Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ärsyttää kun ihmiset kehuvat huumorintajunsa olevan musta mutta kun vähänkin rankempaa läppää ruvetaan heittämään niin kyseinen henkilö suuttuu/itkee
10.09.2017 |
Elämä on tehnyt minusta todella kyynisen, ja naurankin lähes kaikelle. Miten paha vain, niin nauran. Huumorillani ei ole rajoja. Tottakai hillitsen sitä kun täytyy, mutta jos mulle oikeasti joku tulee selittämään, että hänellä on musta huumorintaju ja sitten alkaa moralisoimaan jos kerron jonkun holokausti/kuollut vauva/tms vitsin niin mitä nyt oikeasti. En minä niitä nyt mitenkään joka paikassa viljele, mutta kaveriporukassa voi mennä homma todella mustaksi. En näe asiassa mitään pahaa kun emme ketään kuitenkaan vahingoita. En tietenkään ala myöskään mitään syöpävitsejä heittämään jos juuri jonkun läheinen on kuollut syöpään, mutta jos tulee kertomaan olevansa huumorintajultaan musta niin pitää valmistautua siihen että multa tulee tosi rajuakin juttua välillä.
Mulla on tosiaan läheisiä sukulaisia kuollut juuri syöpään ja pahoja asioita tapahtunut, mutta niin se elämä ihmistä muovaa. Esimerkiksi juuri holokausti ei minua hätkäytä.
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun on vaikea nähdä, että ap voisi olla kovin "empaattinen kun kyseessä on oikea tilanne" ja silti sanoa, että holokausti ei paljon hätkäytä. Jotenkin nämä kaksi lausetta on pahasti ristiriitaisia..
Pelastin ihmisen hengen elvyttämällä autokolarin sattuessa. Silti nauran holokaustivitseille.
AP
Se vain todistaa sitä, että huumorintajusi on todella huono. Holokaustissa ei ole mitään nauramisen aihetta. Väkivallasta vitsailu on kaikkea muuta kuin huumoria.
Katson elämää siltä kannalta, että pahoille asioille ei mitään voi. Varsinkaan menneisyydessä tapahtuneille. Eivät ne murhat ja raiskaukset lopu ja holokausti peruunnu vaikka minä niitä itkisin kuinka kamalia ne ovat. Miksi en siis nauraisi niille. En nyt tietenkään kiihkojuutalaisten seurassa holokaustivitsejä kerro tai muutenkaan epäsopivissa tilanteissa tuollaisia asioita lauo, vaan ihan kaveripiirissä jossa tiedän ihmisten pitävän mustasta huumorista.
AP
Kerrotko vielä, että mikä sua noissa vitseissä erityisesti huvittaa? Miljoonia ihmisiä on kidutettu ja miljoonat ihmiset kärsivät kidutuksesta tänäkin päivänä. Haluaisin todellakin ymmärtää mikä siinä on hauskaa. Kerro joku esimerkki omasta "mustasta huumoristasi", niin katsotaan kuinka hauskaa se on. Uskallat varmaan sen näin nimettömänä tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, sä et voi tietää onko seurassa joku insestin uhri/sellaisen äiti/holokaustiselviytyjän lapsenlapsi tms. Siksi noi aiheet kannattaa vaan jättää rauhaan, jos haluaa olla huomaavainen.
Minähän olen koittanut selittää, että näitä vitsejä heitän lähinnä kaveriporukassa. Meillä on tiivis muutaman hengen seurue, jossa kaikki tiedetään toistemme syvimmätkin luurangot kaapeista. Kaikille nää vitsit on okei, kaikki niitä heittelee ja nauraa toisten vitseille. Ja sen olen myös useampaan kertaan sanonut, että en minä näitä heitä puolituttujen seurassa tai epäsopivissa tilanteissa. Löysää sitä kukkahattua nyt oikeasti.
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun on vaikea nähdä, että ap voisi olla kovin "empaattinen kun kyseessä on oikea tilanne" ja silti sanoa, että holokausti ei paljon hätkäytä. Jotenkin nämä kaksi lausetta on pahasti ristiriitaisia..
Pelastin ihmisen hengen elvyttämällä autokolarin sattuessa. Silti nauran holokaustivitseille.
AP
Se vain todistaa sitä, että huumorintajusi on todella huono. Holokaustissa ei ole mitään nauramisen aihetta. Väkivallasta vitsailu on kaikkea muuta kuin huumoria.
