Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Hallitus leikannut sosiaalietuuksia, jotta pakon edessä haettaisiin töihin, mutta vaikutus on päinvastainen
07.09.2017 |
The Independent -lehden uutinen 7.6.2016. Uutinen tutkimuksesta, jonka oli tilannut Britannian hallitus.
otsikolla:
"The biggest irony of all? Cutting someone's welfare makes them even less likely to get a job"
JOhtopäätös tutkimuksessa oli, että jokainen punnan leikkaus sosiaaliturvasta / viikko vähentää mahdollisuutta saada töitä kaksi prosenttia. Syy on se, että leikkauksien työnhakemiseen kannustavan vaikutuksen sijaan seurauksena onkin päivästä päivään jatkuva kamppailu selviämisen kanssa. Ruoan hankinta jne. korvaa siis työnhaun. Työtä haettaisiin paljon motivoituneemmin, mikäli ei tarvitsisi perusjuttujen kanssa taistella.
Etuisuus leikkauksilla on siis täysin päinvastainen vaikutus, mihin niillä pyritään. Työnhakemisen tehostamisen sijaan ne passivoittavatkin ihmiset.
"In the age of ‘strivers’ and ‘skivers’, benefit cuts introduced by the Government have been justified by the need to “make work pay”. But the Government’s own research, published this week, has revealed that one of the cornerstones of the austerity campaign – that cutting benefits means recipients will be more likely to find work – is fundamentally flawed.
Researchers have found that cutting unemployed peoples’ benefits had the opposite effect to that you might expect. The study, carried out by Oxford city council and the Department for Work and Pensions, found unemployed people become less likely to get a job when benefits are cut. Instead of looking for work, they are forced to devote their energies to surviving day-to-day. For every £1 in benefits cut per week, a person’s chance of getting a job drops by 2 per cent."
http://www.independent.co.uk/voices/the-cruel-irony-of-welfare-cuts-is-…
Kommentit (80)
Tämä keskustelu on aina hämmentävää.
Toisaalta saa lukea sossunasiakkaista jotka matkustelee etelänmaille kahdesti vuodessa ja ajelee autolla pitkin poikin nauttien elämästä. Sitten taas toiset väittää, että hädin tuskin elää sillä sossuntuella ja leipäjonossa pitää käydä että saisi edes ruokaa.
Todella vaikea näin työssäkäyvän hahmottaa, että onko se sossuntuki riittävä/liian iso/liian pieni vai mitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelu on aina hämmentävää.
Toisaalta saa lukea sossunasiakkaista jotka matkustelee etelänmaille kahdesti vuodessa ja ajelee autolla pitkin poikin nauttien elämästä. Sitten taas toiset väittää, että hädin tuskin elää sillä sossuntuella ja leipäjonossa pitää käydä että saisi edes ruokaa.
Todella vaikea näin työssäkäyvän hahmottaa, että onko se sossuntuki riittävä/liian iso/liian pieni vai mitä.
No kuule mitäs jos kokeilisit?
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelu on aina hämmentävää.
Toisaalta saa lukea sossunasiakkaista jotka matkustelee etelänmaille kahdesti vuodessa ja ajelee autolla pitkin poikin nauttien elämästä. Sitten taas toiset väittää, että hädin tuskin elää sillä sossuntuella ja leipäjonossa pitää käydä että saisi edes ruokaa.
Todella vaikea näin työssäkäyvän hahmottaa, että onko se sossuntuki riittävä/liian iso/liian pieni vai mitä.
Medialukutaito. Jos väite tuntuu liian uskomattomalta pitääkseen paikkansa, se todennäköisesti ei pidä paikkansa. Tyypillisimpiä kalavaleen paljastajia on mm. "tutun tuttu kertoi/yks tutun tuttu...", "yks paikallinen juoppo asuu ydinkeskustan kalleimmassa kämpässä", "tutuntutuntuttu sai maksusitoumuksella kampaamokäynnin, sai hakea kaikki huonekalut uutena Maskusta..."
Ja luulisi, että medialukutaito olisi paikallaan vain vapaissa keskusteluissa, mutta samaa saanee harjoittaa vahvasti myös iltapäivälehtien suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelu on aina hämmentävää.
