Ensitreffit alttarilla Suomi 2017

Minulle olisi ollut aivan ok ostaa vain itselleni ruoka ja mieheni olisi voinut syödä sitten kotona. Oli kyse sitten siitä, että ei halua kuluttaa rahaa tai vaihtoehtoisesti siitä, että haluaa syödä sen kotona odottavan ruoan. Olisin pitänyt itsestäni huolta ja tehnyt niin kuin haluan eli tilannut sen ruoan.

M ja P olivat Hernesaaren rannassa, jossa on kojuja, joista ostetaan ruokaa ja juomia. He eivät olleet varsinaisessa ravintolassa. Siellä on aivan ok, että osa seurueesta syö, osa vain juo. Ravintolassa olisin tietenkin olettanut mieheni myös tilaavan ruoka-annoksen

Vierailija kirjoitti:

Minulle olisi ollut aivan ok ostaa vain itselleni ruoka ja mieheni olisi voinut syödä sitten kotona. Oli kyse sitten siitä, että ei halua kuluttaa rahaa tai vaihtoehtoisesti siitä, että haluaa syödä sen kotona odottavan ruoan. Olisin pitänyt itsestäni huolta ja tehnyt niin kuin haluan eli tilannut sen ruoan.

M ja P olivat Hernesaaren rannassa, jossa on kojuja, joista ostetaan ruokaa ja juomia. He eivät olleet varsinaisessa ravintolassa. Siellä on aivan ok, että osa seurueesta syö, osa vain juo. Ravintolassa olisin tietenkin olettanut mieheni myös tilaavan ruoka-annoksen

Ymmärsin, että Mari oli saanut kotona käsityksen siitä, että ulkona syötäisiin yhdessä ja siksi konflikti syntyi. 

Tuo ihan erilainen elämäntyyli on kyllä todella toisistaan erottava tekijä ja tosi vaikea sulauttaa elämät yhteen. Toki molemmat voisivat tulla puoliväliin vastaan, mutta onko järkeä tehdä joku kompromissi, jolloin kumpikaan ei enää elä omannäköistä elämäänsä eikä kyseessä ole mikään elämän suuri rakkaus, jonka kanssa haluaisi etsiä uuden ja yhteisen tavan elää. 

Vierailija kirjoitti:

Minä puolestani mietin sitä rahankäyttöä. Jaksossa rahankäyttökeskustelun jälkeen näytettiin, miten Petri hypisteli jotain turistikrääsää ja meni sitten ostamaan sen. Tuli mieleen, että jos kyse ei olekaan siitä, että Petri olisi sairaan pihi vaan siitä, että hän tuhlaa rahat kaikenlaiseen turhaan. Mari puolestaan vaikuttaa ihmiseltä, joka käyttää kyllä rahaa mutta käyttää sitä hyvin harkiten laadukkaisiin tuotteisiin (vaatteisiin, ruokaan ja sisustukseen).

Ostaa euron matkamuiston = Tuhlaa rahat.

Kuluttaa rahansa merkkivaatteisiin, sisustukseen ja ravintoloihin = Harkitseva rahankäyttäjä.

Järjestetty kohtaus, jotta asiantuntijat pääsevät kommentoimaan kompromisseista.

Vierailija kirjoitti:

Minulle olisi ollut aivan ok ostaa vain itselleni ruoka ja mieheni olisi voinut syödä sitten kotona. Oli kyse sitten siitä, että ei halua kuluttaa rahaa tai vaihtoehtoisesti siitä, että haluaa syödä sen kotona odottavan ruoan. Olisin pitänyt itsestäni huolta ja tehnyt niin kuin haluan eli tilannut sen ruoan.

M ja P olivat Hernesaaren rannassa, jossa on kojuja, joista ostetaan ruokaa ja juomia. He eivät olleet varsinaisessa ravintolassa. Siellä on aivan ok, että osa seurueesta syö, osa vain juo. Ravintolassa olisin tietenkin olettanut mieheni myös tilaavan ruoka-annoksen

Mari sanoo, että Petrikin oli sanonut syövänsä jotain. Mullekin tulisi outo olo, kun jonkun tuollaisen uuden deitin kanssa olisin luullut, että mennään yhdessä syömään ja toinen ei yhtäkkiä otakaan mitään ja sitten se vaan istua tuijottaa siinä kun itse syö. Tilanne on epämukava. Jossain vakiintuneessa parisuhteessa ihan sama, mutta kun ollaan tavallaan treffeillä niin onhan se vähän ahdistavaa kun toisella ei ole siinä muutakaan tekemistä kun tuijottaa. Tulisi itsellekin olo, että miksi sitten piti puhua syömään menemisestä, jos ei aiokaan syödä.

