Juttelen miehen kanssa, joka kirjoittaa tähän tyyliin:
"Mits tänään?"
"Sullekki voitais keksii jtn mukavaa:D"
"Anteeksku en ehtinny soittaa eilen"
"Harmiku sataa vettä nyt:/"
"Eiks me voitas tavata esim tänää?:)"
"Mullekku sopis just hyvin vaikka heti,miten ois?"
Ei nyt juuri noita lauseita, mutta suuntaa antavasti. Välillä hänen teksteistään on vaikea saada selvää ja joudun kyselemään, että mitä äskeinen tarkoitti.
Jostain syystä en hirveästi nauti hänen kanssaan kirjoittelusta... Vaikuttaa kyllä kiltiltä ja ystävälliseltä, siksi hänen kanssaan vielä juttelenkin.
Mitä ajatuksia tämä herättää teissä?
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla nuo viestit olisi pitänyt kirjoittaa? Käsittääkseni valtaosa myös meistä akateemisista viestittelee tuolla tavalla pikaviestejä, mitään väikkäriähän esim. WhatsAp:ssa ei ole tarkoitus vääntää.
"Mitäs tänään?"
"Sulleki voitais keksii jtn mukavaa :D"
"Anteeks ku en ehtiny soittaa eilen"
"Harmi ku sataa vettä nyt :/"
"Eiks me voitas tavata esim tänään? :)"
"Mulle ku sopis just hyvin vaikka heti, miten ois?"
Esim näin korjattuina nuo sattuu omaan silmään paljon vähemmän. Puhekielisessä viestinnässä ei ole sinällään mitään vikaa ja käytän sitä itsekin mutta semmoset perusjutut on oltava kunnossa kuitenkin että ymmärtää mitkä sanat ovat erillään, välilyöntien merkityksen jne :D Siis mä en edes oo mitenkään lukenut ihminen, ammattikoulun käynyt perustyötä tekevä kolmekymppinen, kännykkä kourassa teini-iästä asti kulkenut mutta en vaan ymmärrä miten jotkut ei käytä välilyöntiä välimerkin jälkeen, sattuu silmään ja sattuu sieluun semmonen.
En kuitenkaan ala ihmisiä asiasta valistamaan, kirjottakoot miten tahtoo kunhan minun ei oo pakollista lukea.
Elämänkoululainen joka on selvittänyt maailman parhaan suomalaisen peruskoulun. Ei yksinkertaisesti osaa kirjoittaa, vaan kirjoittaa "puhekieltään".
Mun miehen olen, kyllä joo opettanut olemaan käyttämättä tiettyjä sanoja tekstissään, ja hän on hyväntahtoisesti näin tehnytkin :D Sanat ovat siis; viellä, enään, juurikin, ja muutama muu. Todella fiksu ja älykäs hän on noin livenä. Teksti vain on kamalaa, ja hän ei ole halunnut opiskella pitemmälle (amk käyty) juuri sen takia että ei jaksa kirjoittaa kun se on niin vaikeaa ja vie paljon aikaa.
Noin muuten tottakai kommunikoimme kumpikin omalla murteellamme kun toisillemme kirjoitamme. Kun mieheni antaa haastatteluja niin että kysymykset tulevat sähköpostilla, toimin hänen oikolukijanaan. Ei se vaan ole niin helppoa kaikille kaikki asiat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei muuten, mutta tuo "ehtinny"! Mikä ihmeen muotijuttu se on nykyään? Miksi partisiippeihin pitää tunkea loppuun tupla-n, vaikka se ei selvästikään siihen kuulu??
Hän tekee kaikki mahdolliset muutkin kielivirheet, esim. enään, viellä, sydämmen, erinlainen. Olen yrittänyt opettaa hänelle esimerkiksi, että "sydämeen ei mahdu kahta ämmää", mutta hän ei ole oppinut edes tuon sananparren avulla.
Ap
Tuo olisi niin turn-OFF! Lapsellinen ja sivustymätön pikkupoika tuo tyyppi.
Mikä on lukihäiriö?
Juntteja tässä taitaa olla ketjullisen verran.
Tutustuin komeaan, mukavaan ja ihan fiksun oloiseen mieheen, joka sai sukat pyörimään jaloissa. Onnen huumassa ajattelin, että tämä on nyt menoa. Jossain vaiheessa tutustumista aloimme tietenkin kirjoitella toisillemme ihania pikku viestejä. Ihania, paitsi että ensimmäisen viestin saatuani olin myös hyvin järkyttynyt, kaikesta ihastumisesta huolimatta. Miehen viestit olivat kuin 15-v teinin kynästä, samankaltaisia kuin ap:n esimerkissä. Päätin kuitenkin olla välittämättä asiasta, vaikka mieleeni jäi epäilys siitä, että mahdetaankohan me sittenkään sopia yhteen ja ollaankohan me henkisesti ollenkaan samalla viivalla. Myöhemmin tuttavuuden edetessä kävi lopulta ilmi, että mies oli muiltakin osin teini-ikään jämähtänyt henkinen mieslapsi. Suuri pettymys. :(
Mä kirjotan noin, ihan normaalia mun mielestä :D Toki nuo aiemmin mainitsemasi sanat (sydämeni, enää) ja yhdyssanat kirjoitan kyllä oikein. Mielestäni en ole mikään sivistymätön juntti, opiskelen hyvällä menestyksellä yliopistossa.
