Lue keskustelun säännöt.
"Anna on käynyt 77 kertaa ekoilla treffeillä kahden vuoden aikana!"
05.09.2017 |
Kommentit (235)
Vierailija kirjoitti:
Vähän mietityttää kuinka hyvin Anna on tutustunut noihin miehiin ennen treffejä. Kuvittelisin, että mitä enemmän tutustuu ennen treffejä, niin sitä vähemmän tulee huteja.
Huomaa että tosiaan KUVITTELET. Vaikka miten hyvin tulisi toimeen kirjoitellessa, totuus voi olla että livenä ei kiinnosta lainkaan. Kumpaakaan.
Jos ei itse ole nettideittaillut, kannattaa jättää besserwisseröinti väliin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän tuo tee enempää, kuin uusi ehdokas joka kymmenes päivä. Aioin aluksi sanoa, että onpa nopea arvioimaan ihmisiä, mutta eihän se niin menekään. Koska hän ei ole sitoutuneessa parisuhteessa, voi tapailla useampaa ehdokasta, katsastaa uusia samalla, kun tutustuu syvemmin johonkin aiempaan. Jos on vaikkapa varannut kuusi vuotta aikaa etsiä puolisoa, voi hyvinkin käyttää kaksi vuotta ihmisiin tutustumiseen, ja sitten napata ensimmäisen joka yltää näistä parhaimman tasolle. Riskinä vain on, että se toinenkin tekee oman valintansa, joten nappaaminen ei niin vain käy. Tällöin voikin joutua toteamaan hylänneensä parhaan ehdokkaan jo aikaisemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
77 kertaa, eikä kukaan kelpaa. Selevä.
Entäs, kun joku läpäiseekin tämän nillittäjän seulan, niin parin kuukauden tapailun jälkeen vasta alkaakin paljastua toisesta uusia asioita. Silloin tuo eukko juoksee taas karkuun ja kovaa.
Pitäisi ensin löytää mies joka olisi käynyt läpi 77 naista, mutta valitsisi Annan. Mietittekö naiset ikinä montako pariskuntaa syntyisi, jos miehet olisivat yhtä ronkeleita? Tyyliin naiselle kelpaisi 1/100:sta. Jos tälle miehelle ei tämä nainen kelpaisikaan, niin käytäisiin taas läpi vaikka 100 ja toivottaisiin, että josko nyt olisi ok puolin ja toisin. Naiset välillä kertovat miten miehille kelpaa kuka tahansa. Ei ole varaa odottaa mitään uniikkia lumihiutaletta, jos meinaa jonkun suhteen joskus saada.
Tässä se taas tulee, miehille on tärkeintä, että saisi jonkun suhteen. En minä ainakaan halua olla miehelle vain hätävara, joka vaihdetaan tilaisuuden tullen parempaan. Hyvää kannattaa odottaa eikä olla jonkun kanssa vain siksi, että olisi edes joku.
Tai sitten miehillä on vain pragmaattisempi lähestymistapa parisuhteiden muodostamiseen: sopivia ("riittävän hyviä") naisia on paljon ja parisuhteen laadun ja onnellisuuden kannalta ei lopulta ole juurikaan väliä sattuiko se nainen olemaan täydellinen vai "pelkästään" hyvä valinta.
Parempaan vaihtaminen on muuten nimenomaan naisille tyypillistä, miehet eivät pettäessään ja/tai vaihtaessaankaan ole yhtä valikoivia vaan uusi vaihtoehto voi olla ns. huonompikin. Siksi niitä täydellisiäkin naisia petetään ja jätetään ihan yhtä usein kuin vähemmän täydellisiä, kun taas miehellä petetyksi ja jätetyksi tulemisen riski korreloi käänteisesti niiden ominaisuuksien kanssa joita naiset tyypillisesti pitävät viehättävinä.
Eli sanot siis että miehiin ei ole mitään luottamista, ihan sama millainen nainen on niin mies voi täysin puun takaa jättää.
