Olinko töykeä asiakkaalle?
Se änkkäsi ja intti ihan turhasta asiasta, mille en voinut mitään. Kyllästyin ja sanoin, että voi mennä ihan vapaasti muualle ostoksille.
Kommentit (35)
Heh. Mä olen sanonut asiakkaalle mm. "ei sota yhtä miestä kaipaa" kun vinkui lähes jokapäivä jostakin ja sanoi, että lakkaa kohta käymästä,kun taas oli tyylin tyhjä arpa.
Joskus joku tuttu asiakas, kun jostain rutisee ja loppuun tulee tää legendaarinen, asiakas on aina oikeassa.. Toteen siinä vaiheessa, ettei tässä puljussa. Sen oikeuden menetit, kun meijän ovesta astuit sisään. Ja tervetuloa vuoteen 2017 asiakas ei ole oikeassa silloin, kun hän on väärässä. No tää ei toimi jokapaikassa, mut kyllä meillä silti asiakkaita riittää, vaikka koko henkilökunta pomoa myöden puhuu asiakkaille ronskisti. Joku joskus jopa pettynyt, et missä mun päivittäinen vittuiluannos on, jos oltukki iisisti.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, on töykeää sanoa "Voit mennä ihan vapaasti muualla ostoksille", vaikka tottahan se on, että asiakas voi mennä ihan vapaasti muualle ostoksille – ja tällaisen puheen jälkeen varmasti meneekin (mikä ei varmasti sitä työntekijää haittaakaan, mutta eipä tuollainen hyvää mainettakaan tuo; ei se asiakas tule liikettä kehumaan, vaan päinvastoin, vaikka olisi kuinka itse ollut syypää ikävään asiakaspalvelutilanteeseen).
Ei-töykeä vastine samalle asialle voisi olla vaikkapa: "Valitettavasti meillä ei onnistu tällainen, mutta esimerkiksi tuolla liikkeessä X on tällainen mahdollisuus." tai "Auttaisin mielelläni, mutta meillä ei valitettavasti ole tällaista käytäntöä olemassa." Jos asiakkaalta poistetaan harmi siitä, ettei hän saa tahtomaansa, niin hän voi kuitenkin tulla mielellään jatkossa jonkin muun asian tiimoilta liikkeeseen ja saattaa myös kertoa liikkeestä eteenpäin hyvää palautetta, vaikka ei siellä ei olisi jokin hänen toivomansa asia onnistunutkaan.
En jaksa pyydellä anteeksi ja pahoitella asioita, joille en voi mitään, ja mistä toinen nostaa ihan turhan haloon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, on töykeää sanoa "Voit mennä ihan vapaasti muualla ostoksille", vaikka tottahan se on, että asiakas voi mennä ihan vapaasti muualle ostoksille – ja tällaisen puheen jälkeen varmasti meneekin (mikä ei varmasti sitä työntekijää haittaakaan, mutta eipä tuollainen hyvää mainettakaan tuo; ei se asiakas tule liikettä kehumaan, vaan päinvastoin, vaikka olisi kuinka itse ollut syypää ikävään asiakaspalvelutilanteeseen).
Ei-töykeä vastine samalle asialle voisi olla vaikkapa: "Valitettavasti meillä ei onnistu tällainen, mutta esimerkiksi tuolla liikkeessä X on tällainen mahdollisuus." tai "Auttaisin mielelläni, mutta meillä ei valitettavasti ole tällaista käytäntöä olemassa." Jos asiakkaalta poistetaan harmi siitä, ettei hän saa tahtomaansa, niin hän voi kuitenkin tulla mielellään jatkossa jonkin muun asian tiimoilta liikkeeseen ja saattaa myös kertoa liikkeestä eteenpäin hyvää palautetta, vaikka ei siellä ei olisi jokin hänen toivomansa asia onnistunutkaan.
