta kun vertaa lähiaikoihin (ei sadan vuoden taakse), niin tuloerot ovat jälleen alkaneet kasvaa. Ja tämä on se ongelma: miksi haluamme suunnan takaisin samaan epätasa-arvoisuuteen mikä joskus muinoin vallitsi, vaikka meillä on nykypäivänä kaikki mahdollisuudet jatkaa kehitystä entistä tasa-arvoisempaan suuntaan?

Vierailija
28/79 |
16.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

 Olemme terveempiä kuin koskaan: tehokkaita lääkkeitä on saatavilla ja terveyskeskuksia , neuvoloita ja hammashoitoa on ympäri Suomen.

Tämä valitettavasti on muuttumassa. Kaikilla ei enää ole rahaa ostaa heille määrättyjä lääkkeitä, terveydenhuolto suosii varakkaita, eikä hammastarkastuksiin ainakaan entisessä kotikunnassani päässyt ennen kuin oli kunnolla vikaa hampaissa jo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/79 |
16.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin ap aloitus on täysin totta. Muttakun kaikki haluvat aina vaan parempaa ja enemmän, myös "köyhät".

Tiedän, että minut leimataan hulluksi, mutta miksi köyhässä perheessä pitää olla enemmän kuin yksi puhelin? Tai yksi tietokone?

Okei käytetyn puhelimen saa ilmaiseksi ja siihen kortti ilman puheaikaa...

Vierailija
30/79 |
16.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä tulee terveyden huoltoon, niin tämän päivän suomen huonoinkin terveydenhuolto on huippu luokkaa verrattuna vaikka 50 lukuun.

Toisekseen on aivan älytöntä, että esim. Pääkaupunkiseudulla, jossa asunnot ovat kalliita, asuu sellaisia ihmisiä, jotka eivät eläessään ole tehneet töitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/79 |
16.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Olemme terveempiä kuin koskaan: tehokkaita lääkkeitä on saatavilla ja terveyskeskuksia , neuvoloita ja hammashoitoa on ympäri Suomen.

Tämä valitettavasti on muuttumassa. Kaikilla ei enää ole rahaa ostaa heille määrättyjä lääkkeitä, terveydenhuolto suosii varakkaita, eikä hammastarkastuksiin ainakaan entisessä kotikunnassani päässyt ennen kuin oli kunnolla vikaa hampaissa jo.

Ja tämä on rikkaiden syytä tai tuloeroista johtuvaa?

Mä olen hyvätuloinen enkä ole eläessäni koskaan päässyt kunnalliseen hammaslääkäriin. Työtön kaveri käy samalla yksityisellä kunnan maksamana. Mä siis maksan molempien hammaslääkärin.

Muuttumassa on se, ettei ihmiset enää itse tee mitään vaan yhteiskunnan velvollisuus on huolehtia, maksaa ja hoitaa. Meillä ei ole varaa tähän enää. Jos neljännes 18-25-vuotiaista miehistä voi olla tekemättä yhtään mitään, kenen syy se on ja mihin se sun mielestä johtaa, että edes mahdollisuus tuohon on?

Onko heidän tulevaisuutensa kirkas vai huurteinen, jos tuo täydellinen syrjäytyminen yhteiskunnasta mahdollistetaan maksamalla syrjäytymisestä "palkkaa" kuten nyt tehdään?

Vierailija
32/79 |
16.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Niin. Hyvinvointi on lisääntynyt ja elintaso noussut verrattuna johonkin 50-100 vuoden takaiseen, mutta kaikesta kehityksestä huolimatta hyvinvointi jakaantuu koko ajan epätasaisemmin (eli tuloerojen kasvu kiihtyy). Tarkoittaako ap siis, että entistä harvempi on tulevaisuudessa ansainnut sen hyvinvoinnin, minkä teknologinen kehitys mahdollistaa? Koska siihenhän nykyinen kehitys johtaa, jos asialle ei tehdä mitään.