Heh joo, mutta miten saa 100 juutalaista mahtumaan kuplavolkkariin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jos tähän holokaustiin nyt tartutaan, niin mites ensimmäiselläkin sivulla mainitut Stalinin puhdistukset? Mao Zedongin kansanmurha? Holokausti ei edes paini noiden sarjassa, ja silti sitä pidetään aina historian kammottavimpana tapauksena. Ei hetkauta. Olen nähnyt läheisteni kuolemaa. Ei minua tuntemattomat kiinnosta.
No tämä onkin se ero normaalilla empatiakyvyllä varustetun ihmisen ja kaltaistesi välillä. Tavallinen ihminen ymmärtää noiden luettelemiesi asioiden kauheuden, sinulla taas ei ilmeisesti ole emotionaalista kontekstia sellaisille asioille, jotka eivät suoraan vaikuta sinuun itseesi.
Okei, ehkä ilmaisin itseäni huonosti. Miksi minua kiinnostaisi toisessa maailmansodassa keskitysleireillä kuolleet juutalaiset kun minulla on läheisiä jotka kuolevat. Joo joo, ketään ei saisi tappaa jne jne. mutta eivät ne juutalaiset maagisesti henkiin herää vaikka minä niiden kohtaloa nyt tässä itkisin. Se on voi voi ja elämä jatkuu. Pahoja asioita on tapahtunut, tapahtuu juuri nyt ja tulee aina tapahtumaan. Minä en niitä voi estää. Miksi en siis voisi kaveriporukassa nauraa VITSEILLE? Helvetti nyt oikeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun on vaikea nähdä, että ap voisi olla kovin "empaattinen kun kyseessä on oikea tilanne" ja silti sanoa, että holokausti ei paljon hätkäytä. Jotenkin nämä kaksi lausetta on pahasti ristiriitaisia..
Pelastin ihmisen hengen elvyttämällä autokolarin sattuessa. Silti nauran holokaustivitseille.
AP
Perustelussasi on yhtä paljon järkeä kuin jos minä kerron, että autoin kaatuneen mummon kadulla jaloilleen ja pidän perhokalastamisesta. Jälkimmäinen aktiviteetti on täysin irrallinen eikä vaikuta siihen, että ensimmäinen on teko, jota voi odottaa ihan ameeban moraalilla varustetulta olennoltakin.
Niin, olettaisi kenen vain auttavan tuollaisessa tilanteessa, mutta silti olin ainoita avustamassa. Iso joukko oli päivittelemässä sivussa.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sä et voi tietää onko seurassa joku insestin uhri/sellaisen äiti/holokaustiselviytyjän lapsenlapsi tms. Siksi noi aiheet kannattaa vaan jättää rauhaan, jos haluaa olla huomaavainen.
Minähän olen koittanut selittää, että näitä vitsejä heitän lähinnä kaveriporukassa. Meillä on tiivis muutaman hengen seurue, jossa kaikki tiedetään toistemme syvimmätkin luurangot kaapeista. Kaikille nää vitsit on okei, kaikki niitä heittelee ja nauraa toisten vitseille. Ja sen olen myös useampaan kertaan sanonut, että en minä näitä heitä puolituttujen seurassa tai epäsopivissa tilanteissa. Löysää sitä kukkahattua nyt oikeasti.
AP
Miksi sitten aloituksessa valitat kun ihmiset loukkaantuvat vitseistäsi jos et niitä muille kerro?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jos tähän holokaustiin nyt tartutaan, niin mites ensimmäiselläkin sivulla mainitut Stalinin puhdistukset? Mao Zedongin kansanmurha? Holokausti ei edes paini noiden sarjassa, ja silti sitä pidetään aina historian kammottavimpana tapauksena. Ei hetkauta. Olen nähnyt läheisteni kuolemaa. Ei minua tuntemattomat kiinnosta.
No tämä onkin se ero normaalilla empatiakyvyllä varustetun ihmisen ja kaltaistesi välillä. Tavallinen ihminen ymmärtää noiden luettelemiesi asioiden kauheuden, sinulla taas ei ilmeisesti ole emotionaalista kontekstia sellaisille asioille, jotka eivät suoraan vaikuta sinuun itseesi.
Okei, ehkä ilmaisin itseäni huonosti. Miksi minua kiinnostaisi toisessa maailmansodassa keskitysleireillä kuolleet juutalaiset kun minulla on läheisiä jotka kuolevat. Joo joo, ketään ei saisi tappaa jne jne. mutta eivät ne juutalaiset maagisesti henkiin herää vaikka minä niiden kohtaloa nyt tässä itkisin. Se on voi voi ja elämä jatkuu. Pahoja asioita on tapahtunut, tapahtuu juuri nyt ja tulee aina tapahtumaan. Minä en niitä voi estää. Miksi en siis voisi kaveriporukassa nauraa VITSEILLE? Helvetti nyt oikeasti.