Minä taas en sanoisi, että myyjien pitäisi aina ja kaikesta hokea noita pahoittelen, valitettavaksi, anteeksi. Ei myyjän tarvitse pyydellä anteeksi ja pahoitella ihan kaikkia asiaa.
Minusta se kuuluu asiakaspalveluun, mutta ei siksi että asiakaspalvelija pyytäisi anteeksi itseään, vaan siksi että hän ei tahdo asiakkaansa harmistuvan. Jos minä olisin asiakaspalvelijana ja en voisi toteuttaa asiakkaan toivetta, minusta olisi ikävää, jos asiakas pahoittaisi mielensä siitä. En ajattelisi, että minä tai liike olemme tehneet jotenkin väärin. Kaikkia toiveita ei tarvitsekaan toteuttaa.
Mikä muu sana sitten olisi noiden tilalle hyvä? Tarkoitushan on tehdä asiakkaan olo helpoksi ja auttaa häntä hyväksymään tilanne ilman ärsyyntymistä tai mielipahaa, ei mikään nöyristely tms.
Mutta kun minua ei oikeasti kiinnosta, harmistuuko vaiko ei.
Asiahan on näin, että asiakas on useimmiten väärässä. Poikkeuksiakin on. Ihmiset ovat enimmäkseen ahneita kusipäitä ja paskiaisia, joita kiinnostaa vain oma napa ja usein perheen ja lähipiirin eduista huolehtiminen eli sukulaisten suosiminen.
Itse olen ollut ravintola-alalla parikymmentä vuotta. Teoriassa pidän työstäni mutta rasittavat asiakkaat ovat aiheuttaneet sen, että olen vapaaehtoisesti työttömänä kausittain. Olen nimittäin polttanut loppuun ihmisten miellyttämisen haluni ja muuttunut erittäin suorapuheiseksi. Jos asiakas alkaa kovasti pompottelemaan täysin tyhjänpäiväisistä asioista, avaudun erittäin loukkaavasti ja uhkaavasti. Asiassa auttaa toki myös esimerkiksi ruokien tai juomien kaataminen asiakkaan päälle. Yllättävä kaljasuihku kusipään niskaan takaapäin on erittäin virkistävää eikä aiheuta kummempia ongelmia, jos voi käyttää muovituoppeja.
Fiksuja asiakkaita eli siis normaalisti käyttäytyviä ihmisiä palvelen erittäin asiallisesti ja jopa ylitsevuotavan huomaavaisesti mutta kusipäät savustan ulos elämästäni niin työ- kuin yksityiselämässä.
Jos joku sanoo järjestävänsä mulle potkut, minä sanon järjestäväni hänen kakaroilleen ongelmia heidän koulumatkoillaan.
Vierailija kirjoitti:
Töykeyden lisäksi, ammattitaidossasi ei ole kehumista.
Jos olisi ammattiosaamista, olisit saanut selvitettyä asiakkaan ongelman tai jos kykyä ei löydy, ainakin olisi pitänyt ymmärtää siirtää asiakas ongelmansa kanssa esimiehesi juttusille.Käytöksesi on pahinta mitä yrityksen omistajat saavat kuulla työntekijöistä. Ovathan he palkanneet sinut asiakkaita varten ja siitä sinulle maksetaan.
Pyytää nyt asiakasta siirtymään toisen yrityksen asiakkaaksi, on omistajan korvaan ennen kuulumatonta ja töykeää, sillä kannattava bisnes ja työpaikkojen säilyvyyden kannalta on tärkeää, että jokaisesta asiakkaasta saadaan vakiasiakas ja käyttää yrityksen palveluita ja suosittelee niitä myös muille.
Käytöksesi on vahingoittanut yritysimagoa, oli asiakas miten hankala tahansa, jolla voi olla vaikutuksia myös muihin asiakassuhteisiin.
En näe tarpeelliseksi lähettää marisijaa kenenkään muun luokse marisemaan.