"Mitä sinulle tänään?"
"Sinullekin voisimme keksiä jotain mukavaa :D"
"Anteeksi etten ehtinyt soittaa eilen"
"Harmi että sataa vettä nyt :/"
"Emmekö voisi tavata esimerkiksi tänään? :)"
"Minulle kun sopisi oikein hyvin vaikka heti, miten olisi?"
--tuleeko muille setämäinen fiilis?
Ite en ainakaan jaksa lukee kirjakielellä kirjotettuja viestejä. Tollaset persoonalliset viestit on paljo luonnollisempia. Tulee just "setä/tätimäinen fiilis niinku edellä todettiin. Ja miehet jotka kirjoittaa "rennommin" on olleet mukavia tyyppejä livenä.
Kuulostaa vähän mieheltäni. Ihan on täysjärkinen tyyppi, puhuu normaalisti ja nousujohteinen uraputki päällä. Mutta lukihäiriö. Onneksi ei tavattu netissä, muuten olisin tietämättömyyttäni voinut saada väärän kuvan ihmisestä. Ja en todellakaan pyytämättä ala korjailla toisen kieltä, siitä on varmasti kouluaikoina itse kukin saanut tarpeekseen.
Itse pidän älykkäistä miehistä ja hänestä ei nyt ihan sitä kuvaa syntynyt. Jos et etsi älykköä ja hän on symppis niin ohita tämä kirjoitustyyliin liittyvä murhe. Toisinaan, tuollainen kirjoitustyyli liittyy epäkypsään käytökseen laajemminkin, tästä asiasta ehkä murehtisin itse eniten.
Varmaan elämäni ensimmäisen kerran vastaan tänne, mutta nyt on pakko...
Aviomieheni kirjoittaa toisinaan kaameaa suomea, joka on hetkittäin aiheuttanut minussa suorastaan epätoivoa yhteisen taipaleemme aikana, mutta tunteet ovat laantuneet vuosien myötä. Olemme olleet yhdessä yli 20 vuotta, teineistä asti, joka tietenkin helpottaa asiaan suhtautumista. Ensin myötähäpeää aiheuttavan kirjoitustavan pystyi pistämään nuoruuden piikkiin ja vuosien myötä muut ominaisuudet nostivat miehen niin korkealle silmissäni, että pystyin huitaisemaan kädelläni asialle. Mies on fiksu, verbaalisesti muuten lahjakas, sosiaalisesti taitava ja menestynyt monessa asiassa. Lempeä, tyyni ja hiljaista itsevarmuutta huokuva aikuinen mies. Loistava seksissä ja saa jokaisena päivänä minut nauramaan, myös niinä huonompina. Arvostan miestäni todella paljon ja pyrin osoittamaan sen hänelle jokainen päivä.
Joten, hieman karmea tapa kirjoittaa voi olla vain yksittäinen "heikko" ominaisuus monen hyvän joukossa. Mutta ymmärrän hyvin tunteen, joka saattaa kirjoitustavasta syntyä... ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei muuten, mutta tuo "ehtinny"! Mikä ihmeen muotijuttu se on nykyään? Miksi partisiippeihin pitää tunkea loppuun tupla-n, vaikka se ei selvästikään siihen kuulu??
Hän tekee kaikki mahdolliset muutkin kielivirheet, esim. enään, viellä, sydämmen, erinlainen. Olen yrittänyt opettaa hänelle esimerkiksi, että "sydämeen ei mahdu kahta ämmää", mutta hän ei ole oppinut edes tuon sananparren avulla.
Ap
Koulutuksena elämänkoulu
Kaverini on puheterapeutti ja hän kirjoittaa noin.
Hieman nykynuorisoa vanhemmat ihmiset saattavat kirjoittaa kummallisesti tavan vuoksi. Ennen joutui sanoja lyhentelemään, kun tekstareihin mahtui 160 viestiä, eikä kenelläkään ollut rajattomia liittymiä, joilla pystyi tekstailemaan satoja viestejä päivässä. Oma mies on päälle kolmekymppinen. Hän kirjoitteli vielä kymmenen vuotta sitten ärsyttävää teinikieltä, jossa esim. k ja s korvattiin x:llä ja sanoja lyhennettiin. Onneksi meni ohi tuo vaihe.
