Unelmien mies olikin huono sängyssä

15cm minimuna tappaa fiiliksen, olipa kyseessä kuinka komea mies hyvänsä 😝

Mia28

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Miksi alunperin on otettu puoliso joka...."  Parinmuodostus-vaiheessa seksi kiinnostaa niin miestä kuin naistakin, koska sillä sitoutetaan toinen suhteeseen, ja lisääntymisvietti elää ja voi hyvin, joko tiedostaen tai tiedostamatta. Valtaosalle naisia seksi ei ole parisuhteessa niin erityisen tärkeää, varsinkin kun suhdetta on kestänyt pidempään. Seksi on vain keino päästä suhteeseen, ja kun sitten suhteeseen on päästy ja sitouduttu, seksin merkitys ja määrä vähenee.Ei ne huumorivitsit papin aamenen ja hääkakun seksihaluja vähentävästä vaikutuksesta aivan tuulesta temmattuja ole. Parinmuodostusvaiheessa hormonitoiminta tekee sen että seksi kiinnostaa ja sitä on normaalia enemmän sen kyseisen ihmisen mittarilla mitattuna. Tässä tulevat esiin yksilölliset erot. Jollakin se "normaalia enemmän" on tyyliin joka päivä, jollakin se on kerran viikossa. Näillä joka päivä sekstaavilla on mahdollista että kymmenen-kahdenkymmenen vuoden suhteen jälkeenkin voi seksiä olla jopa viikottain. Kerran viikossa suhteen alkuaikana sekstaavat viettävät seksitöntä elämää kymmenen vuoden yhdessäolon jälkeen. Tämä on yleistys, mutta isossa mittakaavassa katsottuna näin se menee, ja tutkimustuloksetkin kertovat samaa tarinaa.

Varmasti noinkin, mutta monet ovat kertoneet, että vaimo ei ole koskaan ottanut suihin tai seksi alusta asti on ollut melko perinteistä. Eli alusta asti on tiedetty, että oma penis ei hirveästi kumppania kiinnosta, vain juuri sen perinteisen yhdynnän verran. Tätä ihmettelen. Jos nainen on alusta asti kokeilunhaluinen, tuntee oman kehonsa ja nauttii seksistä, on hän aloitteellinen ja aktiivinen itse. Seksi ei silloin milloinkaan kuihdu vastapalvelusten varaan, kun se oma kumppani aidosti kiihottaa ulkoisesti.

Jopa terapeutit suosittelevat miehiä tekemään kotitöitä ja ikään kuin "ostamaan" seksiä erilaisin vastapalveluksin. Minusta se on yksinkertaisesti outo lähtökohta koko seksille. 

Tietysti ap:n aiheeseen liittyen tuollainen mies voi olla myöskin. Eli seksi on hyvin simppeli fyysinen toimitus. Tuollaisen takana voi olla monimutkaisiakin ongelmia oman kehollisuuden kanssa, ainakin, jos muuhun ei osoita kiinnostusta edes keskustelun jälkeen. 

Kuten kirjoitin, tässä on isoja yksilökohtaisia eroja. Nämä "alusta asti perinteistä ja harvoin" ovat suuri ryhmä, heitä on paljon. Joka tämäntyyppisen ihmisen kanssa suhteeseen ryhtyy, tulee ymmärtää että seksiä on harvoin, ja loppuu yllättävän äkkiä kokonaan. Viimeistään silloin kun tulee lapsia. Tällöin on selvää että seksistä on nautittu vain silloin parinmuodostus-vaiheen ärhäkimmän hormonitoiminnan aikaan juuri sen verran että saadaan kumppani sitoutumaan. Lapsien tulon jälkeen hormonitoiminta hiipuu siltä osin, ja oma kumppani näyttäytyy ällöttävänä ääliönä jonka tehtävänä on varmistaa jälkeläisten pärjääminen. Eroottisessa mielessä kumppani on tasan yhtä kiinnostava kuin biojäteastia.

Valitettavasti hormonit eivät tuota asiaa selitä, muutenhan kaikki naiset lakkaisivat haluamasta tavalla josta kerrot. Kyse on asenteesta seksuaalisuuteen.

Kyllä se vaan selittää, mutta kyse on siitä että ei kaikilla naisilla hormonitoiminta ole täysin samanlaista. Yhtä lailla jos kyseessä olisi vain asenne seksuaalisuuteen,  niin kuinka selittyy nainen joka haluaa ja nauttii seksistä nuorella iällä ,mutta parinkymmenen vuoden suhteen jälkeen eipä kiinnosta? Onko hänen asenteensa seksiin vain muuttunut? Mikä sen on muuttanut? Kaikki naiset eivät lakkaa haluamasta kuvailemallani tavalla, mutta erittäin suuri osa lakkaa. Mikä sen selittää, heidän muuttunut asenteensa seksiin vai mikä? Tässä puhutaan osittain samasta asiasta, mutta väitän että alkusyy on hormonitoiminnan muutokset, joka aikaansaa muuttuneen asenteen seksiin, ja sitä kautta seksin vähenemisen ja loppumisen.

Asenteella seksiin ja seksuaalisuuteen tarkoitan sitä, että yksinkertaisesti asettaa sen korkealle sijalle elämässään. Tuo asenne syntyy jo varhain suhteesta omaan kehoon ja kehollisuuteen, kun on ymmärtänyt seksin olevan hyvä keino saada hyvää oloa esimerkiksi masturboimalla. Totta kai hormonit vaikuttavat myös seksuaalisuuteen, mutta eivät läheskään yhtä paljon kuin kokemusperäinen tieto siitä, miten paljon seksi voi antaa lisäarvoa elämään, kun taas toisilta voi tuollainen kokemusperäinen tieto puuttua, jolloin seksi ei luonnollisesti ole kovin korkealla sijalla elämässä. Käytännössä seksiä arvostava nainen esimerkiksi ajattelee ollessaan väsynyt, voi seksi rentouttaa, kun taas seksin alhaiselle sijalle asettava pitää seksiä raskaana suorituksena tai luksuksena eikä arkisena ilonlähteenä.