Ja varmaan tuossa oli kyse muustakin kuin ruoasta.

Miksi Petrin olisi pitänyt tilata mitään Marin mieliksi? Eikö Petri olisi voinut vain istua seurana? Kotona oli kuulemma jo puhuttu asiasta, eikä Petriä kiinnostanut ruokailu ulkona, kun kotona oli jo valmis ruoka. Mitä Mari inttää ja mäkättää, kun asia on selvitetty jo kotona? Missä Marin joustot?

Vierailija kirjoitti:

Jos ihminen käy normaalissa päivätyössä (noin 40-tunnin viikko) ja sen lisäksi kuutena päivänä salilla (jossa yleensä menee lämmittelyineen 1,5-2 tuntia), niin miten hän ehtii seurustella? Illalla tunnin vai? Ja miten hän haaveilee lapsista? Luuleeko, että voi vauvan tullessa yhä käydä kuutena päivänä salilla pari tuntia joka päivä? 

Kovin moni mies luulee, että kun vauva tulee, oma elämä ei muutu ja elää sen mukaisesti, joten varmaan tämä on oletus. Sitten ihmetellään, miksi puolisoa ei löydy, kumppanit jättävät ja avioliitto on ongelmissa. Ei riitä, että halutaan kumppani, vaan kumppanille pitää löytyä paikka elämässä ja jos tätä paikkaa ei ole, se pitää luoda.

Petri taitaa haluta kumppanin, mutta ei ole valmis siihen oikeasti. Treffit silloin tällöin on helppo laittaa kalenteriin, mutta arki onkin ihan eri asia, kun toinen on läsnä koko ajan ja otettava kaikessa huomioon. Siksi suurissa linjoissa on oltava samaa mieltä, sillä pienistä asioista on helpompi neuvotella.

Onkohan tällä kaudella käynyt niin, että ideana oli tutustua sinkkujen arkeen ja kyseltiinkin yhtä sun toista, mutta lopulta sillä ei sitten ollutkaan merkitystä? On julmaa parittaa tahallaan ihan erilaista elämää elävät, ei sillä saada intohimoa aikaan, vaan riitoja ja pettymyksiä. Myös asiantuntijoiden pitäisi ottaa avioliitto vakavasti ja luoda pareille parhaat mahdollisuudet onnistumiseen.

Toivoisin, että ensi kaudella parit saisivat häämatkalle kirjeen asiantuntijoilta, joissa kerrottaisiin, että miksi heidät on paritettu ja vinkkejä niihin mahdollisiin haasteisiin. Asiantuntijat kun tiesivät parien haasteet, niin miksei heille olisi voinut antaa tukea niiden kanssa jo etukäteen?

Näkispä joskus Marin nauravan. En nyt Petristäkään tykkää, mutta on tuo nainen kyllä jollain tapaa jäätävä. 

Vierailija kirjoitti:

Järjestetty kohtaus, jotta asiantuntijat pääsevät kommentoimaan kompromisseista.

Miten järjestät tuollaisen kohtauksen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tajua millään Marin ja Petrin parittamista. Niiden asiantuntijoiden on ollut ihan pakko kysyä ennakkoon hakijoilta, että millaista arkea elät, tai että miten vietät vapaa-aikasi tai että millainen on sinun tyypillinen päivä.

Mari olisi veikkaukseni mukaan kuvannut arjestaan jotain tällaista:

Herään aamulla kotona Töölössä, juon rauhassa aamukahvin ja luen netistä talouselämän ja cnn-uutiset. Valitsen päälle tyylikkään asu-yhdistelmän, meikkaan ja menen ratikalla töihin keskustaan, ostan robertsilta vielä matkalla latten mukaan töihin. Työlounaalle lähden kollegojen kanssa, menemme yleensä johonkin salaattipaikkaan, ja vaihdamme kuulumisia. Töiden jälkeen jään yleensä keskustaan, poikkean stockalla ostamassa uuden Bossin paidan työtä varten, tai tapaan muutamaa naisystävää ja menemme yhdessä johonkin keskustan kepeään ravintolaan nauttimaan päivällistä. Palaan kotiin seiskan aikoihin (Stockan herkusta olin ostanut mukaan viinirypäleitä, juustoa ja patonkia ja soijamaitoa aamukahviin), laitan pyykkikoneen pyörimään ja samalla selaan booking.comista sopivaa hotellia Wienin matkalle, jonne lähdemme syksyllä ystävättären kanssa, lisäksi katson Wienin näyttelytarjonnan että olisiko siellä joku uuden taiteilijan näyttely, jota en ole viime kerralla Wienissä nähnyt. 

