Ensitreffit alttarilla Suomi 2017
Kommentit (9874)
Vierailija kirjoitti:
Sanni82 kirjoitti:
Ei tuo Petri mun mielestä nyt niin paha ole. Joustavamman ja hyväksyvämmän naisen kanssa siitä voisi paljastua ihan erilainen puoli, kuin suvaitsemattoman ja paheksuvan Marin. Kyllä itsekin menisin puihin, jos tv kameroiden edessä uusi aviopuoliso koko ajan paheksuisi ja piilovittuilisi.
Mä juon itsekin mieluiten kaljaa, joten pilligatea ei olisi edes tullut. Mulla on hevonen ja säilytän haisevia tallikamppeita kotona (niitä vaatteita nyt vaan ei voi kaikkia pestä joka päivä ja haju tarttuu kerrasta) ja en ole sisustusintoilija, joten pyörän olisi mun puolesta voinut tuoda vaikka olkkariin. Siitä olisi saanut hyvät naurut :) Protskujauheita olen joskus itsekin käyttänyt, joten niissä ei mitään erikoista mun mielestä. Ja jos on avaamattomia rahkapurkkeja kotona, jotka vanhenee viikossa, niin miksi ihmeessä ne olisi pitänyt jättää kotiin pilaantumaan ja ostaa tilalle uudet.
Hernesaaressa syömisestä etukäteen käydyssä keskustelussa kävi hyvin ilmi, että Petri olisi mieluummin halunnut syödä kotona. Marin painostuksen alla taipui, mutta tuli sitten kuitenkin toisiin ajatuksiin. Mari olisi voinut siellä kotona jo kysyä, että syötäiskö hernesaaressa vai syödäänkö mieluummin kotona? Mun mielestä kohteliasta antaa vieraan päättää, eikä painostaa oman pään mukaan.
Ainoa mikä Petrissä oikeasti omalla kohdalla tökkisi todella, on se piheys. Se ettei mies tapailuvaheessa (mitä tämä käytännössä on, vaikka ovat naimisissa) tarjoa ulkona ruokia ja juomia on aika turn off mulle. Mutta siitäkin voisi päästä yli keskustelemalla.
Miksi miehen pitäisi tarjota? Kyllä nainen voi tarjota ihan yhtä hyvin näinä tasa-arvon aikoina. Ja sitten samat mammat vaatii, että miehenkin pitää siivota...
No olihan Mari esim. tehnyt Petrille tervetuliaiskorin. Eli kyllä Mari näköjään on valmis osoittamaan tällaisilla pienillä kustannuksilla huomaavaisuutta myös Petriä kohtaan. Petri olisi vastaavasti voinut osoittaa huomaavaisuutta tarjoamalla ensimmäisen yhteisen illan sapuskat.
Johannan ja Markuksen kohdalla näytti oikein hyvältä.
Yllätyin itsekin, että eilisen jaksossa Marilla ja Petrillä olikin asiat hieman paremmin kuin mitä luulin etukäteen. Paljon on työtä tehtävänä, mutta näin pientä potentiaalia.
Esan ja Aliisan suhteen aika näyttää. Ei ollut kovin lupaavaa, se on myönnettävä.
Ihmettelin myös, miksei muuttavalle puolisolle ole tehty tarjottavaa. Eikö siellä häämatkalla olisi sen verran ehtinyt rupatella, että ruokatottumukset olisi selvitetty, jos kerran esim. Mari hankki sitä ruisleipää, niin samalla muutakin. Eivät toki kaikki leivo, mutta saisihan kaupasta vaikka mitä tarjolle yhteenmuuton kunniaksi.
Pareille ei voi olla ylläri, että muutetaan yhteen. Kai sitä nyt sen verran olisi voinut varautua etukäteen, että kumppanin vaatteille on tila raivattuna jo ennen kuin hän saapuu?
Vierailija kirjoitti:
Huh! Miten ihmiset jaksavat keskustella mitättömistä asioista? Mitä väliä laittaako sipulin pussiin vai ei. Tarviiko tuota nyt edes kysyä toiselta? Aivan sama. Jos itse en käytä pussia, en ihmettelisi jos toinen laittaa sipulin pussiin. En edes kommentoisi asiaa.
Jos ei ole muuta puhuttavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi Markuksen läpänheitto Prisman vaateosastolla valoi toivoa näiden kahden tulevaisuuden suhteen!
Selkeästi viihtyvät keskenään ja kaiketi pystyvät puhumaan vaikeistakin tunteista. Puhuivat molemmat kauniisti toisistaan.
