Lopetin kilttinä olemisen. Aloin antaa takaisin. Onko paha?

Raippa kirjoitti:

Olen siis jo vanhempi äiti-ihminen. Aikuiset pennut hyppii silmille. Samoin töissä ja harrastuksissa ollessa. Nyt viimeinkin älysin, että mun ei tarvii myötäillä ja hymyillä ja komparatiivi muiden juttuja. Mua siis pidetään jotenkin vakaana, koska olen auttavan en ja yleensä iloinen. Osaan työni. Osaan myös harrastukseni. Pentujen käytös on tietysti minun virheenä, mutta yksinhuoltajana en parempaan pystynyt, nähtävästi.

Aloin tylyttää. Lähdin pois paikalta enkä ilmoita kenellekään, missä vietän muutaman päivän. Lapsellistako? Ehkä niinkin, mutta en lähde ovet paukkuen.

Töissä sanoin tietäväni sen, että ruoka- ja kahvitaukoja ei anneta työnantajalle duunina. Tällaisesta tultiin muistuttamaan. Olin pitkään työtön enkä oleta saavuttavani vakipaikkaa, mutta teen töitä tekemisen riemusta. Ilmeisesti muilla ei ole ollut kokemuksia irtisanomisista yms.

Harrastuksessa erään ihmisen vyöryessä henkisesti päälleni, siis kun hän haluaa opettaa ja hallita minua lapsukaista, lopetin hänelle puhumisen. Olin jo aiemmin sanonut, että kiitos mutta minulla on jo äiti. Pari päivää sitten yritti tehdä itseään tykö kehumalla rannekoruani. En vastannut mitään. En kuullut mitään. En tiedä ymmärsikö, etten halua hänen kanssaan yhteistyötä yhtään enempää kuin on pakko.

Onko paha? Korostan, että kyse ei ole lapsellista tuiskimisesta. Otan vain elämäni omaan haltuuni.

No niin: alkaakaapas arvostella!

Näin olisi parempi:

Sanot suoraan: " Nyt lähden pois muutamaksi päiväksi, koska kaipaan omaa aikaa ja rauhoittumista. Haluan elää itselleni ja tehdä nyt pari päivää juuri sitä mitä haluan. Älkää ottako yhteyttä, ellei kyse ole hengenhädästä".

Töissä: "Teen töitä taukoamatta, koska haluan."

Harrastuksessa: "Anteeksi, mutta minä osaan tämän kyllä, pyydän neuvojasi, jos tarvitsen." Ja sitten poistut tilanteesta. "Kiitos, tämä koru on sieltä ja sieltä". Ja sitten taas hajurakoa. Et itse ota kontaktia ko. henkilöön.

En myöskään ole enää tekemisissä negatiivisten ihmisten kanssa.

Myös minä kieltäydyn negatiivisista ihmisistä. Imevät kaiken energian. En vain enää keskustele heidän kanssaan. Hymyillen kevyesti, jos minua lähestytään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuten johtajien sanonta menee: haluatko olla pidetty vai kunnioitettu?

Arveletko ap :n olevan kunnioitettu. Usein ihmiset, jotka kokevat olleensa kynnysmattoja päätyvät toiseen äärilaitaan. Saavat suhteettomia raivareita, ovat kuin teinejä. Vaihdevuosilla voi olla osuutensa asiaan.

Minä olen tuollainen "suhteettomia" raivareita saava, kuin teini. Vaihdevuosiin vielä pitkä matka.

En varmastikaan ole kunnioitettu, mutta taatusti pelätty. Se on sinänsä minulle ihan sama. Pääasia kunhan kukaan ei enää silmille hypi, kintuille kuse ja paskanna naamaani päälle miten sattuu.

Raippa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi vähän miettiä mikä juttu itsessä on vialla jos bensamittarillakin täytyy suorastaan raivota. Oikeasti raivoamiseen ei ole hirveän monia syitä. Raivoaminen johtuu omasta itsestä ja luulosta että itse on maailman tärkein ihminen. Suurinta osaa ei kiinnosta vitttujakaan sun bensisraivoamiset. 