Myös miehellä voi olla kapea käsitys seksuaalisuudesta ja hän voi asettaa sen alhaiselle sijalle omassa "elämän tärkeät asiat" -listassaan. Naisilla se kuitenkin luultavasti on yleisempää. Sitten kun luonnolliset, spontaanit halut häviävät, ei tilanteelle tehdä mitään, koska on niitä tärkeämpiä asioita kuin oman seksuaalisuuden ja seksuaaliterveyden vaaliminen ja siitä saatu ilo. Kyse on myös arvoista ja elämäntavoista. Seksi ei vain ole kaikille yhtä tärkeää.

Tällainen nainen tai mies sanoo toistuvasti, että en voi harrastaa seksiä, koska olen liian väsynyt ja tiskit ovat hoitamatta. Eli hän ei näe seksiä virkistävänä, vaan ylimääräisenä asiana. Tuolle ei kukaan mitään voi, totean sen vain faktana. Jos seksistä on tottunut ajattelemaan tietyllä tavalla, sitä ei ole helppo muuttaa. Halujen eriparisuus ei silloin ratkea missään tulevassakaan suhteessa, koska sellaista paria, jonka halut olisivat aina jokaisessa elämänvaiheessa täsmälleen samat ei ole olemassa.

Tuossa oli kyllä hyviä pointteja, täytyy myöntää. Herää kuitenkin kysymys siitä, että parinmuodostusvaiheessa tiskien tiskaamattomuus ei estä yhteistä seksihetkeä, ja se koetaan virkistävänä asiana. Eli voidaan päätellä että seksin virkistävä vaikutus tiedostetaan, ja siitä nautitaan. No, sitten pappi sanoo "Aamen" ja hääkakkua syödään, ja ollaan suhteessa kymmenkunta vuotta...Ja kas, eipä todellakaan enää sekstailla jos on tiskit tiskaamatta, asunto siivoamatta, matot vinossa, telkkarista tulee salkkarit, tai jostakin muusta syystä. Sitten kun on tiskattu, siivottu, matot suoristettu ja katsottu salkkarit niin väsyttää,koskee päähän, ja aamulla on aikainen töihinlähtö. Eli, se seksin näkeminen ylimääräisenä velvollisuutena tulee siinä pitkässä parisuhteessa ikään kuin kaupantekijäisenä, asia ei ole niin alunperin seurustellessa, se vain muuttuu sellaiseksi suhteen keston myötä. Hormonit, sanon minä...

Itse asiassa pitkissä liitoissa seksi on aktiivisempaa, jos avioliitto koetaan hyvänä, ja tällaiset parit harrastavat seksiä enemmän kuin alle kolmekymppiset ruuhkavuosia elävistä puhumattakaan. Tästä on olemassa suomalainen tutkimus, josta on kirjoitettu suurelle yleisölle suunnattu tietokirjakin. Juuri nyt en muista sen kirjan nimeä valitettavasti, kun siitä on jo kauan, kun sen luin. Kyse oli siis pareista, jotka ovat olleet yhdessä vähintään 20 vuotta, useimmat kauemmin. Sehän tarkoittaa, että useimmat tutkimuksen naiset olivat vaihdevuosi-iässä, jolloin hormonitoiminta on muuttunut eikä ovulaatioon liittyvää, hormoneista johtuvaa, kuukausittain syntyvää spontaania halukkuutta enää ole. 

Jos esimerkiksi aina odottaisin, että halu syttyy itsekseen, saisi sitä odotella välillä pitkäänkin, jos elämässä on paljon menoa ja stressiä. Halu on omassa vallassa, sen ylläpitäminen, ja siihen liittyy myös itsestä huolta pitäminen, virkeys, läsnäolo, kehollisuus ylipäätään isompana kokonaisuutena. Tietenkin suuri tekijä on myös se missä jamassa suhde puolisoon on. Jos kumpikin suuntaa huomionsa pääasiassa muuanne kuin puolisoon ja seksiin, niin ei tarvitse kauan odotella, että seksissä on ongelmia. Virkeys tarkoittaa myös sitä, että keksii uusia asioita mitä tehdä yhdessä niin seksissä kuin muutenkin.

Minulle seksuaalisuus on ennen kaikkea henkistä vireyttä ylläpitävä tekijä, siis eräänlainen moottori. Suurimmillaan naisen halut hormonaalisesti ovat noin 10 vuotta ennen vaihdevuosia. Itselläni ei ole hirveästi vaihtelua tuossa suhteessa ollut, kun en sitä spontaania hormonipohjaista halua ole ennenkään odotellut.

Kuinkahan paljon on näitä pitkiä liittoja, joissa suhde koetaan hyväksi, ja sitä myöten on paljon seksiä?  Kuinka moni esim. 20 vuotta kestäneistä liitoista asettuu tähän ryhmään? 10%? 50%? En ole moista tutkimusta sattunut näkemään, oma kantani perustuu vain omiin kokemuksiin, ja sitten mitä olen sattunut tuttavilta kuulemaan, ja tottahan se on että otanta on tällöin kovin kapea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Miksi alunperin on otettu puoliso joka...."  Parinmuodostus-vaiheessa seksi kiinnostaa niin miestä kuin naistakin, koska sillä sitoutetaan toinen suhteeseen, ja lisääntymisvietti elää ja voi hyvin, joko tiedostaen tai tiedostamatta. Valtaosalle naisia seksi ei ole parisuhteessa niin erityisen tärkeää, varsinkin kun suhdetta on kestänyt pidempään. Seksi on vain keino päästä suhteeseen, ja kun sitten suhteeseen on päästy ja sitouduttu, seksin merkitys ja määrä vähenee.Ei ne huumorivitsit papin aamenen ja hääkakun seksihaluja vähentävästä vaikutuksesta aivan tuulesta temmattuja ole. Parinmuodostusvaiheessa hormonitoiminta tekee sen että seksi kiinnostaa ja sitä on normaalia enemmän sen kyseisen ihmisen mittarilla mitattuna. Tässä tulevat esiin yksilölliset erot. Jollakin se "normaalia enemmän" on tyyliin joka päivä, jollakin se on kerran viikossa. Näillä joka päivä sekstaavilla on mahdollista että kymmenen-kahdenkymmenen vuoden suhteen jälkeenkin voi seksiä olla jopa viikottain. Kerran viikossa suhteen alkuaikana sekstaavat viettävät seksitöntä elämää kymmenen vuoden yhdessäolon jälkeen. Tämä on yleistys, mutta isossa mittakaavassa katsottuna näin se menee, ja tutkimustuloksetkin kertovat samaa tarinaa.