Minulle maksetaan siitä, että myyn tuotteita, lasken kassan, tilitän ja teen kaikkea muuta työhön liittyvää. Jos joku haluaa ostaa kahvin, laskutan ja annan kahvin. Sellaisesta minulle maksetaan. Märisijöiden kuuntelusta ei makseta senttiäkään erikseen.
Psykiatriaankaan en ole ainakaan vielä erikoistunut, joten märisijöiden ongelman selvittäminen ei kuulu toimenkuvaan.
Jos jankkasi turhaan, niin ihan sai mitä ansaitsi. Ei työläinen ole mikään orja, jonka pitää sietää mitä vain.
Vierailija kirjoitti:
Heh. Mä olen sanonut asiakkaalle mm. "ei sota yhtä miestä kaipaa" kun vinkui lähes jokapäivä jostakin ja sanoi, että lakkaa kohta käymästä,kun taas oli tyylin tyhjä arpa.
Joskus joku tuttu asiakas, kun jostain rutisee ja loppuun tulee tää legendaarinen, asiakas on aina oikeassa.. Toteen siinä vaiheessa, ettei tässä puljussa. Sen oikeuden menetit, kun meijän ovesta astuit sisään. Ja tervetuloa vuoteen 2017 asiakas ei ole oikeassa silloin, kun hän on väärässä. No tää ei toimi jokapaikassa, mut kyllä meillä silti asiakkaita riittää, vaikka koko henkilökunta pomoa myöden puhuu asiakkaille ronskisti. Joku joskus jopa pettynyt, et missä mun päivittäinen vittuiluannos on, jos oltukki iisisti.
Kaupat jotka kilpailee hinnalla ja on reiluja vaikka olisi ronskeja on mun makuun ok! Pienessä kivijalassa esim joissa tuotteilla on hintaa sen on pakko näkyä myös palvelussa tai mun sentit ei sinne valu sitä yhtäkään kertaa.
Olen joskus kysynyt pienessä erikoisliikkeessä jotain tuotetta ja omistaja vastasi kyselyyni aggressiivisesti että "kuka sellaista muka tarvitsee, ei vaikuta kovinkaan kysytyltä tuotteelta". Kyllä tästä kävi selväksi että minun tarpeeni ja kaupan tarjonta ei kohtaa ja siirryin muualle. Ei ystävällisyys tai asiallisuus ole nöyristelyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, on töykeää sanoa "Voit mennä ihan vapaasti muualla ostoksille", vaikka tottahan se on, että asiakas voi mennä ihan vapaasti muualle ostoksille – ja tällaisen puheen jälkeen varmasti meneekin (mikä ei varmasti sitä työntekijää haittaakaan, mutta eipä tuollainen hyvää mainettakaan tuo; ei se asiakas tule liikettä kehumaan, vaan päinvastoin, vaikka olisi kuinka itse ollut syypää ikävään asiakaspalvelutilanteeseen).
Ei-töykeä vastine samalle asialle voisi olla vaikkapa: "Valitettavasti meillä ei onnistu tällainen, mutta esimerkiksi tuolla liikkeessä X on tällainen mahdollisuus." tai "Auttaisin mielelläni, mutta meillä ei valitettavasti ole tällaista käytäntöä olemassa." Jos asiakkaalta poistetaan harmi siitä, ettei hän saa tahtomaansa, niin hän voi kuitenkin tulla mielellään jatkossa jonkin muun asian tiimoilta liikkeeseen ja saattaa myös kertoa liikkeestä eteenpäin hyvää palautetta, vaikka ei siellä ei olisi jokin hänen toivomansa asia onnistunutkaan.
Minä taas en sanoisi, että myyjien pitäisi aina ja kaikesta hokea noita pahoittelen, valitettavaksi, anteeksi. Ei myyjän tarvitse pyydellä anteeksi ja pahoitella ihan kaikkia asiaa.
