Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pakkoruotsin vaihto pakkokieleen
05.09.2017 |
Kielitaidosta on aina hyötyä. Työllistyminen on helpompaa kun osaa kieliä + mitä enemmän osaa sitä helpompi oppia uusia. Kenellekään ei ole haittaa kielitaidosta.
Ongelma tässähän on kuitenkin se, ettei kenenkään päähän voi pakottaa sitä kieltä niin hyvin että sen oppisi. Sen lisäksi että teineillä nyt on muutenkin kapinavaihe "muahan ei voi pakottaa" tulee päälle se yleinen motivaation puute. Ei ketään varmasti kiinnosta opiskella ainetta, jos kokee ettei sitä tarvitse ja ei ole mielenkiintoa. Suurimmalle osalle motivaation puutetta tuottaa kokemus ruotsin turhuudesta.
On totta että Suomessa pärjää hyvin ilman ruotsia ja esimerkiksi saksasta tai venäjästä on enemmän hyötyä. Tästä syystä minusta pakkoruotsin tilalle tulisi laittaa pakkokieli. Saisi siis valinnanvapauden ja listalla voisi sitten olla näitä oikeasti hyödyllisiä kieliä.
Nyt alapeukkuja tulee tietysti tuosta pakottamisesta edelleen. Fakta nyt on se, että 13-vuotias ei voi tietää täysin minne työllistyy ja tarviiko mitä kieliä. Jos kaikki laitetaan vapaaehtoiseksi, jää monilla tuon teinivaiheen takia opiskelemassa kielet kokonaan. Kaikki nyt kuitenkin tietävät että jotain kieltä on osattava Suomen lisäksi suurimmalla osalla aloista. Lisäksi jos haluaa matkustaa tai vaikka työskennellä ulkomailla, tarvitaan kielitaitoa.
Kaikki tietävät, että nimenomaan kouluikäisillä on herkkyyskausi jolloin opitaan nopeasti asioita.
13-vuotias ei ole kypsä aikuinen, joka osaisi ajatella kaikkia asioita loppuun asti. Teini-iässä ollaan usein naiiveja ja mustavalkoisia. Vapaaehtoisuus kielten opiskelussa vähentäisi ennestään osaamista sekä antaa nuorille kuvan ettei sitä kielitaitoa tarvitse, riittää kun osaa vähän englantia. Jos aikoo oikeasti opiskella itselleen hyvän ammatin, siihen tarvitaan kielitaitoa. Usean kielen osaaminen edes jotenkin tukee kielten osaamista. Työllistyminen on myös helpompaa. Kyllä se aina tulee menemään esim. palvelualoilla niin, että kielitaidollinen on aina askelta edempänä. Yksi tuttava sai vakipaikan harjottelupaikasta nimenomaan kielitaidon takia.
Minusta pakkokieli pitää säilyttää, mutta pitää antaa vaihtoehtoja. Itse olisin mieluusti opiskellut englannin tavoin pakkokielenä saksaa, ranskaa tai venäjää ruotsin sijasta, sillä niistä on oikeasti minulle tulevaisuudessa hyötyä. Ruotsilla ei tee mitään ellei asu rannikolla tai hae töihin muihin Pohjoismaihin. Venäjää puhutaan joka puolella Suomea + entiset blokkimaissa. Saksaa puhutaan englannin rinnalla eniten Euroopassa. Espanjaa ja ranskaa puhutaan paljon Euroopan ulkopuolella.
Uskon että iso osa motivaation puutteesta ei johdu siitä etteikö haluttaisi olla kielitaitoisia. Nuoria ärsyttää nimenomaan se että pakotetaan lukemaan ruotsia eikä ole vaihtoehtoja. Ruotsin painotus on niin iso, että se syö resursseja A2 ja C1 kielten opiskelusta. Näin sanoo moni opiskelija ja niin minäkin.
Se joka oikeasti vastustaa nimenomaan pakkokieliä, niin voitko kertoa miten se edesauttaa ketään? Luuletko ihmisten pärjäävän elämässä kun koulussakaan ei vaadita enää mitään? Kaikki on ihan sama, ei tarvitse, ei ole hyödyllistä jne. Hirveästi löytyy nyt jo aikuisia joita kaduttaa se että se opiskelu ei maittanut. Mitähän seuraa kun nuorille annetaan mahdollisuus heittää koulu läskiksi. Kyllä sossu hoitaa vai?
Kommentit (59)
Suomen BKT ei ikävä kyllä kasvaisi lainkaan siitä, että "pakkoruotsi" poistettaisiin. Se on yhteiskunnassa kiertävää rahaa.
Lisäksi toteaisin, että 100% ruotsinkielisistä ei osaa riittävästi suomea. Heidän joukossaan on sellaisiakin, jotka eivät osaa edes auttavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei meillä ole mitään ongelmia opiskella muita kieliä. Toinen lukee kolmea a-kieltä ja yhtä b-kieltä. Toinen opiskelee enkuksi, a-ranska ja tietty se ruotsi, minkä lisäksi suorittaa jo yläkoulussa yhtä lukion kieltä.
Niin? Miten sinun lapsesi ovat rinnastettavissa Suomen kaikkiin lapsiin? Esim. kaikissa kouluissa ei todellakaan ole mahdollista lukea noin montaa kieltä kerrallaan. Se että teillä on onnistuu johtuu luultavasti siitä että lapsilla siis on kiinnostusta opiskella kieliä. Kaikkia se ei kuitenkaan kiinnosta eikä kaikilla myöskään riitä aika ja resurssit opiskella noin montaa kieltä. Kommenttisi on muutenkin hiukan ohi aloituksen aiheesta.
Ap
Kaikki on kiinni asenteesta.
Asenne on kiinni motivaatiosta eikä pakkoruotsin opiskelu motivoi. Turhan ja huonosti perustellun kielen opiskelu ei motivoi.
Älä yhtään yritä syyllistää ketään enemmistöön kuuluvaa pakkoruotsin osaamattomuudesta.
Suomalaiset ovat historiallisesti alistettu kansa, joka kantaa ajatusperinnössään raskaiden alamaisasenteiden taakkaa. Esimerkiksi masennus on suomalaisten kansantauti -- miksi kukaan ei laske sen kustannuksia silloin kun kielikeskusteluja käydään?
Vieraalla kielellä tapahtunut vuosisatainen alistaminen on syövyttänyt suomalaiseen mieleen vahvoja dualistisia rakenteita. Niinpä yhteiskuntamme perusvastakohtaisuudet ovat aina olleet korostuneita -- siis sellaiset kuin jako hallitsevaan valtaapitävään eliittiin ja "tavalliseen" rahvaaseen, jako rikkaisiin ja köyhiin, jako kaupunkilaisiin ja maalaisiin, nyt jako hallitus-Suomeen ja perussuomalais-Suomeen, "suvaitseviin" ja "populisteihin", jne.
Suomen itsenäistyminen oli yhden ruotsinkielisen eliittiryhmän projekti. Pitkään, ellei yhä vieläkin, Suomen omisti kaksikymmentä ruotsinkielistä perhettä. Nämä valtarakenteet vaikuttavat vielä pitkään.