Varmasti noinkin, mutta monet ovat kertoneet, että vaimo ei ole koskaan ottanut suihin tai seksi alusta asti on ollut melko perinteistä. Eli alusta asti on tiedetty, että oma penis ei hirveästi kumppania kiinnosta, vain juuri sen perinteisen yhdynnän verran. Tätä ihmettelen. Jos nainen on alusta asti kokeilunhaluinen, tuntee oman kehonsa ja nauttii seksistä, on hän aloitteellinen ja aktiivinen itse. Seksi ei silloin milloinkaan kuihdu vastapalvelusten varaan, kun se oma kumppani aidosti kiihottaa ulkoisesti.

Jopa terapeutit suosittelevat miehiä tekemään kotitöitä ja ikään kuin "ostamaan" seksiä erilaisin vastapalveluksin. Minusta se on yksinkertaisesti outo lähtökohta koko seksille. 

Tietysti ap:n aiheeseen liittyen tuollainen mies voi olla myöskin. Eli seksi on hyvin simppeli fyysinen toimitus. Tuollaisen takana voi olla monimutkaisiakin ongelmia oman kehollisuuden kanssa, ainakin, jos muuhun ei osoita kiinnostusta edes keskustelun jälkeen. 

Kuten kirjoitin, tässä on isoja yksilökohtaisia eroja. Nämä "alusta asti perinteistä ja harvoin" ovat suuri ryhmä, heitä on paljon. Joka tämäntyyppisen ihmisen kanssa suhteeseen ryhtyy, tulee ymmärtää että seksiä on harvoin, ja loppuu yllättävän äkkiä kokonaan. Viimeistään silloin kun tulee lapsia. Tällöin on selvää että seksistä on nautittu vain silloin parinmuodostus-vaiheen ärhäkimmän hormonitoiminnan aikaan juuri sen verran että saadaan kumppani sitoutumaan. Lapsien tulon jälkeen hormonitoiminta hiipuu siltä osin, ja oma kumppani näyttäytyy ällöttävänä ääliönä jonka tehtävänä on varmistaa jälkeläisten pärjääminen. Eroottisessa mielessä kumppani on tasan yhtä kiinnostava kuin biojäteastia.

Valitettavasti hormonit eivät tuota asiaa selitä, muutenhan kaikki naiset lakkaisivat haluamasta tavalla josta kerrot. Kyse on asenteesta seksuaalisuuteen.

Kyllä se vaan selittää, mutta kyse on siitä että ei kaikilla naisilla hormonitoiminta ole täysin samanlaista. Yhtä lailla jos kyseessä olisi vain asenne seksuaalisuuteen,  niin kuinka selittyy nainen joka haluaa ja nauttii seksistä nuorella iällä ,mutta parinkymmenen vuoden suhteen jälkeen eipä kiinnosta? Onko hänen asenteensa seksiin vain muuttunut? Mikä sen on muuttanut? Kaikki naiset eivät lakkaa haluamasta kuvailemallani tavalla, mutta erittäin suuri osa lakkaa. Mikä sen selittää, heidän muuttunut asenteensa seksiin vai mikä? Tässä puhutaan osittain samasta asiasta, mutta väitän että alkusyy on hormonitoiminnan muutokset, joka aikaansaa muuttuneen asenteen seksiin, ja sitä kautta seksin vähenemisen ja loppumisen.

Asenteella seksiin ja seksuaalisuuteen tarkoitan sitä, että yksinkertaisesti asettaa sen korkealle sijalle elämässään. Tuo asenne syntyy jo varhain suhteesta omaan kehoon ja kehollisuuteen, kun on ymmärtänyt seksin olevan hyvä keino saada hyvää oloa esimerkiksi masturboimalla. Totta kai hormonit vaikuttavat myös seksuaalisuuteen, mutta eivät läheskään yhtä paljon kuin kokemusperäinen tieto siitä, miten paljon seksi voi antaa lisäarvoa elämään, kun taas toisilta voi tuollainen kokemusperäinen tieto puuttua, jolloin seksi ei luonnollisesti ole kovin korkealla sijalla elämässä. Käytännössä seksiä arvostava nainen esimerkiksi ajattelee ollessaan väsynyt, voi seksi rentouttaa, kun taas seksin alhaiselle sijalle asettava pitää seksiä raskaana suorituksena tai luksuksena eikä arkisena ilonlähteenä.

Myös miehellä voi olla kapea käsitys seksuaalisuudesta ja hän voi asettaa sen alhaiselle sijalle omassa "elämän tärkeät asiat" -listassaan. Naisilla se kuitenkin luultavasti on yleisempää. Sitten kun luonnolliset, spontaanit halut häviävät, ei tilanteelle tehdä mitään, koska on niitä tärkeämpiä asioita kuin oman seksuaalisuuden ja seksuaaliterveyden vaaliminen ja siitä saatu ilo. Kyse on myös arvoista ja elämäntavoista. Seksi ei vain ole kaikille yhtä tärkeää.

Tällainen nainen tai mies sanoo toistuvasti, että en voi harrastaa seksiä, koska olen liian väsynyt ja tiskit ovat hoitamatta. Eli hän ei näe seksiä virkistävänä, vaan ylimääräisenä asiana. Tuolle ei kukaan mitään voi, totean sen vain faktana. Jos seksistä on tottunut ajattelemaan tietyllä tavalla, sitä ei ole helppo muuttaa. Halujen eriparisuus ei silloin ratkea missään tulevassakaan suhteessa, koska sellaista paria, jonka halut olisivat aina jokaisessa elämänvaiheessa täsmälleen samat ei ole olemassa.

Tuossa oli kyllä hyviä pointteja, täytyy myöntää. Herää kuitenkin kysymys siitä, että parinmuodostusvaiheessa tiskien tiskaamattomuus ei estä yhteistä seksihetkeä, ja se koetaan virkistävänä asiana. Eli voidaan päätellä että seksin virkistävä vaikutus tiedostetaan, ja siitä nautitaan. No, sitten pappi sanoo "Aamen" ja hääkakkua syödään, ja ollaan suhteessa kymmenkunta vuotta...Ja kas, eipä todellakaan enää sekstailla jos on tiskit tiskaamatta, asunto siivoamatta, matot vinossa, telkkarista tulee salkkarit, tai jostakin muusta syystä. Sitten kun on tiskattu, siivottu, matot suoristettu ja katsottu salkkarit niin väsyttää,koskee päähän, ja aamulla on aikainen töihinlähtö. Eli, se seksin näkeminen ylimääräisenä velvollisuutena tulee siinä pitkässä parisuhteessa ikään kuin kaupantekijäisenä, asia ei ole niin alunperin seurustellessa, se vain muuttuu sellaiseksi suhteen keston myötä. Hormonit, sanon minä...