Varmaan johtuu juuri siitä, että ensin tyydytään johonkin naiseen ja sitten otetaan toinen kun kerrankin ihastutaan. Tästä syystä en lähde miehen kanssa suhteeseen, ellen ole varma että toinen on täysillä mukana. Kun tunteista alkaa suoraan puhua ja kertoo, mitä odottaa, että haluaa edes alkaa suhteeseen, miehet 100% poistuvat itse jos eivät ole ihastuneita. Toimii. :)
Seurustelen ihanan miehen kanssa muuten, saa parin vuoden jälkeenkin sukat pyörimään jaloissa. Kävin 75:llä deiteillä ennen tätä ja kuulin olevani toivoton tapaus (parilta deitiltä siis), kun en ottanut "ketä vain kivaa". Minulle myös maalailtiin, että en koskaan seurustele, koska vaadin mahdottomia.
Kultainen duunarimies rinnallani nuo manaukset hymyilyttävät, itse olen siis akateeminen ja johtavassa asemassa, eikä koulutus jne. ollut koskaan mikään kynnyskysymys. Toivottavasti hekin löysivät jonkun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
77 kertaa, eikä kukaan kelpaa. Selevä.
Entäs, kun joku läpäiseekin tämän nillittäjän seulan, niin parin kuukauden tapailun jälkeen vasta alkaakin paljastua toisesta uusia asioita. Silloin tuo eukko juoksee taas karkuun ja kovaa.
Pitäisi ensin löytää mies joka olisi käynyt läpi 77 naista, mutta valitsisi Annan. Mietittekö naiset ikinä montako pariskuntaa syntyisi, jos miehet olisivat yhtä ronkeleita? Tyyliin naiselle kelpaisi 1/100:sta. Jos tälle miehelle ei tämä nainen kelpaisikaan, niin käytäisiin taas läpi vaikka 100 ja toivottaisiin, että josko nyt olisi ok puolin ja toisin. Naiset välillä kertovat miten miehille kelpaa kuka tahansa. Ei ole varaa odottaa mitään uniikkia lumihiutaletta, jos meinaa jonkun suhteen joskus saada.
Tässä se taas tulee, miehille on tärkeintä, että saisi jonkun suhteen. En minä ainakaan halua olla miehelle vain hätävara, joka vaihdetaan tilaisuuden tullen parempaan. Hyvää kannattaa odottaa eikä olla jonkun kanssa vain siksi, että olisi edes joku.
Naisethan niitä eroja ottavat suurimmaksi osaksi. Musta tuntuu, että miehet osaavat suhtautua naisiin ihmisinä eivätkä vain jonain listana eri ominaisuuksia, kuten naiset. "Haluan miehen, joka on X, Y, Z ja N, ja jos hän kesken suhteen lakkaa olemasta jotain noista (esim. saa potkut), niin sitten eroan."
Uskon, että se kumppanin "hyvyys" tulee toden teolla ilmi vasta siinä vaiheessa, kun ollaan jo parisuhteessa. Jos hakee vain sitä ulkoisesti ja muodollisesti parasta Annan tapaan (mm. rugby-pelaajan vartalo pitää olla eikä hän muutenaan kuulemma aio tyytyä kuin parhaaseen mieheen), niin luultavasti missaa sen henkilön, joka olisi hänelle oikeasti sopivin.
Naiset ottavat eroja juuri siksi, että huomaavat olevansa miehilleen "vain joku". Miehelle on loppujen lopuksi aivan yhdentekevää, oletko Mäkisen Liisa, Virtasen Pirkko vai Lahtisen Jaana. Kunhat olet joku. Naiselle ei suhteeseen riitä, että hän on "vain joku".
Tää. Olen tullut näiden miesten kirjoitteluiden jälkeen entistä tarkemmaksi siitä, että en ala edes harkita suhdetta, ellei mies ole TODELLA ihastuneen oloinen. En tosiaankaan aio päätyä yhteen jonkun kanssa, jolle olen IHANSAMA-tason tyyppi, siedettävä ja kivakin mutta ei mitään erityistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
77 kertaa, eikä kukaan kelpaa. Selevä.
