Ensitreffit alttarilla Suomi 2017

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta Petri on huumorintajuinen. Olenko ainoa, joka pitää hänen lohkaisujaan hauskoina? Rajataan kysymys niin, että ei nyt oteta kantaa pillijuttuun.

Näyttää myös siltä, etteivät Petri ja Mari ymmärrä toistensa huumoria vaan joutuvat puolin ja toisin selittelemään.

Oon niin puusilmä, etten ole huomannut Petrin huumorintajusta jälkiä. Väännätkö rautalangasta, mikä hänen jutuissaan on ollut huumoria niin minäkin saattaisin hoksata.

- ai mikä meitä yhdistää? ollaankos me löydetty vielä yhtään?

- pääseekö tuolla yli kahtakymppiä?

- mitäs me tilattiinkaan? (kun drinkit tulivat pöytään)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Netissä on nyt klippi Marista ja Petristä. He riitelevät ruuasta ja Mari sanoo miksi et koskaan jousta. Petrille ei kelpaa paikan pöperöt ja hänellä hotlassa omat ruuat. Huh siunakkoon miten pienestä riita. Onneksi en ole tuolla tulee taas myötähäpeän tunne. Tuossako on pari joka ottaa toisensa parhaansa mukaan huomioon? Itse ottaisin kyllä äkkiä jalat alle ja sanoisin heippa ikuisesti.

Katsoin tuon klipin ja voi apua. Noi kyllä kinastelee kaikesta kun eivät edes pysty yhdestä syömisestä löytään kompromissia. Ne on siis kyllä jo kotosuomessa tossa klipissä ja ne paremmat ruoat hänelle on siellä kotona (ei siis niin että P olisi laittanut molemmille sinne kotiin paremmat ruoat). Mutta jos naisella on nälkä ja on jo lähtiessä sovittu että naiselle ruokaa ulkona ravintolassa niin kyllä olisi kohteliasta jotain pientä miehen siihen seuraksi tilata, vaikka edes pieni salaatti. 

Pari päällimmäisenä mieleen tulevaa skenaariota:

Petri on proteiini- ja rasvagrammoja neuroottisesti laskeva urheiluravintohifisti. Ei voi syödä kuin tiukan ennalta laatimansa ravintosuunnitelman mukaan, ettei tule läskiä ja lihasten kasvu vaarannu. Kotona on tarkkaan viilattu karppausravintovalikoima.

Petrillä tulee vastaan Marin puheissa mainittu ero rahankäytössä. On saita ja miettii, montako euroa menettää verrattuna siihen, että söisi kotona.

Olen itse joku vuosi sitten lyhyen aikaa treenannut laskien tarkkaan kaikki grammat ja karpaten (ei atkins vaan vhh) tiukalla ohjelmalla. Ja voin kertoa, että silti pystyin välillä syömään ravintolassa, koska otin aina jonkun kanasalaatin tai lohisalaatin tms (pitsaa esim. en syönyt) tai pihvin grillikasviksilla. Jokainen ravintola toteutti pyynnöstäni toiveen tietyntyyppisestä annoksesta, sain esim. lisärasvan tai lisäproteiinin. Tuo ruokavalioni ei estänyt minua olemasta seurallinen ja kohtelias, tosin alkoholia en ottanut, mutta otin aina seuraksi kahvin tai vichyn. Ainoa ongelma ulkona syömisissä oli se, että niin ei meinannut saada riittävästi proteiinia, joten jouduin kotona illalla sitten syömään vielä jonkun lisäproteiinijutun. Mutta sanoisin, että jos haluaa joustaa, niin aina löytyy ratkaisu, joka on myös itselle ihan sopiva ja hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta Petri on huumorintajuinen. Olenko ainoa, joka pitää hänen lohkaisujaan hauskoina? Rajataan kysymys niin, että ei nyt oteta kantaa pillijuttuun.

Näyttää myös siltä, etteivät Petri ja Mari ymmärrä toistensa huumoria vaan joutuvat puolin ja toisin selittelemään.

Oon niin puusilmä, etten ole huomannut Petrin huumorintajusta jälkiä. Väännätkö rautalangasta, mikä hänen jutuissaan on ollut huumoria niin minäkin saattaisin hoksata.