Minusta se kuuluu asiakaspalveluun, mutta ei siksi että asiakaspalvelija pyytäisi anteeksi itseään, vaan siksi että hän ei tahdo asiakkaansa harmistuvan. Jos minä olisin asiakaspalvelijana ja en voisi toteuttaa asiakkaan toivetta, minusta olisi ikävää, jos asiakas pahoittaisi mielensä siitä. En ajattelisi, että minä tai liike olemme tehneet jotenkin väärin. Kaikkia toiveita ei tarvitsekaan toteuttaa.
Mikä muu sana sitten olisi noiden tilalle hyvä? Tarkoitushan on tehdä asiakkaan olo helpoksi ja auttaa häntä hyväksymään tilanne ilman ärsyyntymistä tai mielipahaa, ei mikään nöyristely tms.
Mutta kun minua ei oikeasti kiinnosta, harmistuuko vaiko ei.
No ei sen tartte sua mitenkään empatiamielessä kiinnostaakaan, vaan ihan vain siksi että asiakkaat tykkäisivät käydä siellä paikassa, jos olet töissä. Jos asiakkaille vain todetaan ilmeettömästi "ei löydy", johan ne katsoo hölmistyneenä, että mitäs tämä tällainen on. Jos sinua ei kiinnosta uudelleen tulevat asiakkat, niin ei sitten. Työnantajasi ei tästä varmaan kyllä tykkäisi.
Kerran vanhempi miesasiakas kutsui minut leipäosastolle luokseen. Kertoi, että erään leivän saa paljon halvemmalla liikkeestä xxx ja samalla silitti vatsaani(!!). Silloin kyllä sanoin, että voi mennä ostamaan leipänsä sieltä, mieluusti vaikka samantien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh. Mä olen sanonut asiakkaalle mm. "ei sota yhtä miestä kaipaa" kun vinkui lähes jokapäivä jostakin ja sanoi, että lakkaa kohta käymästä,kun taas oli tyylin tyhjä arpa.
Joskus joku tuttu asiakas, kun jostain rutisee ja loppuun tulee tää legendaarinen, asiakas on aina oikeassa.. Toteen siinä vaiheessa, ettei tässä puljussa. Sen oikeuden menetit, kun meijän ovesta astuit sisään. Ja tervetuloa vuoteen 2017 asiakas ei ole oikeassa silloin, kun hän on väärässä. No tää ei toimi jokapaikassa, mut kyllä meillä silti asiakkaita riittää, vaikka koko henkilökunta pomoa myöden puhuu asiakkaille ronskisti. Joku joskus jopa pettynyt, et missä mun päivittäinen vittuiluannos on, jos oltukki iisisti.Kaupat jotka kilpailee hinnalla ja on reiluja vaikka olisi ronskeja on mun makuun ok! Pienessä kivijalassa esim joissa tuotteilla on hintaa sen on pakko näkyä myös palvelussa tai mun sentit ei sinne valu sitä yhtäkään kertaa.
Olen joskus kysynyt pienessä erikoisliikkeessä jotain tuotetta ja omistaja vastasi kyselyyni aggressiivisesti että "kuka sellaista muka tarvitsee, ei vaikuta kovinkaan kysytyltä tuotteelta". Kyllä tästä kävi selväksi että minun tarpeeni ja kaupan tarjonta ei kohtaa ja siirryin muualle. Ei ystävällisyys tai asiallisuus ole nöyristelyä.
Eli pienet elintarvikeliikkeet, joiden tukkuhinnat ovat korkeammat, kuin isojen kauppojen ulosmyyntihinnat, ovat velvollisia siksi kuuntelemaan hymyssä suin asiakkaiden nillittämistä? Halåå! Aikoinaan kun kaupat oli vielä sunnuntaisin kiinni ja asiakas haki maitoa pyhänä grillikioskilta.. Mun pappa palveli asiakasta, joka alkoi vinkua YHDEN MAITOPURKIN HINNASTA miten se on monta kymmentä penniä kalliimpi, kuin marketissa. Pappa nappasi maidon ja laittoi takas kaappiin todeten, meeppä hakee sieltä kaupasta sitten. Kaupat oli kiinni, mutta pienyrittäjä piti sunnuntaitkin auki maksaen tuplapalkkaa palvellakseen asiakkaiden tarpeita.