Kun mietimme sitä tosiasiallista vaikutusta joka historiallisella alistamisella on ollut suomalaisiin, meidän pitäisi järkyttyä. Sen alistamisen poikkeuksellista määrää heijastaa hyvin se, ettei mistään muualta maailmasta löydy itseään "demokraattiseksi" nimittävää valtiota, jossa muutaman prosentin kielivähemmistö voi pakottaa enemmistön opettelemaan oman kielensä.
Ja myös se, että kaikki kielikeskustelu maassa yhä käydään tämän historiallista herrakansaa edustavan vähemmistön ehdoilla.
Suomalaisuuden tilanne on huolestuttava siksikin, että kansalliset kypsymismahdollisuutemme tulevat näinä päivinä uhatuksi monelta muultakin taholta kuin "sisäsyntyisten" kielitekijöiden taholta.
Esimerkiksi kasvottoman kaikkivoivan rahan varaan rakentunut globaali taloustotalitarismi uhkaa kaikkien kansojen luontaista sosiaalisutta ja sosiaalista eheyttä. Suomalaiset taitavat olla senkin koneiston kourissa vain varsinaisia alistujia.
Vierailija kirjoitti:
Kielitaidosta on aina hyötyä.
Toisinsanoen myös swahilistä on aina hyötyä. Luetteletko meille swahilin hyödyt seuraavaksi?
Ymmärrätkö, että jos hyötyjen määrä on pieni, niin silloin nettohyöty on negatiivinen, koska kielitaito ei tule ilmaiseksi? Kyse on hyöty/haitta-analyysista. Vain propagandisti-idiootti puhuu pelkästään kolikon toisesta puolesta.
Työllistyminen on helpompaa kun osaa kieliä + mitä enemmän osaa sitä helpompi oppia uusia. Kenellekään ei ole haittaa kielitaidosta.
Eli kielitaito tulee mielestäsi ilmaiseksi, eikä sen opiskeluun tarvitse kuluttaa aikaa eikä voimavaroja. Eikä ilmeisesti myöskään rahaa. Milloin viimeksi olet tarkistuttanut pääsi kun tällaista typeryyttä julistat?
Fakta nyt on se, että 13-vuotias ei voi tietää täysin minne työllistyy ja tarviiko mitä kieliä.
Fakta on myös se, että 33-vuotiastakaan ei voi tietää täysin milloin swahililainen tietojenkäsittelijätieteilijä kehittää tekoälyn, joka lopulta orjuuttaa maailman ja tarjoaa swahilia ymmärtäville ylimääräisen suklaakeksin ja 2 vuosilomapäivää enemmän.
Fakta on myös se, että tällaisilla mielikuvituksellisilla "ei voi tietää" -jutuilla ei ole reaalimaailmassa minkäänlaista sijaa, vaan meidän täytyy suunnitella elämämme sen mukaan, mikä on todennäköistä. Ja todennäköistä on se, ettei kukaan yksittäinen ihminen tule tarvitsemaan mitään tietty kieltä niin paljoa, että sitä pitäisi pakottaa.
Jos kaikki laitetaan vapaaehtoiseksi, jää monilla tuon teinivaiheen takia opiskelemassa kielet kokonaan.
Ja ilmeisesti opiskelua ei ole mahdollista aloittaa enää myöhemmin elämässä vai? Ja mitä sitten, vaikka kieltenopiskelu vähenisi? Meinaatko, että esimerkiksi lisätty matematiikan tai luonnontieteiden opetus ei korvaisi kyseistä "tappiota" tuhatkertaisesti?
Kaikki nyt kuitenkin tietävät että jotain kieltä on osattava Suomen lisäksi suurimmalla osalla aloista.
Se kieli on englanti. Suomalaisten ei ole mikään pakko osata vaikkapa ranskaa. Tietenkin voidaan kuvitella työtehtäviä, joissa siitä on hyötyä, mutta ei pelkkä hyöty edelleenkään johda hyöty/haitta-analyysissa positiiviseen lopputulokseen.
Lisäksi jos haluaa matkustaa tai vaikka työskennellä ulkomailla, tarvitaan kielitaitoa.
Totta, nimittäin englantia. Tai sitten voi opiskella sen kyseisen maan kielen, jos aivan välttämättä haluaa sinne muuttaa. Mitä ne pari lausetta ruotsia mua auttaa, jos haluan muuttaa Japaniin?
Kaikki tietävät, että nimenomaan kouluikäisillä on herkkyyskausi jolloin opitaan nopeasti asioita.
Tätä ei ole tieteellisesti osoitettu todeksi, ja ne muutamat puoltavat havainnotkin ovat ikävuosilta 5-11, eikä tuon ikäisenä peruskoulussa opiskella näitä ylimääräisiä kieliä. Herkkyys ei myöskään ole ainoa parametri tässä yhtälössä.
13-vuotias ei ole kypsä aikuinen, joka osaisi ajatella kaikkia asioita loppuun asti.
Mä en tiedä minkä ikäinen sinä olet, mutta selvästikään myöskään sinä et ole kypsä aikuinen viestisi perusteella. Ehkä sun pitäis jättää ajattelu ihmisille, joilla ei ole tunteisiin pohjautuvaa mielipidettä täynnä virheellisiä väittämiä sekä toimimatonta logiikkaa.
Vapaaehtoisuus kielten opiskelussa vähentäisi ennestään osaamista sekä antaa nuorille kuvan ettei sitä kielitaitoa tarvitse, riittää kun osaa vähän englantia.
Osoitahan toki kyseinen kuva vääräksi. Huomattavasti tärkeämpiä kouluaineita on olemassa, kuin kielet. Kuinka moni mukamas pystyy peruskoulun/toisenasteen jälkeen ylläpitämään keskustelua millään muulla kielellä kuin englannilla? Kaikki eivät silläkään, vaikka sille altistuu jokainen päivittäin.
Jos aikoo oikeasti opiskella itselleen hyvän ammatin, siihen tarvitaan kielitaitoa.
Englanti on siihen tarkoitukseen täysin riittävä kieli. Jos sun mielestäsi väestö kokonaisuutena tarvitsee pakkovenäjää tai pakkoranskaa, niin laita ihmeessä perustelut.
Työllistyminen on myös helpompaa.
Näytä tämä toteen. Muista huomioida kielen opetteluun kuluva aika ja suhteuta se jonkin toisen aineen opiskeluun.
Kyllä se aina tulee menemään esim. palvelualoilla niin, että kielitaidollinen on aina askelta edempänä.
Asiakaspalveluko on niitä "hyviä ammatteja"? Asiansa osaava asiakaspalvelija on aina paljon edellä asiakaspalvelijaa, joka puhuu swahilia tai vaikka edes ruotsia.
Yksi tuttava sai vakipaikan harjottelupaikasta nimenomaan kielitaidon takia.
Vautsi. Nyt täytyykin pistää 5,5 miljoonaa muuta suomalaista pakko-opettelemaan kyseinen kieli.
Se joka oikeasti vastustaa nimenomaan pakkokieliä, niin voitko kertoa miten se edesauttaa ketään?
Se edesauttaa jättämään aikaa ja resursseja oikeasti hyödyllisten asioiden opettelulle. Kiviä ja paskapökäleitä ihmiskunta edelleen heittelisi savannilla, jos kielitaito olisi se, mihin olisi panokset aina laitettu. Miten voi olla niin vaikea käsittää, että kielitaito ei tule ilmaiseksi?
Luuletko ihmisten pärjäävän elämässä kun koulussakaan ei vaadita enää mitään?