Koska on sairasta pitää väkivaltaa ja tappamista ja kidutusta hauskana. On epäinhimillistä vääntää vitsiä kenenkään kärsimyksestä. Se ei ole huumoria eikä vitsailua, se on pelkästään ääliömäistä ja julmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sä et voi tietää onko seurassa joku insestin uhri/sellaisen äiti/holokaustiselviytyjän lapsenlapsi tms. Siksi noi aiheet kannattaa vaan jättää rauhaan, jos haluaa olla huomaavainen.
Minähän olen koittanut selittää, että näitä vitsejä heitän lähinnä kaveriporukassa. Meillä on tiivis muutaman hengen seurue, jossa kaikki tiedetään toistemme syvimmätkin luurangot kaapeista. Kaikille nää vitsit on okei, kaikki niitä heittelee ja nauraa toisten vitseille. Ja sen olen myös useampaan kertaan sanonut, että en minä näitä heitä puolituttujen seurassa tai epäsopivissa tilanteissa. Löysää sitä kukkahattua nyt oikeasti.
AP
Miksi sitten aloituksessa valitat kun ihmiset loukkaantuvat vitseistäsi jos et niitä muille kerro?
Tässähän puhuin nimenomaan niistä ihmisistä, jotka kertovat omaavansa mustan huumorintajun, mutta sitten kun heille jonkun rajumman vitsin heittää niin he suuttuvat/itkevät/moralisoivat. En minä nyt kadulla vaan juokse huutelemassa "Mitä eroa on aknella ja katolisella papilla? Akne ei tule kuusivuotiaan naamalle" tai "Mikä on hauskempaa kuin holokausti? Ei mikään!" Onko se luetunymmärtäminen noin hukassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun on vaikea nähdä, että ap voisi olla kovin "empaattinen kun kyseessä on oikea tilanne" ja silti sanoa, että holokausti ei paljon hätkäytä. Jotenkin nämä kaksi lausetta on pahasti ristiriitaisia..
Pelastin ihmisen hengen elvyttämällä autokolarin sattuessa. Silti nauran holokaustivitseille.
AP
Perustelussasi on yhtä paljon järkeä kuin jos minä kerron, että autoin kaatuneen mummon kadulla jaloilleen ja pidän perhokalastamisesta. Jälkimmäinen aktiviteetti on täysin irrallinen eikä vaikuta siihen, että ensimmäinen on teko, jota voi odottaa ihan ameeban moraalilla varustetulta olennoltakin.
Niin, olettaisi kenen vain auttavan tuollaisessa tilanteessa, mutta silti olin ainoita avustamassa. Iso joukko oli päivittelemässä sivussa.
AP
Upeaa että autoit, mutta se, että pidit hermosi kylmänä ja kykenit toimimaan hätätilanteessa kertoo siitä, että sinä et ole tunnepuolella erityisen empaattinen ihminen, etkä lähde mukaan toisten hätään. Esim lääkärille ihan hyvä ominaisuus. Moraalin kanssa sillä ei ole mitään tekemistä, eli moraalisi voi olla korkea, vaikka empaattisuutesi ei olisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pointti taisi tässä olla, ettei kannata kehua olevansa mustanhuumorin ystävä, jos ei oikeasti ole.
Aloitusviestissä puhutaan henkilöistä, jotka väittävät itseään mustan huumorin ystäviksi, mutta eivät sitä kuitenkaan siedä, mutta keskusteluun tulevat vinkumaan ihmiset, jotka eivät hyväksy sitä alkuunkaan. Yrittäkää nyt edes.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sä et voi tietää onko seurassa joku insestin uhri/sellaisen äiti/holokaustiselviytyjän lapsenlapsi tms. Siksi noi aiheet kannattaa vaan jättää rauhaan, jos haluaa olla huomaavainen.
Minähän olen koittanut selittää, että näitä vitsejä heitän lähinnä kaveriporukassa. Meillä on tiivis muutaman hengen seurue, jossa kaikki tiedetään toistemme syvimmätkin luurangot kaapeista. Kaikille nää vitsit on okei, kaikki niitä heittelee ja nauraa toisten vitseille. Ja sen olen myös useampaan kertaan sanonut, että en minä näitä heitä puolituttujen seurassa tai epäsopivissa tilanteissa. Löysää sitä kukkahattua nyt oikeasti.