Minä pidän myös Petrin huumorista, tultaisiin hyvin juttuun. Petri on niitä ihmisiä, joka ihan normaalissa puheessa laukoo niitä (ns. piilovitsejä) ja samantyyppiset ihmiset kyllä tajuavat ne. Vähän sama kuin sarjakuva Fingerpori tai Konttori tv-sarja, ne eivät välttämättä aukea sinunkaltaisille puusilmille.

Fingerporit tajuan kyllä, mutta Petriä en. Saisko sitä huumoria nyt aukikirjoitettuna, kiitos. Pillijuttu ei minusta ollut huumoria vaan toteamus. Jos olisi sanonut pillin olevan neitimäinen, ei olisi ehkä pahentanut yhtä paljon.

Kuten hyvin tiedät, Fingerporia ei kannata aukikirjoittaa, jos ei tajua, ei tajua. Sama juttu Petrin puheissa, en jaksa sinun vuoksi katsoja jaksoja uudelleen ja kirjoittaa niitä vitsejä tähän. Sinä olet tosielämän tosikko, yritä pärjätä.

Minusta Fingerporin voi hyvin aukikirjoittaa, joskus joku ei tajua yksittäistä vitsiä tai toinen ei tajua aluksi koko logiikkaa. Sinä et voi aukikirjoittaa Petrin huumoria, koska ei ole mitään kirjoitettavaa.

Arvasivatkohan vanhemmat, että homma todennäköisesti kusee ja feidasivat häät. Kyllä minä tulisin Lapista lapseni häihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Netissä on nyt klippi Marista ja Petristä. He riitelevät ruuasta ja Mari sanoo miksi et koskaan jousta. Petrille ei kelpaa paikan pöperöt ja hänellä hotlassa omat ruuat. Huh siunakkoon miten pienestä riita. Onneksi en ole tuolla tulee taas myötähäpeän tunne. Tuossako on pari joka ottaa toisensa parhaansa mukaan huomioon? Itse ottaisin kyllä äkkiä jalat alle ja sanoisin heippa ikuisesti.

Katsoin tuon klipin ja voi apua. Noi kyllä kinastelee kaikesta kun eivät edes pysty yhdestä syömisestä löytään kompromissia. Ne on siis kyllä jo kotosuomessa tossa klipissä ja ne paremmat ruoat hänelle on siellä kotona (ei siis niin että P olisi laittanut molemmille sinne kotiin paremmat ruoat). Mutta jos naisella on nälkä ja on jo lähtiessä sovittu että naiselle ruokaa ulkona ravintolassa niin kyllä olisi kohteliasta jotain pientä miehen siihen seuraksi tilata, vaikka edes pieni salaatti. 

Pari päällimmäisenä mieleen tulevaa skenaariota:

Petri on proteiini- ja rasvagrammoja neuroottisesti laskeva urheiluravintohifisti. Ei voi syödä kuin tiukan ennalta laatimansa ravintosuunnitelman mukaan, ettei tule läskiä ja lihasten kasvu vaarannu. Kotona on tarkkaan viilattu karppausravintovalikoima.

Petrillä tulee vastaan Marin puheissa mainittu ero rahankäytössä. On saita ja miettii, montako euroa menettää verrattuna siihen, että söisi kotona.

Varmaan jompi kumpi, mutta ainakaan tuollainen että kun toinen syö ulkona niin itse ei ota kuin veden, niin se ei tosiaan ole yhtään herrasmiesmäistä eikä miehekästi eikä huomaavaista vaan epäkohteliasta ja kiusaannuttavaa. Olen itse tottunut siihen, että jos menen jonkun (vaikka uudenkin tuttavuuden) kanssa ravintolaan syömään, koska minulla on kova nälkä ja koti on kaukana ja jos tämä toinen on sattumoisin syönyt juuri tuntia ennen mahansa täyteen, niin poikkeuksetta hän tilaa jotain syötävää silti seuran vuoksi, jos ei muuta niin jälkiruoan samalla kun minä syön pääruoan). Tilannetaju hyvä P nyt! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Netissä on nyt klippi Marista ja Petristä. He riitelevät ruuasta ja Mari sanoo miksi et koskaan jousta. Petrille ei kelpaa paikan pöperöt ja hänellä hotlassa omat ruuat. Huh siunakkoon miten pienestä riita. Onneksi en ole tuolla tulee taas myötähäpeän tunne. Tuossako on pari joka ottaa toisensa parhaansa mukaan huomioon? Itse ottaisin kyllä äkkiä jalat alle ja sanoisin heippa ikuisesti.