Itse asiassa pitkissä liitoissa seksi on aktiivisempaa, jos avioliitto koetaan hyvänä, ja tällaiset parit harrastavat seksiä enemmän kuin alle kolmekymppiset ruuhkavuosia elävistä puhumattakaan. Tästä on olemassa suomalainen tutkimus, josta on kirjoitettu suurelle yleisölle suunnattu tietokirjakin. Juuri nyt en muista sen kirjan nimeä valitettavasti, kun siitä on jo kauan, kun sen luin. Kyse oli siis pareista, jotka ovat olleet yhdessä vähintään 20 vuotta, useimmat kauemmin. Sehän tarkoittaa, että useimmat tutkimuksen naiset olivat vaihdevuosi-iässä, jolloin hormonitoiminta on muuttunut eikä ovulaatioon liittyvää, hormoneista johtuvaa, kuukausittain syntyvää spontaania halukkuutta enää ole. 

Jos esimerkiksi aina odottaisin, että halu syttyy itsekseen, saisi sitä odotella välillä pitkäänkin, jos elämässä on paljon menoa ja stressiä. Halu on omassa vallassa, sen ylläpitäminen, ja siihen liittyy myös itsestä huolta pitäminen, virkeys, läsnäolo, kehollisuus ylipäätään isompana kokonaisuutena. Tietenkin suuri tekijä on myös se missä jamassa suhde puolisoon on. Jos kumpikin suuntaa huomionsa pääasiassa muuanne kuin puolisoon ja seksiin, niin ei tarvitse kauan odotella, että seksissä on ongelmia. Virkeys tarkoittaa myös sitä, että keksii uusia asioita mitä tehdä yhdessä niin seksissä kuin muutenkin.

Minulle seksuaalisuus on ennen kaikkea henkistä vireyttä ylläpitävä tekijä, siis eräänlainen moottori. Suurimmillaan naisen halut hormonaalisesti ovat noin 10 vuotta ennen vaihdevuosia. Itselläni ei ole hirveästi vaihtelua tuossa suhteessa ollut, kun en sitä spontaania hormonipohjaista halua ole ennenkään odotellut.

Kuinkahan paljon on näitä pitkiä liittoja, joissa suhde koetaan hyväksi, ja sitä myöten on paljon seksiä?  Kuinka moni esim. 20 vuotta kestäneistä liitoista asettuu tähän ryhmään? 10%? 50%? En ole moista tutkimusta sattunut näkemään, oma kantani perustuu vain omiin kokemuksiin, ja sitten mitä olen sattunut tuttavilta kuulemaan, ja tottahan se on että otanta on tällöin kovin kapea.

Kirjan lukemisesta on jo niin kauan, että en muista sanottiinko siinä prosentteja. Mutta säännöllisesti julkaistavan Finsex-tutkimuksen (tutkimus, jota on tehty suomalaisista jo vuosikymmeniä tasaisin väliajoin) mukaan vanhemmilla pareilla on enemmän seksiä kuin nuoremmilla. Tästä oli pari vuotta sitten isot otsikot ja pohdittiin mistä se voisi johtua. Osmo Kontula on usein kertomassa ko. tutkimuksesta julkisuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Miksi alunperin on otettu puoliso joka...."  Parinmuodostus-vaiheessa seksi kiinnostaa niin miestä kuin naistakin, koska sillä sitoutetaan toinen suhteeseen, ja lisääntymisvietti elää ja voi hyvin, joko tiedostaen tai tiedostamatta. Valtaosalle naisia seksi ei ole parisuhteessa niin erityisen tärkeää, varsinkin kun suhdetta on kestänyt pidempään. Seksi on vain keino päästä suhteeseen, ja kun sitten suhteeseen on päästy ja sitouduttu, seksin merkitys ja määrä vähenee.Ei ne huumorivitsit papin aamenen ja hääkakun seksihaluja vähentävästä vaikutuksesta aivan tuulesta temmattuja ole. Parinmuodostusvaiheessa hormonitoiminta tekee sen että seksi kiinnostaa ja sitä on normaalia enemmän sen kyseisen ihmisen mittarilla mitattuna. Tässä tulevat esiin yksilölliset erot. Jollakin se "normaalia enemmän" on tyyliin joka päivä, jollakin se on kerran viikossa. Näillä joka päivä sekstaavilla on mahdollista että kymmenen-kahdenkymmenen vuoden suhteen jälkeenkin voi seksiä olla jopa viikottain. Kerran viikossa suhteen alkuaikana sekstaavat viettävät seksitöntä elämää kymmenen vuoden yhdessäolon jälkeen. Tämä on yleistys, mutta isossa mittakaavassa katsottuna näin se menee, ja tutkimustuloksetkin kertovat samaa tarinaa.

Varmasti noinkin, mutta monet ovat kertoneet, että vaimo ei ole koskaan ottanut suihin tai seksi alusta asti on ollut melko perinteistä. Eli alusta asti on tiedetty, että oma penis ei hirveästi kumppania kiinnosta, vain juuri sen perinteisen yhdynnän verran. Tätä ihmettelen. Jos nainen on alusta asti kokeilunhaluinen, tuntee oman kehonsa ja nauttii seksistä, on hän aloitteellinen ja aktiivinen itse. Seksi ei silloin milloinkaan kuihdu vastapalvelusten varaan, kun se oma kumppani aidosti kiihottaa ulkoisesti.

Jopa terapeutit suosittelevat miehiä tekemään kotitöitä ja ikään kuin "ostamaan" seksiä erilaisin vastapalveluksin. Minusta se on yksinkertaisesti outo lähtökohta koko seksille. 