Tällä taas ei ole mitään tekemistä kielien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Pakollinen ruotsin opetus maksaa x euroa vuodessa. Opettajat, kirjat ja muut materiaalit.
Jos siinä rinnalla pitää olla valmius opettaa venäjää, niin se maksaa 2x euroa vuodessa.
Jos vielä ranska ja saksa, niin 4x euroa.
Kustannustaloudellisinta on pysyä vain ruotsissa. Vai nostetaanko veroja?
Kustannustehokkainta on opiskella kieltä jota tarvitsee ja josta on hyötyä. Pakkoruotsin opiskelu on rahantuhlausta mutta myös oppilaiden ajantuhlausta.
Mitä pidemmälle keskustelu etenee sitä typerimmiksi käyvät pakkoruotsin kannattajien perustelut.
Kirjoittaja paljastaa että pakkoruotsi on niin turha kieli että sille ei löydy yhtään parempaa perustelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyisin kielet ovat tolkuttoman ylipainotettu läpi koko kouluputken. Todellisuudessa valtaosa ihmisistä ei tarvitse vieraita kieliä. Nykyinen kielipainotteinen koulu katkaisee aivan turhaan monen miehen kouluputken ennen aikojaan.
Kielipainotteisuus on johtanut nykyiseen tilanteeseen, missä älykkäät ja teknisesti lahjakkaat miehet työskentelevät hitsarina tai autonasentajana ja korkeakoulut täyttyvät naisista.
Vierailija kirjoitti:
Holhousyhteiskunnassa valtio holhoaa myös kielten opiskelua.
Monelle suomalaiselle on kivempaa ulkoistaa päätöksenteko myös kieliopinnoissa yhteiskunnalle.
Sama porukka valittaa kovia veroja mutta ei huomaa,että holhoaminen maksaa. Ei se ilmaista ole.
Holhousyhteiskunnassa ei myöskään tarvita pakkoruotsia. Pakkoruotsi on perusteltu aivan muilla syin. Sen tarkoitus on alistaa suomalainen identiteetti kuten on jo tehty monta sataa vuotta.
Suomalaiset ovat toisen luokan kansalaisia alistamisen takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Holhousyhteiskunnassa valtio holhoaa myös kielten opiskelua.
Monelle suomalaiselle on kivempaa ulkoistaa päätöksenteko myös kieliopinnoissa yhteiskunnalle.
Sama porukka valittaa kovia veroja mutta ei huomaa,että holhoaminen maksaa. Ei se ilmaista ole.
Pakkoruotsin merkitys on mahdollistaa toisen kansanosan edut ja enemmistön identiteetin vaihtaminen.
Taxellin paradoksilla on tähän asti yritetty perustella Suomen kaksikielisyyttä ja pakkoruotsia.
Taxellin paradoksi keksittiin Suomessa (RKPssä) että olisi jokin perustelu suomalaisten alistamiselle, identiteetin muokkaukselle, rasismille ja Suomen olemattomalle kaksikielisyydelle.
Rasismia, alistamista ja identiteetin muokkausta on aina yritetty perustella eri tavoin mutta aina yhtä huonoin perusteluin.
Lainaus:
RKP:ssa kehitettiin niin kutsuttu "Allardtin-Taxellin paradoksi". Se tarkoittaa kaksikielisyyden ajamista suomenkielisten suhteen, mutta yksikielisten ruotsinkielisten instituutioiden säilyttämistä ja vaalimista. Kielikylpy sopisi näin ollen vain kieli-enemmistölle.
Linkki lainaukseen:
http://www.pakkoruotsi.net/kaksikielisyys.shtml
Taxellin paradoksi tarkoittaa sitä että suomenkielisen pitää oppia ruotsia mutta ruotsinkielisten ei tarvitse oppia suomea.
Taxellin paradoksi on keksitty Suomessa koska missään muualla ei yritetä väittää että 4%n vähemmistö tekisi maasta kaksikielisen.
Taxellin paradoksi osoittaa että Suomi ei ole kaksikielinen maa vaan suomenkielinen maa jossa on pieni vähemmistö ruotsinkielisiä. Taxellin paradoksia käytetään tekosyynä että suomenkielisen identiteetti voidaan muuttaa ruotsinkieliseksi. Todellisuudessa mitään Taxellin paradoksia ei edes ole, on vain rasismia jota yritetään perustella sairailla teorioilla. Taxellin- paradoksi on oikeasti Taxellin-rasismia ja Taxellin åpartheidia. Peiteltyä kaksikielistämistä ja identiteetin muokkausta.
Jos ruotsi olisi elinvoimainen kieli Suomessa niin siihen ei vaikuttaisi enemmistön toiminta suuntaan tai toiseen. Mutta ruotsi ei ole elävä kieli Suomessa, eikä Suomi ole elävästi kaksikielinen, niin enemmistön pitää tekohengittää ja varjella sitä pakkoruotsin, virkamiesruotsin ja kaksikielisyyden muodossa.
Tämäkään ei riitä vaan ruotsinkieliselle pitää antaa paremmat mahdollisuudet elämässä korkeamman koulutuksen muodossa.
Taxellin paradoksi osoittaa että ruotsi ei ole juurtunut Suomeen eikä ole oikeasti edes kuulunut Suomeen.
Jos Suomi olisi aidosti kaksikielinen kuten Belgia tai kuten aidosti monikielinen Sveitsi, niin Taxellin paradoksia ei syntyisi.
Belgiassa flaami ja ranska jatkavat elämää rinnakkain ilman mitään Taxellin paradoksia, koska molemmat kielet ovat paikallisia juurtuneita kieliä, joilla on puhujia kaikissa kansanosissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielitaidosta on aina hyötyä.
Toisinsanoen myös swahilistä on aina hyötyä. Luetteletko meille swahilin hyödyt seuraavaksi?
Ymmärrätkö, että jos hyötyjen määrä on pieni, niin silloin nettohyöty on negatiivinen, koska kielitaito ei tule ilmaiseksi? Kyse on hyöty/haitta-analyysista. Vain propagandisti-idiootti puhuu pelkästään kolikon toisesta puolesta.
Työllistyminen on helpompaa kun osaa kieliä + mitä enemmän osaa sitä helpompi oppia uusia. Kenellekään ei ole haittaa kielitaidosta.
Eli kielitaito tulee mielestäsi ilmaiseksi, eikä sen opiskeluun tarvitse kuluttaa aikaa eikä voimavaroja. Eikä ilmeisesti myöskään rahaa. Milloin viimeksi olet tarkistuttanut pääsi kun tällaista typeryyttä julistat?
Fakta nyt on se, että 13-vuotias ei voi tietää täysin minne työllistyy ja tarviiko mitä kieliä.
Fakta on myös se, että 33-vuotiastakaan ei voi tietää täysin milloin swahililainen tietojenkäsittelijätieteilijä kehittää tekoälyn, joka lopulta orjuuttaa maailman ja tarjoaa swahilia ymmärtäville ylimääräisen suklaakeksin ja 2 vuosilomapäivää enemmän.
Fakta on myös se, että tällaisilla mielikuvituksellisilla "ei voi tietää" -jutuilla ei ole reaalimaailmassa minkäänlaista sijaa, vaan meidän täytyy suunnitella elämämme sen mukaan, mikä on todennäköistä. Ja todennäköistä on se, ettei kukaan yksittäinen ihminen tule tarvitsemaan mitään tietty kieltä niin paljoa, että sitä pitäisi pakottaa.