Tuntuu monella kokonaisvaltainen ymmärrys asioista puuttuvan, kun aletaan vertaamaan nykyköyhän elinoloja johonkin sotien jälkeiseen aikaan tai keskiaikaan.

Minkälainen elintaso suomalaisella ns. köyhällä oli vuonna 2008? Nimittäin jos elintasomme palautettaisiin vuoden 2008 tasolle, ei valtion tarvitsisi velkaantua yhtään. Tosiasia on se, että myös köyhien elintaso on noussut ihan viime vuosina hurjasti, ei siis tarvitse liioitella ja tuoda keskusteluun mitään sotien jälkeisiä vuosia saati keskiaikaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/79 |
16.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomessa on länsimaisittain keskimäärin alhainen elintaso lukuunottamatta parhaiten ansaitsevaa 10%. Suomalaiset ovat itse valinneet sosiaalidemokraattisen järjestelmän jossa yhteistä varallisuutta käytetään tehottomattomasti ja leväperäisesti.

Vierailija
34/79 |
16.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jotkut jauhavat kouluttautumisesta?

Töitä ei ole niin paljon kuin olisi työntekijöitä. Ei siihen kouluttautuminen auta. Kyse on tietoisesta rakenteellisesta valinnasta, jolla pidetään kansa nöyränä ja työhaluisena.

Hanki koulusta ilmaiseksi osaamista ja perusta firma. Mitään lasikattoa ei ole, vain saamattomuutesi on rajana.

Kehotan sinua kouluttautumaan. Aloita vaikka jonkin kansalaisopiston kansantaloustieteen peruskurssilla.

Mistä sitä työtä syntyisi sen enempää sille perustamalleni firmalle kuin mitä sitä on tarjolla markkinoilla ilman firmaani? Osakeyhtiö ei itsessään luo työtä - kyseessä ei ole ikiliikkuja, vaan sekin tarvitsee toimeksiantoja ulkopuoleltaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/79 |
16.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi jotkut jauhavat kouluttautumisesta?

Töitä ei ole niin paljon kuin olisi työntekijöitä. Ei siihen kouluttautuminen auta. Kyse on tietoisesta rakenteellisesta valinnasta, jolla pidetään kansa nöyränä ja työhaluisena.

Tuo asenne ja ajatusmaailma, aivopesun tulos, pitää ihmisen köyhänä. Töitä on vaan ei kelpaa kun sossusta saa enemmän rahaa tekemättä mitään.

Tietoinen valinta on himassa, esson baarissa ja korvien välissä.

Vierailija
36/79 |
16.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jotkut jauhavat kouluttautumisesta?

Töitä ei ole niin paljon kuin olisi työntekijöitä. Ei siihen kouluttautuminen auta. Kyse on tietoisesta rakenteellisesta valinnasta, jolla pidetään kansa nöyränä ja työhaluisena.

Hanki koulusta ilmaiseksi osaamista ja perusta firma. Mitään lasikattoa ei ole, vain saamattomuutesi on rajana.

Ehdotatko samaa raihnaiselle 85-vuotiaalle takuueläkeläiselle, joka ei enää näe kunnolla, ei osaa nettiä eikä kännykkää käyttää?

Vierailija
37/79 |
16.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jesse-armahtaa-luonto-ei kirjoitti:

Kaipa useimmat ovat samaa mieltä että elintassomme ja elämä yleensäkin on mukavempaa nyt, kuin mitä se oli vaikkapa itsenäisyyden kynnyksellä 100 vuotta sitten. Mieluummin otan nykytilanteen jossa nillitetään nettipalstoilla köyhyydestä ja julkkisten huumesekoiluista, kuin maailman jossa oli tavanomaista että joku lapsista menehtyi ennen aikuisikää.