Entäs, kun joku läpäiseekin tämän nillittäjän seulan, niin parin kuukauden tapailun jälkeen vasta alkaakin paljastua toisesta uusia asioita. Silloin tuo eukko juoksee taas karkuun ja kovaa.
Pitäisi ensin löytää mies joka olisi käynyt läpi 77 naista, mutta valitsisi Annan. Mietittekö naiset ikinä montako pariskuntaa syntyisi, jos miehet olisivat yhtä ronkeleita? Tyyliin naiselle kelpaisi 1/100:sta. Jos tälle miehelle ei tämä nainen kelpaisikaan, niin käytäisiin taas läpi vaikka 100 ja toivottaisiin, että josko nyt olisi ok puolin ja toisin. Naiset välillä kertovat miten miehille kelpaa kuka tahansa. Ei ole varaa odottaa mitään uniikkia lumihiutaletta, jos meinaa jonkun suhteen joskus saada.
Tässä se taas tulee, miehille on tärkeintä, että saisi jonkun suhteen. En minä ainakaan halua olla miehelle vain hätävara, joka vaihdetaan tilaisuuden tullen parempaan. Hyvää kannattaa odottaa eikä olla jonkun kanssa vain siksi, että olisi edes joku.
Naisethan niitä eroja ottavat suurimmaksi osaksi. Musta tuntuu, että miehet osaavat suhtautua naisiin ihmisinä eivätkä vain jonain listana eri ominaisuuksia, kuten naiset. "Haluan miehen, joka on X, Y, Z ja N, ja jos hän kesken suhteen lakkaa olemasta jotain noista (esim. saa potkut), niin sitten eroan."
Uskon, että se kumppanin "hyvyys" tulee toden teolla ilmi vasta siinä vaiheessa, kun ollaan jo parisuhteessa. Jos hakee vain sitä ulkoisesti ja muodollisesti parasta Annan tapaan (mm. rugby-pelaajan vartalo pitää olla eikä hän muutenaan kuulemma aio tyytyä kuin parhaaseen mieheen), niin luultavasti missaa sen henkilön, joka olisi hänelle oikeasti sopivin.
Naiset ottavat eroja juuri siksi, että huomaavat olevansa miehilleen "vain joku". Miehelle on loppujen lopuksi aivan yhdentekevää, oletko Mäkisen Liisa, Virtasen Pirkko vai Lahtisen Jaana. Kunhat olet joku. Naiselle ei suhteeseen riitä, että hän on "vain joku".
Tää. Olen tullut näiden miesten kirjoitteluiden jälkeen entistä tarkemmaksi siitä, että en ala edes harkita suhdetta, ellei mies ole TODELLA ihastuneen oloinen. En tosiaankaan aio päätyä yhteen jonkun kanssa, jolle olen IHANSAMA-tason tyyppi, siedettävä ja kivakin mutta ei mitään erityistä.
Et sinä ole mitään sen erityisempää kuin kukaan muukaan, samalla lailla kuset, paskot, syöt ja nukut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
77 kertaa, eikä kukaan kelpaa. Selevä.
Entäs, kun joku läpäiseekin tämän nillittäjän seulan, niin parin kuukauden tapailun jälkeen vasta alkaakin paljastua toisesta uusia asioita. Silloin tuo eukko juoksee taas karkuun ja kovaa.
Pitäisi ensin löytää mies joka olisi käynyt läpi 77 naista, mutta valitsisi Annan. Mietittekö naiset ikinä montako pariskuntaa syntyisi, jos miehet olisivat yhtä ronkeleita? Tyyliin naiselle kelpaisi 1/100:sta. Jos tälle miehelle ei tämä nainen kelpaisikaan, niin käytäisiin taas läpi vaikka 100 ja toivottaisiin, että josko nyt olisi ok puolin ja toisin. Naiset välillä kertovat miten miehille kelpaa kuka tahansa. Ei ole varaa odottaa mitään uniikkia lumihiutaletta, jos meinaa jonkun suhteen joskus saada.
