Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ärsyttää kun ihmiset kehuvat huumorintajunsa olevan musta mutta kun vähänkin rankempaa läppää ruvetaan heittämään niin kyseinen henkilö suuttuu/itkee
10.09.2017 |
Elämä on tehnyt minusta todella kyynisen, ja naurankin lähes kaikelle. Miten paha vain, niin nauran. Huumorillani ei ole rajoja. Tottakai hillitsen sitä kun täytyy, mutta jos mulle oikeasti joku tulee selittämään, että hänellä on musta huumorintaju ja sitten alkaa moralisoimaan jos kerron jonkun holokausti/kuollut vauva/tms vitsin niin mitä nyt oikeasti. En minä niitä nyt mitenkään joka paikassa viljele, mutta kaveriporukassa voi mennä homma todella mustaksi. En näe asiassa mitään pahaa kun emme ketään kuitenkaan vahingoita. En tietenkään ala myöskään mitään syöpävitsejä heittämään jos juuri jonkun läheinen on kuollut syöpään, mutta jos tulee kertomaan olevansa huumorintajultaan musta niin pitää valmistautua siihen että multa tulee tosi rajuakin juttua välillä.
Mulla on tosiaan läheisiä sukulaisia kuollut juuri syöpään ja pahoja asioita tapahtunut, mutta niin se elämä ihmistä muovaa. Esimerkiksi juuri holokausti ei minua hätkäytä.
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sä et voi tietää onko seurassa joku insestin uhri/sellaisen äiti/holokaustiselviytyjän lapsenlapsi tms. Siksi noi aiheet kannattaa vaan jättää rauhaan, jos haluaa olla huomaavainen.
Minähän olen koittanut selittää, että näitä vitsejä heitän lähinnä kaveriporukassa. Meillä on tiivis muutaman hengen seurue, jossa kaikki tiedetään toistemme syvimmätkin luurangot kaapeista. Kaikille nää vitsit on okei, kaikki niitä heittelee ja nauraa toisten vitseille. Ja sen olen myös useampaan kertaan sanonut, että en minä näitä heitä puolituttujen seurassa tai epäsopivissa tilanteissa. Löysää sitä kukkahattua nyt oikeasti.
AP
Miksi sitten aloituksessa valitat kun ihmiset loukkaantuvat vitseistäsi jos et niitä muille kerro?
Tässähän puhuin nimenomaan niistä ihmisistä, jotka kertovat omaavansa mustan huumorintajun, mutta sitten kun heille jonkun rajumman vitsin heittää niin he suuttuvat/itkevät/moralisoivat. En minä nyt kadulla vaan juokse huutelemassa "Mitä eroa on aknella ja katolisella papilla? Akne ei tule kuusivuotiaan naamalle" tai "Mikä on hauskempaa kuin holokausti? Ei mikään!" Onko se luetunymmärtäminen noin hukassa?
Kuule ap, tässä on nyt semmoinen tilanne että joku kertomasi asia ei pidä paikkaansa. Olet pahoittanut mielesi kun jotkut sanovat omaavansa mustan huumorintajun ja sitten suuttuvat vitseistäsi. Sitten kerrot kuitenkin että kerrot rankkoja vitsejäsi vain tiiviissä kaveriporukassa jossa kaikki ymmärtävät ja kaikkia naurattaa. Mutta sitten taas kuitenkin kyse oli niistä jotka kertovat omaavansa mustan huumorintajun eivätkä sitten naurakaan sun rankalle vitsille. Niin että ihan aiheellinen kysymys että miksi se sun tiivis kaveriporukka sulle suuttuu jos kerran kaikki ymmärtävät ja kaikkia naurattaa? Vai kerrotko sittenkin rankkoja vitsejäsi muillekin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotain vikaa on päässä, jos holokausti ei hätkäytä. Kyllä ihmisten lahtaamisen tulisi aina hätkäyttää.
Minusta niillä on päässä vikaa, jotka väittävät aineellisia todisteita ihmisten kaasutuksista olevan vaikka kuinka paljon, mutta eivät esitä niitä. Jos joku esittää jotakin, ne todistavat päinvastaisesta, mutta sitä nuo reppanat eivät ymmärrä. Vielä pahempaa: Tuossa vaiheessa silmänsä ja korvansa menevät kiinni ja lukkoon.
Alue: Aihe vapaa
Ei minuakaan hätkäytä, koska minä en elänyt siihen aikaan. Se on vain osa ikävää historiaa, kuten monet Suomessakin käydyt sodat.
Sen sijaan viimeaikaiset terrori-iskut hätkäyttää, kuten Turun naisteurastus, koska se tapahtuu lähellä.