Mikä sellainen piirre kumppanissasi on, jota katsotaan kieroon?
Tämä tuli mieleeni kun luin täälltä turn off -listaa naisten profiileissa ja pohdin kaveripiirin preferenssejä. Itselläni on mies, joka ei osaa yhdyssanoja. Kaveripiirissä tämä on este suhteelle, miestä ei mennä edes tapaamaan jos niitä ei osaa. Hän on myös duunari, kaveripiiri ja minä akateemisia. Ihana mies, en vaihtaisi. :)
Jokaisella saa puolestani olla mitä vain kriteerejä, minullakin on, mutta olisi kiva kuulla mikä näistä deal breakereista ei haittaa teitä kumppanissa?
Kommentit (28)
Ylipaino, tietty homssuisuus ulkonäössä muutenkin,köyhyys (tekee pienipalkkaisella alalla pätkätyötä). Näistä tulee joskus kommenttia tutuilta, kun mies on ulkonäön ja työn suhteen minun vastakohtani. Mutta ehkä vastakohdat sitten viehättävät toisiaan?
Vierailija kirjoitti:
Puolisoni on välillä niin ajatuksissaan, että ei tervehdi, pyörii muiden tiellä tai etuilee jonoissa. Katsoo vain, että tuonne pitää mennä eikä yhtään huomaa, että olisi muitakin menijöitä. Viimeks yksissä sukujuhlissa pidin häntä hihasta kiinni, ettei ryntää ekana kahvipöytään, kun kahvihammasta kolotti. Mut et jos kuitenkin päivänsankari ensin :D
Mä joudun aina välillä selittämään muille ihmisille, että puolisoni ei ole tahallaan epäkohtelias, hän on muissa maailmoissa.
Exänikin oli vähän samanlainen, aina "omissa maailmoissaan" omien sanojensa mukaan. Ei kuullut mitä sanoin eikä ottanut muita ihmisiä huomioon. Siinä olikin pääsyyt sille, miksi lopulta jätin hänet.
Sotkuisuus, heittelee vaatteita lattialle ja ei jaksa pestä ikinä pyykkiä. Kaappi täynnä sinne vaan rytättyjä vaatteita - tietysti likaisia. Eikä muutenkaan tee kotitöitä, vessaakaan ei ole pessyt ikinä ja lakanatkin vaihtanut muutaman kerran suhteemme aikana. Argh.. Toisaalta silloin kun siivoaa, koti on kuin sisustuslehdestä(mutta tämä tapahtuu harvoin) :D.
Kumppanissani ei ole sellaisia piirteitä.
Minun miehessäni taitaa olla vikana se etten pysty vastaamaan hänen odotuksiinsa. Empatiaa puuttuu kun itsellään on elämä mennyt ns. putkeen.
Hän on hävyttömän komea, hyväpalkkainen ja tohtoriksi asti itsensä lukenut, fiksu ja loistava isä, ei koskaan kiroile lasten kuullen tai raivoa, tekee kotityöt puoliksi, sosiaalinen ja sanavalmis, kavereina senluokan elämäntaiteilijoita ettei nähtävästi saavutusten perusteella ihmisiä arvota. Ei pinnallinen, kiinnittää huomiota esim. pukeutumiseen hyvin vaihtelevasti.
Minä sairastuin ensin vakavasti ja sittemmin ihme kyllä paranin, menetin työni, sain sittemmin uuden mutta tipuin ns. kelkasta, en jaksa aina siivota, menetän joskus hermoni ja kiroilen tai huudan, olen väsynyt. Olen menettänyt arvostukseni hänen silmissään, koska en pysty pitämään hommaa kasassa
.. V**n syöpä. No, noilla ei tule olemaan hätää jos lähtö tulee ajoissa. Jos ei tule, niin...huoh.
Miehelläni on huonot hampaat. Häiritsi itseäkin aluksi. Suu kiinni todella komea 😀
Toisinaan kumppanini uppoutuu politiikkaan ja pitää kovaan ääneen monologeja tai huutoväittelee baarissa. Onneksi olemme poliittisesti samalla linjalla.
Sosiaalisten tilanteiden pelko. Olemme sisarusteni kanssa läheisiä ja usein tekemisissä keskenämme, samanikäisiä lapsia jne. Miesystäväni karttaa kaikkia kokoontumisia, kun jo pelkkä kaupassakäynti on vaikeaa. Tätä on sisarusteni vaikea ymmärtää.