Tässä se taas tulee, miehille on tärkeintä, että saisi jonkun suhteen. En minä ainakaan halua olla miehelle vain hätävara, joka vaihdetaan tilaisuuden tullen parempaan. Hyvää kannattaa odottaa eikä olla jonkun kanssa vain siksi, että olisi edes joku.
Naisethan niitä eroja ottavat suurimmaksi osaksi. Musta tuntuu, että miehet osaavat suhtautua naisiin ihmisinä eivätkä vain jonain listana eri ominaisuuksia, kuten naiset. "Haluan miehen, joka on X, Y, Z ja N, ja jos hän kesken suhteen lakkaa olemasta jotain noista (esim. saa potkut), niin sitten eroan."
Uskon, että se kumppanin "hyvyys" tulee toden teolla ilmi vasta siinä vaiheessa, kun ollaan jo parisuhteessa. Jos hakee vain sitä ulkoisesti ja muodollisesti parasta Annan tapaan (mm. rugby-pelaajan vartalo pitää olla eikä hän muutenaan kuulemma aio tyytyä kuin parhaaseen mieheen), niin luultavasti missaa sen henkilön, joka olisi hänelle oikeasti sopivin.
Naiset ottavat eroja juuri siksi, että huomaavat olevansa miehilleen "vain joku". Miehelle on loppujen lopuksi aivan yhdentekevää, oletko Mäkisen Liisa, Virtasen Pirkko vai Lahtisen Jaana. Kunhat olet joku. Naiselle ei suhteeseen riitä, että hän on "vain joku".
Tää. Olen tullut näiden miesten kirjoitteluiden jälkeen entistä tarkemmaksi siitä, että en ala edes harkita suhdetta, ellei mies ole TODELLA ihastuneen oloinen. En tosiaankaan aio päätyä yhteen jonkun kanssa, jolle olen IHANSAMA-tason tyyppi, siedettävä ja kivakin mutta ei mitään erityistä.
Et sinä ole mitään sen erityisempää kuin kukaan muukaan, samalla lailla kuset, paskot, syöt ja nukut.
Ohis...ja juuri siksi edellisen kirjoittajan tapaamat ihansama-miehet voivatkin valita jonkun muun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen ymmärrän ettei kannata ottaa ketä vaan, jokaisella on oikeus olla sinkku eikä suhteessa vain suhteessa olemisen takia. Mutta se ihmetyttää että kuinka tarkkaan näille sarjadeittaajille pitää "joka laatikkoon tulla ruksi" kun he deittailevat? Joku on komea, hyvässä työpaikassa, harrastaa kuntosalilla käymistä, on tummat hiukset, on siniset silmät, on kohtelias, on empaattinen, osaa hieroa niskoja, tykkää samoista leffoista, on ystävällinen sun ystäville, haluaa omakotitalon ja lapsia (kuten sinäkin), pitää huolta itsestään mutta nounounou se käyttää ruskeita nahkakenkiä - next!!
Samaa mieltä. Normaaleilla ihmisillä on tietenkin ominaisuuksia, joita he tulevalta kumppaniltaan toivovat, eivätkä läheskään kaikki kelpaa. Kuitenkin, jos joutuu käymään 77 kertaa ensitreffeillä, eikä vieläkään nappaa, niin onhan siinä nyt omat kriteerit jollain tapaa pielessä. On helppoa löytää vastapuolelta aina joku vika, jonka vuoksi siirtyy seuraavaan. Tuotahan voi tehdä vaikka loputtomiin. Ehkä kuitenkin parempi olla menemättä treffeille ollenkaan, ja alkaa kunnolla miettimään, mitä oikeastaan elämältään haluaa.
Kokeilepa noin nelikymppisenä vapaaehtoisesti lapsettomana löytää kaltaisesi kumppani ja tule sitten kertomaan, oliko helppoa. Jos lapset ovat syystä tai toisesta ehdoton ei, niin niitä vaihtoehtoja ei vain ole juuri ollenkaan. Samanlaisia valintoja on muitakin, jotka rajoittavat merkittävästi tarjontaa. Sitten jos on perusihminen peruslähtökohdilla, niin valinnanvaraa on todella paljon enemmän. Ja ilmeisesti varaa alkaa ylimieliseksi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin aikeissa sanoa että hän on nuori ja aikaa on, pitäköön rauhassa hauskaa ilman paineita. Mutta hän onkin jo 29 v. Kohta on alettava tinkimään jostain vaatimuksesta.
