Ensitreffit alttarilla Suomi 2017

Tulisin niin hulluksi, jos mieheni ei suostuisi syömään ulkona ja vaatisi pyöränsä sisälle meidän kotiin. 

En tosin ennakkoon osaisi asiantuntijoille tätä sanoa, koska en ole koskaan kohdannut miestä, joka olisi tuollainen, niin ei tulisi edes mieleen sanoa että ettehän sitten laita vaan minulle tuollaista miestä. Olen jo 40, ja minulla on ehtinyt olla pitkiä suhteita ja lyhyitä, ja myös ystävinä useita miehiä. Kaikki ovat olleet sellaisia, että tykkäävät käydä välillä ulkona syömässä ja nauttivat syömisestä sen sosiaalisen tilanteen vuoksi (ruoka ei siis ole vain ravintoa) ja kukaan heistä ei ikinä haluaisi pyörää sisälle kotiin. Mistä tuollaisia "ruoka on vain ravinnonlähde, en todellakaan syö täällä ravintolassa yhtään mitään, pyörä sitten tulee asuntoon aina sisälle" -miehiä edes voi löytää? En ole ennen kuullut sellaisista.

En kyllä edelleenkään ymmärrä, että miten Petri on oikein puhunut itsensä tähän ohjelmaan? Miten näin ehdottoman ihmisen kanssa oikein saa arjen toimimaan? Eihän niin tahdotonta ihmistä löydy, että kaikki kävisi ja toinen proteiinijauhe&rahkafani pyöräilyhifisti olisi myös ongelma, sillä tykkäisi kuitenkin väärästä lisäravinteesta, söisi väärää rahkaa ja tykkäisi ihan väärästä pyörästä...

Vierailija kirjoitti:

Lukekaa fillarifoorumeita, kyllä on ihan normaalia tänäpäivänä, että harrastajilla on pienessä asunnossa 2-3 pyörää, joten ei ole kuin asenteesta kiinni, saako yhden puhtaan pyörän mahtumaan. Huippupyörän voi nähdä myös tyylikkäänä sisustuselementtinä.

Kumma kun ei tullut vastaavaa haloota vaikka Esallakin on asunnossaan se crossfit.

Lukekaa auto tuning -harrastajien foorumeita. Siinä porukassa on ihan normaalia, että tuo pienenkin asunnon ainoaan kylpyhuoneeseen suihkuun pesulle auton vanteet ja muita auton osia. Ja säilyttää niitä olohuoneen nurkassa. Ei ole kuin asenteesta kiinni, että voiko kylpyammeessa pestä ne pikiset ja rasvaiset autonvanteet ja puoliso mennä sinne sen jälkeen kylpyyn! Ei ole kuin asenteesta kiinni, että laitetaanko kaksioon mieluummin ruokapöytä vai varataan se tila niille erilaisille vanteille! 

P.S. noi tyypit ei ole parisuhteessa, sellainen pieni juttu vain.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä Mari ja Petri saavat katsoa molemmat peiliin kuinka ovat vastailleet asiantuntijoiden testeissä. Mari on kertonut liikunnan olevan tärkeä harrastus ja unohtanut, että se kaupungilla naisten kanssa drinkeillä istuminen ja ulkonösyöminen on niitä tärkeimpiä. Petri taas on yliarvioinut omaa kykyään sopeutua uusiin rutiineihin. Ikisinkuille ohjelma voi olla hyvä seurattava, voi nähdä kuinka ne haaveet ja toiveet voi törmätä vauhdilla seinään kun arjessa pitäisi niistä omista tavoista ja tottumuksista ruveta antamaan periksi. Parisuhdeihmisenä hämmästyttää kuinka vähän ihmiset tulevat vastaan vaikka tämä on kuitenkin viiden viikon koe. Tulisivatko yhtä vähän vastaan jos vieraaksi tulisi joku vieraampi, anoppi, sukulainen tai vanha ystävä?

