Lue keskustelun säännöt.
Haluaisin mennä ulkomaille ihan yksin, mutta eiköhän koko halvatun suku mene paniikkiin!
08.09.2017 |
Äiti oli shokissa ja toivuttuaan siitä sanoi "Ota veljesi mukaan, nii on joku apuna ja turvana. Hänhän muuten suunnitteli myös ulkomaanmatkaa!" Voi apua! Siskoni taas haluaisi mukaan, koska ei ole pitkään aikaan käynyt ulkomailla. Haistan jo paheksunnan siitä, että en aio huolia häntä mukaan. Verinen loukkaantuminen, "miksi seurani ei kelpaa".
Ei kyse ole siitä, etteikö kelpaisi, mutta haluaisin matkustaa kerrankin yksin! Kukaan ei ymmärrä. Tarvitsen kuitenkin jostain liittolaisen, jotta pääsen Helsinkiin lentoa varten, ja yövyttyä siellä. No, lentishotelli ei tietysti paljoa maksaisi.
Kommentit (58)
Minä myös matkustaa yksin vaikka olen 50v. En kertonut vanhemille että lähden mutta nyt raha on loppu. Rahoitan matkustustani siivoushommilla ja ehkä pääsen vielä kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olette joitain suomalaisia kannabiskauppiaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi edes kerrot lähdöstäsi etukäteen? Aikuinen tekee mitä haluaa ja milloin haluaa...
Moi täällä on miehesi Pekka Amsterdamissa! Toimistolla oli hiljasta joten ollaan poikien kanssa kuukausi täällä! pusi pusi ja niin lähetin lapset mummolaan sodankylään.
Aamun parhaat naurut! 😂
No, minä tein niin että kerroin matkoistani perheelle vasta lähtöä edeltävänä iltana :D Ja kun olin tarpeeksi monta kertaa yksin reissannut ja tullut terveenä kotiin takaisin, oli aina helpompi lähteä. Ja olin jo täysi-ikäinen, mutta vanhemmat pitivät edelleen lapsena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu älä vaan mene mihinkään muslimimaahan. Muuten kyllä suosittelen yksin matkustamista. Se on ihanaa! Ei sun aikuisena tarvitse perheeltä lupia kysellä.
No nyt oli kyllä todella omituinen keskustelunavaus ap:lla.
Oletko siis täysi-ikäinen? Tai jos olet täysi-ikäinen, niin onko sulla jonkin sortin vamma tai kehityshäiriö, että et pysty itse huolehtimaan itsestäsi? Miksi ylipäätään olet mennyt puhumaan sukulaisillesi matkasta? Jos itse olen matkustellut, yksin tai yhdessä muiden kanssa, niin olen ehkä jälkeenpäin saattanut vanhemmilleni mainita (kun ollaan tavattu tai puhelimessa juteltu), että kävin tässä joku aika sitten siellä ja siellä ja matka meni hyvin. Mutta miksi ihmeessä alkaisin vanhemmiltani tai muiltakaan sukulaisiltani mitään lupaa kysyä matkoilleni tai muillekaan tekemisilleni? Ja en ymmärtänyt tuota, että tarvitsisit "liittolaisen", että pääset Helsinkiin lentoa varten. Häh? Jos et asu Helsingissä tai lähistöllä, niin senkus tulet tänne vaikka junalla ja jatkat siitä Helsinki-Vantaan kautta lentäen kauemmaksi. Mikä ongelma tässä nyt oli ja mikä ihmeen liittolainen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla suku paheksuu yksin matkustamisen itsekkyyttä. Pitäisi ottaa mukaan joku sellainen, jolla ei muuten ole varaa lähteä. Vielä toivottavampaa olisi kustantaa joku mökkiviikko tai -viikonloppu, että mahdollisimman moni pääsisi osallistumaan.
Ja ikä oli? Asutko vielä vanhempien kanssa? Mitä sinun reissusi suvulle kuuluu ylipäänsä. En ymmärrä. Itse muutin 20-vuotiaana ulkomaille 4 vuodeksi opiskelemaan, ei tullut mieleenkään kysyä lupaa. Ilmoitin vain, että näin aion tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin tuttua. Pyrin nykyään ilmoittamaan matkoistani mahdollisimman myöhäisessä vaiheessa, harkinnassa on myös että en kohta ilmoita niistä ollenkaan.
Äiti on matkojeni aikana aivan hysteerinen, pommittaa viesteillä taukoamatta. Eivät kuulemma isän kanssa pysty edes nukkumaan jos olen Suomen rajojen ulkopuolella. Seuraa uutisia ja säätiedotuksia ja ahdituu jos jotain tapahtuu edes samassa maanosassa jossa olen (oli kyseessä sitten aivan eri valtio ja välimatkaa useita tuhansia kilometrejä). Sitten kertoo matkoistani myös sukulaisille saaden mummot samanlaiseen paniikkiin. Sanomattakin selvää, että perheenki on kotoisin perähikiältä ja matkailukokemukset rajoittuvat seuramatkoille Teneriffalle.