Itse löysin 34-vuotiaana enkä tinkinyt vaatimuksistani, nyt 1 lapsi ja toinen tulossa:) että ei se ole myöhäistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
77 kertaa, eikä kukaan kelpaa. Selevä.
Entäs, kun joku läpäiseekin tämän nillittäjän seulan, niin parin kuukauden tapailun jälkeen vasta alkaakin paljastua toisesta uusia asioita. Silloin tuo eukko juoksee taas karkuun ja kovaa.
Pitäisi ensin löytää mies joka olisi käynyt läpi 77 naista, mutta valitsisi Annan. Mietittekö naiset ikinä montako pariskuntaa syntyisi, jos miehet olisivat yhtä ronkeleita? Tyyliin naiselle kelpaisi 1/100:sta. Jos tälle miehelle ei tämä nainen kelpaisikaan, niin käytäisiin taas läpi vaikka 100 ja toivottaisiin, että josko nyt olisi ok puolin ja toisin. Naiset välillä kertovat miten miehille kelpaa kuka tahansa. Ei ole varaa odottaa mitään uniikkia lumihiutaletta, jos meinaa jonkun suhteen joskus saada.
Tässä se taas tulee, miehille on tärkeintä, että saisi jonkun suhteen. En minä ainakaan halua olla miehelle vain hätävara, joka vaihdetaan tilaisuuden tullen parempaan. Hyvää kannattaa odottaa eikä olla jonkun kanssa vain siksi, että olisi edes joku.
Naisethan niitä eroja ottavat suurimmaksi osaksi. Musta tuntuu, että miehet osaavat suhtautua naisiin ihmisinä eivätkä vain jonain listana eri ominaisuuksia, kuten naiset. "Haluan miehen, joka on X, Y, Z ja N, ja jos hän kesken suhteen lakkaa olemasta jotain noista (esim. saa potkut), niin sitten eroan."
Uskon, että se kumppanin "hyvyys" tulee toden teolla ilmi vasta siinä vaiheessa, kun ollaan jo parisuhteessa. Jos hakee vain sitä ulkoisesti ja muodollisesti parasta Annan tapaan (mm. rugby-pelaajan vartalo pitää olla eikä hän muutenaan kuulemma aio tyytyä kuin parhaaseen mieheen), niin luultavasti missaa sen henkilön, joka olisi hänelle oikeasti sopivin.
Naiset ottavat eroja juuri siksi, että huomaavat olevansa miehilleen "vain joku". Miehelle on loppujen lopuksi aivan yhdentekevää, oletko Mäkisen Liisa, Virtasen Pirkko vai Lahtisen Jaana. Kunhat olet joku. Naiselle ei suhteeseen riitä, että hän on "vain joku".
Tää. Olen tullut näiden miesten kirjoitteluiden jälkeen entistä tarkemmaksi siitä, että en ala edes harkita suhdetta, ellei mies ole TODELLA ihastuneen oloinen. En tosiaankaan aio päätyä yhteen jonkun kanssa, jolle olen IHANSAMA-tason tyyppi, siedettävä ja kivakin mutta ei mitään erityistä.
Et sinä ole mitään sen erityisempää kuin kukaan muukaan, samalla lailla kuset, paskot, syöt ja nukut.
Sellaset katkeroulinat sieltä. :D Huomaa, että et ole koskaan ihastunut, otan osaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletetaan että sinä kävisit ensimmäisillä treffeillä 77 kertaa kahdessa vuodessa reijällisen henkilön kanssa. Montako kertaa niistä 77:stä työntäisit kikulisi reikään treffien päätteeksi jos se sinusta olisi kiinni?