Katsoin tuon klipin ja voi apua. Noi kyllä kinastelee kaikesta kun eivät edes pysty yhdestä syömisestä löytään kompromissia. Ne on siis kyllä jo kotosuomessa tossa klipissä ja ne paremmat ruoat hänelle on siellä kotona (ei siis niin että P olisi laittanut molemmille sinne kotiin paremmat ruoat). Mutta jos naisella on nälkä ja on jo lähtiessä sovittu että naiselle ruokaa ulkona ravintolassa niin kyllä olisi kohteliasta jotain pientä miehen siihen seuraksi tilata, vaikka edes pieni salaatti. 

Tämä voi olla sitä rahankäytön erilaisuutta. Mies on niin pihi, ettei voi syödä kuin kotona.

Olin uudessa suhteessa ja olimme lähdössä ekalle risteilylle yhdessä. Kuvittelin rentoa ja mukavaa matkaa ja lähtöpäivänä mies alkoi selittää, että ei aio syödä laivalla vaan ottaa hyttiin omat eväät ja odotti minun tekevän samoin ja valtava paheksunta siitä, että käyttäisin rahaa syömiseen laivalla.

Samaa mietin. Mutta Mari olisi varmaan kyllä maksanut sen oman ruokansa, ja tuolla hernesaaressa salaatti maksaa noin 15 €, joten voi apua jos ei edes tällaisissa poikkeusoloissa (tv-ohjelmassa) voi sitä rahaa maksaa. Tiedämme ohjelman perusteella, että P on töissä eli ei työtön ja vieläpä it-alalla, jossa palkat on vähintään 3800 € kuussa. Eli hän ei ole absoluuttisesti todella köyhä. 

Mutta on aivan mahdoton olla liitossa sellaisen kanssa, joka on äärimmäisen pihi. Koska hänen kanssaan ei voi ikinä tehdä yhtään mitään muuta kuin ilmaisia asioita, esim. pyöräillä, ja silloinkaan ei voi pysähtyä kahville merenrantakahvilaan, vaan pitää juoda kotona täytetystä vesipullosta.  

Voi se huoli rahan säästämisen tarpeesta silti kolkutella, jos on parisataa tonnia asuntovelkaa yksin hoidettavana vaikka olisi verrattain hyvät tulot (YT-herkäksi tiedetyllä alalla).

Piheissäin ihmisissä on muuten niitä, joilla on silti sokea piste jonkun oman mielenkiinnon kohteen osalta, esim. himopyöräilijänä Petri saattaisi ostella silmää räpäyttämänä viiden tonnin pyöriä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta Petri on huumorintajuinen. Olenko ainoa, joka pitää hänen lohkaisujaan hauskoina? Rajataan kysymys niin, että ei nyt oteta kantaa pillijuttuun.

Näyttää myös siltä, etteivät Petri ja Mari ymmärrä toistensa huumoria vaan joutuvat puolin ja toisin selittelemään.

Oon niin puusilmä, etten ole huomannut Petrin huumorintajusta jälkiä. Väännätkö rautalangasta, mikä hänen jutuissaan on ollut huumoria niin minäkin saattaisin hoksata.

- ai mikä meitä yhdistää? ollaankos me löydetty vielä yhtään?

- pääseekö tuolla yli kahtakymppiä?

- mitäs me tilattiinkaan? (kun drinkit tulivat pöytään)

Ok. Tosiaan, taidan sitten olla kuitenkin tosikko. Nuo kaksi ekaa ovat kuitenkin tilannetajutonta, huonoa makua osoittavaa huumoria ja kaikki kolme esitetty niin huonosti, että ensin pitäisi kertoa vastapuolelle, että huumori on sitten sellaista, että et voi koskaan tietää, onko kyseessä huumori vai totena lausuttu asia. Onko siinä sitten kyse omasta huonosta ilmaisusta, toisen testaamisesta vai takaportista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Netissä on nyt klippi Marista ja Petristä. He riitelevät ruuasta ja Mari sanoo miksi et koskaan jousta. Petrille ei kelpaa paikan pöperöt ja hänellä hotlassa omat ruuat. Huh siunakkoon miten pienestä riita. Onneksi en ole tuolla tulee taas myötähäpeän tunne. Tuossako on pari joka ottaa toisensa parhaansa mukaan huomioon? Itse ottaisin kyllä äkkiä jalat alle ja sanoisin heippa ikuisesti.