Petrin huolen pyörästä ymmärrän hyvin, omalla miehellä on suht kallis fillari jonka laittaa lukkoon parvekkeellakin (asutaan tosin ulkomailla). Ei ole kiva viettää aikaa jos joutuu miettimään onko pyörä vielä aamulla tallessa.
Ja huoh Aliisa, minusta oli suloista että Esa sanoi suoraan että jännitti - Aliisa olisi voinut sanoa että 'niin minuakin, jännitetään yhdessä!' ja laukaista tilanteen.
Minä näin Helsigissä asuvana olisin myös halunnut pyöräni mieluiten sisälle. Ihan hyvin olisi eteiseen mahtunut fillari.
Petri voisi kovana pyöräharrastajana ostaa ensinnäkin pyöräilykypärän ja toisekseen pyöräpressun suojaksi pyörälleen kun menee paikkoihin, joissa ei ole pyörävarastoa. Se pyörä olisi ollut lukitulla sisäpihalla. Helsingin kämpät ovat niin pieniä, että ymmärrän hyvin, jos tavaramäärän haluaa pitää minimissä. Kyllä se pyörä siihen olisi mahtunut, mutta vaikeuttanut kulkua eteisessä ja antanut varastomaista fiilistä. Sisustusintoilijana Mari ei varmaankaan ollut hirveän innostunut asiasta. Jos olisi ollut parveke, niin sinne varmaan olisi voinut antaakin laittaa.
Ihan viimeinen pyöräjankkaus minulta: Oliko Petrillä edes lukkoa sitä pyöräänsä varten, ei sattunut ainakaan minulla silmään? Jos ei ollut, niin huoli on varmaan ollut suuri. Noissa Vallilan kerrostaloissa ja tuppaa olemaan ikivanhat abloy original-lukot pihaporteissa ja satoja itse teetettyjä kopioavaimia maailmalla tiuhaan vaihtuvien vuokralaisten taskuissa, saati että kuka tahansa tunkeilija voi myös livahtaa avaimellisen kävijän perässä portista sisään.
Ja kuitenkin oli kyse vain yhden yön yli säilyttämisestä, ei jatkuvasta eteisvarastoinnista.
Useimmiten kai ostetaan enemmän kuin yksi sipuli. Pitäisikö hintalappu liimata jokaiseen erikseen ja toivoa kassalla, ettei yksikään lapuista ole pudonnut kuoren mukana kärryn pohjalle? Vihannesosastoilla on tarjolla myös paperipusseja ja kestohedelmäpusseja.
Ajatteleeko Aliisa olevansa niin kaunis ja ihana, että hänellä on varaa oikutella ja kiukutella? Pilalle lellitty prinsessa, jonka mielestä "itsenäisyys" tarkoittaa toisen väheksymistä? Paljon on tytöllä vielä elämässä opittavaa.
Huomioita miehistä:
Markus on lupautunut kulkea Turusta Porvooseen/Helsinkiin töihin! Uskomatonta miten mahtavaa! Itse en ikinä jaksaisi sillä työmatkoihin menee helposti 6 tuntia päivässä.
Mari sanoi häämatkalla Petrille että hänellä ei ole pyörää koska hänen luonaan ei ole paikkaa säilyttää sitä. En ymmärrä miksi Petrin piti silti väkisin tunkea Marin luo pyörällä. Pääkaupunkiseudulla on hyvät julkiset.
Olen myös sitä mieltä, että vesihana pidetään kiinni hampaiden perun aikana.
Missä se Petrin oletettu pihiys on tullut esiin? Onko Petri kertaakaan perustellut jotain (pyöräilyä, rahkan syöntiä, kotona syömistä) rahalla vai onko tämä vain teidän kuvitteluanne? Mari sanoi, että riitaa tuli rahan käytöstä, mutta ehkä riita koskikin sitä, ettei Petri automaattisesti halua tarjota vain koska on mies? Emme tiedä! Inhottaa tuo Petrin jatkuva perusteeton mollaaminen.
Vierailija kirjoitti:
Mari ja Petri söivät ravintolassa ja ilmeisesti jakoivat tapaksia. Kumpikohan maksoi vai raksuttiko Petrillä koko ajan laskuri päässä et monta oon syönyt, mitä maksaa?!
Eiköhän se ruokailu ollut tuotantoyhtiön järjestämä(maksama).
Vierailija kirjoitti:
Tarkoittaako propellinukkuminen kuorsaamista, käsien heiluttelua vai kenties jotain muuta?
Mä käsitin pyöriskelyksi, levottomaksi nukkumiseksi.
Markuksella todella huonosti istuvat farkut, hyi.