Monenko miehen kikulin toivoisit tulevan vaimosi ottaneen reikäänsä ekojen treffien jälkeen kuluneen kahden vuoden aikana?
Ekstrapoloimalla luku lienee päälle 50. En kutsunut treffeille, jos ei jonkinlaista kiinnostusta ole ollut ilmassa.
Vastaavia nirppanokkia on meidänkin amk pullollaan. En minä edes tuommoisen ihmisen kanssa voisi olla. Sain heti kuvan, että laittaa miehen tossunsa alle ja on parisuhteessa se, jota kuunnellaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmm...nykyisin, kun tutustutaan Tinderin avulla, niin tuo määrä ei minusta ole mitenkään erityisen suuri. Omassa nuoruudessani 80- ja 90-luvuilla juteltiin kahden vuoden aikana baareissa ja yökerhoissa satojen miesten kanssa ja ne juttutuokiot vastannevat tämän päivän treffejä. Joidenkin kanssa juteltiin esim vain vartti, joidenkin kanssa saattoi jutella tunninkin. Ei kai nykyisin kahvilla käymisessäkään tuon enempää mene...varttissa saa kupin tyhjäksi, jos tyyppi ei kinnostanutkaan ollenkaan.
Hylkää miehen, jolla vääränlaiset kengät (neidin mielestä!) Seuraava!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
77 kertaa, eikä kukaan kelpaa. Selevä.
Entäs, kun joku läpäiseekin tämän nillittäjän seulan, niin parin kuukauden tapailun jälkeen vasta alkaakin paljastua toisesta uusia asioita. Silloin tuo eukko juoksee taas karkuun ja kovaa.
Pitäisi ensin löytää mies joka olisi käynyt läpi 77 naista, mutta valitsisi Annan. Mietittekö naiset ikinä montako pariskuntaa syntyisi, jos miehet olisivat yhtä ronkeleita? Tyyliin naiselle kelpaisi 1/100:sta. Jos tälle miehelle ei tämä nainen kelpaisikaan, niin käytäisiin taas läpi vaikka 100 ja toivottaisiin, että josko nyt olisi ok puolin ja toisin. Naiset välillä kertovat miten miehille kelpaa kuka tahansa. Ei ole varaa odottaa mitään uniikkia lumihiutaletta, jos meinaa jonkun suhteen joskus saada.
Tässä se taas tulee, miehille on tärkeintä, että saisi jonkun suhteen. En minä ainakaan halua olla miehelle vain hätävara, joka vaihdetaan tilaisuuden tullen parempaan. Hyvää kannattaa odottaa eikä olla jonkun kanssa vain siksi, että olisi edes joku.
Naisethan niitä eroja ottavat suurimmaksi osaksi. Musta tuntuu, että miehet osaavat suhtautua naisiin ihmisinä eivätkä vain jonain listana eri ominaisuuksia, kuten naiset. "Haluan miehen, joka on X, Y, Z ja N, ja jos hän kesken suhteen lakkaa olemasta jotain noista (esim. saa potkut), niin sitten eroan."
Uskon, että se kumppanin "hyvyys" tulee toden teolla ilmi vasta siinä vaiheessa, kun ollaan jo parisuhteessa. Jos hakee vain sitä ulkoisesti ja muodollisesti parasta Annan tapaan (mm. rugby-pelaajan vartalo pitää olla eikä hän muutenaan kuulemma aio tyytyä kuin parhaaseen mieheen), niin luultavasti missaa sen henkilön, joka olisi hänelle oikeasti sopivin.
Naiset ottavat eroja juuri siksi, että huomaavat olevansa miehilleen "vain joku". Miehelle on loppujen lopuksi aivan yhdentekevää, oletko Mäkisen Liisa, Virtasen Pirkko vai Lahtisen Jaana. Kunhat olet joku. Naiselle ei suhteeseen riitä, että hän on "vain joku".
Tää. Olen tullut näiden miesten kirjoitteluiden jälkeen entistä tarkemmaksi siitä, että en ala edes harkita suhdetta, ellei mies ole TODELLA ihastuneen oloinen. En tosiaankaan aio päätyä yhteen jonkun kanssa, jolle olen IHANSAMA-tason tyyppi, siedettävä ja kivakin mutta ei mitään erityistä.