Olemme sillä tavalla hassu laji, että emme vaikuta osaavan olla tyytyväisiä. Mainokset nostavat jatkuvasti esille asioita joita meidän tulisi haluta, ja uutisoidaan milloin minkäkin asian olevan terveydelle haitallista tai hyödyllistä. Hankalaahan tuon keskeltä on pysähtyä pohtimaan miten hyvin asiat ovatkaan. On toki traagisia kohtaloita ja surullisia tapahtumia, mutta kokonaisuutena olemme hyvässä tilanteessa.

Toivottavasti tulevaisuudessa asiat ovat vielä paremmin, ja voimme valittaa vieläkin vähäpätösimmistä asioista.

Ei se, että keskiverrosti menee hyvin, tarkoita sitä että kaikilla menee ja aihetta valittamiseen ei ole! On todella väärin, että hallitus leikkaa niiltä joilla ei ole juuri mitään ja antaa niille joilla, kuten jo itsekin totesit, on ihan tarpeeksi!!! Ei kukaan ole ylivertainen toisiinsa nähden vain sillä, että on käynyt muutaman vuoden enemmän koulua! Ja kun siihen vielä ihan todistetusti riittää keskimääräinen äo niin paremmuudesta ei tosiaan voida puhua, vain ja ainoastaan paremmista lähtökohdista ja/tai sinnikyydestä.

Vierailija
38/79 |
16.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eduskunnat ja erityyppiset etuliikkeet ovat täynnä mätäisiä loisia.

Siinä se kaikkien Suomen ongelmien syy. Pitäisi räjäyttää nurkat roskista puhtaaksi. Ei onnistu niin pitkään, kun heidän halvat valehtelunsa lasketaan rangaistuksetta läpi.

Vierailija
39/79 |
16.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jotkut jauhavat kouluttautumisesta?

Töitä ei ole niin paljon kuin olisi työntekijöitä. Ei siihen kouluttautuminen auta. Kyse on tietoisesta rakenteellisesta valinnasta, jolla pidetään kansa nöyränä ja työhaluisena.

Hanki koulusta ilmaiseksi osaamista ja perusta firma. Mitään lasikattoa ei ole, vain saamattomuutesi on rajana.

Kehotan sinua kouluttautumaan. Aloita vaikka jonkin kansalaisopiston kansantaloustieteen peruskurssilla.

Mistä sitä työtä syntyisi sen enempää sille perustamalleni firmalle kuin mitä sitä on tarjolla markkinoilla ilman firmaani? Osakeyhtiö ei itsessään luo työtä - kyseessä ei ole ikiliikkuja, vaan sekin tarvitsee toimeksiantoja ulkopuoleltaan.

Kiitos ammattiliiton jyrien ja liian kireiden työehtosopimusten, työllistäminen on yritykselle valtava riski. Perusta firma ja myy osaamistasi sitä kautta. Maksat sitten itse sivukulusi ja verosi, yritys ei kanna riskiä ja voi käyttää sinua tarvittaessa, sitoumatta palkanmaksuun silloinkin kun töitä ei ole.

Miksi jonkun toisen pitäisi keksiä sulle duunia? Keksi itse.

Vierailija
40/79 |
16.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jotkut jauhavat kouluttautumisesta?

Töitä ei ole niin paljon kuin olisi työntekijöitä. Ei siihen kouluttautuminen auta. Kyse on tietoisesta rakenteellisesta valinnasta, jolla pidetään kansa nöyränä ja työhaluisena.

Tuo asenne ja ajatusmaailma, aivopesun tulos, pitää ihmisen köyhänä. Töitä on vaan ei kelpaa kun sossusta saa enemmän rahaa tekemättä mitään.

Tietoinen valinta on himassa, esson baarissa ja korvien välissä.

Paskat. Mitä työtä sinulla on tarjota ja missä? Maksatko palkkaa niin paljon että minulla on varaa matkustaa sinne, tai sitten asua siellä jos pidemmäksi aikaa hommia on?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme yksi neljä