Vierailija kirjoitti:
Petri nyt vain on vaikeampi ihminen kuin Mari, se on aivan selvä asia. Hänen jäykkyytensä tuo Maristakin esille kylmemmän ja kovemman puolen. Niin ihmissuhteiden dynamiikka toimii. Olen aivan varma siitä, että Mari olisi lämpimän, vapautuneen ja elämännälkäisen miehen seurassa aivan toisenlainen. Petri taas olisi lämpimän ja rakastavan naisen seurassa edelleen jäykkä, ja hänen suhteensa voi toimia vain silloin, jos se jäykkyys ei haittaa naista. Sellaisiakin naisia varmaan on, mutta hyvin harvassa. Ehkä joku Tanjan tyylinen urheilullinen vakavikko voisi toimia parhaiten, siinä olisi ainakin yhteistä puhuttavaa kun voisi vertailla eri proteiinijauheiden ravintosisältöä, päivän urheilusuorituksien speksejä sykemittareista, jne.
Tiedän yhden olemukseltaan Petrin tyyppisen, myöskin IT-alalla toimivan miehen, jonka tyyli vitsailla oin myös tuollainen puujalkavitsien heittely lähestulkoon vakavalla naamalla ja pienet hörähtelyt päälle. Tyypiltä irtoaa kyllä aivan uskomattoman rasvaisia juttuja, kun seura on yhtään vastaanottavainen, huvittava kontrasti sinänsä jäykkä mutta roisi persoona.
Veikkaisin myös tuota Tallink Siljaa koska Marin kavereista niin moni on siellä töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olinko ainoa joka ihmetteli sitä miten Aliisan mielestä on niin kamalaa/kummallista kun Esa jättää laturin johdon seinään? Sähkönkulutus on melko minimaalista kun laturi on käyttämättömänä pistorasiassa. Turvallisuusriskikään se ei ole Tukesin mukaan.
Et ollut ainoa. Minä aina jätän laturit seinään, samaten mieheni, eksäni, äitini, anoppini ja suurin osa tuntemistani ihmisistä. Ihmettelin kyllä eniten sitä, että miten Aliisa kiinnittää edes huomiota tuollaiseen asiaan, teki sen niin tai näin. Mitä väliä?
Oletteko Itä-Suomesta? Jo nuorena olen tullut valistetuksi siitä, ettei latureita jätetä seinään tai telkkaria valmiustilaan. Tämä on käsittääkseni ihan "virallinen" suositus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pieniä huomioita ohjelmasta. Mari näyttää niin nuivalta ja tylsältä Petrin seurassa ja koko olemus huokuu happamuutta, että tulee mieleen onko hän jo luovuttanut vai niin ärsyyntynyt että ei jaksa edes väkisin hymyillä? Hän oli varannut Petrille yhden pienen korin, muutaman henkarin ja kengät sai jättää eteiseen 😂 Sängyllä odotti joku outo kasa tarpeetonta tavaraa. Noista asioista puhui tosi nuivalla äänellä. Petri toi tullessaan omat eväät, Marille ei mitään ja meni kysymättä Marin jääkaapille ja länttäsi ruokansa sinne. Huoh. Aliisa oli sen näköinen ettei häntä kiinnostanut Esa pätkääkään, asunnossa ei oltu edes siivottu. Tosi epäviihtyisä asunto muuten. Kun hän saattoi Esan junalle, vilkuili Aliisa muualle ei edes jaksanut enää pitää kesto smileaan päällä. Aliisa sentään keitti heille teetä. Marilla ei ollut mitään tarjottavaa paitsi kraanavettä. Kyllä käytöstapoihin kuuluisi tarjota edes kahvit ja pullat tms. Aliisa valitteli nälkäänsä ja toivoi varmaan että Esa tarttuisi siihen ja ehdottaisi syömään lähtöä. Toinen taputtelikin mahaansa että on just syönyt. Mistä näitä sinkkuja tulee? Tajuavatko edes itsekään että miten ovat tottuneet elämään vaan itselleen? Missä se riemu kun monta vuotta odotettu kumppani vihdoin saapuu elämään, apua!
Hehhe, tämä oli osuvaa tekstiä. Minäkin ihmettelein, missä vieraanvaraisuus ja muuttavan osapuolen käytöstavat. Markus käyttäytyi hyvin ja olisi varmasti kelpuuttanut jotain suuhunsakin, mutta joutui vain vihjailemaan mustikkapiirakasta. Aliisalla oli varaa teepussiin, Marin mielestä tervetulleeksi voi toivottaa parhaiten vesilasillisella.
Ehkä Mari tiesi ettei kannata alkaa pullaa leipomaan rahka-Petrille. Luulen, että ruokavaliosta keskusteltiin jo häämatkalla, ja siitähän se farssi olisi saatu, kun Petri olisi kieltäytynyt terveyssyistä syömästä Marin leipomuksia.. Vesilasi taisi siis olla realismia tässä tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoittaako propellinukkuminen kuorsaamista, käsien heiluttelua vai kenties jotain muuta?