Vierailija kirjoitti:
Kerran vanhempi miesasiakas kutsui minut leipäosastolle luokseen. Kertoi, että erään leivän saa paljon halvemmalla liikkeestä xxx ja samalla silitti vatsaani(!!). Silloin kyllä sanoin, että voi mennä ostamaan leipänsä sieltä, mieluusti vaikka samantien.
Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Kerran vanhempi miesasiakas kutsui minut leipäosastolle luokseen. Kertoi, että erään leivän saa paljon halvemmalla liikkeestä xxx ja samalla silitti vatsaani(!!). Silloin kyllä sanoin, että voi mennä ostamaan leipänsä sieltä, mieluusti vaikka samantien.
Luin ensin vahingossa, että silitti omaa vatsaansa. Siis silitti sun vatsaa?! Onpa omituista käsitystä. Enpä sitten ihmettele, miksi et todennut tuota asiaa kovin ystävällisesti...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh. Mä olen sanonut asiakkaalle mm. "ei sota yhtä miestä kaipaa" kun vinkui lähes jokapäivä jostakin ja sanoi, että lakkaa kohta käymästä,kun taas oli tyylin tyhjä arpa.
Joskus joku tuttu asiakas, kun jostain rutisee ja loppuun tulee tää legendaarinen, asiakas on aina oikeassa.. Toteen siinä vaiheessa, ettei tässä puljussa. Sen oikeuden menetit, kun meijän ovesta astuit sisään. Ja tervetuloa vuoteen 2017 asiakas ei ole oikeassa silloin, kun hän on väärässä. No tää ei toimi jokapaikassa, mut kyllä meillä silti asiakkaita riittää, vaikka koko henkilökunta pomoa myöden puhuu asiakkaille ronskisti. Joku joskus jopa pettynyt, et missä mun päivittäinen vittuiluannos on, jos oltukki iisisti.Kaupat jotka kilpailee hinnalla ja on reiluja vaikka olisi ronskeja on mun makuun ok! Pienessä kivijalassa esim joissa tuotteilla on hintaa sen on pakko näkyä myös palvelussa tai mun sentit ei sinne valu sitä yhtäkään kertaa.
Olen joskus kysynyt pienessä erikoisliikkeessä jotain tuotetta ja omistaja vastasi kyselyyni aggressiivisesti että "kuka sellaista muka tarvitsee, ei vaikuta kovinkaan kysytyltä tuotteelta". Kyllä tästä kävi selväksi että minun tarpeeni ja kaupan tarjonta ei kohtaa ja siirryin muualle. Ei ystävällisyys tai asiallisuus ole nöyristelyä.Eli pienet elintarvikeliikkeet, joiden tukkuhinnat ovat korkeammat, kuin isojen kauppojen ulosmyyntihinnat, ovat velvollisia siksi kuuntelemaan hymyssä suin asiakkaiden nillittämistä? Halåå! Aikoinaan kun kaupat oli vielä sunnuntaisin kiinni ja asiakas haki maitoa pyhänä grillikioskilta.. Mun pappa palveli asiakasta, joka alkoi vinkua YHDEN MAITOPURKIN HINNASTA miten se on monta kymmentä penniä kalliimpi, kuin marketissa. Pappa nappasi maidon ja laittoi takas kaappiin todeten, meeppä hakee sieltä kaupasta sitten. Kaupat oli kiinni, mutta pienyrittäjä piti sunnuntaitkin auki maksaen tuplapalkkaa palvellakseen asiakkaiden tarpeita.