Toisaalta saa lukea sossunasiakkaista jotka matkustelee etelänmaille kahdesti vuodessa ja ajelee autolla pitkin poikin nauttien elämästä. Sitten taas toiset väittää, että hädin tuskin elää sillä sossuntuella ja leipäjonossa pitää käydä että saisi edes ruokaa.
Todella vaikea näin työssäkäyvän hahmottaa, että onko se sossuntuki riittävä/liian iso/liian pieni vai mitä.
Niin ja jos sossun tarkoitus on auttaa jaloilleen, niin mitä täällä puhutaan, että jos sinne joutuu ei enää kannata mitään yrittää kun lannistetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelu on aina hämmentävää.
Toisaalta saa lukea sossunasiakkaista jotka matkustelee etelänmaille kahdesti vuodessa ja ajelee autolla pitkin poikin nauttien elämästä. Sitten taas toiset väittää, että hädin tuskin elää sillä sossuntuella ja leipäjonossa pitää käydä että saisi edes ruokaa.
Todella vaikea näin työssäkäyvän hahmottaa, että onko se sossuntuki riittävä/liian iso/liian pieni vai mitä.No kuule mitäs jos kokeilisit?
Ei ole tarvetta kokeilla, pidän työstäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelu on aina hämmentävää.
Toisaalta saa lukea sossunasiakkaista jotka matkustelee etelänmaille kahdesti vuodessa ja ajelee autolla pitkin poikin nauttien elämästä. Sitten taas toiset väittää, että hädin tuskin elää sillä sossuntuella ja leipäjonossa pitää käydä että saisi edes ruokaa.
Todella vaikea näin työssäkäyvän hahmottaa, että onko se sossuntuki riittävä/liian iso/liian pieni vai mitä.No kuule mitäs jos kokeilisit?
Ei ole tarvetta kokeilla, pidän työstäni.
Vaihtelu virkistää.
Kenelläkään, joka ei henkilökohtaisesti ole elänyt pennittömänä toimeentulotuella ei tulisi olla mitään asiaa tunkea nokkaansa keskusteluun perusturvan suuruudesta.
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelu on aina hämmentävää.
Toisaalta saa lukea sossunasiakkaista jotka matkustelee etelänmaille kahdesti vuodessa ja ajelee autolla pitkin poikin nauttien elämästä. Sitten taas toiset väittää, että hädin tuskin elää sillä sossuntuella ja leipäjonossa pitää käydä että saisi edes ruokaa.
Todella vaikea näin työssäkäyvän hahmottaa, että onko se sossuntuki riittävä/liian iso/liian pieni vai mitä.
Oletko huomannut, että ihmisillä on erilaisia elämäntilanteita? Myös työssäkäyvillä. siinä missä joku ei ole päässty edes aloittamaan työuraa, toinen on ollut töissä jo vuosikymmenet. Toisilla on hyvätuloinen puoliso, toinen taas yh. Yksi asuu maksetussa asunnossa ja kotona on kaikki liinavaateet, huonekalut, kodinkoneet ja vaatekaapissa kokoelma (laatu)vaatteita ja kenkiä. Joku muu taas on päätynyt työttömäksi/lyhysiin pätkätöihin heti opinnot suoritettuaan, kotia ei ole laitettu, mitään ei ole ostettu uutena...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelu on aina hämmentävää.
Toisaalta saa lukea sossunasiakkaista jotka matkustelee etelänmaille kahdesti vuodessa ja ajelee autolla pitkin poikin nauttien elämästä. Sitten taas toiset väittää, että hädin tuskin elää sillä sossuntuella ja leipäjonossa pitää käydä että saisi edes ruokaa.
Todella vaikea näin työssäkäyvän hahmottaa, että onko se sossuntuki riittävä/liian iso/liian pieni vai mitä.
Pakko sen sossuntuen on olla tarpeeksi iso, kun pärjään itsekin opintorahalla joka on paljon pienempi. Ja opiskelijakortista saamani rahallinen hyöty on selvästi pienempi kuin opiskelun aiheuttamat kustannukset, joten turha tulla mussuttamaan kuinka helppoa opiskelijalla on. Kun vuokran jälkeen jää käteen n. 160 €/kk, opiskelijalounas ja matka paikallisbussissa on harvinaista herkkua. Mistään muista opiskelija-alennuksista puhumattakaan. Mutta pärjännyt olen ja koitan pärjätä jatkossakin, enkä ole käynyt leipäjonossakaan kuin yhden ainoan kerran.