Katsoin tuon klipin ja voi apua. Noi kyllä kinastelee kaikesta kun eivät edes pysty yhdestä syömisestä löytään kompromissia. Ne on siis kyllä jo kotosuomessa tossa klipissä ja ne paremmat ruoat hänelle on siellä kotona (ei siis niin että P olisi laittanut molemmille sinne kotiin paremmat ruoat). Mutta jos naisella on nälkä ja on jo lähtiessä sovittu että naiselle ruokaa ulkona ravintolassa niin kyllä olisi kohteliasta jotain pientä miehen siihen seuraksi tilata, vaikka edes pieni salaatti. 

Tämä voi olla sitä rahankäytön erilaisuutta. Mies on niin pihi, ettei voi syödä kuin kotona.

Olin uudessa suhteessa ja olimme lähdössä ekalle risteilylle yhdessä. Kuvittelin rentoa ja mukavaa matkaa ja lähtöpäivänä mies alkoi selittää, että ei aio syödä laivalla vaan ottaa hyttiin omat eväät ja odotti minun tekevän samoin ja valtava paheksunta siitä, että käyttäisin rahaa syömiseen laivalla.

Samaa mietin. Mutta Mari olisi varmaan kyllä maksanut sen oman ruokansa, ja tuolla hernesaaressa salaatti maksaa noin 15 €, joten voi apua jos ei edes tällaisissa poikkeusoloissa (tv-ohjelmassa) voi sitä rahaa maksaa. Tiedämme ohjelman perusteella, että P on töissä eli ei työtön ja vieläpä it-alalla, jossa palkat on vähintään 3800 € kuussa. Eli hän ei ole absoluuttisesti todella köyhä. 

Mutta on aivan mahdoton olla liitossa sellaisen kanssa, joka on äärimmäisen pihi. Koska hänen kanssaan ei voi ikinä tehdä yhtään mitään muuta kuin ilmaisia asioita, esim. pyöräillä, ja silloinkaan ei voi pysähtyä kahville merenrantakahvilaan, vaan pitää juoda kotona täytetystä vesipullosta.  

Voi se huoli rahan säästämisen tarpeesta silti kolkutella, jos on parisataa tonnia asuntovelkaa yksin hoidettavana vaikka olisi verrattain hyvät tulot (YT-herkäksi tiedetyllä alalla).

Piheissäin ihmisissä on muuten niitä, joilla on silti sokea piste jonkun oman mielenkiinnon kohteen osalta, esim. himopyöräilijänä Petri saattaisi ostella silmää räpäyttämänä viiden tonnin pyöriä.

Mutta vaikka olisi yt-uhka niskassa ja huoli rahasta, niin mieti nyt. Nuo on viisi viikkoa tv-kameroiden kuvattavana, ja tietää että koko suomi näkee heidän jutut. Luulisi, että rahahuolinenkin ihminen pystyisi tuon viisi viikkoa vaikka esittämään kohteliasta, vaikka se maksaisi hänelle muutaman kympin. Olen itse pihi, mutta en ikinä olisi tv-kameroiden edessä alkanut nillittää yhdestä terassisyömisestä. Etenkin kun olen juuri saanut ilmaiset häät ja ilmaisen matkan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta Petri on huumorintajuinen. Olenko ainoa, joka pitää hänen lohkaisujaan hauskoina? Rajataan kysymys niin, että ei nyt oteta kantaa pillijuttuun.

Näyttää myös siltä, etteivät Petri ja Mari ymmärrä toistensa huumoria vaan joutuvat puolin ja toisin selittelemään.

Oon niin puusilmä, etten ole huomannut Petrin huumorintajusta jälkiä. Väännätkö rautalangasta, mikä hänen jutuissaan on ollut huumoria niin minäkin saattaisin hoksata.

- ai mikä meitä yhdistää? ollaankos me löydetty vielä yhtään?