Tietysti ap:n aiheeseen liittyen tuollainen mies voi olla myöskin. Eli seksi on hyvin simppeli fyysinen toimitus. Tuollaisen takana voi olla monimutkaisiakin ongelmia oman kehollisuuden kanssa, ainakin, jos muuhun ei osoita kiinnostusta edes keskustelun jälkeen. 

Kuten kirjoitin, tässä on isoja yksilökohtaisia eroja. Nämä "alusta asti perinteistä ja harvoin" ovat suuri ryhmä, heitä on paljon. Joka tämäntyyppisen ihmisen kanssa suhteeseen ryhtyy, tulee ymmärtää että seksiä on harvoin, ja loppuu yllättävän äkkiä kokonaan. Viimeistään silloin kun tulee lapsia. Tällöin on selvää että seksistä on nautittu vain silloin parinmuodostus-vaiheen ärhäkimmän hormonitoiminnan aikaan juuri sen verran että saadaan kumppani sitoutumaan. Lapsien tulon jälkeen hormonitoiminta hiipuu siltä osin, ja oma kumppani näyttäytyy ällöttävänä ääliönä jonka tehtävänä on varmistaa jälkeläisten pärjääminen. Eroottisessa mielessä kumppani on tasan yhtä kiinnostava kuin biojäteastia.

Valitettavasti hormonit eivät tuota asiaa selitä, muutenhan kaikki naiset lakkaisivat haluamasta tavalla josta kerrot. Kyse on asenteesta seksuaalisuuteen.

Kyllä se vaan selittää, mutta kyse on siitä että ei kaikilla naisilla hormonitoiminta ole täysin samanlaista. Yhtä lailla jos kyseessä olisi vain asenne seksuaalisuuteen,  niin kuinka selittyy nainen joka haluaa ja nauttii seksistä nuorella iällä ,mutta parinkymmenen vuoden suhteen jälkeen eipä kiinnosta? Onko hänen asenteensa seksiin vain muuttunut? Mikä sen on muuttanut? Kaikki naiset eivät lakkaa haluamasta kuvailemallani tavalla, mutta erittäin suuri osa lakkaa. Mikä sen selittää, heidän muuttunut asenteensa seksiin vai mikä? Tässä puhutaan osittain samasta asiasta, mutta väitän että alkusyy on hormonitoiminnan muutokset, joka aikaansaa muuttuneen asenteen seksiin, ja sitä kautta seksin vähenemisen ja loppumisen.

Asenteella seksiin ja seksuaalisuuteen tarkoitan sitä, että yksinkertaisesti asettaa sen korkealle sijalle elämässään. Tuo asenne syntyy jo varhain suhteesta omaan kehoon ja kehollisuuteen, kun on ymmärtänyt seksin olevan hyvä keino saada hyvää oloa esimerkiksi masturboimalla. Totta kai hormonit vaikuttavat myös seksuaalisuuteen, mutta eivät läheskään yhtä paljon kuin kokemusperäinen tieto siitä, miten paljon seksi voi antaa lisäarvoa elämään, kun taas toisilta voi tuollainen kokemusperäinen tieto puuttua, jolloin seksi ei luonnollisesti ole kovin korkealla sijalla elämässä. Käytännössä seksiä arvostava nainen esimerkiksi ajattelee ollessaan väsynyt, voi seksi rentouttaa, kun taas seksin alhaiselle sijalle asettava pitää seksiä raskaana suorituksena tai luksuksena eikä arkisena ilonlähteenä.

Myös miehellä voi olla kapea käsitys seksuaalisuudesta ja hän voi asettaa sen alhaiselle sijalle omassa "elämän tärkeät asiat" -listassaan. Naisilla se kuitenkin luultavasti on yleisempää. Sitten kun luonnolliset, spontaanit halut häviävät, ei tilanteelle tehdä mitään, koska on niitä tärkeämpiä asioita kuin oman seksuaalisuuden ja seksuaaliterveyden vaaliminen ja siitä saatu ilo. Kyse on myös arvoista ja elämäntavoista. Seksi ei vain ole kaikille yhtä tärkeää.

Tällainen nainen tai mies sanoo toistuvasti, että en voi harrastaa seksiä, koska olen liian väsynyt ja tiskit ovat hoitamatta. Eli hän ei näe seksiä virkistävänä, vaan ylimääräisenä asiana. Tuolle ei kukaan mitään voi, totean sen vain faktana. Jos seksistä on tottunut ajattelemaan tietyllä tavalla, sitä ei ole helppo muuttaa. Halujen eriparisuus ei silloin ratkea missään tulevassakaan suhteessa, koska sellaista paria, jonka halut olisivat aina jokaisessa elämänvaiheessa täsmälleen samat ei ole olemassa.

Tuossa oli kyllä hyviä pointteja, täytyy myöntää. Herää kuitenkin kysymys siitä, että parinmuodostusvaiheessa tiskien tiskaamattomuus ei estä yhteistä seksihetkeä, ja se koetaan virkistävänä asiana. Eli voidaan päätellä että seksin virkistävä vaikutus tiedostetaan, ja siitä nautitaan. No, sitten pappi sanoo "Aamen" ja hääkakkua syödään, ja ollaan suhteessa kymmenkunta vuotta...Ja kas, eipä todellakaan enää sekstailla jos on tiskit tiskaamatta, asunto siivoamatta, matot vinossa, telkkarista tulee salkkarit, tai jostakin muusta syystä. Sitten kun on tiskattu, siivottu, matot suoristettu ja katsottu salkkarit niin väsyttää,koskee päähän, ja aamulla on aikainen töihinlähtö. Eli, se seksin näkeminen ylimääräisenä velvollisuutena tulee siinä pitkässä parisuhteessa ikään kuin kaupantekijäisenä, asia ei ole niin alunperin seurustellessa, se vain muuttuu sellaiseksi suhteen keston myötä. Hormonit, sanon minä...

Itse asiassa pitkissä liitoissa seksi on aktiivisempaa, jos avioliitto koetaan hyvänä, ja tällaiset parit harrastavat seksiä enemmän kuin alle kolmekymppiset ruuhkavuosia elävistä puhumattakaan. Tästä on olemassa suomalainen tutkimus, josta on kirjoitettu suurelle yleisölle suunnattu tietokirjakin. Juuri nyt en muista sen kirjan nimeä valitettavasti, kun siitä on jo kauan, kun sen luin. Kyse oli siis pareista, jotka ovat olleet yhdessä vähintään 20 vuotta, useimmat kauemmin. Sehän tarkoittaa, että useimmat tutkimuksen naiset olivat vaihdevuosi-iässä, jolloin hormonitoiminta on muuttunut eikä ovulaatioon liittyvää, hormoneista johtuvaa, kuukausittain syntyvää spontaania halukkuutta enää ole. 