Kuulemma mitä vaan voi sattua. No niin kai voikin, mutta yhtä hyvin nykyään voi sattua Suomessakin. N25
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti oli shokissa ja toivuttuaan siitä sanoi "Ota veljesi mukaan, nii on joku apuna ja turvana. Hänhän muuten suunnitteli myös ulkomaanmatkaa!" Voi apua! Siskoni taas haluaisi mukaan, koska ei ole pitkään aikaan käynyt ulkomailla. Haistan jo paheksunnan siitä, että en aio huolia häntä mukaan. Verinen loukkaantuminen, "miksi seurani ei kelpaa".
Ei kyse ole siitä, etteikö kelpaisi, mutta haluaisin matkustaa kerrankin yksin! Kukaan ei ymmärrä. Tarvitsen kuitenkin jostain liittolaisen, jotta pääsen Helsinkiin lentoa varten, ja yövyttyä siellä. No, lentishotelli ei tietysti paljoa maksaisi.
Note to self: älä kerro sukulaisille jatkossa.
Note to self2: varmista julkiset yhteydet lentokentälle jottei tarvitse kertoa sukulaisille.
Sun on vaan sanottava että meet yksin.Nih.
Ehket sä saa mitään tukea suvultasi, kun on varaa toimia noin. Ne, jotka saa, mutta eivät, jos menevät väärällä lailla ulkomaille, eivät koe tuota noin helpoksi.
Heillä on jotain mitä menettää. Sulla ei. Koska sulla ei sitä tukea ole koskaan ollutkaan! (Tai jos on, eikä se horju jos elät omaa elämääsi, niin sitä suuremmalla syyllä et ymmärrä, tampio).
Höpö-höpö! Meillä lapset (aikuiset, kotoa muuttaneet) saavat kaiken mahdollisen tuen tarvitessaan ja meillä on äärimmäisen hyvät välit. Silti minä en aina tiedä, missä he ovat, enhän elä heidän elämäänsä. Eivätkä he välttämättä tiedä, missä me olemme, puhelimella kyllä tavoittaa, olin sutten kotona tai kesäasunnolla tai matkoilla. Joskus olen saanut valokuvan emailiin: terveisiä Ljubljanasta, tulin tänne pari päivää sitten. Toinen poika kertoi lähtevänsä yksin patikoimaan Vietnamin viidakoihin - hieno juttu, saapahan paljon uusia kokemuksia. Joskus soittavat ja kertovat tehneensä laskuvarjohypyn jossain maassa. Hyvä, etteivät kertoneet etukäteen, siitä olisin ollut huolissani, etenkin kun kone kuulemma oli ilmastointiteipillä paikattu 😂.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja ikä oli? Asutko vielä vanhempien kanssa? Mitä sinun reissusi suvulle kuuluu ylipäänsä. En ymmärrä. Itse muutin 20-vuotiaana ulkomaille 4 vuodeksi opiskelemaan, ei tullut mieleenkään kysyä lupaa. Ilmoitin vain, että näin aion tehdä.
Sana täällä, sanoin yo-keväänä, että kirjoitusten jälkeen lähden Sveitsiin kesätöihin. Piste.
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotkut haluavat matkustaa yksin, jos seuraakin olisi mahdollisuus saada? Ihan vilpittömästi kysyn.
Itse en missään tapauksessa haluaisi matkustaa yksin.
Yksinäinen nainen saa helposti epämääräisiä mieshännystelijöitä. Lisäksi ei voi jutella heti kaikesta uudesta ja jännästä.
Miksi pitäisi aina olla liikkeellä jonkun kanssa? Matkustelin aikoinaan ystävän kanssa, mutta sain lopulta tarpeekseni. Hänelle matkustelu oli kaupoissa kiertämistä ja minulle taas jotain muuta. Oli toki mukavaa piipahtaa jossain mielenkiintoisessa puodissa, mutta en halunnut koko loman olevan sitä. Kun tein ensimmäisen matkani yksin, tajusin että se oli sitä mitä todella halusin. Sen jälkeen otin ystävän mukaan vain joillekin Tallinnan tai Tukholman reissuille.
Mikä hiton velvollisuus on kertoa suvulle aikeistaan matkustaa jonnekin, ja vielä yksin? En ole liioin ilmoittanut Ulkoministeriön sivuille matkustamisestani, enkä tule koskaan ilmoittamaankaan. Ei se ilmoittaminen estä minua vaikka jäämästä auton alle ja kuolemasta tai jotain muuta vastaavaa.
Joo yksin vaan reissuun. Ite oon reissannu mm. Virossa, Tsekeissä ja Islannissa ypöyksin, sekä Tanskassa tapasin kirjekaveria.
Pari kertaa kysytty onko ukko. Ei noihin aikoihi ollu ukkoa. Nyt on vitivalkoinen suomiukko tossa sängyssä röhnöttämässä, krapulassa.
MENE TYTTÖ don't listen to them
Sukulaiset pelkäävät sitä, että tulet nuoruutesi huumassa alta aikayksikön paksuksi ja raahaat tänne jonkun itseäsi 20 vuotta vanhemman karvakouran elätiksi. Toista se oli 80-luvulla kun reissattiin junalla läpikotaisin Eurooppaa eikä ikääkään ollut kuin 18v., lennot oli silloin tosi kalliita.