- pääseekö tuolla yli kahtakymppiä?

- mitäs me tilattiinkaan? (kun drinkit tulivat pöytään)

Ok. Tosiaan, taidan sitten olla kuitenkin tosikko. Nuo kaksi ekaa ovat kuitenkin tilannetajutonta, huonoa makua osoittavaa huumoria ja kaikki kolme esitetty niin huonosti, että ensin pitäisi kertoa vastapuolelle, että huumori on sitten sellaista, että et voi koskaan tietää, onko kyseessä huumori vai totena lausuttu asia. Onko siinä sitten kyse omasta huonosta ilmaisusta, toisen testaamisesta vai takaportista.

Tuollaisten ihmisten kanssa yksi ongelma on se, että heillä on usein (ei välttämättä Petrillä vaan puhun yleisellä tasolla) tapana huumorin varjolla kettuilla, sellaista piiloaggressiivista käyttäytymistä siis. Sanovat jotain loukkaavaa, ja kun toinen loukkaantuu niin sanovat että et saa loukkaantua, olet tosikko se oli vain vitsi ja huumoria (vaikka oikeasti he halusivat nimenomaan piikitellä).

Katsoin klipin. Petrin ahdingosta käsin tulkittuna Petrin ja Marin tilanne:

Petri syö terveellisesti ja liikkuu säännöllisesti. Hän haluaa noudattaa terveellisiä elämäntapoja arjessa. Puolisoksi hänelle on naitettu sohvaperuna, joka ei edes muista, milloin on viimeksi nähnyt polkupyörän. Petri ei saa puolisostaan kumppania sen enempää kuntosalille kuin lenkkeilemäänkään. Petriä turhauttaa, kun pitäisi heittää terveys ikkunasta ulos ja vajota sohvaan lipittämään viiniä ja mässyttämään hiilihydraatteja. Klipissä pariskunta oli ilmeisesti jonkinlaisella lenkillä, mutta sekin terveysteko piti Marin mielestä päättää epäterveelliseen mässyttämiseen ja ravintolassa istumiseen. Vaikka kotona odotti täysipainoinen iltapala.

Vierailija kirjoitti:

Katsoin klipin. Petrin ahdingosta käsin tulkittuna Petrin ja Marin tilanne:

Petri syö terveellisesti ja liikkuu säännöllisesti. Hän haluaa noudattaa terveellisiä elämäntapoja arjessa. Puolisoksi hänelle on naitettu sohvaperuna, joka ei edes muista, milloin on viimeksi nähnyt polkupyörän. Petri ei saa puolisostaan kumppania sen enempää kuntosalille kuin lenkkeilemäänkään. Petriä turhauttaa, kun pitäisi heittää terveys ikkunasta ulos ja vajota sohvaan lipittämään viiniä ja mässyttämään hiilihydraatteja. Klipissä pariskunta oli ilmeisesti jonkinlaisella lenkillä, mutta sekin terveysteko piti Marin mielestä päättää epäterveelliseen mässyttämiseen ja ravintolassa istumiseen. Vaikka kotona odotti täysipainoinen iltapala.

Voi olla oikea analyysi, mutta silti on olemassa urheilullinen + sohvaperuna -pariskuntia, joissa kumpikaan ei joudu luopumaan itselle tärkeistä asiosita. Siinä ei ehkä käydä salilla yhdessä, mutta molemmat hyväksyvät toisen erilaisuuden eikä edes odota ja vaadi sitä, että harrastetaan yhdessä, vaan ollaan ihan tyytyväisiä siitä että on eri harrastukset ja näin ollen riittävän usein sitä "omaa aikaa".

Tuo klipin tilanne olisi ratkaisu helposti esim. niin, että etukäteen ennen lähtöä oltaisiin katsottu netistä ravintola, jossa myydään molemmille mieluisia ruokia (sellaisia aivan varmasti on stadissa). Tai sovittu, että kokataan yhdessä kotona illalla romanttinen dinneri, joka on molempien maun mukainen, ja poiketaan vain kahvilla siellä ulkona. 