Näinpä. Ehkä tuota parittamisen ongelmaa lisää tuotantoyhtiö. Ohjelma, jossa kaikki olisivat kuin Esa-Viola tai Antti-mikäsenyt olikaan olisi tylsä, kompromissikykyisiä ihmisiä jotka sopeutuvat suht helposti toisiinsa ilman isoja draamoja tai riitoja. Plus, että pitkään sinkkuna olleissa on vähän joustavia ihmisiä, sinne valikoituu enemmän niitä Petri-Mari-Johanna- tyylisiä "sanon vaan oman mielipiteeni"-tyyppejä. Jos ulkopuolisena, ei-psykologina mutta pitkässä parisuhteessa elävänä katselee noita tyyppejä, niin Esa ja Markus tuntuvat helposti paritettavilta. Molemmilla tod näk takanaan pitkä liitto (ei Esa vain itselleen sitä omakototaloa ole rempannut, sisustus hyvinkin ex vaimon kädenjälkeä, Markuksen puutarhakalusteet keittiössä on hyvin tod näk eron jälkeinen ratkaisu), molemmat arjen suhteen joustavia, toisen huomioonottavia. Aliisa on liian nuoren oloinen tähän, etsii vielä itseään? Mari ja Johanna ovat aika jäykkiä tavoissaan. Suorapuheisuus on hyvästä, mutta erityisesti suhteen alkuvaiheessa harvempi haluaa kuulla kovin tiukkoja totuuksia itsestään siltä kumppanilta jolla on 2+ päivän kokemus ja tietämys paristaan. Entä jos Markus olisi paukutellut yhtä suoraan JOhannalle ensivaikutelmiaan (kuvitellusti vaikka näin: "yleensä olen pitänyt aivottomina naisia jotka kulkevat merkkilaukku olalla", "olen seurustellut aina ennen liikunnallisten ja hoikkien naisten kanssa", "minusta suorasanaisuutesi on loukkaavaa töykeyttä ja toivoisin sinun oppivan hieman hienotunteisuutta"), ehkä tuo ei olisi edistänyt parisuhteen syventymistä?

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän kyllä itsekin pyöräilijäna sitä, ettei halua säilyttää pyöräänsä pihalla. Varkauden riski on liian suuri.

Ymmärrän myös Maria, ettei halua pyörää sisälle asuntoon.

Valitettava fakta on, ettei taloyhtiöllä ole pyörävarastoa. Itse tekisin niin, että ohjelman ajan kulkisin julkisilla töihin. Jos avioliitto jatkuisi, niin yhteinen kodin etsinnässä voitaisiin kiinnittää huomiota siihen, että taloyhtiöllä on asiallinen pyörävarasto, tai sitten asunnossa parveke tai muu järkevä paikka mihin pyörä kantaa turvaan. Nämähän on vain järjestelykysymyksiä.

Juuri näin. Toinen pitää ottaa huomioon ja en näe siitä merkkejä Petrin käytöksessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisivat kompromissina asettuneet Petrin kotiin ilman pyörää eteisessä. Mari pääsisi sieltäkin töihin.

Ei ole tiedossa, että onko Petrin pyörä hänen kotonaan asunnossa sisällä vai pyöräkellarissa? On varsin mahdollista, että moni intohimoisesti pyöräänsä suhtautuva haluaa tuoda sen asuntoon sisälle vaikka olisikin se pyöräkellari, koska ne on yleensä niin täynnä, että pyörä naarmuuntuu siellä herkästi, ja lisäksi niihin murtaudutaan usein.

Asun aika lähellä eikä ainakaan meidän talossa kukaan roudaa pyöräänsä asuinkerroksiin. Ja pyöräkellarikin on iso ja tilava.

Toki joku voi suhtautua pyöräänsä lapsenaan.

Vierailija kirjoitti:

En kyllä edelleenkään ymmärrä, että miten Petri on oikein puhunut itsensä tähän ohjelmaan? Miten näin ehdottoman ihmisen kanssa oikein saa arjen toimimaan? Eihän niin tahdotonta ihmistä löydy, että kaikki kävisi ja toinen proteiinijauhe&rahkafani pyöräilyhifisti olisi myös ongelma, sillä tykkäisi kuitenkin väärästä lisäravinteesta, söisi väärää rahkaa ja tykkäisi ihan väärästä pyörästä...

Jos pyörähifistille naitetaan toinen pyöräilyhifisti, niin sitten niillä olisi kaksi pyörää siellä ahtaassa pienessä eteisessä. Ei mitenkään mahtuisi, joten riita tulisi että kumman pyörä on vähempiarvoinen ja joutuu pihalle.

Asenteista jos nyt aletaan ekaksi puhua. Palstan asenne Petrin on aivan p*****. Yleensä en hauku maalaisjunteiksi ketään, mutta nyt tuntuu että palsta on niitä pullollaan.