Vierailija kirjoitti:
Oho, eipä ole pitkään aikaan näkynyt näin selvää Pietarin trolliarmeijan valloittamaa ketjua. :D
Parissa minuutissa +/- 20 tykkäystä suuntaan tai toisee ? Joo, tosi uskottavaa.
Mitä ne tästä jutusta hyötyis? Koska kommunismi niinkö? Kas kun ei ufot...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Totta. Miten tässä enää kehtaisi työhaastatteluunkaan edes mennä, jos sellainen ihme kohdalle joskus osuisi. Vaatteet rupeavat olemaan nuhjuisia, vaikka miten yrittää niitä säästää.Ulkonäköä on vaikeata huoltaa, kun meikkeihin eikä voiteisiin ole varaa. Hiusten juurikasvu hirveä. Kai se köyhyys rupeaa näkymään ulkonäössä, vaikka miten yrittää. Hävettää koko elämä, kun joutuu olemaan köyhä, vaikka työhaluja olisi. Mutta se suurin syyllinen, ikä. Yli 50 mittarissa. Onneksi tulee talvi ja pimeys, että voi luikkia ulkona vanhan toppatakin kanssa, eikä kukaan näe kovin tarkkaan.
Tämän lisäksi vielä jos sattuukin saamaan jonkun nollasopimuksen jollekin työnantajalle, se vaikuttaa heti niin, että tuloihin tulee katkos. Sellaiseen ei pitkään työttömänä olleella ole varaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelu on aina hämmentävää.
Toisaalta saa lukea sossunasiakkaista jotka matkustelee etelänmaille kahdesti vuodessa ja ajelee autolla pitkin poikin nauttien elämästä. Sitten taas toiset väittää, että hädin tuskin elää sillä sossuntuella ja leipäjonossa pitää käydä että saisi edes ruokaa.
Todella vaikea näin työssäkäyvän hahmottaa, että onko se sossuntuki riittävä/liian iso/liian pieni vai mitä.Niin ja jos sossun tarkoitus on auttaa jaloilleen, niin mitä täällä puhutaan, että jos sinne joutuu ei enää kannata mitään yrittää kun lannistetaan.
Tuo jaloilleen auttaminen on pelkkä vitsi. Siellä ihmiseltä viedään viimeisetkin mahdollisuudet elämään ja omanarvontuntoon. Sulla ei voi enää koskaan olla mitään kun sinne joudut. Ja ei ne tuet meinaa millään riittää vaan päivittäisestä selviytymisestä tulee tosiaan se työ.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelu on aina hämmentävää.
Toisaalta saa lukea sossunasiakkaista jotka matkustelee etelänmaille kahdesti vuodessa ja ajelee autolla pitkin poikin nauttien elämästä. Sitten taas toiset väittää, että hädin tuskin elää sillä sossuntuella ja leipäjonossa pitää käydä että saisi edes ruokaa.
Todella vaikea näin työssäkäyvän hahmottaa, että onko se sossuntuki riittävä/liian iso/liian pieni vai mitä.No kuule mitäs jos kokeilisit?
Ei ole tarvetta kokeilla, pidän työstäni.
Vaihtelu virkistää.
Kenelläkään, joka ei henkilökohtaisesti ole elänyt pennittömänä toimeentulotuella ei tulisi olla mitään asiaa tunkea nokkaansa keskusteluun perusturvan suuruudesta.
Niin ja kenelläkään, joka ei henkilökojtaisesti ole elänyt normaalia keskituloisen työssäkäyvän elämää, ei tulisi olla mitään asiaa tunkea nokkaansa keskusteluun keskituloisten verotuksen suuruudesta? Ja sama pätee tietysti pieni- ja suurituloisiin, vai kuinka? Vastaavasti ikisinkut ei saa keskustella perheellisten asioista eikä nuorena lapsia hankkineet lapsettomien asioista. Ja rajoitukset jatkuu loputtomiin..
Jos se omakohtainen kokemus on niin tärkeää, eihän tässä maailmassa voi tehdä enää mitään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelu on aina hämmentävää.
