Ulla Appelsiini: Suvivirsitaistoa on käyty vuosikausia, nyt hampaisiin joutui jo Topeliuskin.Kuka uskaltaisi lopettaa tämän hulluuden?

Suvivirsitaistoa on käyty vuosikausia, nyt hampaisiin joutui jo Topeliuskin. Mitä seuraavaksi? kysyy Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin.

Suvivirsi soi Espoon kouluissa – kaupungille mojova lasku

Suvivirsi soi Espoon kouluissa – kaupungille mojova lasku

Hän oli eturivin kirjailija, professori, toimittaja ja mielipidevaikuttaja.

Hän oli keskeisesti luomassa identiteettiä tälle pienelle kansalle.

Hän oli suomen kielen suuri ystävä, vaikka ruotsi oli hänen äidinkielensä.

Hän rakasti pikkulintuja ja opetti lapsiakin arvostamaan niitä.

Hänen kerrotaan julkaisseen ensimmäisenä linnunpöntön rakennusohjeet.

Vuonna 1870 hän perusti Suomen ensimmäisen eläinsuojeluyhdistyksen Maj Föreningenin.

Hän ajoi jo varhain naisasiaa ja naisten oikeutta koulutukseen.

Hän tuki Marie Linderiä, jota on kutsuttu Suomen ensimmäiseksi feministiksi.

Hänen tarinoissaan esiintyi usein nokkelia tyttöjä ja/tai naisia, aikana, jolloin naisilla ei ollut edes äänioikeutta.

Hän kirjoitti erityisen paljon lapsille, vaikka se ei kaikissa piireissä ollut arvostettua.

Hän koki elämässään suuria tragedioita, joista syntyi yksi hänen tunnetuimmista teoksistaan: Sparven om julmorgonen vuonna 1859.

Kyseisessä runossa pieni tyttö ruokkii varpusta, joka on saamastaan ruoasta kiitollinen. Linnun todellinen identiteetti paljastuu runon lopussa: varpunen onkin tytön oma, kuollut veli, joka enkelinä tuli tyttöä tervehtimään.

Hän kirjoitti runon sen jälkeen, kun hänen vuoden ikäinen Raphael-poikansa oli kuollut.

Hän on Zachris ”Sakari” Topelius, yksi Suomen suurmiehistä. Varpunen jouluaamuna on hänen sanoituksistaan rakkaimpia. Se on enemmän kuin vain yksi laulu. Se kantaa mukanaan vahvasti Suomen historiaa ja tuon ajan symboliikkaa.