Pyörä nimenomaan ON sisustuselementti, kun puhutaan urbaanista, urheilullisesta sisustustyylistä. Keneltä muulta tämä on voinut mennä ohi paitsi sellaiselta, joka asuu rintamamiestalossa eikä ole käynyt tyylikkäässä kaupunkiasunnossa urheilullisessa perheessä. Tai katsonut telkkarista ohjelmia New Yorkin asunnoista.

Sitä paitsi aiemmin tuli ilmi, että Marin taloyhtiössä ei ole pyörävarastoa ja siksi hänen pyöränsä ei ole hänellä vaan jossain sukulaisella (en muista oliko vanhemmilla tms).

Kuka muu kuin maalainen ajattelee, että tuhansien arvoisen pyörän voi jättää Hgissä ulos??!! Itse en ikinä jättäisi, enkä edes ole himopyöräilijä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä Mari ja Petri saavat katsoa molemmat peiliin kuinka ovat vastailleet asiantuntijoiden testeissä. Mari on kertonut liikunnan olevan tärkeä harrastus ja unohtanut, että se kaupungilla naisten kanssa drinkeillä istuminen ja ulkonösyöminen on niitä tärkeimpiä. Petri taas on yliarvioinut omaa kykyään sopeutua uusiin rutiineihin. Ikisinkuille ohjelma voi olla hyvä seurattava, voi nähdä kuinka ne haaveet ja toiveet voi törmätä vauhdilla seinään kun arjessa pitäisi niistä omista tavoista ja tottumuksista ruveta antamaan periksi. Parisuhdeihmisenä hämmästyttää kuinka vähän ihmiset tulevat vastaan vaikka tämä on kuitenkin viiden viikon koe. Tulisivatko yhtä vähän vastaan jos vieraaksi tulisi joku vieraampi, anoppi, sukulainen tai vanha ystävä?

Näinpä. Ehkä tuota parittamisen ongelmaa lisää tuotantoyhtiö. Ohjelma, jossa kaikki olisivat kuin Esa-Viola tai Antti-mikäsenyt olikaan olisi tylsä, kompromissikykyisiä ihmisiä jotka sopeutuvat suht helposti toisiinsa ilman isoja draamoja tai riitoja. Plus, että pitkään sinkkuna olleissa on vähän joustavia ihmisiä, sinne valikoituu enemmän niitä Petri-Mari-Johanna- tyylisiä "sanon vaan oman mielipiteeni"-tyyppejä. Jos ulkopuolisena, ei-psykologina mutta pitkässä parisuhteessa elävänä katselee noita tyyppejä, niin Esa ja Markus tuntuvat helposti paritettavilta. Molemmilla tod näk takanaan pitkä liitto (ei Esa vain itselleen sitä omakototaloa ole rempannut, sisustus hyvinkin ex vaimon kädenjälkeä, Markuksen puutarhakalusteet keittiössä on hyvin tod näk eron jälkeinen ratkaisu), molemmat arjen suhteen joustavia, toisen huomioonottavia. Aliisa on liian nuoren oloinen tähän, etsii vielä itseään? Mari ja Johanna ovat aika jäykkiä tavoissaan. Suorapuheisuus on hyvästä, mutta erityisesti suhteen alkuvaiheessa harvempi haluaa kuulla kovin tiukkoja totuuksia itsestään siltä kumppanilta jolla on 2+ päivän kokemus ja tietämys paristaan. Entä jos Markus olisi paukutellut yhtä suoraan JOhannalle ensivaikutelmiaan (kuvitellusti vaikka näin: "yleensä olen pitänyt aivottomina naisia jotka kulkevat merkkilaukku olalla", "olen seurustellut aina ennen liikunnallisten ja hoikkien naisten kanssa", "minusta suorasanaisuutesi on loukkaavaa töykeyttä ja toivoisin sinun oppivan hieman hienotunteisuutta"), ehkä tuo ei olisi edistänyt parisuhteen syventymistä?

Näin. Ja ylipäätään voinee summata, että ihmiset, joilla ei ole juurikaan omia piintyneitä arjen tapoja tai jotain arkeen liittyviä erikoisuuksia, joista haluavat väkisin pitää kiinni, niin heidän parisuhteet onnistuu paljon todennäköisemmin ja helpommin. 