Jos Petrille on äärimäisen tärkeää, jopa ehdotonta, että puoliso on yhtä terveysintoileva ja urheiluintoileva kuin hän, niin kai hän olisi sen tehnyt hyvin selväksi niille asiantuntijoille ennakkoon! Jos P olisi sanonut, että minua ei sitten saa naittaa muun kuin terveysintoilijan ja urheilijan kanssa, niin ei kai asiantuntijat sentään niin hulluuksia olisi tehneet, että olisivat silloin vastoin käskyä ihan kiusaksi laittaneet hänelle sohvaperunan.

Katsoin klipin ja sen perusteella Petrin ja Marin tilanne ei kyllä hyvältä näytä. Kumpikaan ei ymmärrä toista, suurta ihastumista ei todellakaan ole, eikä Petri jousta yhtään. Olisin aika varma, että näimme esimerkin parin rahankäytön eroista, joka kyllä tuo arjessa jatkuvasti hankaluuksia.

Minullekin tuli heti mieleen, että Petrillä on gramman tarkka ruokavalio, josta ei voi poiketa. Tämäkin on asia, joka olisi pitänyt kertoa asiantuntijoille, sillä eikös heidän pitänyt tällä kaudella keskittyä erityisesti siihen toimivaan arkeen? Jos Petri voi syödä vain kotona ja kotona tehdyt, tarkkaan punnitut eväät, niin eikö hänelle olisi pitänyt etsiä se samanlaista elämää elävä salikissa, jota hän ilmeisesti odotti? Toki proteiinijauheiden vertailu ja draama erilaisista saliohjelmista olisi tuskin tarpeeksi mielenkiintoista tuotannolle. ;-)

Joustamattomuus ja pihiys ovat kyllä kaksi piirrettä, joilla saadaan lupaavatkin parisuhteet karille, etenkin, kun tällä parilla ei tilanteita voi keventää huumorin keinoin, kun sekään ei toimi. Voisin kuvitella, että tilanne olisi ihan toinen, jos Petri olisikin heittänyt Samuelin tyypistä letkeää läppää itsestään ja saanutkin Marin nauramaan.

Mietin tuota Maria.. Hänestä on maikkarin sivuilla kirjoitettu näin: "Mari on kotoisin Joensuusta, opiskellut Lontoossa ja asettunut sittemmin Helsinkiin. Mari on suorittanut kansainvälisen liiketoiminnan BBA- ja MBA-tutkinnot, ja työskentelee markkinoinnin parissa matkailuyrityksessä." 

Mari on varmasti tottunut elämään niin, että nautitaan kumppanin/ystävien kanssa elämästä istuen lattella hienostuneessa kahvilassa tyylikkäissä vaatteissa ja seurataan ohi kulkevaa elämän menoa. Matkustetaan Pariisiin, jossa nautitaan aamiainen jonkun hienon kadun varressa terassilla, taas latte ja croissant edessä, ja sitten suunnataan taidenäyttelyyn ihailemaan kulttuuria, ja sitten istahdetaan iltapäivä lattelle hienoon kahvilaan. Matkustellaan paljon, liikutaan sulavasti niin Nykissä kuin Wienissä, ja ajatus siitä että elämä pyörisi kodin, toimiston ja kotikulmilla pyöräilyn muodostamassa pyhässä kolmiossa on täysin mahdoton. Mari varmasti arvostaa hyviä tapoja, kohteliaisuutta, huomaavaisuutta ja sellaista Lontoolaismaista "ylemmän luokan" ylikohteliaisuutta. Joo tiedän, että briteissä vasta juntteja onkin ja lad-kulttuuri elää pulskasti, mutta halutessaan Lontoossa voi pyöriä vain yläluokan / hipster -paikoissa.

Jäätävää!!! Siis tuo Marin ja Petrin klippi. Vaikka ois kuinka leikattu näyttämään huonolta niin jos edes hetkittäin on tuollaista, niin miten tuolta voi enää nousta.

Minä puolestani mietin sitä rahankäyttöä. Jaksossa rahankäyttökeskustelun jälkeen näytettiin, miten Petri hypisteli jotain turistikrääsää ja meni sitten ostamaan sen. Tuli mieleen, että jos kyse ei olekaan siitä, että Petri olisi sairaan pihi vaan siitä, että hän tuhlaa rahat kaikenlaiseen turhaan. Mari puolestaan vaikuttaa ihmiseltä, joka käyttää kyllä rahaa mutta käyttää sitä hyvin harkiten laadukkaisiin tuotteisiin (vaatteisiin, ruokaan ja sisustukseen).