Jos kaikki laitetaan vapaaehtoiseksi, jää monilla tuon teinivaiheen takia opiskelemassa kielet kokonaan.
Ja ilmeisesti opiskelua ei ole mahdollista aloittaa enää myöhemmin elämässä vai? Ja mitä sitten, vaikka kieltenopiskelu vähenisi? Meinaatko, että esimerkiksi lisätty matematiikan tai luonnontieteiden opetus ei korvaisi kyseistä "tappiota" tuhatkertaisesti?
Kaikki nyt kuitenkin tietävät että jotain kieltä on osattava Suomen lisäksi suurimmalla osalla aloista.
Se kieli on englanti. Suomalaisten ei ole mikään pakko osata vaikkapa ranskaa. Tietenkin voidaan kuvitella työtehtäviä, joissa siitä on hyötyä, mutta ei pelkkä hyöty edelleenkään johda hyöty/haitta-analyysissa positiiviseen lopputulokseen.
Lisäksi jos haluaa matkustaa tai vaikka työskennellä ulkomailla, tarvitaan kielitaitoa.
Totta, nimittäin englantia. Tai sitten voi opiskella sen kyseisen maan kielen, jos aivan välttämättä haluaa sinne muuttaa. Mitä ne pari lausetta ruotsia mua auttaa, jos haluan muuttaa Japaniin?
Kaikki tietävät, että nimenomaan kouluikäisillä on herkkyyskausi jolloin opitaan nopeasti asioita.
Tätä ei ole tieteellisesti osoitettu todeksi, ja ne muutamat puoltavat havainnotkin ovat ikävuosilta 5-11, eikä tuon ikäisenä peruskoulussa opiskella näitä ylimääräisiä kieliä. Herkkyys ei myöskään ole ainoa parametri tässä yhtälössä.
13-vuotias ei ole kypsä aikuinen, joka osaisi ajatella kaikkia asioita loppuun asti.
Mä en tiedä minkä ikäinen sinä olet, mutta selvästikään myöskään sinä et ole kypsä aikuinen viestisi perusteella. Ehkä sun pitäis jättää ajattelu ihmisille, joilla ei ole tunteisiin pohjautuvaa mielipidettä täynnä virheellisiä väittämiä sekä toimimatonta logiikkaa.
Vapaaehtoisuus kielten opiskelussa vähentäisi ennestään osaamista sekä antaa nuorille kuvan ettei sitä kielitaitoa tarvitse, riittää kun osaa vähän englantia.
Osoitahan toki kyseinen kuva vääräksi. Huomattavasti tärkeämpiä kouluaineita on olemassa, kuin kielet. Kuinka moni mukamas pystyy peruskoulun/toisenasteen jälkeen ylläpitämään keskustelua millään muulla kielellä kuin englannilla? Kaikki eivät silläkään, vaikka sille altistuu jokainen päivittäin.
Jos aikoo oikeasti opiskella itselleen hyvän ammatin, siihen tarvitaan kielitaitoa.
Englanti on siihen tarkoitukseen täysin riittävä kieli. Jos sun mielestäsi väestö kokonaisuutena tarvitsee pakkovenäjää tai pakkoranskaa, niin laita ihmeessä perustelut.
Työllistyminen on myös helpompaa.
Näytä tämä toteen. Muista huomioida kielen opetteluun kuluva aika ja suhteuta se jonkin toisen aineen opiskeluun.
Kyllä se aina tulee menemään esim. palvelualoilla niin, että kielitaidollinen on aina askelta edempänä.
Asiakaspalveluko on niitä "hyviä ammatteja"? Asiansa osaava asiakaspalvelija on aina paljon edellä asiakaspalvelijaa, joka puhuu swahilia tai vaikka edes ruotsia.
Yksi tuttava sai vakipaikan harjottelupaikasta nimenomaan kielitaidon takia.
Vautsi. Nyt täytyykin pistää 5,5 miljoonaa muuta suomalaista pakko-opettelemaan kyseinen kieli.
Se joka oikeasti vastustaa nimenomaan pakkokieliä, niin voitko kertoa miten se edesauttaa ketään?
Se edesauttaa jättämään aikaa ja resursseja oikeasti hyödyllisten asioiden opettelulle. Kiviä ja paskapökäleitä ihmiskunta edelleen heittelisi savannilla, jos kielitaito olisi se, mihin olisi panokset aina laitettu. Miten voi olla niin vaikea käsittää, että kielitaito ei tule ilmaiseksi?
Luuletko ihmisten pärjäävän elämässä kun koulussakaan ei vaadita enää mitään?
Tällä taas ei ole mitään tekemistä kielien kanssa.
Uskomatonta!
Ehkä kuitenkin tarkoitin yleisimpiä kieliä enkä mitään swahilia. Väität siis tosiaan että kielitaito jää kakkoseksi esimerkiksi jonkun random pöllöjen tunnistamisen, uskonnon, runojen alalysoinnin tms sijaan.
Täytyy olla sinullakin kyllä mustavalkoinen ajattelutapa jos kuvittelet että englanti riittää kaikkeen eikä mitään muuta tarvita eikä niistä ole hyötyä. Nimenomaan asiakaspalvelualoilla arvostetaan sitä että osataan muitakin kieliä kuin se englanti. Se on se syy miksi kyseinen tuttu sai sen paikan. Hän osasi 4 eri kieltä äidinkielensä lisäksi.
En ole väittänyt olevani aikuinen, mutta kyllä koen olevani avarakatseisempi kuin sinä. Mikään ei tule ilmaiseksi. Ei edes se matikan oppiminen tai medialukutaito.
En tiedä mihin väitteesi perustuu, mutta lapsi todellakin oppii nopeammin asioita suhteessa aikuisiin. Alakoulussa aloitetaan valinnaisten kielten opiskelu (A2-kielet) 4. luokalla eli 10 vuotiaana, englanti alkaa vuotta aiemmin 9 vuotiaana.
"Ja todennäköistä on se, ettei kukaan yksittäinen ihminen tule tarvitsemaan mitään tietty kieltä niin paljoa, että sitä pitäisi pakottaa."
Jos mitään kieltä ei muka yksittäinen ihminen tarvitse, miksi sitten on se pakkoenglanti? Viestisi on ristiriitainen. Ensin ei tarvitse mitään kieliä ja yhtäkkiä julistat englantia.
En usko että päässäni on mitään vikaa. Enemmän minua naurattaa sinun ajatuksenjuoksusi. Sisälukutaitosi on ihmeellinen. Keksit päästäsi asioita jotka muka lukevat aloituksessani joko suoraan tai rivien välissä. En ole missään kohtaa ilmaissut suoraan että kielten oppiminen tulee ilmaiseksi enkä missään kohtaa siihen yrittänyt edes vihjata. Mikään ei ole ilmaista. .