Vierailija kirjoitti:

En kyllä edelleenkään ymmärrä, että miten Petri on oikein puhunut itsensä tähän ohjelmaan? Miten näin ehdottoman ihmisen kanssa oikein saa arjen toimimaan? Eihän niin tahdotonta ihmistä löydy, että kaikki kävisi ja toinen proteiinijauhe&rahkafani pyöräilyhifisti olisi myös ongelma, sillä tykkäisi kuitenkin väärästä lisäravinteesta, söisi väärää rahkaa ja tykkäisi ihan väärästä pyörästä...

Millaisen miehen oletat sopeutuvan Marin tiukkoihin raameihin? Molemmat ovat onnellisempia sinkkuina, on varmasti hyvä syy miksi kaksi ulkoisesti kivannäköistä, ruuhka-Suomessa elävää, työssä ja sen ulkopuolella paljon ihmiskontakteissa olevaa ihmistä on sinkkuja nelikymppisinä.

Petrissä on se ongelma, ettei hän pysty tuottamaan positiivista sisältöä suhteeseen. Kun kaikki on neutraalia ja paljon negatiivista, ollaan tiukasti pakkasella. Joku muuten superhurmuri saattaisi onnistuakin tuomaan vaikka ne öljyiset vanteet suihkuun. Kokonaisuus ratkaisee.

Vierailija kirjoitti:

Asenteista jos nyt aletaan ekaksi puhua. Palstan asenne Petrin on aivan p*****. Yleensä en hauku maalaisjunteiksi ketään, mutta nyt tuntuu että palsta on niitä pullollaan.

Pyörä nimenomaan ON sisustuselementti, kun puhutaan urbaanista, urheilullisesta sisustustyylistä. Keneltä muulta tämä on voinut mennä ohi paitsi sellaiselta, joka asuu rintamamiestalossa eikä ole käynyt tyylikkäässä kaupunkiasunnossa urheilullisessa perheessä. Tai katsonut telkkarista ohjelmia New Yorkin asunnoista.

Sitä paitsi aiemmin tuli ilmi, että Marin taloyhtiössä ei ole pyörävarastoa ja siksi hänen pyöränsä ei ole hänellä vaan jossain sukulaisella (en muista oliko vanhemmilla tms).

Kuka muu kuin maalainen ajattelee, että tuhansien arvoisen pyörän voi jättää Hgissä ulos??!! Itse en ikinä jättäisi, enkä edes ole himopyöräilijä.

Minä asun Töölössä, enkä todellakaan osta pyörää, koska sitä ei voi jättää ulos. 

Ja minun sisustusmakuni ei ole urheilullinen eikä sisustustyylini ole urheilullinen, joten vaikka urbaani stadilainen "vähän hipsteri" olenkin, niin pyörä ei tulisi sisälle.

Marilla ei itselläkään ole pyörää säilytysongelman vuoksi. Eikö se kerro riittävästi, että kaupungissa ollessa pyörä jää lähiöön odottamaan.

Onkohan Petrin fillarilla nimi? Äijä?

Vierailija kirjoitti:

Asenteista jos nyt aletaan ekaksi puhua. Palstan asenne Petrin on aivan p*****. Yleensä en hauku maalaisjunteiksi ketään, mutta nyt tuntuu että palsta on niitä pullollaan.

Pyörä nimenomaan ON sisustuselementti, kun puhutaan urbaanista, urheilullisesta sisustustyylistä. Keneltä muulta tämä on voinut mennä ohi paitsi sellaiselta, joka asuu rintamamiestalossa eikä ole käynyt tyylikkäässä kaupunkiasunnossa urheilullisessa perheessä. Tai katsonut telkkarista ohjelmia New Yorkin asunnoista.

Sitä paitsi aiemmin tuli ilmi, että Marin taloyhtiössä ei ole pyörävarastoa ja siksi hänen pyöränsä ei ole hänellä vaan jossain sukulaisella (en muista oliko vanhemmilla tms).

Kuka muu kuin maalainen ajattelee, että tuhansien arvoisen pyörän voi jättää Hgissä ulos??!! Itse en ikinä jättäisi, enkä edes ole himopyöräilijä.

Niin eli Mari ei halua sisustaa kotiaan pyörällä, koska jos haluaisi, olisi sisustanut sen jo omallaan.

Vierailija kirjoitti:

Asenteista jos nyt aletaan ekaksi puhua. Palstan asenne Petrin on aivan p*****. Yleensä en hauku maalaisjunteiksi ketään, mutta nyt tuntuu että palsta on niitä pullollaan.