Toisaalta saa lukea sossunasiakkaista jotka matkustelee etelänmaille kahdesti vuodessa ja ajelee autolla pitkin poikin nauttien elämästä. Sitten taas toiset väittää, että hädin tuskin elää sillä sossuntuella ja leipäjonossa pitää käydä että saisi edes ruokaa.
Todella vaikea näin työssäkäyvän hahmottaa, että onko se sossuntuki riittävä/liian iso/liian pieni vai mitä.No kuule mitäs jos kokeilisit?
Ei ole tarvetta kokeilla, pidän työstäni.
Vaihtelu virkistää.
Kenelläkään, joka ei henkilökohtaisesti ole elänyt pennittömänä toimeentulotuella ei tulisi olla mitään asiaa tunkea nokkaansa keskusteluun perusturvan suuruudesta.
Niin ja kenelläkään, joka ei henkilökojtaisesti ole elänyt normaalia keskituloisen työssäkäyvän elämää, ei tulisi olla mitään asiaa tunkea nokkaansa keskusteluun keskituloisten verotuksen suuruudesta? Ja sama pätee tietysti pieni- ja suurituloisiin, vai kuinka? Vastaavasti ikisinkut ei saa keskustella perheellisten asioista eikä nuorena lapsia hankkineet lapsettomien asioista. Ja rajoitukset jatkuu loputtomiin..
Jos se omakohtainen kokemus on niin tärkeää, eihän tässä maailmassa voi tehdä enää mitään!
Kun puhutaan keskituloisen työssäkäyvän verotuksesta, ei puhuta siitä onko tänään varaa syödä myös itse vai syökö vain lapset. Vähän suhteellisuudentajua siis, kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelu on aina hämmentävää.
Toisaalta saa lukea sossunasiakkaista jotka matkustelee etelänmaille kahdesti vuodessa ja ajelee autolla pitkin poikin nauttien elämästä. Sitten taas toiset väittää, että hädin tuskin elää sillä sossuntuella ja leipäjonossa pitää käydä että saisi edes ruokaa.
Todella vaikea näin työssäkäyvän hahmottaa, että onko se sossuntuki riittävä/liian iso/liian pieni vai mitä.No kuule mitäs jos kokeilisit?
Ei ole tarvetta kokeilla, pidän työstäni.
Vaihtelu virkistää.
Kenelläkään, joka ei henkilökohtaisesti ole elänyt pennittömänä toimeentulotuella ei tulisi olla mitään asiaa tunkea nokkaansa keskusteluun perusturvan suuruudesta.
No, minä olen elänyt pennittömänä toimeentulotuella, mutta ajattelin että asiaan on saattanut tulla muutoksia reilun 10 vuoden aikana. Siihen aikaan kun itse elin vuosia sossuntuella niin se oli erittäin riittävä tuki, en kokenut että olisin jäänyt mistään paitsi sen tuen vuoksi.
Itse ainakin koin työttömänä sen, että ulkoinen olemus rapistui. Työhaastattelussa on vaikea tehdä vaikutus, kun näyttää sossu-pirkolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etuuksien leikkaaminen kääntää ihmiset vain helpommin hallitusta vastaan ja alentaa kynnystä rikolliselle toiminnalle.
Näinpä. Kun ihmiset ajetaan tarpeeksi ahtaalle alkaa yhteiskuntarauha olla vaarassa.
Höpö höpö. Mainitsepa nyt sisällissota vielä...
Kun tuet lasketaan tarpeeksi alas niin kummasti alkaa "paskaduuni" maistua. Niillekin kun vaan sohvan pohjalla makoilisivat muitten kustannuksella vuodesta toiseen.
Eipä ole pahemmin näitä paskaduuneja, eli duuneja joista maksetaan paskaa palkkaa jaossa. Elät näköjään jossain 80-luvulla jolloin raksalle, siivoamaan, yksitoikkoiseen tehdastyöhön, ym. pääsi tuosta vaan. Kuvittelet että maailma on vielä nykyäänkin sellainen.