Biologiaa opiskellaan hyvin paljon läpi peruskoulun ja siellä jos missä tulee turhia asioita vastaan. Kuinka paljon yksittäinen ihminen tulee tarvitsemaan tietoa siitä montako lintulajia Suomessa on ja mitä lintuja löytyy takapihan metsästä? Se vasta turhauttavaa oli opetella niitä 30 lintulajia ja oppia ne kuvista tunnistamaan, joista yli puolia en ole koskaan nähnyt vaikka luonnossa liikunkin. Sama homma kaloissa. Miksi ihmeessä minun pitäisi ostaa tunnistaa joku helkkarin ruutana ja kuusi muuta sen sijaan että osaisin jonkin verran keskustella esim. saksaksi? Monissa maissa on oikeasti tilanne että sitä englantia ei paikalliset osaa eikä siinä paljoa sinun englanti-suomi sössötys auta.
Noin yleisesti tarkoitin tuolla viimeisellä asialla sitä että nykypäivän kakaroilla on muutenkin ongelmia sen kanssa kun mitään ei tarvitse tehdä, mikään ei kiinnosta, ja vanhemmat ovat mukana tässä hömpötyksessä. Jos kaikki vapaaehtoistetaan eikä mitään vaadita. Todellakin tulee ongelmia. Yksi asia johtaa aina toiseen.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei meillä ole mitään ongelmia opiskella muita kieliä. Toinen lukee kolmea a-kieltä ja yhtä b-kieltä. Toinen opiskelee enkuksi, a-ranska ja tietty se ruotsi, minkä lisäksi suorittaa jo yläkoulussa yhtä lukion kieltä.
Niin? Miten sinun lapsesi ovat rinnastettavissa Suomen kaikkiin lapsiin? Esim. kaikissa kouluissa ei todellakaan ole mahdollista lukea noin montaa kieltä kerrallaan. Se että teillä on onnistuu johtuu luultavasti siitä että lapsilla siis on kiinnostusta opiskella kieliä. Kaikkia se ei kuitenkaan kiinnosta eikä kaikilla myöskään riitä aika ja resurssit opiskella noin montaa kieltä. Kommenttisi on muutenkin hiukan ohi aloituksen aiheesta.
Ap
Meidän koulussa olisi mahdollista valita kolmas vieraskieli, mutta ryhmää ei tänä vuonna muodostunut. Vanhemmat antavst lasten valita höpö-höpö valinnaisia, joista ei tule läksyjä tai kokeita.
Ei siinä paljon tulevaisuutta mietitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei meillä ole mitään ongelmia opiskella muita kieliä. Toinen lukee kolmea a-kieltä ja yhtä b-kieltä. Toinen opiskelee enkuksi, a-ranska ja tietty se ruotsi, minkä lisäksi suorittaa jo yläkoulussa yhtä lukion kieltä.
Niin? Miten sinun lapsesi ovat rinnastettavissa Suomen kaikkiin lapsiin? Esim. kaikissa kouluissa ei todellakaan ole mahdollista lukea noin montaa kieltä kerrallaan. Se että teillä on onnistuu johtuu luultavasti siitä että lapsilla siis on kiinnostusta opiskella kieliä. Kaikkia se ei kuitenkaan kiinnosta eikä kaikilla myöskään riitä aika ja resurssit opiskella noin montaa kieltä. Kommenttisi on muutenkin hiukan ohi aloituksen aiheesta.
Ap
Meidän koulussa olisi mahdollista valita kolmas vieraskieli, mutta ryhmää ei tänä vuonna muodostunut. Vanhemmat antavst lasten valita höpö-höpö valinnaisia, joista ei tule läksyjä tai kokeita.
Ei siinä paljon tulevaisuutta mietitä.
No se on teidän koulun toimintatapa. Pimeä sellainen. En tiedä mihin tuo perustuu. Meillä ainakin tarvittiin vanhempien suostumus ja samalla tavalla tuli läksyt ja kokeet kuin muistakin aineista. En tiedä miten tämä viestisi varsinaisesti liittyi kyseiseen lainauksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen samaa mieltä. Tulevaisuus on kyllä kielissä ja kielitaito on rikkaus. Itellä monta tuttua jotka menneet monien ohi nimenomaan rikkaalla kielitaidolla. Sanokaa vastustajat mitä sanotte. Siitä ei ole kenellekään haittaa. Kielitaidottomuudesta sen sijaan voi hyvin ollakin.
Ihmeellisiä kommentteja täällä, kyllä minusta AP on ihan oikeassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä kuitenkin tarkoitin yleisimpiä kieliä enkä mitään swahilia.
Swahilia puhuu 107 miljoonaa ihmistä ja se on maailman 16. puhutuin kieli, joten millä perusteella se ei ole yksi yleisimmistä kielistä?
Väität siis tosiaan että kielitaito jää kakkoseksi esimerkiksi jonkun random pöllöjen tunnistamisen, uskonnon, runojen alalysoinnin tms sijaan.
Kyllä. Kielitaito ei tuota mitään hyödyllistä tietoa ihmiskunnalle. Pöllöjen tunnistamisella sentään on jotain potentiaalia olla hyödyksi, vaikka tuskin sekään kärkikahinoissa siinä kategoriassa on. Minä nyt en kuitenkaan käyttänyt mainitsemiasi esimerkkejä. Uskonto on täydellisen turhaa oppiaineena, ellei se sitten vähennä radikalisoitumista, kuten jotkut ilman kummempia perusteluita väittävät. Runojen analysointiin en ota kantaa, koska en siitä mitään tiedä. Todennäköisesti se on myös täydellisen turhaa skeidaa, mutta kenties se kehittää analyyttistä ajattelukykyä tai sitten ei. Niitä hyödyllisiä oppiaineita nyt sattuu olemaan reilusti enemmän kuin kouluissa on oppitunteja käytettävissä.
Täytyy olla sinullakin kyllä mustavalkoinen ajattelutapa jos kuvittelet että englanti riittää kaikkeen eikä mitään muuta tarvita eikä niistä ole hyötyä.
Englanti riittää kaikkeen. Joo, jos sä lähdet Kiinan maaseudulle kaupittelemaan mangoja, niin ehkä joku paikallinen kieli on sulle hyödyllisempi, mutta nyt ei puhuta yksilöstä, vaan väestötasosta. Minä en sen sijaan ole sanonut, ettei "ole hyötyä", vaan minä olen rautalangasta vääntäen yrittänyt sulle selittää, että hyöty on vain kolikon yksi puoli, ja että haitta pitää huomioida myös, ja puhua vaikkapa nettohyödystä.
Ja joo, englannin ulkopuoliset kielet ovat todella turhia. Joo, yksilö voi niistä hyötyä, mutta ei se tarkoita, että hyöty on niin suurta, että kieleen tuhlattu aika tulisi maksettua takaisin väestötasolla. Kokonaiskuvaa katsottaessa on tuhat kertaa järkevämpää opettaa englantia niille, jotka eivät sitä osaa, kuin opettaa jotain satunnaista kieltä yksilölle, jos se joskus sattuisi tapaamaan ihmisen joka puhuu sitä kyseistä kieltä eikä osaakaan englantia.
Nimenomaan asiakaspalvelualoilla arvostetaan sitä että osataan muitakin kieliä kuin se englanti. Se on se syy miksi kyseinen tuttu sai sen paikan. Hän osasi 4 eri kieltä äidinkielensä lisäksi.
Ja kyseinen tuttusi on muutoin niin turha ihminen, kaiketi tuhlattuaan aikansa pelkästään kielien opiskeluun, ettei mitään muuta työpaikkaa olisi koskaan tullut saamaan, vaan olisi päätynyt ikuisesti työttömäksi tilastoja koristamaan, vai?