Ymmärrän sinua. Äitini on isäni ensirakkaus. Isä on kertonut, että kun hän ensimmäisen kerran näki äitini, isästä oli tuntunut kuin koko tanssilavan olisi valaissut aurinko. En usko, että vanhempieni avioliitto olisi ollut yhtä pitkä (nyt jo 66. avioliittovuosi menossa) ja onnellinen, jos äitini olisi ollut isälleni "vain joku".
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä tätä miesten ajatusmaailmaa, että naiset on nirsoja ja miehet sitten kelpuuttavat kenet vaan kunhan on nätti ja kiva nainen. Eivätkö miehet tarvitse rakastumisen tunnetta voidakseen muodostaa parisuhteen? Jos kerran voi vain kelpuuttaa jonkun, niin se kuulostaa siltä että otetaan vain joku, ei väliä onko tunteita.
Kaikki tuntemani naiset taas pariutuvat sillä perusteella, että ovat ihastuksesta sekaisin ja haluavat juuri sen kyseisen miehen. No ehkä korkeintaan joku 35v jonka biologinen kello tikittää, saattaa ottaa ns. paperilla hyvän miehen.
On vaikea luottaa miehiin juuri siksi, ettei koskaan tiedä onko mies kanssasi vain koska pitää olla "joku suhde".
En tiedä miten vanha olet, mutta kyllä ihmiset kiintyvät ajankin kanssa toisiinsa. Ei siinä edellekään tarvitse olla palavasti rakastunut, niin kun elokuvissa. Mukava ja kiva ihminen tarkoittaa myös sitä että molemmat monesti tuntevat saman asian tavalla tai tai toisella.
pekka666 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä tätä miesten ajatusmaailmaa, että naiset on nirsoja ja miehet sitten kelpuuttavat kenet vaan kunhan on nätti ja kiva nainen. Eivätkö miehet tarvitse rakastumisen tunnetta voidakseen muodostaa parisuhteen? Jos kerran voi vain kelpuuttaa jonkun, niin se kuulostaa siltä että otetaan vain joku, ei väliä onko tunteita.
Kaikki tuntemani naiset taas pariutuvat sillä perusteella, että ovat ihastuksesta sekaisin ja haluavat juuri sen kyseisen miehen. No ehkä korkeintaan joku 35v jonka biologinen kello tikittää, saattaa ottaa ns. paperilla hyvän miehen.
On vaikea luottaa miehiin juuri siksi, ettei koskaan tiedä onko mies kanssasi vain koska pitää olla "joku suhde".
En tiedä miten vanha olet, mutta kyllä ihmiset kiintyvät ajankin kanssa toisiinsa. Ei siinä edellekään tarvitse olla palavasti rakastunut, niin kun elokuvissa. Mukava ja kiva ihminen tarkoittaa myös sitä että molemmat monesti tuntevat saman asian tavalla tai tai toisella.
Voivat kiintyä, mutta miksi pitäisi?
Minä olen yli viisikymppinen enkä silti olisi suhteessa nykyiseni kanssa, ellen olisi ihastunut häneen korviani myöten. Miksi olisin? Minulla oli hyvä elämä sinkkunakin; töitä, opintoja, harrastuksia, luottamustehtäviä, ystäviä, matkoja, lemmikkieläimiä... En ole mieheni kanssa siksi, että on joku, jonka kanssa olla. Olen hänen kanssaan siksi, etten haluaisi olla ilman (juuri) häntä. Edelleen "läikähtää" rinnassa aika ajoin, kun vain ajattelenkin häntä; edelleen voin seisoa ikkunan ääressä ihan vain katselemassa häntä pihapuuhissaan ja edelleen on vaikea pitää näppini irti hänestä.