AP
Miksi sitten aloituksessa valitat kun ihmiset loukkaantuvat vitseistäsi jos et niitä muille kerro?
Tässähän puhuin nimenomaan niistä ihmisistä, jotka kertovat omaavansa mustan huumorintajun, mutta sitten kun heille jonkun rajumman vitsin heittää niin he suuttuvat/itkevät/moralisoivat. En minä nyt kadulla vaan juokse huutelemassa "Mitä eroa on aknella ja katolisella papilla? Akne ei tule kuusivuotiaan naamalle" tai "Mikä on hauskempaa kuin holokausti? Ei mikään!" Onko se luetunymmärtäminen noin hukassa?
Jälkimmäinen oli loistava esimerkki vitsistä, jotka itseäni naurattavat. :D Oli niin helvetin huono juttu, että se oli jo hyvä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sä et voi tietää onko seurassa joku insestin uhri/sellaisen äiti/holokaustiselviytyjän lapsenlapsi tms. Siksi noi aiheet kannattaa vaan jättää rauhaan, jos haluaa olla huomaavainen.
Minähän olen koittanut selittää, että näitä vitsejä heitän lähinnä kaveriporukassa. Meillä on tiivis muutaman hengen seurue, jossa kaikki tiedetään toistemme syvimmätkin luurangot kaapeista. Kaikille nää vitsit on okei, kaikki niitä heittelee ja nauraa toisten vitseille. Ja sen olen myös useampaan kertaan sanonut, että en minä näitä heitä puolituttujen seurassa tai epäsopivissa tilanteissa. Löysää sitä kukkahattua nyt oikeasti.
AP
Miksi sitten aloituksessa valitat kun ihmiset loukkaantuvat vitseistäsi jos et niitä muille kerro?
Tässähän puhuin nimenomaan niistä ihmisistä, jotka kertovat omaavansa mustan huumorintajun, mutta sitten kun heille jonkun rajumman vitsin heittää niin he suuttuvat/itkevät/moralisoivat. En minä nyt kadulla vaan juokse huutelemassa "Mitä eroa on aknella ja katolisella papilla? Akne ei tule kuusivuotiaan naamalle" tai "Mikä on hauskempaa kuin holokausti? Ei mikään!" Onko se luetunymmärtäminen noin hukassa?
Älä nyt kiihdy, vaan yritä selittää meille kukkahatuille, että mikä tuossa sinua naurattaa? Onko nuo esimerkkisi sun mielestä nokkelia, kekseliäitä, verbaalisesti älykkäitä, vai mikä niissä on hauskaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jos tähän holokaustiin nyt tartutaan, niin mites ensimmäiselläkin sivulla mainitut Stalinin puhdistukset? Mao Zedongin kansanmurha? Holokausti ei edes paini noiden sarjassa, ja silti sitä pidetään aina historian kammottavimpana tapauksena. Ei hetkauta. Olen nähnyt läheisteni kuolemaa. Ei minua tuntemattomat kiinnosta.
No tämä onkin se ero normaalilla empatiakyvyllä varustetun ihmisen ja kaltaistesi välillä. Tavallinen ihminen ymmärtää noiden luettelemiesi asioiden kauheuden, sinulla taas ei ilmeisesti ole emotionaalista kontekstia sellaisille asioille, jotka eivät suoraan vaikuta sinuun itseesi.
Okei, ehkä ilmaisin itseäni huonosti. Miksi minua kiinnostaisi toisessa maailmansodassa keskitysleireillä kuolleet juutalaiset kun minulla on läheisiä jotka kuolevat. Joo joo, ketään ei saisi tappaa jne jne. mutta eivät ne juutalaiset maagisesti henkiin herää vaikka minä niiden kohtaloa nyt tässä itkisin. Se on voi voi ja elämä jatkuu. Pahoja asioita on tapahtunut, tapahtuu juuri nyt ja tulee aina tapahtumaan. Minä en niitä voi estää. Miksi en siis voisi kaveriporukassa nauraa VITSEILLE? Helvetti nyt oikeasti.
Koska on sairasta pitää väkivaltaa ja tappamista ja kidutusta hauskana. On epäinhimillistä vääntää vitsiä kenenkään kärsimyksestä. Se ei ole huumoria eikä vitsailua, se on pelkästään ääliömäistä ja julmaa.
No, kai sitten olen epäinhimillinen ja sairas. Voi voi. Et sinä sille mitään voi, enkä minä voi sille mitään että ne vitsit naurattavat.