Petri taas olisi veikkaukseni mukaan kuvannut arkeaan näin:

Herätyskello soi klo 6:00, käyn suihkussa, ja vetäisin päälleni pyöräilyasun. Aamuni on nopea, ajan pyörällä vauhdilla töihin, jossa menen vielä uudelleen suihkuun ja vaihdan vaatteet, mukana on ravitseva proteiinipitoinen aamiainen jonka syön kahvihuoneessa. Työlounaan syön samaten kahvihuoneessa, minulle on tärkeää syödä ravitseva lounas ja lähilounaspaikoista ei sellaista oikein saa, otin sen kotoa mukaan. Työpäivän päätyttyä otan terveellisen pienen välipalan suuhuni, pyöräilen vauhdilla kodin vieressä olevalle salille, jossa treenaan pari tuntia, siellä treenaa myös pari salituttuani, joiden kanssa heitetään läppää. Sitten pyöräilen kotiin, kello onkin jo melkein iltakahdeksan ja alan laittamaan kunnollista iltaruokaa, jonka nautin ja menen nukkumaan.

Miten näiden kahden arki voidaan sovittaa yhteen, kysyn vain.

Eihän nämä kaksi voisi ikinä edes tavata töiden jälkeen kaupungilla käydäkseen yhdessä syömässä tai kahvilla, koska toisella on aina pyöräilyasu päällä ja pakko mennä salille töiden jälkeen. Mutta eihän nämä kaksi voisi myöskään tavata siellä salilla töiden jälkeen, koska se sali on valittu Petrin asuinpaikan / työpaikan / salituttujen mukaan, ja siellä Petri treenaa tavoitteellisesti eli ei ehdi seurustella vaimon kanssa samalla, ja toisaalta vaimo ei työvaatetuksen ja ratikkamatkan vuoksi pysty raahaamaan salikamoja töissä mukana.

Kumpikin ottaa loparit töistä. Problem solved. Voivat treenata sitten työttömien kuntosalivuorolla ja juoda kahvia huoltoaseman baarissa. Mari voi samalla kännykällä selata Tallinnan risteilyjen hintoja. Petri vain kiroaa sitä, että leipäjonosta ei saa kuin hiilarimättöä. Muuten pari on onnellinen.

"Tästä keskustellaan vielä myöhemmin..."

Onko tämän kauden löysä hirsi -fraasi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä puolestani mietin sitä rahankäyttöä. Jaksossa rahankäyttökeskustelun jälkeen näytettiin, miten Petri hypisteli jotain turistikrääsää ja meni sitten ostamaan sen. Tuli mieleen, että jos kyse ei olekaan siitä, että Petri olisi sairaan pihi vaan siitä, että hän tuhlaa rahat kaikenlaiseen turhaan. Mari puolestaan vaikuttaa ihmiseltä, joka käyttää kyllä rahaa mutta käyttää sitä hyvin harkiten laadukkaisiin tuotteisiin (vaatteisiin, ruokaan ja sisustukseen).

Ostaa euron matkamuiston = Tuhlaa rahat.

Kuluttaa rahansa merkkivaatteisiin, sisustukseen ja ravintoloihin = Harkitseva rahankäyttäjä.

Tai sitten niin, että toinen elää mukavaa elämää, kuluttaen rahansa jatkuvasti ns. arjen luksukseen kuten kahviloissa istumiseen, mutta muuten panostaa kestävään laatuun juuri vaatteissa ja sistustuksessa. Toinen taas pihistelee siinä arjessa, jotta voi tehdä isompia ostoksia kuten pyöräilyvermeet ja salikortit ja muut urheiluvälineet.

Mä luulen, että kränää voi aiheuttaa juuri tuo rahan arkikäyttö, kun toisen mielestä se on ehkä sellaista arjen pelastajaa, kivaa jokapäiväistä itsensä hemmottelua ja toisen mielestä ihan täyttä turhuutta kun kahvia saa kotonakin.

Ovatko ohjelman asiantuntijat todellakin sellaisia vai "asiantuntijoita"?