Järkisuhdettakin aikoinaan yritin, mutta ei onnistunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole koskaan ollut yksilläkään treffeillä ja sitten on näitä, jotka pääsevät treffeille tämän tästä. Ihmeellistä miten kiittämätön ja tyytymätön joku voi olla noinkin etuoikeutettuna henkilönä. Ehkäpä Anna on juuri sen yltäkylläisyyden takia noin hankala persoona, saa aina kaiken mitä haluaa mutta ei koskaan tyydy siihen mitä saa vaan haluaa aina yhä enemmän ja enemmän. Kun mikään ei riitä todella pätee hänen kohdallaan, minusta tuollainen käytös kertoo vain ja ainoastaan hänen sisäisestä maailmastaan eikä sano mitään niistä hänen tapailemistaan miehistä.
Vaikka tällä Annalla olisi kriteerit tietystä hiustenväristä tiettyyn pikkuvarpaan muotoon niin miten hänestä tulee etuoikeutettu kun hän ei sellaista kumppania löydä? Ilman hän siinä jää mikä käsittääkseni ei ole mikään etuoikeus.
0.o
Eli kultalusikka suussa syntynyt, suuret perintörahat saanut, ei myöskään ole etuoikeutettu, koska tuhlaa kaikki rahat?
Miten joku voi oikeasti olla näin hölmö? On siis itse myös etuoikeutettu, eikä halua myöntää sitä, joten järki on sivuutettava ja mielessään heittää kuperkeikkoja.
pekka666 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä tätä miesten ajatusmaailmaa, että naiset on nirsoja ja miehet sitten kelpuuttavat kenet vaan kunhan on nätti ja kiva nainen. Eivätkö miehet tarvitse rakastumisen tunnetta voidakseen muodostaa parisuhteen? Jos kerran voi vain kelpuuttaa jonkun, niin se kuulostaa siltä että otetaan vain joku, ei väliä onko tunteita.
Kaikki tuntemani naiset taas pariutuvat sillä perusteella, että ovat ihastuksesta sekaisin ja haluavat juuri sen kyseisen miehen. No ehkä korkeintaan joku 35v jonka biologinen kello tikittää, saattaa ottaa ns. paperilla hyvän miehen.
On vaikea luottaa miehiin juuri siksi, ettei koskaan tiedä onko mies kanssasi vain koska pitää olla "joku suhde".
En tiedä miten vanha olet, mutta kyllä ihmiset kiintyvät ajankin kanssa toisiinsa. Ei siinä edellekään tarvitse olla palavasti rakastunut, niin kun elokuvissa. Mukava ja kiva ihminen tarkoittaa myös sitä että molemmat monesti tuntevat saman asian tavalla tai tai toisella.
Mutta entä, jos haluaa rakkautta? Jos pelkkä kiintyminen ei riitä? Voihan kämppikseenkin kiintyä, jos pidemmän aikaa asuu yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletetaan että sinä kävisit ensimmäisillä treffeillä 77 kertaa kahdessa vuodessa reijällisen henkilön kanssa. Montako kertaa niistä 77:stä työntäisit kikulisi reikään treffien päätteeksi jos se sinusta olisi kiinni?
Monenko miehen kikulin toivoisit tulevan vaimosi ottaneen reikäänsä ekojen treffien jälkeen kuluneen kahden vuoden aikana?
Ekstrapoloimalla luku lienee päälle 50. En kutsunut treffeille, jos ei jonkinlaista kiinnostusta ole ollut ilmassa.
Ja mitä ajattelet naisesta, jolla on ollut yli 50 eri seksikumppania viimeisen kahden vuoden aikana?
"En ole tuntenut sellaista innostusta ja jännitystä, että uskoisin sen kantavan pidemmälle."
No niin! Siinähän se tuli! Paino nimenomaan sanalle jännitys.
Eli suomeksi sanottuna tämä tyttö etsii ja haluaa jännämiestä, niin kuin kaikki muutkin naiset. On tainnut olla kaikki ne 77 miestä kilttimiehiä, joita Anna on tavannut. Eikä tuolloin juttu ole ymmärrettävästi johtanut kaksia tai viimeistään kolmia treffejä pidemmälle.