Pyörä nimenomaan ON sisustuselementti, kun puhutaan urbaanista, urheilullisesta sisustustyylistä. Keneltä muulta tämä on voinut mennä ohi paitsi sellaiselta, joka asuu rintamamiestalossa eikä ole käynyt tyylikkäässä kaupunkiasunnossa urheilullisessa perheessä. Tai katsonut telkkarista ohjelmia New Yorkin asunnoista.

Sitä paitsi aiemmin tuli ilmi, että Marin taloyhtiössä ei ole pyörävarastoa ja siksi hänen pyöränsä ei ole hänellä vaan jossain sukulaisella (en muista oliko vanhemmilla tms).

Kuka muu kuin maalainen ajattelee, että tuhansien arvoisen pyörän voi jättää Hgissä ulos??!! Itse en ikinä jättäisi, enkä edes ole himopyöräilijä.

Pyörä ei ole sisustuselementti. Olen käynyt monessa trendikkäästi sisustetussa kodissa, eikä yhdessäkään pyörä ole sisällä kodissa. Pyörä ei kuulu sisustukseen.

Joku vetosi siihen, että joustetaanhan sitä ystävien ja sukulaistenkin kanssa kun tulevat kylään. Niin juuri: ero on siinä, että tulevat kylään, ovat siis jonkin aikaa ja lähtevät omiin huusholleihinsa. Mutta en silloinkaan ota kenenkään pyörää sisään, jostain kyllä joustan (kun tiedän, että on hetken ratkaisu). Ainoa olisi (ehkä) joku pieni puhdas lapsen pyörä, en haluaisi mielipahaa jos lapsi pelkää, että pyörä varastetaan tms.

Nyt onkin kysymys siitä, että Petri tulee, ainakin joksikin aikaa, asumaan Marin kotiin ja siis myös pyörä. :D Ja kyseessä aikuinen ihminen, niin oletan, että myös aikuisena kestää eron siitä pyörästään. :D

Minä olisin myös niin ehdoton, että en haluaisi Petrin pyörää sisälle, en edes alussa, koska siinä kävisi sitten niin, että se pyörä todella jäisi asumaan siihen minun asuntooni.

Vaikea sitä pyörää on sitten skipata sinne pihalle palemaankaan enää, kun se on itsensä sisään ujuttanut. Miehen avittamana.

Joustosta senverraan: en varmaan alkaisi edes miettiä yhteenmuuttoa täysin erilaisen ihmisen kanssa, ehkä en seurustelisikaan, tai sitten jotkut asiat olisivat tosi hyvin.

Mutta tässä tietty nyt on pakkotilanne kun on menty ohjelemaan, vaikka erilaiset sitten Mari ja Petri tuntuvat olevan, mutta ohjelmaan menokaan ei voi vaatia joustoa kaikissa asioissa.

Petri otti ihan asiallisesti esille kysymyksen häämatkalla, että on Marilla pyörä. Varmaan hän halusi tietää että harrastaako Mari pyöräilyä, mutta ehkä häntä kiinnosti myös pyörän säilytystilat Marin luona. No kävi ilmi, että mitään säilytystiloja ei Marin talossa ole, ja Mari ei sen takia voi säilyttää kotonaan pyörää vaan on vienyt sen muualle varastoon. Luulisi, että tästä olisi voinut päätellä, että Marin taloyhtiössä / kotona ei ole mahdollista sitten säilyttää Petrinkään pyörää, jos ei kerran edes Marin pyörää. Olisiko Petri voinut jättää pyörän kotiinsa? Ja kulkea töihin julkisilla? Ja korvata "menetetyn liikunnan" vaikka lenkillä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä Mari ja Petri saavat katsoa molemmat peiliin kuinka ovat vastailleet asiantuntijoiden testeissä. Mari on kertonut liikunnan olevan tärkeä harrastus ja unohtanut, että se kaupungilla naisten kanssa drinkeillä istuminen ja ulkonösyöminen on niitä tärkeimpiä. Petri taas on yliarvioinut omaa kykyään sopeutua uusiin rutiineihin. Ikisinkuille ohjelma voi olla hyvä seurattava, voi nähdä kuinka ne haaveet ja toiveet voi törmätä vauhdilla seinään kun arjessa pitäisi niistä omista tavoista ja tottumuksista ruveta antamaan periksi. Parisuhdeihmisenä hämmästyttää kuinka vähän ihmiset tulevat vastaan vaikka tämä on kuitenkin viiden viikon koe. Tulisivatko yhtä vähän vastaan jos vieraaksi tulisi joku vieraampi, anoppi, sukulainen tai vanha ystävä?