Jos Mari olisi fitnesspimu ja sanonut kohtauksessa järsivänsä riisikakkua ja salaatinlehteä autossa, kun taas Petri olisi halunnut syödä ulkona, niin täällä olisi silti sympatiat toisinpäin. Itse ihastuin Mariin hääjaksossa, Petristä en ole pitänyt missään vaiheessa. Silti ymmärrän Petrin käytöstä paremmin.

Nyt oli pakko kommentoida tuosta Petrin ja Marin ruokakeissistä. Minusta on ihan turha laittaa Petri yksin syntipukiksi ja heittää hirveät analyysit hänestä, ettei hän KOSKAAN voi ostaa mitään extempore tms. ja on tahallaan hankala jne jne.. Tunnetteko Petrin henkilökohtaisesti vai miksi tiedätte ettei hän ikinä osta jäätelöä tai käy ravintolassa ? (ja ei, se mulla on yks tuttu joka kans käy paljon salilla niin Petri on ihan varmasti samanlainen ei käy selitykseksi.) Jos yhden klipin perusteella monesta sadasta tunnista materiaalia on nostettu näitä juttuja ja niin ehkä se ei ole koko totuus. Tällainen suunnaton syntipukittaminen vain ihmetyttää, kun näemme kuitenkin vain hyvin pienen osan siitä, miten pariskuntien molemmat osapuolet käyttäytyvät. En jotenkin usko, että Petri on 100% syypää ja aina se ongelmien aiheuttaja. Sehän nähtiin jo viime kaudella miten tuotanto tahallaan muodosti tietynlaisia kuvia pareista.

Niin. En silti olisi parittanut heitä, mutta tällainen mollaaminen ja muka-todellisten syväanalyysien tekeminen on vain inhottavaa.

Mari kysyi Petriltä klipissä, miksei Petri voi ikinä joustaa missään asiassa. Tuollainen yleistäminen ja syyttäminen ei kuulosta rakentavalta kommunikoinnilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta Petri on huumorintajuinen. Olenko ainoa, joka pitää hänen lohkaisujaan hauskoina? Rajataan kysymys niin, että ei nyt oteta kantaa pillijuttuun.

Näyttää myös siltä, etteivät Petri ja Mari ymmärrä toistensa huumoria vaan joutuvat puolin ja toisin selittelemään.

Oon niin puusilmä, etten ole huomannut Petrin huumorintajusta jälkiä. Väännätkö rautalangasta, mikä hänen jutuissaan on ollut huumoria niin minäkin saattaisin hoksata.

- ai mikä meitä yhdistää? ollaankos me löydetty vielä yhtään?

- pääseekö tuolla yli kahtakymppiä?

- mitäs me tilattiinkaan? (kun drinkit tulivat pöytään)

Olen nyt eri kommentoija, mutta huumorin sijaan itse näen tuollaiset toteamukset muka-hauskana läppänä ja piilovit*uiluna. Ei mikään noista ole hyväntahtoista. Yksi liittyy Marin kehumaan autoon ja yksi hänen tilaamiin drinkkeihin. En nyt myöskään tiedä, että oliko tuo kovin hauskaa, etteivät he ole löytäneet mitään yhteistä, kun he kuitenkin molemmat toivat esille, että se on ihan totta. Lannistavaa ennemmin...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä puolestani mietin sitä rahankäyttöä. Jaksossa rahankäyttökeskustelun jälkeen näytettiin, miten Petri hypisteli jotain turistikrääsää ja meni sitten ostamaan sen. Tuli mieleen, että jos kyse ei olekaan siitä, että Petri olisi sairaan pihi vaan siitä, että hän tuhlaa rahat kaikenlaiseen turhaan. Mari puolestaan vaikuttaa ihmiseltä, joka käyttää kyllä rahaa mutta käyttää sitä hyvin harkiten laadukkaisiin tuotteisiin (vaatteisiin, ruokaan ja sisustukseen).

Ostaa euron matkamuiston = Tuhlaa rahat.

Kuluttaa rahansa merkkivaatteisiin, sisustukseen ja ravintoloihin = Harkitseva rahankäyttäjä.

Tämä siis oli Marin näkökulmasta ajateltuna.