En ole väittänyt olevani aikuinen, mutta kyllä koen olevani avarakatseisempi kuin sinä.
Toivotaan siis, että ajattelusi kehittyy jatkossa, jos olet lapsi.
Mikään ei tule ilmaiseksi. Ei edes se matikan oppiminen tai medialukutaito.
Siksi onkin niin täydellisen olennaista käyttää resurssit järkevästi. Satunnaisten kielien opiskelu on pääasiallisesti ajanhukkaa. Optimaalisessa maailmassa meillä olisi vain yksi kieli. Koska ihmiset kuitenkin tykkäävät puhua äidinkieltään, niin toki sellainen heille myös sallittakoot. Mitään järkeä ei kuitenkaan ole yrittää pakko-opettaa ihmisiä puhumaan satunnaisia kieliä, joita puhuu vain pieni osa ihmiskunnasta.
En tiedä mihin väitteesi perustuu, mutta lapsi todellakin oppii nopeammin asioita suhteessa aikuisiin.
Kuinka paljon nopeammin ja minkä meta-analyysin perusteella? Ja mikäli kyse on yleisesti oppimisesta, eikä vain kielten oppimisesta, niin tällöinhän ei ajallista hyötyä synny työntämällä lapsille kieliopintoja.
Alakoulussa aloitetaan valinnaisten kielten opiskelu (A2-kielet) 4. luokalla eli 10 vuotiaana, englanti alkaa vuotta aiemmin 9 vuotiaana.
Eli täydellisen yhdentekevää, vaikka 1 vuosi oppimisesta olisikin hitusesti tehokkaampaa kielten opiskeluun. Kielten opettelu kun vaatii huomattavasti pidemmän ajan koulutahdilla, jopa yli kymmenen vuotta.
Jatkoa:
Jos mitään kieltä ei muka yksittäinen ihminen tarvitse, miksi sitten on se pakkoenglanti?
Koska englanti on järkevin vaihtoehto maailman yhteiseksi kieleksi. Sitä ymmärtää huomattavan suurella todennäköisyydellä kuka tahansa satunnaisesti valittu ihminen. Sitä täytyy ymmärtää, mikäli haluaa ylläpitää ammattitaitoaan mahdollisimman hyvänä. Yliopistossa luennot ja kirjat ovat usein englanniksi. Väestötasolla se on erittäin hyödyllistä, vaikka jokunen prosentti väestöstä ei sitä koskaan tarvitsisikaan.
Viestisi on ristiriitainen. Ensin ei tarvitse mitään kieliä ja yhtäkkiä julistat englantia.
Nähdäkseni olen aika selväksi tehnyt alusta alkaen, ettei englannin lisäksi tarvita muita kieliä. Jokin kieli on oltava, jotta kommunikointi onnistuu.
Keksit päästäsi asioita jotka muka lukevat aloituksessani joko suoraan tai rivien välissä. En ole missään kohtaa ilmaissut suoraan että kielten oppiminen tulee ilmaiseksi enkä missään kohtaa siihen yrittänyt edes vihjata. Mikään ei ole ilmaista.
Käytännössähän jonkin ranskan tai enspanjan opiskelu vaatii sen, että se kieli tulee ilmaiseksi, koska siitä saatu hyöty on niin mitätöntä. Jollekin yksittäisille ihmisille siitä voi olla hyötyä, mutta kun ehkä noin sata tuhatta suomalaista on jotain ranskaakin opiskellut vuosikaudet, niin ei se hirveän positiivista kokonaishyötyä voi antaa, koska niin harva sitä oikeasti käyttää merkityksellisiä määriä.
Biologiaa opiskellaan hyvin paljon läpi peruskoulun ja siellä jos missä tulee turhia asioita vastaan.
Kyllä, peruskoulun biologian opetuksessa on paljon parannettavaa, koska eläin- ja kasvi-lajien tunnistamiset ovat varsin yhdentekeviä taitoja useimmille, mutta sillä perusteella ei voida väittää biologiaa turhaksi aineeksi. Biologiassa on huomattavan paljon asioita, joita ihmisille pitäisi opettaa, mutta tunteja tarvittaisiin satamäärin lisää nykyisten lisäksi.
On ihmishenkiä vaativa ongelma, että väestö ei ymmärrä rokotteiden toimintaperiaatteita, bakteerien lisääntymistä, virusten käyttäytymistä, GMO-teknologiaa, kantasoluja, kloonaamista ja ties mitä muuta. On todella harmillista, kuinka monta miljoonaa ihmistä tulee kuolemaan tälläkin vuosisadalla jo pelkästään GM:n vastustamisen vuoksi, koska väestötasolla ei koko asiasta ymmärretä yhtään mitään. Ikäviä ovat myös ne äänestykset, joissa tietämättömyydestä johtuvien pelkojen vuoksi rajoitetaan tutkimusta.
Monissa maissa on oikeasti tilanne että sitä englantia ei paikalliset osaa eikä siinä paljoa sinun englanti-suomi sössötys auta.
Ratkaisu tuohon ongelmaan on se, että ne paikalliset opiskelevat englantia, eikä se, että opetetetaan tuhatta eri kieltä omalle väestölle. Toinen ratkaisu on se, että siellä kyseisessä maassa taatusti on myös englannin osaajia, joita voidaan hyvin käyttää tulkkeina. Mitä ihmeen sanottavaa kenelläkään voi olla englantia osaamattomille ummikoille, jota ei voisi sanoa paikallisen englantia osaavan asukkaan kautta? "Osta tätä mun saippuaa, äläkä paikallisen kilpailijan"? Yhteiskuntatasolla tuo ei ole hyötyä (rahansiirtoa taskusta toiseen, mutta ei nollakustannuksella), vaikka yksittäiselle firmalle olisikin.
Jos kaikki vapaaehtoistetaan eikä mitään vaadita.
Se, että kieliopinnot vapaaehtoistetaan, ei tarkoita, että kaikki vapaaehtoistetaan. Jos sä haluat vaatia kakaroilta jotain, niin vaadi ihmeessä, mutta älä vaadi niiltä älyttömyyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä kuitenkin tarkoitin yleisimpiä kieliä enkä mitään swahilia.
Swahilia puhuu 107 miljoonaa ihmistä ja se on maailman 16. puhutuin kieli, joten millä perusteella se ei ole yksi yleisimmistä kielistä?
Väität siis tosiaan että kielitaito jää kakkoseksi esimerkiksi jonkun random pöllöjen tunnistamisen, uskonnon, runojen alalysoinnin tms sijaan.
Kyllä. Kielitaito ei tuota mitään hyödyllistä tietoa ihmiskunnalle. Pöllöjen tunnistamisella sentään on jotain potentiaalia olla hyödyksi, vaikka tuskin sekään kärkikahinoissa siinä kategoriassa on. Minä nyt en kuitenkaan käyttänyt mainitsemiasi esimerkkejä. Uskonto on täydellisen turhaa oppiaineena, ellei se sitten vähennä radikalisoitumista, kuten jotkut ilman kummempia perusteluita väittävät. Runojen analysointiin en ota kantaa, koska en siitä mitään tiedä. Todennäköisesti se on myös täydellisen turhaa skeidaa, mutta kenties se kehittää analyyttistä ajattelukykyä tai sitten ei. Niitä hyödyllisiä oppiaineita nyt sattuu olemaan reilusti enemmän kuin kouluissa on oppitunteja käytettävissä.