Näinpä. Ehkä tuota parittamisen ongelmaa lisää tuotantoyhtiö. Ohjelma, jossa kaikki olisivat kuin Esa-Viola tai Antti-mikäsenyt olikaan olisi tylsä, kompromissikykyisiä ihmisiä jotka sopeutuvat suht helposti toisiinsa ilman isoja draamoja tai riitoja. Plus, että pitkään sinkkuna olleissa on vähän joustavia ihmisiä, sinne valikoituu enemmän niitä Petri-Mari-Johanna- tyylisiä "sanon vaan oman mielipiteeni"-tyyppejä. Jos ulkopuolisena, ei-psykologina mutta pitkässä parisuhteessa elävänä katselee noita tyyppejä, niin Esa ja Markus tuntuvat helposti paritettavilta. Molemmilla tod näk takanaan pitkä liitto (ei Esa vain itselleen sitä omakototaloa ole rempannut, sisustus hyvinkin ex vaimon kädenjälkeä, Markuksen puutarhakalusteet keittiössä on hyvin tod näk eron jälkeinen ratkaisu), molemmat arjen suhteen joustavia, toisen huomioonottavia. Aliisa on liian nuoren oloinen tähän, etsii vielä itseään? Mari ja Johanna ovat aika jäykkiä tavoissaan. Suorapuheisuus on hyvästä, mutta erityisesti suhteen alkuvaiheessa harvempi haluaa kuulla kovin tiukkoja totuuksia itsestään siltä kumppanilta jolla on 2+ päivän kokemus ja tietämys paristaan. Entä jos Markus olisi paukutellut yhtä suoraan JOhannalle ensivaikutelmiaan (kuvitellusti vaikka näin: "yleensä olen pitänyt aivottomina naisia jotka kulkevat merkkilaukku olalla", "olen seurustellut aina ennen liikunnallisten ja hoikkien naisten kanssa", "minusta suorasanaisuutesi on loukkaavaa töykeyttä ja toivoisin sinun oppivan hieman hienotunteisuutta"), ehkä tuo ei olisi edistänyt parisuhteen syventymistä?

Näin. Ja ylipäätään voinee summata, että ihmiset, joilla ei ole juurikaan omia piintyneitä arjen tapoja tai jotain arkeen liittyviä erikoisuuksia, joista haluavat väkisin pitää kiinni, niin heidän parisuhteet onnistuu paljon todennäköisemmin ja helpommin. 

Tämä on totta vaikka harvoin sitä kehdataan ääneen sanoa. Hankalat ihmiset ovat hankalia kaikissa ihmissuhteissaan, niin työpaikalla kuin kotona. Tässäkin sarjassa on ollut ihmisiä, joku Samuel tai Esa, jotka nyt voisi parittaa lähes kenen kanssa vaan ja he kykenisivät joustamaan. Sitten on niitä mareja ja heidejä joiden mielestä toisen tulee joustaa, heillä oikeus pitää oma pää. Surullisinta inhimillisesti, että ohjelma ei näytä auttavan niitä hankalia huomaamaan sitä omaa hankaluuttaan parisuhteessa, ongelmat laitetaan toisen syyksi ilman pienintäkään peiliinkatsomista. PS se ilmestyskirjan peto viime kaudelta (Mikko) näyttää seurustelevan vakaasti jonkun Oulussa opiskelevan naisen kanssa (kertoi jossain jutussa ja oli vasta aamukoneessa Oulusta Helsinkiin). 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä Mari ja Petri saavat katsoa molemmat peiliin kuinka ovat vastailleet asiantuntijoiden testeissä. Mari on kertonut liikunnan olevan tärkeä harrastus ja unohtanut, että se kaupungilla naisten kanssa drinkeillä istuminen ja ulkonösyöminen on niitä tärkeimpiä. Petri taas on yliarvioinut omaa kykyään sopeutua uusiin rutiineihin. Ikisinkuille ohjelma voi olla hyvä seurattava, voi nähdä kuinka ne haaveet ja toiveet voi törmätä vauhdilla seinään kun arjessa pitäisi niistä omista tavoista ja tottumuksista ruveta antamaan periksi. Parisuhdeihmisenä hämmästyttää kuinka vähän ihmiset tulevat vastaan vaikka tämä on kuitenkin viiden viikon koe. Tulisivatko yhtä vähän vastaan jos vieraaksi tulisi joku vieraampi, anoppi, sukulainen tai vanha ystävä?