Niin - sitäpä minäkin ihmettelin, miksi naisen piti minulle alkaa raivota. Bensamittareita oli useampia valittavana, eikä missään niistä lukenut etuoikeutettujen henkilöiden nimiä. Annoin siis takaisin!

Ap

Jos roolit olisivat olleetkin toisin päin. Joku olisi tahallaan jättänyt autonsa sinun eteesi, ja sinä olisit joutunut koukkaamaan toiselle mittarille tankkaamaan niin sitten olis taas eri juttu.

Vessassa lorotellessa sinne mittareille saattaa kerääntyä muitakin autoilijoita.

Autismi on todella vahvasti läsnä näissä sun jutuissas.

Tunnen yhden ihmisen joka on juuri tuollainen, mykäksi muuttuva tyhjyyteen tuijottelija. Ihmiset pitävät vähän outona ja epäterveenä hänen "itsenäisyytensä ja mahtinsa" julistuksia ja tempauksia.

Aika yksinäinen ja surullinen tapaus.

AP kirjoitti itsekin ajaneensa joskus bensiksellä ympäri ja vaihtaneensa sille hanalle, joka on vapaana. Takana oleva nainen valitsi tuntemattomalle huutamisen, joka provosoi AP:n pidentämään käyntiään.En ihmettele. Naisen olisi vain tarvinnut valita toisin. AP siis opetti naista käyttäytymään oikein.

Mykkänä eteen tuijottaminen mielenosoituksellisesti on toinen juttu kuin se, että ei vain noteeraa ihmistä, joka käy kimppuun vaatimuksineen. AP ei kertonut tuijottelevansa, hän vain hiljenee. Mykät tuijottelijat ovat yleensä mieltään osoittavia, loukkaantuneita lapsia ;);( Autisteista minulla on toista tietoa.

Saattaa olla yksinäinen ja surullinen, mutta kavereita kertoo olevan. Melko moni on joskus surullinen itselleen tapahtuvista rajojen ylityksestä. Ihmisiä on moneen lähtöön. Jotkut jyräävät, toiset ovat kohteliaita.

Hiljaisuudella voi viestiä iloa, onnea, raivoa, vihaa, ihmettelyä, parempaa tietoa, tasapainoa, tyytyväisyyttä, välinpitämättömyyttä - ihan mitä vain. Eleet ja ilmeet, liikkuminen ym viestivät myös tunnetilaa. Kokeilkaapa!

Minä toivon AP:lle onnistumisia uusille valinnoilleen.

.

Rajojen laitto on tervettä. Sitä taas en ymmärrä, että pidät mykkäkoulua, jos joku kehuu koruasi. Ei kai raja ole siinä? Tai siis minulla se ei olisi siinä, vaan kiittäisin kauniisti hymyillen.

Mite muut ovat suhtautuneet? Tuollainen on aika iso muutos. Hyvä että osaat nyt pitää puolesi.

Enemmän tuo kuulostaa uhriutumiselta ja katkeroitumiselta kuin oman elämän haltuun otolta. Toki tilanne on vähän toinen jos sä olet tähän asti vain näytellyt elämään ja todellinen minäsi on äksyilijä.

Vaikka mittareita olisi 50 vapaana, niin minua vituttaa silti ihmiset, jotka jättävät auton siihen, kun menevät maksamaan.

Samoin kuin vituttaa ihmiset, jotka hyppivät uima-altaan reunalta, vaikka se on kiellettyä, koska heidän mielestään siinä ei ole ketään alla juuri nyt.

Yleensäkin vituttaa ihmiset, jotka rikkovat sääntöjä vain siksi, että voin ja näyttävät näin itsenäistymistään.

Ja ei, minä en ole autisti, vaikka noudatan sääntöjä ja lakeja. Ajan jopa nopeusrajoitusten mukaan.

Raippa, sinä kirjoitat todella hyvin. Oikeasti. Tekstiäsi on ilo lukea ja se avautuu hyvin, vaikka puratkin paskamaista nykyisyyden dynamiikkaa ja kuviota. Hyvä kielellinen taito heijastaa älykkyyttä ja ratkaisutaitoja. Uskon, että tiedät mihin suuntaan haluat mennä. Ole yhteydessä niihin, jotka ymmärtävät sinua ja jätä huomiotta ne, jotka eivät ymmärrä.