No onhan tää nyt ihan perseestä koko systeemi! Jos töitä ei saa pakotetaan kuntouttavaan työtoimintaan työpaikan oikeita töitä tekevien nöyryytettäväksi ja juoksutettavaksi. Tai laitetaan töihin hommiin mitä ei ole ikinä tehnyt eikä ymmärrä niistä mitään niin sitten nuristaan kun on niin epäpätevää väkeä töissä ja pahimmassa tapauksessa annetaan potkut ja koska et osannut työtä potkut on itse aiheutettu eli saa karenssia palkaksi siitä että edes yritti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelu on aina hämmentävää.
Toisaalta saa lukea sossunasiakkaista jotka matkustelee etelänmaille kahdesti vuodessa ja ajelee autolla pitkin poikin nauttien elämästä. Sitten taas toiset väittää, että hädin tuskin elää sillä sossuntuella ja leipäjonossa pitää käydä että saisi edes ruokaa.
Todella vaikea näin työssäkäyvän hahmottaa, että onko se sossuntuki riittävä/liian iso/liian pieni vai mitä.Pakko sen sossuntuen on olla tarpeeksi iso, kun pärjään itsekin opintorahalla joka on paljon pienempi. Ja opiskelijakortista saamani rahallinen hyöty on selvästi pienempi kuin opiskelun aiheuttamat kustannukset, joten turha tulla mussuttamaan kuinka helppoa opiskelijalla on. Kun vuokran jälkeen jää käteen n. 160 €/kk, opiskelijalounas ja matka paikallisbussissa on harvinaista herkkua. Mistään muista opiskelija-alennuksista puhumattakaan. Mutta pärjännyt olen ja koitan pärjätä jatkossakin, enkä ole käynyt leipäjonossakaan kuin yhden ainoan kerran.
Hienoa että olet tyytyväinen. Jos valmistut työttömäksi, elät mukavaa elämää. Miksi edes opiskelet? Jättäydy suosiolla suoraan työttömäksi.
Yksinasuvalle naiselle/miehelle, siis todella yksin, ei ole "valepuolisoa" kirjoillla muualla tai seurustelukaveria jelppaamassa, vanhemmat kuolleet jne. on todella tiukkaa.
Vaikka joka kuukausi saat sen alle 500 niin sillä pitää parjätä kuukaudesta toiseen.
Todella vaikeaa on saada silmälaseihin, en ole koskaan saanut, talouden hankintoihin, en ole saanut jne. ylimääräistä.
Vaikka kirpputoreilta ostankin vaatteet yms. niin aina ei löydy sopivaa kun ei ole mikään mallimittainen. 38-40 vaatteita ja pienempiä löytyy, mutta isommat koot ovat aina vähissä ja esim. hyvät talvikengät on vaikea löytää, ovat sitten jo kympin ylitse hinnoiltaan. Jos edes löytyy. Samoin hyvää, lämmintä talvitakkia ei ainakaan pienemmältä pakkakunnalta tahdo löytyä. Yhtälailla sen köyhän jalat palelee ja viima käy hartioihin kuin rikkaankin.
Eikä ne käytetyt talvikengät ja ohueksi menneet talvivaatteet ole koskaan saman väärtti kuin uutena hankitut .
Ehkä juuri lapsiperheet saavat helpommin, mutta aikuinen yksinäinen on tosi hyljeksitty kelan(kin) luukulla.
Jos ei ole vielä vanhainkoti-ikäinen, mutta iältään ei enää kelpaa myöskään työelämään on todellinen väliinputoaja.
Vaikka täällä aina neuvotaan juuri kirpputorit, alennuslappuiset, joita toki käytänkin ja "ilmaiset" harrastukset, niin kyllä se mielen vetää matalaksi, kun ne ovat ainoita ja vaihtoehtoja ei ole. Jos joskus saisi valita ihan sellaisen tuotteen atia sian jonka itse haluaisi, niin se olisi suuri ilo.
Tätä eivät ns. normaalit ihmiset ymmärrä tai edes halua ymmärtää.
Kyllähän se ilmainen kävelylenkki virkistää ja on terveellinen, sehän on selvä.
Alue: Aihe vapaa
Ihan naurettavaa, että Suomen tapaisessa maassa ihmisen pitää joka kuukausi erikseen vääntää hakemus saadakseen pitää katon päänsä päällä ja vatsaansa täytettä. Tuolla on ruokakauppojen hyllyt väärällään safkaa josta lentää helvetin iso osa roskikseen.