Näinpä. Ehkä tuota parittamisen ongelmaa lisää tuotantoyhtiö. Ohjelma, jossa kaikki olisivat kuin Esa-Viola tai Antti-mikäsenyt olikaan olisi tylsä, kompromissikykyisiä ihmisiä jotka sopeutuvat suht helposti toisiinsa ilman isoja draamoja tai riitoja. Plus, että pitkään sinkkuna olleissa on vähän joustavia ihmisiä, sinne valikoituu enemmän niitä Petri-Mari-Johanna- tyylisiä "sanon vaan oman mielipiteeni"-tyyppejä. Jos ulkopuolisena, ei-psykologina mutta pitkässä parisuhteessa elävänä katselee noita tyyppejä, niin Esa ja Markus tuntuvat helposti paritettavilta. Molemmilla tod näk takanaan pitkä liitto (ei Esa vain itselleen sitä omakototaloa ole rempannut, sisustus hyvinkin ex vaimon kädenjälkeä, Markuksen puutarhakalusteet keittiössä on hyvin tod näk eron jälkeinen ratkaisu), molemmat arjen suhteen joustavia, toisen huomioonottavia. Aliisa on liian nuoren oloinen tähän, etsii vielä itseään? Mari ja Johanna ovat aika jäykkiä tavoissaan. Suorapuheisuus on hyvästä, mutta erityisesti suhteen alkuvaiheessa harvempi haluaa kuulla kovin tiukkoja totuuksia itsestään siltä kumppanilta jolla on 2+ päivän kokemus ja tietämys paristaan. Entä jos Markus olisi paukutellut yhtä suoraan JOhannalle ensivaikutelmiaan (kuvitellusti vaikka näin: "yleensä olen pitänyt aivottomina naisia jotka kulkevat merkkilaukku olalla", "olen seurustellut aina ennen liikunnallisten ja hoikkien naisten kanssa", "minusta suorasanaisuutesi on loukkaavaa töykeyttä ja toivoisin sinun oppivan hieman hienotunteisuutta"), ehkä tuo ei olisi edistänyt parisuhteen syventymistä?

Näin. Ja ylipäätään voinee summata, että ihmiset, joilla ei ole juurikaan omia piintyneitä arjen tapoja tai jotain arkeen liittyviä erikoisuuksia, joista haluavat väkisin pitää kiinni, niin heidän parisuhteet onnistuu paljon todennäköisemmin ja helpommin. 

Tämä on totta vaikka harvoin sitä kehdataan ääneen sanoa. Hankalat ihmiset ovat hankalia kaikissa ihmissuhteissaan, niin työpaikalla kuin kotona. Tässäkin sarjassa on ollut ihmisiä, joku Samuel tai Esa, jotka nyt voisi parittaa lähes kenen kanssa vaan ja he kykenisivät joustamaan. Sitten on niitä mareja ja heidejä joiden mielestä toisen tulee joustaa, heillä oikeus pitää oma pää. Surullisinta inhimillisesti, että ohjelma ei näytä auttavan niitä hankalia huomaamaan sitä omaa hankaluuttaan parisuhteessa, ongelmat laitetaan toisen syyksi ilman pienintäkään peiliinkatsomista. PS se ilmestyskirjan peto viime kaudelta (Mikko) näyttää seurustelevan vakaasti jonkun Oulussa opiskelevan naisen kanssa (kertoi jossain jutussa ja oli vasta aamukoneessa Oulusta Helsinkiin). 

Luulen myös, että Samuel, Esa ja myös Markus saisivat suhteen onnistumaan hyvin monen naisen kanssa, koska he haluavat joustaa ja tulla vastaan. Joku täällä haukkui Markuksen olohuoneessa olevia puutarhatuoleja, mutta hän on valmis niistä mielellään joustamaan ja sanoo että vaimo saa sisustaa mieleisekseen. Hän ei ota puutarhatuolia varmaankaan aina mukaan turkuun ja vaadi että se on Johannan olohuoneen keskellä.