Halåå sun olkiukolles. 90cent tai 1,90eur ei ole "hintaa".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh. Mä olen sanonut asiakkaalle mm. "ei sota yhtä miestä kaipaa" kun vinkui lähes jokapäivä jostakin ja sanoi, että lakkaa kohta käymästä,kun taas oli tyylin tyhjä arpa.
Joskus joku tuttu asiakas, kun jostain rutisee ja loppuun tulee tää legendaarinen, asiakas on aina oikeassa.. Toteen siinä vaiheessa, ettei tässä puljussa. Sen oikeuden menetit, kun meijän ovesta astuit sisään. Ja tervetuloa vuoteen 2017 asiakas ei ole oikeassa silloin, kun hän on väärässä. No tää ei toimi jokapaikassa, mut kyllä meillä silti asiakkaita riittää, vaikka koko henkilökunta pomoa myöden puhuu asiakkaille ronskisti. Joku joskus jopa pettynyt, et missä mun päivittäinen vittuiluannos on, jos oltukki iisisti.Kaupat jotka kilpailee hinnalla ja on reiluja vaikka olisi ronskeja on mun makuun ok! Pienessä kivijalassa esim joissa tuotteilla on hintaa sen on pakko näkyä myös palvelussa tai mun sentit ei sinne valu sitä yhtäkään kertaa.
Olen joskus kysynyt pienessä erikoisliikkeessä jotain tuotetta ja omistaja vastasi kyselyyni aggressiivisesti että "kuka sellaista muka tarvitsee, ei vaikuta kovinkaan kysytyltä tuotteelta". Kyllä tästä kävi selväksi että minun tarpeeni ja kaupan tarjonta ei kohtaa ja siirryin muualle. Ei ystävällisyys tai asiallisuus ole nöyristelyä.Eli pienet elintarvikeliikkeet, joiden tukkuhinnat ovat korkeammat, kuin isojen kauppojen ulosmyyntihinnat, ovat velvollisia siksi kuuntelemaan hymyssä suin asiakkaiden nillittämistä? Halåå! Aikoinaan kun kaupat oli vielä sunnuntaisin kiinni ja asiakas haki maitoa pyhänä grillikioskilta.. Mun pappa palveli asiakasta, joka alkoi vinkua YHDEN MAITOPURKIN HINNASTA miten se on monta kymmentä penniä kalliimpi, kuin marketissa. Pappa nappasi maidon ja laittoi takas kaappiin todeten, meeppä hakee sieltä kaupasta sitten. Kaupat oli kiinni, mutta pienyrittäjä piti sunnuntaitkin auki maksaen tuplapalkkaa palvellakseen asiakkaiden tarpeita.
Halåå sun olkiukolles. 90cent tai 1,90eur ei ole "hintaa".
Niin kyse oli kymmenistä penneistä josta rutistiin minulle on aivan sama paljonko maito vaikka maksaa jos sitä tarvitsen ja jostain sen saan.
Töykeyden lisäksi, ammattitaidossasi ei ole kehumista.
Jos olisi ammattiosaamista, olisit saanut selvitettyä asiakkaan ongelman tai jos kykyä ei löydy, ainakin olisi pitänyt ymmärtää siirtää asiakas ongelmansa kanssa esimiehesi juttusille.
Käytöksesi on pahinta mitä yrityksen omistajat saavat kuulla työntekijöistä. Ovathan he palkanneet sinut asiakkaita varten ja siitä sinulle maksetaan.
Pyytää nyt asiakasta siirtymään toisen yrityksen asiakkaaksi, on omistajan korvaan ennen kuulumatonta ja töykeää, sillä kannattava bisnes ja työpaikkojen säilyvyyden kannalta on tärkeää, että jokaisesta asiakkaasta saadaan vakiasiakas ja käyttää yrityksen palveluita ja suosittelee niitä myös muille.
Käytöksesi on vahingoittanut yritysimagoa, oli asiakas miten hankala tahansa, jolla voi olla vaikutuksia myös muihin asiakassuhteisiin.