Onko kellään muulla etiäisiä?
Jos, nii onko ne aina jotain ikävää tarkoittavia?
Mulla on nyt paha aavistus eräästä asiasta, inhottaa kun saatan olla oikeassa.
Miksei hyvät aavistukset koskaan toteudu? Kuten että tuntuu että nyt pitäs lotota, tai tuonne työhön on haettava tai että kyllä se on ihastunu muhun.
Kommentit (4)
Höpö höpö, etiäiset perustuvat siihen että tulevaisuuden tapahtuma vahvistaa jotain aikaisempaa tunnetta tai mielikuvaa. Sellaiset tunteet tai mielikuvat, joille ei tule vahvistusta reaalimaailman tapahtumista, unohtuvat (koska ne eivät vahvistu).
Jos on esim. voimakkaasti ihastunut johonkuhun ja kiinnostunut tämän ajatuksista ja suhtautumisesta erityisesti liittyen itseen, voi tulla poikkeuksellisen intuitiiviseksi suhteessa kyseiseen ihmissuhteeseen.
Nuorena elin parisuhteessa, jossa vaistosin selittämättömästi ja intuitiivisesti miesystäväni aikomuksia; vaistoamiani asioita voi kai kutsua etiäisiksi. Käytän kyllä mieluummin psykologista sanaa intuitio sekä sanaa vaisto. Olin tuolloin taipuvainen mustasukkaisuuteen, mikä lisäsi miesystäväni mielenliikkeisiin tuntemani kiinnostuneisuuden intensiteettiä.
Vaistoni osui hämmästyttävän usein oikeaan. Viimeisenä vaistosin, että hän tulee jättämään minut.
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö, etiäiset perustuvat siihen että tulevaisuuden tapahtuma vahvistaa jotain aikaisempaa tunnetta tai mielikuvaa. Sellaiset tunteet tai mielikuvat, joille ei tule vahvistusta reaalimaailman tapahtumista, unohtuvat (koska ne eivät vahvistu).
Aika hyvä teoria tuohon, mutta silti ne tuntuvat kuitenkin oudolta. Oli kysymys mistä tahansa.
Minulla on myös hyvät etiäiset toteutuneet, viime vuosina selkeästi useammin kuin huonot. Lapsena en kokenut kuin näitä huonoja etiäisiä. Luulen että nykyisin osaan erottaa paremmin "etiäisen" omasta pelostani tai positiivisen etiäisen haaveistani.
Olen kertonut aikaisemminkin täällä että n. kolme vuotta sitten ollessani sinkkuna minulle tuli tunne että tapaan Espoosta miehen ja että menen Jouluna naimisiin. Muitakin aika tarkkoja juttuja siihen liittyi, jotka kaikki ovat toteutuneet, ilman että itse koen asioita viereeni siihen suuntaan. Mieheni tapasin esim. Tinderistä, enkä kyllä etsinyt Espoolaista :)
Minulla on ollut näitä etiäisiä jo lapsesta saakka. Vaistoa negatiiviset tapahtumat ennalta. Ne eivät ole visioita, joissa saisi selvän kuvan tulevasta, vaan tunne joka ahdistaa ja vaivaa. Se tunne ei helpota, vakka kuinka yritän päästä siitä pois. Se kulkee mukan, kunnes se tilanne tapahtuu. En koskaan saa etiäisiä iloisista ja positiivisista tapahtumista.