Vierailija kirjoitti:

Nyt oli pakko kommentoida tuosta Petrin ja Marin ruokakeissistä. Minusta on ihan turha laittaa Petri yksin syntipukiksi ja heittää hirveät analyysit hänestä, ettei hän KOSKAAN voi ostaa mitään extempore tms. ja on tahallaan hankala jne jne.. Tunnetteko Petrin henkilökohtaisesti vai miksi tiedätte ettei hän ikinä osta jäätelöä tai käy ravintolassa ? (ja ei, se mulla on yks tuttu joka kans käy paljon salilla niin Petri on ihan varmasti samanlainen ei käy selitykseksi.) Jos yhden klipin perusteella monesta sadasta tunnista materiaalia on nostettu näitä juttuja ja niin ehkä se ei ole koko totuus. Tällainen suunnaton syntipukittaminen vain ihmetyttää, kun näemme kuitenkin vain hyvin pienen osan siitä, miten pariskuntien molemmat osapuolet käyttäytyvät. En jotenkin usko, että Petri on 100% syypää ja aina se ongelmien aiheuttaja. Sehän nähtiin jo viime kaudella miten tuotanto tahallaan muodosti tietynlaisia kuvia pareista.

Niin. En silti olisi parittanut heitä, mutta tällainen mollaaminen ja muka-todellisten syväanalyysien tekeminen on vain inhottavaa.

No meidän analyysimme valitettavasti perustuvat siihen, mitä telkkarista näkee. Kyllä me itsekin tiedämme voivamme olla väärässä, mutta nyt analysoidaan sitä mitä on annettu.

Meillä on tuosta tilanteesta tiedossa mitä on nähty ja kuultu, eli Marin sanat "sinähän sanoit että voit jotain syödä" ja "et voi ikinä joustaa yhtään" (ei sanatarkka lainaus). Eli Petri on sanonut tekevänsä jotain, minkä perusteella myös Mari on tehnyt omat suunnitelmansa. Sitten Petri peruukin kun ollaan jo tilausvaiheessa ja totta kai se harmittaa, koska jos olisi tiennyt mitä käy, Marikin olisi varmaan voinut syödä yhdessä kotona sen sijaan, että syö yksin toisen odottaessa. Ja tuosta tulee ilmi, että Petri on alusta asti tiennyt, ettei halua syödä mutta suostunut vaimon mieliksi ja sitten peruukin yhtäkkiä.

Ruokailu on Marille sosiaalinen tilanne, yhdessä nautiskelua ja yhdessäoloa ja Petrille se on energiatankkausta. Tässä se ongelman ydin. Petrin kieltäytyminen ruoasta ei ole vain kieltäytymistä ruoasta, vaan siitä itse tilanne edustaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta Petri on huumorintajuinen. Olenko ainoa, joka pitää hänen lohkaisujaan hauskoina? Rajataan kysymys niin, että ei nyt oteta kantaa pillijuttuun.

Näyttää myös siltä, etteivät Petri ja Mari ymmärrä toistensa huumoria vaan joutuvat puolin ja toisin selittelemään.

Oon niin puusilmä, etten ole huomannut Petrin huumorintajusta jälkiä. Väännätkö rautalangasta, mikä hänen jutuissaan on ollut huumoria niin minäkin saattaisin hoksata.

- ai mikä meitä yhdistää? ollaankos me löydetty vielä yhtään?

- pääseekö tuolla yli kahtakymppiä?

- mitäs me tilattiinkaan? (kun drinkit tulivat pöytään)

Olen nyt eri kommentoija, mutta huumorin sijaan itse näen tuollaiset toteamukset muka-hauskana läppänä ja piilovit*uiluna. Ei mikään noista ole hyväntahtoista. Yksi liittyy Marin kehumaan autoon ja yksi hänen tilaamiin drinkkeihin. En nyt myöskään tiedä, että oliko tuo kovin hauskaa, etteivät he ole löytäneet mitään yhteistä, kun he kuitenkin molemmat toivat esille, että se on ihan totta. Lannistavaa ennemmin...

Jospa nuo ovatkin vain toteamuksia? Miniautoissa tuskin löytyy automaailman tehokkaimmat moottorit, Petri ei ymmärtänyt tilausta (kuuli ehkä väärin) ja yhteistä ei ole löytynyt siinä määrin kuin vastakohtia. Petrin tyyli ilmaista itseään on tuo, eikä hän voi alkaa mutkattomana lappilaisena esittää herkkähipiäistä helsinkiläishipsteriä. Ei kaikesta aina tarvitse väkisin etsiä pahuutta ja ilkeyttä, vaikka se joidenkin mustavalkoisiin kuvitelmiin kuuluukin.