Täytyy olla sinullakin kyllä mustavalkoinen ajattelutapa jos kuvittelet että englanti riittää kaikkeen eikä mitään muuta tarvita eikä niistä ole hyötyä.
Englanti riittää kaikkeen. Joo, jos sä lähdet Kiinan maaseudulle kaupittelemaan mangoja, niin ehkä joku paikallinen kieli on sulle hyödyllisempi, mutta nyt ei puhuta yksilöstä, vaan väestötasosta. Minä en sen sijaan ole sanonut, ettei "ole hyötyä", vaan minä olen rautalangasta vääntäen yrittänyt sulle selittää, että hyöty on vain kolikon yksi puoli, ja että haitta pitää huomioida myös, ja puhua vaikkapa nettohyödystä.
Ja joo, englannin ulkopuoliset kielet ovat todella turhia. Joo, yksilö voi niistä hyötyä, mutta ei se tarkoita, että hyöty on niin suurta, että kieleen tuhlattu aika tulisi maksettua takaisin väestötasolla. Kokonaiskuvaa katsottaessa on tuhat kertaa järkevämpää opettaa englantia niille, jotka eivät sitä osaa, kuin opettaa jotain satunnaista kieltä yksilölle, jos se joskus sattuisi tapaamaan ihmisen joka puhuu sitä kyseistä kieltä eikä osaakaan englantia.
Nimenomaan asiakaspalvelualoilla arvostetaan sitä että osataan muitakin kieliä kuin se englanti. Se on se syy miksi kyseinen tuttu sai sen paikan. Hän osasi 4 eri kieltä äidinkielensä lisäksi.
Ja kyseinen tuttusi on muutoin niin turha ihminen, kaiketi tuhlattuaan aikansa pelkästään kielien opiskeluun, ettei mitään muuta työpaikkaa olisi koskaan tullut saamaan, vaan olisi päätynyt ikuisesti työttömäksi tilastoja koristamaan, vai?
En ole väittänyt olevani aikuinen, mutta kyllä koen olevani avarakatseisempi kuin sinä.
Toivotaan siis, että ajattelusi kehittyy jatkossa, jos olet lapsi.
Mikään ei tule ilmaiseksi. Ei edes se matikan oppiminen tai medialukutaito.
Siksi onkin niin täydellisen olennaista käyttää resurssit järkevästi. Satunnaisten kielien opiskelu on pääasiallisesti ajanhukkaa. Optimaalisessa maailmassa meillä olisi vain yksi kieli. Koska ihmiset kuitenkin tykkäävät puhua äidinkieltään, niin toki sellainen heille myös sallittakoot. Mitään järkeä ei kuitenkaan ole yrittää pakko-opettaa ihmisiä puhumaan satunnaisia kieliä, joita puhuu vain pieni osa ihmiskunnasta.
En tiedä mihin väitteesi perustuu, mutta lapsi todellakin oppii nopeammin asioita suhteessa aikuisiin.
Kuinka paljon nopeammin ja minkä meta-analyysin perusteella? Ja mikäli kyse on yleisesti oppimisesta, eikä vain kielten oppimisesta, niin tällöinhän ei ajallista hyötyä synny työntämällä lapsille kieliopintoja.
Alakoulussa aloitetaan valinnaisten kielten opiskelu (A2-kielet) 4. luokalla eli 10 vuotiaana, englanti alkaa vuotta aiemmin 9 vuotiaana.
Eli täydellisen yhdentekevää, vaikka 1 vuosi oppimisesta olisikin hitusesti tehokkaampaa kielten opiskeluun. Kielten opettelu kun vaatii huomattavasti pidemmän ajan koulutahdilla, jopa yli kymmenen vuotta.
Kyse on erityisesti kielten oppimisesta! Lapsi oppii uuden kielen paljon helpommin ja paremmin kuin aikuinen ja voi riittävän nuorena opiskelun aloittaessaan saavuttaa natiivitason ko. kielessä.
Jokainenhan on natiivi omassa äidinkielessään, jonka on oppinut pikkulapsena ilman mitään erityistä opetusta. Eikö siinä ole aika vahva todiste kyseisestä asiasta? Murrosiän kohdalla aivoissa tapahtuu muutoksia jotka vaikuttaa erityisesti kielten oppimiseen, tätä on ihan tutkittu.
Lapsi oppii kieltä helposti omaksumalla sitä kuten äidinkieltään, pystyy oppimaan helposti uusia äänteitä jos vaan oikea ääntämismalli on olemassa vaikka ko. äänteitä ei äidinkielessä olisikaan.
Aikuinen ei enää kykene oppimaan samalla tavalla, vaan joutuu tietoisesti opiskelemaan koko kielen ja oma äidinkieli vaikuttaa taustalla huomattavasti vahvemmin kuin lapsella, joten erityisesti sellaiset asiat jotka on kovin erilaisia kuin omassa äidinkielessään, voi olla aikuiselle huomattavasti vaikeampia kuin lapselle.
Uusia äänteitä ei enää niin helposti opita joten aksentti jää paljon helpommin kuin lapselle ainakin ilman erityistä harjoittelua. Lisäksi aikuisena opeteltu kieli "tallentuu" aivoihin eri alueelle kuin lapsena opitut, ja on alttiimpi unohtumiselle, sanat alkaa hävitä jos kieltä ei käytä paljon nopeammin kuin esim. oman äidinkielen tai muun lapsena opitun vieraan kielen sanat.
Myös vanhetessa jos alkaa dementia niin myöhemmin opiskellut vieraat kielet häviää ensimmäisenä, äidinkieli viimeisenä. Kielet on nimenomaan asia, johon kannattaa lapsena/nuorena panostaa, koska silloin on ihan biologinen ainutkertainen tilaisuus elämässä niiden hyvälle oppimiselle. Jos ihminen ei osaa puhua sanaakaan 20 vuotiaana niin ei se enää opi ollenkaan. Mutta vaikka ihminen ei tunnistaisi yhtään pöllöä 20 vuotiaana, niin ei ole mitenkään mahdotonta oppia niitä tuntemaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyse on erityisesti kielten oppimisesta! Lapsi oppii uuden kielen paljon helpommin ja paremmin kuin aikuinen ja voi riittävän nuorena opiskelun aloittaessaan saavuttaa natiivitason ko. kielessä.
Nyt ei puhuta vauvoista taikka taaperoista, vaan 10-17 vuoden ikäisistä lapsista. Tutkimusaineisto ei yksiselitteisesti edes todista sitä, että lapsi oppisi yhtään sen nopeammin kieltä kuin aikuinenkaan.
Jokainenhan on natiivi omassa äidinkielessään, jonka on oppinut pikkulapsena ilman mitään erityistä opetusta. Eikö siinä ole aika vahva todiste kyseisestä asiasta?
Ei ole todiste lainkaan, puhumattakaan vahvasta sellaisesta. Äidinkielen oppiminen ei tapahdu samalla tavalla, eikä varsinkaan samassa iässä, kuin vieras kieli peruskoulussa.
Murrosiän kohdalla aivoissa tapahtuu muutoksia jotka vaikuttaa erityisesti kielten oppimiseen, tätä on ihan tutkittu.