Onko kukaan onnistunut stalkkaamaan Maria? Mitä tekee ja missä asuu? Kaikki muut on kai jo selvitetty.

En tajua millään Marin ja Petrin parittamista. Niiden asiantuntijoiden on ollut ihan pakko kysyä ennakkoon hakijoilta, että millaista arkea elät, tai että miten vietät vapaa-aikasi tai että millainen on sinun tyypillinen päivä.

Mari olisi veikkaukseni mukaan kuvannut arjestaan jotain tällaista:

Herään aamulla kotona Töölössä, juon rauhassa aamukahvin ja luen netistä talouselämän ja cnn-uutiset. Valitsen päälle tyylikkään asu-yhdistelmän, meikkaan ja menen ratikalla töihin keskustaan, ostan robertsilta vielä matkalla latten mukaan töihin. Työlounaalle lähden kollegojen kanssa, menemme yleensä johonkin salaattipaikkaan, ja vaihdamme kuulumisia. Töiden jälkeen jään yleensä keskustaan, poikkean stockalla ostamassa uuden Bossin paidan työtä varten, tai tapaan muutamaa naisystävää ja menemme yhdessä johonkin keskustan kepeään ravintolaan nauttimaan päivällistä. Palaan kotiin seiskan aikoihin (Stockan herkusta olin ostanut mukaan viinirypäleitä, juustoa ja patonkia ja soijamaitoa aamukahviin), laitan pyykkikoneen pyörimään ja samalla selaan booking.comista sopivaa hotellia Wienin matkalle, jonne lähdemme syksyllä ystävättären kanssa, lisäksi katson Wienin näyttelytarjonnan että olisiko siellä joku uuden taiteilijan näyttely, jota en ole viime kerralla Wienissä nähnyt. 

Petri taas olisi veikkaukseni mukaan kuvannut arkeaan näin:

Herätyskello soi klo 6:00, käyn suihkussa, ja vetäisin päälleni pyöräilyasun. Aamuni on nopea, ajan pyörällä vauhdilla töihin, jossa menen vielä uudelleen suihkuun ja vaihdan vaatteet, mukana on ravitseva proteiinipitoinen aamiainen jonka syön kahvihuoneessa. Työlounaan syön samaten kahvihuoneessa, minulle on tärkeää syödä ravitseva lounas ja lähilounaspaikoista ei sellaista oikein saa, otin sen kotoa mukaan. Työpäivän päätyttyä otan terveellisen pienen välipalan suuhuni, pyöräilen vauhdilla kodin vieressä olevalle salille, jossa treenaan pari tuntia, siellä treenaa myös pari salituttuani, joiden kanssa heitetään läppää. Sitten pyöräilen kotiin, kello onkin jo melkein iltakahdeksan ja alan laittamaan kunnollista iltaruokaa, jonka nautin ja menen nukkumaan.

Miten näiden kahden arki voidaan sovittaa yhteen, kysyn vain.

Jos on noin periaatteen ihminen, EI VAAN VOI OSALLISTUA johonkin tällaiseen projektiin, missä kuitenkin on kyse avioliitosta. Jos ihminen ei itse sitä tajua, asiantuntijoiden pitäisi blokata heidät valintavaiheessa. Aluksi kuvittelin, että tätä tehdään parien parasta ajatellen, mutta enenvässä määrin tuntuu, että on haettu tahallista draamaa tai vedetty parit hihasta. 

Vierailija kirjoitti:

En tajua millään Marin ja Petrin parittamista. Niiden asiantuntijoiden on ollut ihan pakko kysyä ennakkoon hakijoilta, että millaista arkea elät, tai että miten vietät vapaa-aikasi tai että millainen on sinun tyypillinen päivä.