Itsekään en oikein voi sietää huonoa kieltä. Eri asia kirjoittaa hieman puhekieltä, kuin täyttä virheiden sekamelskaa...
Mun aviomies ei osaa kirjoittaa oikein. Ei mitään hajua oikeinkirjoituksesta, käyttää just sanoja "enään", lintu "lenti" ja tosiaan tuollaisia muotoja, kuten "ehtinnyt". Jooh. Ja me tavattiin nettideitissä, eli kirjallinen puoli oli eka, johon sain tutustua. Silti päätin antaa hänelle mahdollisuuden ja hän on oikeasti todella fiksu ihminen (työkseen palomies), joka ei nyt vain ole äidinkielellisesti lahjakas. Hän on kyllä verbaalisesti lahjakas, hyvä puhumaan ja esiintymään, mutta tuo kielioppi on hänelle aivan kuusta. Eli ei siis kannata ajatella, että ihminen on automaattisesti vajaa tai tyhmä, jos juuri kielioppi ei ole oma juttu. Itse olen tietenkin juuri kirjallisella alalla, joten kiinnitän todennäköisesti vielä enemmän kieleen huomiota kuin moni muu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mits tänään?"
"Sullekki voitais keksii jtn mukavaa:D"
"Anteeksku en ehtinny soittaa eilen"
"Harmiku sataa vettä nyt:/"
"Eiks me voitas tavata esim tänää?:)"
"Mullekku sopis just hyvin vaikka heti,miten ois?"Ei nyt juuri noita lauseita, mutta suuntaa antavasti. Välillä hänen teksteistään on vaikea saada selvää ja joudun kyselemään, että mitä äskeinen tarkoitti.
Jostain syystä en hirveästi nauti hänen kanssaan kirjoittelusta... Vaikuttaa kyllä kiltiltä ja ystävälliseltä, siksi hänen kanssaan vielä juttelenkin.
Mitä ajatuksia tämä herättää teissä?
Kun vertaa sinun ja hänen tekstejä, tulee mieleen:
Olette nuoria, sinä olet lukenut paljonkin, hän tuskin mitään, ulosannista päätellen.
Hän vaikuttaa kyllä ihan ystävälliseltä, mutta ei aviomiesainesta sinulle, koska teidän mielenkiinnonaiheet ja arvot ovat siihen liian erilaiset. Hän tuskin arvostaa sinun lukeneisuuttasi, valitettavasti, koska itse ei ole pitänyt tarpeellisena sellaista harrastaa.
Joten: varmaan lyhytaikaiseen seksipainotteiseen seukkailuun te nyt juuri menettelisitte toisillenne. Kuitenkin pidän sellaista vähän julmana sinulta, kun on tiedossa että hän olisi vain kesäkissa.
Tulevaisuudessa katkaise tuollaiset viestittelyt suosiolla alkuunsa, jos olet oikeaa kumppania hakemassa etkä vain leikittelemässä. Keskity vähän siihen, mikä sinussa on olennaista ja tyypillistä, ja etsi sentyyppistä seuraa. Kuten sellaista joka sujuvasti ilmaisee itseään kirjallisesti.
Ei kannata vetää tuollaisia päätelmiä. Itse kirjoitin juuri tuossa yllä aviomiehestäni, joka ei osaa kirjoittaa oikein. Silti mieheni tykkää kovasti lukea ja lukee varmaan enemmän kuin minä (joka olen siis kirjallisella alalla ja olen yliopiston käynyt, jne.). Mielenkiinnonkohteet voivat hyvinkin olla samat, vaikkei toiselle äidinkielen kielioppi olisikaan yhtä tärkeää kuin toiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei muuten, mutta tuo "ehtinny"! Mikä ihmeen muotijuttu se on nykyään? Miksi partisiippeihin pitää tunkea loppuun tupla-n, vaikka se ei selvästikään siihen kuulu??
Hän tekee kaikki mahdolliset muutkin kielivirheet, esim. enään, viellä, sydämmen, erinlainen. Olen yrittänyt opettaa hänelle esimerkiksi, että "sydämeen ei mahdu kahta ämmää", mutta hän ei ole oppinut edes tuon sananparren avulla.
Ap
Hänen koulupohjansa ja muutenkin kielellinen lahjattomuutensa ilmenee noista kirjotuksista. Jos olet itse koulutettu ja haluat syvällisempiä keskusteluja kuin 'mit sul nysit... ' niin unohda hänet.
Oli lukenut tai ei niin jo peruskoulunkäyneellä on kielioppi ja ja sanankäyttö hallussaan, jos on. Jos tyhmä niin ei mene perille millään.
Pienet kielioppivirheet ja rento, puhekielen mukainen kirjoitusasu on kuitenkin ihan eri asia kuin lähes lukemiskelvoton sanojen outo lyhentely ja ja yhdistely.