Jos on tutkittu, niin silloin on tutkimusviitteetkin olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Jatkoa:
Jos mitään kieltä ei muka yksittäinen ihminen tarvitse, miksi sitten on se pakkoenglanti?
Koska englanti on järkevin vaihtoehto maailman yhteiseksi kieleksi. Sitä ymmärtää huomattavan suurella todennäköisyydellä kuka tahansa satunnaisesti valittu ihminen. Sitä täytyy ymmärtää, mikäli haluaa ylläpitää ammattitaitoaan mahdollisimman hyvänä. Yliopistossa luennot ja kirjat ovat usein englanniksi. Väestötasolla se on erittäin hyödyllistä, vaikka jokunen prosentti väestöstä ei sitä koskaan tarvitsisikaan.
Viestisi on ristiriitainen. Ensin ei tarvitse mitään kieliä ja yhtäkkiä julistat englantia.
Nähdäkseni olen aika selväksi tehnyt alusta alkaen, ettei englannin lisäksi tarvita muita kieliä. Jokin kieli on oltava, jotta kommunikointi onnistuu.
Keksit päästäsi asioita jotka muka lukevat aloituksessani joko suoraan tai rivien välissä. En ole missään kohtaa ilmaissut suoraan että kielten oppiminen tulee ilmaiseksi enkä missään kohtaa siihen yrittänyt edes vihjata. Mikään ei ole ilmaista.
Käytännössähän jonkin ranskan tai enspanjan opiskelu vaatii sen, että se kieli tulee ilmaiseksi, koska siitä saatu hyöty on niin mitätöntä. Jollekin yksittäisille ihmisille siitä voi olla hyötyä, mutta kun ehkä noin sata tuhatta suomalaista on jotain ranskaakin opiskellut vuosikaudet, niin ei se hirveän positiivista kokonaishyötyä voi antaa, koska niin harva sitä oikeasti käyttää merkityksellisiä määriä.
Biologiaa opiskellaan hyvin paljon läpi peruskoulun ja siellä jos missä tulee turhia asioita vastaan.
Kyllä, peruskoulun biologian opetuksessa on paljon parannettavaa, koska eläin- ja kasvi-lajien tunnistamiset ovat varsin yhdentekeviä taitoja useimmille, mutta sillä perusteella ei voida väittää biologiaa turhaksi aineeksi. Biologiassa on huomattavan paljon asioita, joita ihmisille pitäisi opettaa, mutta tunteja tarvittaisiin satamäärin lisää nykyisten lisäksi.
On ihmishenkiä vaativa ongelma, että väestö ei ymmärrä rokotteiden toimintaperiaatteita, bakteerien lisääntymistä, virusten käyttäytymistä, GMO-teknologiaa, kantasoluja, kloonaamista ja ties mitä muuta. On todella harmillista, kuinka monta miljoonaa ihmistä tulee kuolemaan tälläkin vuosisadalla jo pelkästään GM:n vastustamisen vuoksi, koska väestötasolla ei koko asiasta ymmärretä yhtään mitään. Ikäviä ovat myös ne äänestykset, joissa tietämättömyydestä johtuvien pelkojen vuoksi rajoitetaan tutkimusta.
Monissa maissa on oikeasti tilanne että sitä englantia ei paikalliset osaa eikä siinä paljoa sinun englanti-suomi sössötys auta.
Ratkaisu tuohon ongelmaan on se, että ne paikalliset opiskelevat englantia, eikä se, että opetetetaan tuhatta eri kieltä omalle väestölle. Toinen ratkaisu on se, että siellä kyseisessä maassa taatusti on myös englannin osaajia, joita voidaan hyvin käyttää tulkkeina. Mitä ihmeen sanottavaa kenelläkään voi olla englantia osaamattomille ummikoille, jota ei voisi sanoa paikallisen englantia osaavan asukkaan kautta? "Osta tätä mun saippuaa, äläkä paikallisen kilpailijan"? Yhteiskuntatasolla tuo ei ole hyötyä (rahansiirtoa taskusta toiseen, mutta ei nollakustannuksella), vaikka yksittäiselle firmalle olisikin.
Jos kaikki vapaaehtoistetaan eikä mitään vaadita.
Se, että kieliopinnot vapaaehtoistetaan, ei tarkoita, että kaikki vapaaehtoistetaan. Jos sä haluat vaatia kakaroilta jotain, niin vaadi ihmeessä, mutta älä vaadi niiltä älyttömyyksiä.
Kuulostat katkeralta ihmiseltä kun onnistut haukkumaan kielitaitoisen ihmisen turhaksi :D mistä tiedät mitä muuta hän osaa?
Sinun ratkaisusi ongelmaan on se että englanti pitää viedä sinne missä sitä ei osata. Eli toisin sanoen pakotat muut opiskelemaan kun et itse viitsi vai?
Nyt menee kyllä ihan ylitsepääsemättömän vaikeaksi sinun kanssasi. Et ole kertonut konkreettisesti mitä haittaa siitä kielitaidosta on. Jaksat jauhaa vain sen turhuudesta. Konkreettinen haittasi taitaa olla vain se että joudut vähän opiskelemaan niih. Laiska on laiska. En ole koskaan törmännyt kehenkään joka sanoisi että saisin parempia arvosanoja jos en opiskelisi kieliä. Enkä myöskään niihin jotka heittävät muut aineet sivuun ja keskittyvät vain ja ainoastaan muutamaan aineeseen eikä muilla ole paljoa väliä.
En jaksa uskoa että kielen opiskelu vie niin paljon resursseja että muut aineet kärsivät kamalasti enkä myöskään sitä että sen poisto kenenkään arvosanoja nostaisi.
Itse olen törmännyt kyllä ulkomailla asiakaspalvellussa siihen ettei englantia osannut kumpikaan töissä olevasta.
Nuo asiat mitä luokittelit biologiaan liittyen ovat lukiotason opetussuunnitelmaan kuuluvia asioita. Ei peruskoulun. Yläasteella opetella biologiassa edelleen kasveja, kaloja, ihmisen kehon osia sekä maantiedossa opetellaan mikä on jääkausi ja moreeni.
Yhteiskuntaoppi alkaa vasta 9.luokalla ja siellä käydään vasta ihan perus asioita siitä mikä on yhteiskunta, demokratia jne.
Eikö sitten sinusta se kuormita lapsia jos lukioon kuuluvat asiat siirrettäisiin yläasteelle. Se vaatisi enemmän tunteja kuin nyt tuovat kielet. Jos vielä haluaa kieliä opiskella niin se ei onnistu liiallisen asiamäärän vuoksi muissa aineissa. En käsitä miksi lapset pitäisi pakottaa painottamaan tiettyä ainetta ja jättämään haaveet muista aineista koska ei riitä aika?? Alkaa kuulostamaan samalta kuin lasten harrastukset nykyään. Ei voi harrastaa, jo pienestä asti on harjoitukset monta kertaa viikossa ja tähdätään aina huipulle eikä voi olla montaa lajia yhtä aikaa.
On ihan turha ruveta liioittelemaan tuhansilla eri kielillä. Se menee jo lapselliseksi.
Alue: Aihe vapaa
Vaikka se nostaisikin kuluja, on minusta hyvä että yhteiskunnassa panostettaisiin rahallisesti enemmän kouluun. Ennemmin minä verorahani laitan koulun investointiin kuin sossupummien tileille.