Mari olisi veikkaukseni mukaan kuvannut arjestaan jotain tällaista:

Herään aamulla kotona Töölössä, juon rauhassa aamukahvin ja luen netistä talouselämän ja cnn-uutiset. Valitsen päälle tyylikkään asu-yhdistelmän, meikkaan ja menen ratikalla töihin keskustaan, ostan robertsilta vielä matkalla latten mukaan töihin. Työlounaalle lähden kollegojen kanssa, menemme yleensä johonkin salaattipaikkaan, ja vaihdamme kuulumisia. Töiden jälkeen jään yleensä keskustaan, poikkean stockalla ostamassa uuden Bossin paidan työtä varten, tai tapaan muutamaa naisystävää ja menemme yhdessä johonkin keskustan kepeään ravintolaan nauttimaan päivällistä. Palaan kotiin seiskan aikoihin (Stockan herkusta olin ostanut mukaan viinirypäleitä, juustoa ja patonkia ja soijamaitoa aamukahviin), laitan pyykkikoneen pyörimään ja samalla selaan booking.comista sopivaa hotellia Wienin matkalle, jonne lähdemme syksyllä ystävättären kanssa, lisäksi katson Wienin näyttelytarjonnan että olisiko siellä joku uuden taiteilijan näyttely, jota en ole viime kerralla Wienissä nähnyt. 

Petri taas olisi veikkaukseni mukaan kuvannut arkeaan näin:

Herätyskello soi klo 6:00, käyn suihkussa, ja vetäisin päälleni pyöräilyasun. Aamuni on nopea, ajan pyörällä vauhdilla töihin, jossa menen vielä uudelleen suihkuun ja vaihdan vaatteet, mukana on ravitseva proteiinipitoinen aamiainen jonka syön kahvihuoneessa. Työlounaan syön samaten kahvihuoneessa, minulle on tärkeää syödä ravitseva lounas ja lähilounaspaikoista ei sellaista oikein saa, otin sen kotoa mukaan. Työpäivän päätyttyä otan terveellisen pienen välipalan suuhuni, pyöräilen vauhdilla kodin vieressä olevalle salille, jossa treenaan pari tuntia, siellä treenaa myös pari salituttuani, joiden kanssa heitetään läppää. Sitten pyöräilen kotiin, kello onkin jo melkein iltakahdeksan ja alan laittamaan kunnollista iltaruokaa, jonka nautin ja menen nukkumaan.

Miten näiden kahden arki voidaan sovittaa yhteen, kysyn vain.

Eihän nämä kaksi voisi ikinä edes tavata töiden jälkeen kaupungilla käydäkseen yhdessä syömässä tai kahvilla, koska toisella on aina pyöräilyasu päällä ja pakko mennä salille töiden jälkeen. Mutta eihän nämä kaksi voisi myöskään tavata siellä salilla töiden jälkeen, koska se sali on valittu Petrin asuinpaikan / työpaikan / salituttujen mukaan, ja siellä Petri treenaa tavoitteellisesti eli ei ehdi seurustella vaimon kanssa samalla, ja toisaalta vaimo ei työvaatetuksen ja ratikkamatkan vuoksi pysty raahaamaan salikamoja töissä mukana.

Jos ihminen käy normaalissa päivätyössä (noin 40-tunnin viikko) ja sen lisäksi kuutena päivänä salilla (jossa yleensä menee lämmittelyineen 1,5-2 tuntia), niin miten hän ehtii seurustella? Illalla tunnin vai? Ja miten hän haaveilee lapsista? Luuleeko, että voi vauvan tullessa yhä käydä kuutena päivänä salilla pari tuntia joka päivä? 

Siis miten Marista nyt tehdään täällä aivan mielettömän yläluokkaista lontoolaisrouvaa? Voisiko joku avata?

Ei mitenkään väheksyen, mutta minusta vaikuttaa "ihan tavalliselta" työssäkäyvältä helsinkiläistyneeltä naiselta, ei siis mitään ihmeellistä. Ei BBA- ja MBA -tutkinnoissa ole mitään NIIN ihmeellistä tai yläluokkaista, vaikka ne suorittaisi Lontoossa. Eikä hänen vaatteissaan, tavoissaan...onko ne siis niin bossia? Moni opiskelee ulkomailla. Itsellänikin on nuo tutkinnot. En ymmärrä noita veikkauksia heidän arkipäivistään esim., Stockan herkut, Bossit ja Wienit, kepeät ravintolat ja cnn-uutiset. Ja voihan toinen syödä niitä viinirypäleitä illalla, vaikka sitten palattuaan kepeästä ravintolasta, ja toinen syö salin jälkeen kunnollisen iltaruuan. Miksi niitä ei voisi sovittaa yhteen.