Jos esimerkiksi aina odottaisin, että halu syttyy itsekseen, saisi sitä odotella välillä pitkäänkin, jos elämässä on paljon menoa ja stressiä. Halu on omassa vallassa, sen ylläpitäminen, ja siihen liittyy myös itsestä huolta pitäminen, virkeys, läsnäolo, kehollisuus ylipäätään isompana kokonaisuutena. Tietenkin suuri tekijä on myös se missä jamassa suhde puolisoon on. Jos kumpikin suuntaa huomionsa pääasiassa muuanne kuin puolisoon ja seksiin, niin ei tarvitse kauan odotella, että seksissä on ongelmia. Virkeys tarkoittaa myös sitä, että keksii uusia asioita mitä tehdä yhdessä niin seksissä kuin muutenkin.

Minulle seksuaalisuus on ennen kaikkea henkistä vireyttä ylläpitävä tekijä, siis eräänlainen moottori. Suurimmillaan naisen halut hormonaalisesti ovat noin 10 vuotta ennen vaihdevuosia. Itselläni ei ole hirveästi vaihtelua tuossa suhteessa ollut, kun en sitä spontaania hormonipohjaista halua ole ennenkään odotellut.

Kuinkahan paljon on näitä pitkiä liittoja, joissa suhde koetaan hyväksi, ja sitä myöten on paljon seksiä?  Kuinka moni esim. 20 vuotta kestäneistä liitoista asettuu tähän ryhmään? 10%? 50%? En ole moista tutkimusta sattunut näkemään, oma kantani perustuu vain omiin kokemuksiin, ja sitten mitä olen sattunut tuttavilta kuulemaan, ja tottahan se on että otanta on tällöin kovin kapea.

Kirjan lukemisesta on jo niin kauan, että en muista sanottiinko siinä prosentteja. Mutta säännöllisesti julkaistavan Finsex-tutkimuksen (tutkimus, jota on tehty suomalaisista jo vuosikymmeniä tasaisin väliajoin) mukaan vanhemmilla pareilla on enemmän seksiä kuin nuoremmilla. Tästä oli pari vuotta sitten isot otsikot ja pohdittiin mistä se voisi johtua. Osmo Kontula on usein kertomassa ko. tutkimuksesta julkisuudessa.

Tuo on lohdullinen tieto, että edes jollakin on joskus.

Ai onko täällä taas nainen joka on pettynyt. Kannattaisi katsella ensimmäisenä sinne peiliin.

Hirveä tilanne, jos komealla miehellä onkin vain turha 15 senttinen mikropenis.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä siinä on kaksi kun harrastetaan seksiä. On aika kohtuutonta siirtää vastuu seksin hyvyydestä tai huonoudesta vain toiselle.

Puhumista ilman syyttelyä ja eiköhän se seksikin, kummankin mielestä, lähde paranemaan

Näissä kahdessa on jotain merkillistä, miehelle seksi on vain mies ja mulkku, naiselle taas mies ja nainen.

Vierailija kirjoitti:

Ai onko täällä taas nainen joka on pettynyt. Kannattaisi katsella ensimmäisenä sinne peiliin.

Varmaan taas yksi niistä, jotka eivät saa suutaan auki ja kerro mitä haluaa. Luulee vaan miehen olevan joku ajatustenlukija...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai onko täällä taas nainen joka on pettynyt. Kannattaisi katsella ensimmäisenä sinne peiliin.

Varmaan taas yksi niistä, jotka eivät saa suutaan auki ja kerro mitä haluaa. Luulee vaan miehen olevan joku ajatustenlukija...

 Minä ihmettelen, kuinka ihmeessä naiset tajuavat ja tietävät mitä mies seksissä haluaa tehdä ihan kysymättäkin, kun taas miehet eivät ole lainkaan  tietoisia mitä mahtaisivat naiset haluta ja minne koskettaa?

Ei näy olevan totta sanonta "kyllä luonto tikanpojan puuhun ajaa", kun kyseessä on mies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisen kannalta on melkoisen surkeaa,jos miehen mielestä seksiä on vain paneminen,ja jos ei nainen sillä saa, "annetaan eunukeille". Tämäkö on se ainoa oikea naittimistapa?

Opetelkaa yhdessä mistä kumpikin eniten nautii..Miksi naisen pitää harrastaa suikkareita ja perspanoja sun muuta, jos miehen mielestä muuta ei naiselle sovi antaa kuin sitä mikä itselle tuotta nautintoa. Ei tätä voi muuksi oikein sanoa kuin itsekkyydeksi.

Totta kai *molempien* halut pitää ottaa huomioon. Jos jokin toisen halu on itselle ehdoton no no, niin sitten keskustellaan.

Kiusallisen usein vaan tuntuu, että seksi on sitä mitä mies luulee naisen haluavan. Kummankin halut jää toteuttamatta.

Mieshän näkee pokesta kaiken mitä nainen haluaa seksistä, loputtomiin suikkareita ja talletuksia viemäriputkeen. Mieshän nimen omaan vain antaa naisen ottaa suihin ja se on parasta eskaria mitä mies naiselle voi antaa ja nainenhan siitä orkkuja saa jonossa, rivissä ja läjissä sekä sitä perspanoa 150 biittiä sekunnissa vähintään vartissa ja vielä lopuksi mällit naamaan. Ja sitten kehtaavat huudella vielä perään, sellainen käytös vain rassaa miehen itsetuntoa, kiitosta ja ylistystähän hyvästä seksistä nyt odottaisi. Kiittämättömyys on maailman palkka vaikka mies on antanut kaikkensa naisen nautinnoksi.

Joko jätit unelmiesi miehen.

Lohdutukseksi voin kertoa, että kaikista miehistä löytyy vikaa.

Täydellistä ei olekkaan.