Mä käsitin pyöriskelyksi, levottomaksi nukkumiseksi.
Petri näki kaiketi painajaisia ulkonäsyömisistä ja pyörästään yksin vesisateessa ,)
Vierailija kirjoitti:
Johannan ja Markuksen kohdalla näytti oikein hyvältä.
Johanna ja Markus eivät ole ulkonäöllisesti parisuhdemarkkinoiden kärkieliittiä. Se on opettanut heille hieman nöyryyttä ja ovat varmaan molemmat onnellisia löytäessään hyvän mahdollisuuden parisuhteeseen ja jopa perheeseen. Tästä syystä he panostavat asiaan toisin kuin muut. Monilla muilla sarjaan osallistuneilla parisuhteen järkkääminen on helppo juttu, mikä on kasvattanut heistä ääretömän nirsoja ja joustamattomia, jotka tyytymättöminä odottavat "sitä oikeaa" loputtomiin.
Vierailija kirjoitti:
Markuksella todella huonosti istuvat farkut, hyi.
Onko lukiolaisilla nyt hypäri? No, saapahan keskittyä lounaaseen ja jatkaa töitä. Jatketaan ensi tiistaina :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanni82 kirjoitti:
Ei tuo Petri mun mielestä nyt niin paha ole. Joustavamman ja hyväksyvämmän naisen kanssa siitä voisi paljastua ihan erilainen puoli, kuin suvaitsemattoman ja paheksuvan Marin. Kyllä itsekin menisin puihin, jos tv kameroiden edessä uusi aviopuoliso koko ajan paheksuisi ja piilovittuilisi.
Mä juon itsekin mieluiten kaljaa, joten pilligatea ei olisi edes tullut. Mulla on hevonen ja säilytän haisevia tallikamppeita kotona (niitä vaatteita nyt vaan ei voi kaikkia pestä joka päivä ja haju tarttuu kerrasta) ja en ole sisustusintoilija, joten pyörän olisi mun puolesta voinut tuoda vaikka olkkariin. Siitä olisi saanut hyvät naurut :) Protskujauheita olen joskus itsekin käyttänyt, joten niissä ei mitään erikoista mun mielestä. Ja jos on avaamattomia rahkapurkkeja kotona, jotka vanhenee viikossa, niin miksi ihmeessä ne olisi pitänyt jättää kotiin pilaantumaan ja ostaa tilalle uudet.
Hernesaaressa syömisestä etukäteen käydyssä keskustelussa kävi hyvin ilmi, että Petri olisi mieluummin halunnut syödä kotona. Marin painostuksen alla taipui, mutta tuli sitten kuitenkin toisiin ajatuksiin. Mari olisi voinut siellä kotona jo kysyä, että syötäiskö hernesaaressa vai syödäänkö mieluummin kotona? Mun mielestä kohteliasta antaa vieraan päättää, eikä painostaa oman pään mukaan.
Ainoa mikä Petrissä oikeasti omalla kohdalla tökkisi todella, on se piheys. Se ettei mies tapailuvaheessa (mitä tämä käytännössä on, vaikka ovat naimisissa) tarjoa ulkona ruokia ja juomia on aika turn off mulle. Mutta siitäkin voisi päästä yli keskustelemalla.
Miksi miehen pitäisi tarjota? Kyllä nainen voi tarjota ihan yhtä hyvin näinä tasa-arvon aikoina. Ja sitten samat mammat vaatii, että miehenkin pitää siivota...
No olihan Mari esim. tehnyt Petrille tervetuliaiskorin. Eli kyllä Mari näköjään on valmis osoittamaan tällaisilla pienillä kustannuksilla huomaavaisuutta myös Petriä kohtaan. Petri olisi vastaavasti voinut osoittaa huomaavaisuutta tarjoamalla ensimmäisen yhteisen illan sapuskat.
Tai sitten Petri olis voinut tuoda Marille kukkia... Ai niin, Petrihän toi Marille kukkia! Ja ilmeisen mieleiset kukat sattuivat, kun taisi olla ainoa kerta, kun Mari on näyttänyt edes vähän tyytyväiseltä.
Et ollut ainoa. Minä aina jätän laturit seinään, samaten mieheni, eksäni, äitini, anoppini ja suurin osa tuntemistani ihmisistä. Ihmettelin kyllä eniten sitä, että miten Aliisa kiinnittää edes huomiota tuollaiseen asiaan, teki sen niin tai näin. Mitä väliä?