AP
Miksi kamalille vitseille nauraminen sulkisi empatiakyvyn pois?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sä et voi tietää onko seurassa joku insestin uhri/sellaisen äiti/holokaustiselviytyjän lapsenlapsi tms. Siksi noi aiheet kannattaa vaan jättää rauhaan, jos haluaa olla huomaavainen.
Minähän olen koittanut selittää, että näitä vitsejä heitän lähinnä kaveriporukassa. Meillä on tiivis muutaman hengen seurue, jossa kaikki tiedetään toistemme syvimmätkin luurangot kaapeista. Kaikille nää vitsit on okei, kaikki niitä heittelee ja nauraa toisten vitseille. Ja sen olen myös useampaan kertaan sanonut, että en minä näitä heitä puolituttujen seurassa tai epäsopivissa tilanteissa. Löysää sitä kukkahattua nyt oikeasti.
AP
Miksi sitten aloituksessa valitat kun ihmiset loukkaantuvat vitseistäsi jos et niitä muille kerro?
Tässähän puhuin nimenomaan niistä ihmisistä, jotka kertovat omaavansa mustan huumorintajun, mutta sitten kun heille jonkun rajumman vitsin heittää niin he suuttuvat/itkevät/moralisoivat. En minä nyt kadulla vaan juokse huutelemassa "Mitä eroa on aknella ja katolisella papilla? Akne ei tule kuusivuotiaan naamalle" tai "Mikä on hauskempaa kuin holokausti? Ei mikään!" Onko se luetunymmärtäminen noin hukassa?
Älä nyt kiihdy, vaan yritä selittää meille kukkahatuille, että mikä tuossa sinua naurattaa? Onko nuo esimerkkisi sun mielestä nokkelia, kekseliäitä, verbaalisesti älykkäitä, vai mikä niissä on hauskaa?
Ne vain ovat huvittavia ja saavat minut nauramaan. Kerro sinua naurattava vitsi, vai onko sinun huumorisi pikku-Kalle -vitsien tasolla?
Minä hymyilen työkavereiden vitseille tottakai.... en halua olla mikään erakko.... mutta todellisuudessa ne vitsit ei välttämättä ole oikeesti hyviä jos ne on luokkaa LIISA ON TYHMÄ.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta huumorikin voi olla huonoa.
Sehän se idea mustassa huumorissa on, että se on usein todella mautonta. Siksi se onkin hauskaa. Olen nauranut mustille vitseille pienestä asti, mutta minulla on silti empatiakykyä kun kyseessä on oikea tilanne.
Et ymmärtänyt. Se, että huumori on mustaa ja mautonta ei tee siitä automaattisesti hyvää. Mauton vitsi voi olla hyvä tai huono, huono vitsi ei naurata oli se sitten mustaa tai pinkkiä huumoria.
Ratkaisu on siis kertoa parempia, hauskempia vitsejä ja juttuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sä et voi tietää onko seurassa joku insestin uhri/sellaisen äiti/holokaustiselviytyjän lapsenlapsi tms. Siksi noi aiheet kannattaa vaan jättää rauhaan, jos haluaa olla huomaavainen.
Minähän olen koittanut selittää, että näitä vitsejä heitän lähinnä kaveriporukassa. Meillä on tiivis muutaman hengen seurue, jossa kaikki tiedetään toistemme syvimmätkin luurangot kaapeista. Kaikille nää vitsit on okei, kaikki niitä heittelee ja nauraa toisten vitseille. Ja sen olen myös useampaan kertaan sanonut, että en minä näitä heitä puolituttujen seurassa tai epäsopivissa tilanteissa. Löysää sitä kukkahattua nyt oikeasti.
AP
Tää on nyt pikkusen ristiriidassa sun alkuperäsen viestin kanssa.. Jos kerrot juttujasi vain tiiviissä kaveriporukassa jossa kaikki ymmärtää sun huumoria niin mistä sä löydät niitä ihmisiä jotka mainostavat mustaa huumorintajuaan mutta suuttuvatkin sitten sun hupaisiin tarinoihin? Jäin vaan miettiin.
Alue: Aihe vapaa
No tämä onkin se ero normaalilla empatiakyvyllä varustetun ihmisen ja kaltaistesi välillä. Tavallinen ihminen ymmärtää noiden luettelemiesi asioiden kauheuden, sinulla taas ei ilmeisesti ole emotionaalista kontekstia sellaisille asioille, jotka eivät suoraan vaikuta sinuun itseesi.