Ja toisaalta todettakoon, loppuisihan se seksi vakiintuneessa parisuhteessa melko pian ja avioliitossa heti. Joten, onko sillä suurtakaan merkitystä? Kysyn vaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai onko täällä taas nainen joka on pettynyt. Kannattaisi katsella ensimmäisenä sinne peiliin.

Varmaan taas yksi niistä, jotka eivät saa suutaan auki ja kerro mitä haluaa. Luulee vaan miehen olevan joku ajatustenlukija...

 Minä ihmettelen, kuinka ihmeessä naiset tajuavat ja tietävät mitä mies seksissä haluaa tehdä ihan kysymättäkin, kun taas miehet eivät ole lainkaan  tietoisia mitä mahtaisivat naiset haluta ja minne koskettaa?

Ei näy olevan totta sanonta "kyllä luonto tikanpojan puuhun ajaa", kun kyseessä on mies.

Jotkut miehet ei vaan oikein jaksa tajuta mitä pitäisi tehdä kun ihanainen seisoo eevasillaan edessä ja ihmettelevät moista ilmestystä sormi suussa ja toinen pakarissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai onko täällä taas nainen joka on pettynyt. Kannattaisi katsella ensimmäisenä sinne peiliin.

Varmaan taas yksi niistä, jotka eivät saa suutaan auki ja kerro mitä haluaa. Luulee vaan miehen olevan joku ajatustenlukija...

 Minä ihmettelen, kuinka ihmeessä naiset tajuavat ja tietävät mitä mies seksissä haluaa tehdä ihan kysymättäkin, kun taas miehet eivät ole lainkaan  tietoisia mitä mahtaisivat naiset haluta ja minne koskettaa?

Ei näy olevan totta sanonta "kyllä luonto tikanpojan puuhun ajaa", kun kyseessä on mies.

Jotkut miehet ei vaan oikein jaksa tajuta mitä pitäisi tehdä kun ihanainen seisoo eevasillaan edessä ja ihmettelevät moista ilmestystä sormi suussa ja toinen pakarissa.

Niin, haluavat vaan hetipanemaan. Totuus on tämä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai onko täällä taas nainen joka on pettynyt. Kannattaisi katsella ensimmäisenä sinne peiliin.

Varmaan taas yksi niistä, jotka eivät saa suutaan auki ja kerro mitä haluaa. Luulee vaan miehen olevan joku ajatustenlukija...

 Minä ihmettelen, kuinka ihmeessä naiset tajuavat ja tietävät mitä mies seksissä haluaa tehdä ihan kysymättäkin, kun taas miehet eivät ole lainkaan  tietoisia mitä mahtaisivat naiset haluta ja minne koskettaa?

Ei näy olevan totta sanonta "kyllä luonto tikanpojan puuhun ajaa", kun kyseessä on mies.

No ei ne kyllä aina tajuakaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai onko täällä taas nainen joka on pettynyt. Kannattaisi katsella ensimmäisenä sinne peiliin.

Varmaan taas yksi niistä, jotka eivät saa suutaan auki ja kerro mitä haluaa. Luulee vaan miehen olevan joku ajatustenlukija...

 Minä ihmettelen, kuinka ihmeessä naiset tajuavat ja tietävät mitä mies seksissä haluaa tehdä ihan kysymättäkin, kun taas miehet eivät ole lainkaan  tietoisia mitä mahtaisivat naiset haluta ja minne koskettaa?

Ei näy olevan totta sanonta "kyllä luonto tikanpojan puuhun ajaa", kun kyseessä on mies.

Nyt en oikeasti ymmärtänyt oliko sarkasmia vai ei. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisen kannalta on melkoisen surkeaa,jos miehen mielestä seksiä on vain paneminen,ja jos ei nainen sillä saa, "annetaan eunukeille". Tämäkö on se ainoa oikea naittimistapa?

Opetelkaa yhdessä mistä kumpikin eniten nautii..Miksi naisen pitää harrastaa suikkareita ja perspanoja sun muuta, jos miehen mielestä muuta ei naiselle sovi antaa kuin sitä mikä itselle tuotta nautintoa. Ei tätä voi muuksi oikein sanoa kuin itsekkyydeksi.

Totta kai *molempien* halut pitää ottaa huomioon. Jos jokin toisen halu on itselle ehdoton no no, niin sitten keskustellaan.

Kiusallisen usein vaan tuntuu, että seksi on sitä mitä mies luulee naisen haluavan. Kummankin halut jää toteuttamatta.

Eikö vastuu silloin ole naisellakin, jos hän jättää miehen omiin luuloihinsa? Jos seksi ei ole tyydyttävää, on se minusta molempien vastuulla eikä vain toisen. Jos seksiä ei yrityksistä huolimatta saada toimimaan, on sekin oma päätös jäädäkö suhteeseen vai lähteä. Jos seksi ei ole korkealla sijalla elämän tärkeysjärjestyksessä, niin se näkyy monessa asiassa kumppanin valinnasta alkaen.

Niinhän minä juuri tuossa ylhäällä koitin sanoa. 

Pitää olla vapautunut ilmapiiri, jossa molemmat uskaltavat tuoda ilmi omat halunsa. Mutta myös miehen pitää uskaltaa haluta itse asioita, eikä niin kauheasti yrittää tyydyttää nainen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisen kannalta on melkoisen surkeaa,jos miehen mielestä seksiä on vain paneminen,ja jos ei nainen sillä saa, "annetaan eunukeille". Tämäkö on se ainoa oikea naittimistapa?

Opetelkaa yhdessä mistä kumpikin eniten nautii..Miksi naisen pitää harrastaa suikkareita ja perspanoja sun muuta, jos miehen mielestä muuta ei naiselle sovi antaa kuin sitä mikä itselle tuotta nautintoa. Ei tätä voi muuksi oikein sanoa kuin itsekkyydeksi.

Totta kai *molempien* halut pitää ottaa huomioon. Jos jokin toisen halu on itselle ehdoton no no, niin sitten keskustellaan.

Kiusallisen usein vaan tuntuu, että seksi on sitä mitä mies luulee naisen haluavan. Kummankin halut jää toteuttamatta.

Eikö vastuu silloin ole naisellakin, jos hän jättää miehen omiin luuloihinsa? Jos seksi ei ole tyydyttävää, on se minusta molempien vastuulla eikä vain toisen. Jos seksiä ei yrityksistä huolimatta saada toimimaan, on sekin oma päätös jäädäkö suhteeseen vai lähteä. Jos seksi ei ole korkealla sijalla elämän tärkeysjärjestyksessä, niin se näkyy monessa asiassa kumppanin valinnasta alkaen.

Niinhän minä juuri tuossa ylhäällä koitin sanoa. 

Pitää olla vapautunut ilmapiiri, jossa molemmat uskaltavat tuoda ilmi omat halunsa. Mutta myös miehen pitää uskaltaa haluta itse asioita, eikä niin kauheasti yrittää tyydyttää nainen. 

 Joo. mihen pitää enempo koittaa tyydyttää itsensä. Siis vielä enempi kuin nyt.  Ei niin kauheesti yrittää tyydyttä se nainen. Älynväläys, vuoden pointsits sulle!

Vierailija kirjoitti:

Aika harvalla suomalaisella on vain yksi seksikumppani elämän aikana. Se miten seksiin ja seksuaalisuuteen suhtautuu riippuu minusta enemmän siitä millainen ihminen on/ millaisia suhteet ovat olleet eikä siitä monessako suhteessa on ollut.

Uskon, että jonkun lyhytaikaisenkin suhteen merkitys seksuaalisuudelle voi olla suuri niin hyvässä kuin pahassakin. Voi vaikkapa saada seksuaalista itseluottamusta, vaikkei suhde sitten muilla osa-alueilla toimisikaan. Itse elän hyvin pitkässä, monogaamisessa suhteessa, joten ei ole omakohtaista kokemusta, mutta monet ovat kertoneet eronjälkeisistä merkityksellisistä seksisuhteista eli kuinka seksi kuihtuneen avioliiton jälkeen oli erityisen hyvää, vaikkei siinä ollutkaan muuta kuin seksiä. Syrjähyppykin voi olla merkityksellinen samasta syystä ja sellaisena sysäys eroon.

Aika harvalla seksikumppania ei ole ollut koskaan elämässään eikä niitä sivupomppujakaan, niin että, nuhteettomasti tässä on elämä eletty, jos ei nyt lukua pijetä ajatuksista. Vanahaksipojjaaksi oon jääny, ois vaan pitäny uutena miehenä hankkiutua johonki kasvatuslaitokseen, ois tuota pittuuttakki siunaantunu, katkolla oon ehtiny olla erräänni kerran eikä niilläkään oo pittuutta tullu. Ja  vielä naamakin vähän vino. Ompa se nyt kumma ku ennoo emännille kelevannu, ennoo katkera, mutta kumminnii. Joillekki ketkaleille emäntiä vaan piisaa tuhulattavaksi asti ja joku jääp sitte iliman. Ilimastonmuutos painnaa päälle ja menoveen hinta noussoo ku ilimat tästä lämpijää kessää kohen, sosijalisteihi on ainnain luottamista ku kysseessä on köyhä ommaisuuven sosijalisointi. Ja eiku rannalle viltin päälle makkoomaan mustat lasit nokalla uneksimmaa, minnoon elläisä kahtellu kuveja alastommii tyttölöi paljo eistä, takkoo, sivulta altapäältä. Aurinko paahtaa, sulen silmäni ja.

Tytön ujo ääni korvassa:

"Saisko miehelle olla pillua"

"No näläkähän tässois, piäsiskö sitä het syömmään"

"Jo tokkiisa .. .. .. ja oo nyt ahnehtimata siinnäi"

Herräähä siinnäi jo vähemmästäki, keskijalasa kankeutta nousen siinnäi istummaa, kahton kelloa ja se osottelloo kahavin paikkaa. Haukottelen eväskorille ja keikautan termarista kahavia törppöön ja haukkaan ruisleivästä, niitä on pari päällekkäi, välisä voita ja palavikinkkua, palan, pureksin ja välillä hörppään kahavia märehitylle palalle voiteeksi alasmennoon niin eipähä jää välille nikottellee. Vajjaa pari metriä oikijaan kätteen on leiriytyny puolenkymmentä uuvempaa sorttia nii syötävä sööttiä naisimmeistä ja pulina menosa kikatuksella säjestettynä ja vällii vilikassee minnuu. Taatistako ne minnuu noteerraa, nonnii, kahavi hörpätty, leipä syöty, niitä on vielä muutamia ja kahavia termarisa ja neljä olutta. Sitte kahton alas ja äkkään tumman aluveen shortsin evustasa .. selevä tappausha tää olj ja syynnii nuapurj hilippeytee ynnä mittee se siihe tulj .. Kahtelen muualle, oisko joku muuki äkänny jottai, alueela on kolomattakymmentä muuta, lapsperheitä, privaattia. Eekä vissii oo, kukkaa ei oo kuhtunu polliisia, palokuntoo, ee ainakkaa vielä. Otan saunnapyyhkeen, hiivin järveen ja uiskentelen tovin, enkä kehtoo kahtoo tyttöi päin tullessa takasi ja kuivailen itteä, asetun istumaan ja tupakehtelen.

- m66v.

Tää tässä nyt vaan lipsahti novellin puolelle, osin totta, osin fiktiota. Totta on se ettei  mulla ole koskaan ollu kumppania ja että oon kuuskytkuus vuotta, mutta kun nyt seksistä oli puhe niin, ehkä pienimuotoinen fantasia sallitaan tässä. Pahoitteluni kirjakielen pienestä kuukkaamisesta ja tyylivirheistä.

En laittaisi isoa painoarvoa ekalle kerralle, jos teidän välillä on kemiaa ja kipinää seksuaalisesti. Tietysti tämä on yksilöllistä, mutta itsellä hyvää kemiaa seuraa hyvä seksi. Ne ekat kerrat seksiä uuden kumppanin kanssa saattaa olla teknisesti hapuilevia, mutta kiihkeitä.

Ensinnäkin, suu auki seksin suhteen eli voit sanoa esim. "Voitko vähän hellemmin" ja näytä miehelle vaihtoehtoinen tapa tai ota itse ohjat käsiisi seksissä. Olennaista on se tapa, miten itse olet seksissä, näytä, että haluat miestä ja voit omalla rytmilläsi esim. suudellessa, koskettaessa hidastaa miehen rytmiä. Eli vastavuoroisuutta peliin.

Olennaista on kalun koko, muun pystyy muuttaa