Paino putoaa tuskastuttavan hitaasti kalorivajeesta (ja urheilusta!) huolimatta, mitä teen väärin?

Turha alapeukuttaa tuon stressilinkin kritisoijaa itse linkissä sanottiin että mikä tahansa normaali elämä ei sisällä niin paljoa stressiä että se olisi tekijänä painonpudotuksessa(tai itse asiassa toisinpäin mutta oletin sen olevan virhe omien tietojen pohjalta). Ennen sanottiin että on lihavusgeeni ja niin edespäin samaa samaa samaa, erittäin raflaavaa. 

"""

Tämä artikkelisarja on niille jotka eivät löydä apua vaikeaan painonpudotukseen. Laihdutettaessa täytyy kuitenkin aina aloittaa perusasioista, eli sopivakalorisesta ja terveellisestä ruokavaliosta, liikunnasta ja hyvästä unenlaadusta. Jos nämä perusasiat eivät ole kunnossa, tämä artikkeli ei välttämättä ole tärkeä sinulle.  """

Tuossa on se ratkaiseva kirjoitusvirhe asioiden tilasta.

Tiedän että stressaantuneet eläimet(moottoriteiden varressa asuvat jne) synnyttävät isompia jälkeläisiä ja ovat taipuvaisempia diabetekseen, tiedän asiasta paljon muutakin, mutta sen käyttäminen helppona vastauksena ei edelleenkään ole kovin pätevää. 

Osa syytä se saattaa olla mutta ei varmuudella mikään syy. Sama tuosta suolistontoiminnasta jos on pitkillä laajoilla antibiooteilla tuhonnut oman suolistobakteerien kannat voi sillä olla vaikutusta lihomiseen, kuitenkin sellainenkin tapaus vaatii todella kovan määrän antibiootteja ja laajoja sellaisia. Silti ravinnon ja kulutuksen suhde on olennaisin tekijä.

Nämä ovat hyvä tietää, mutta merkitsevät vain kuten linkissä sanottiin poikkeustapauksissa. Tuskin aloittaja asuu moottoritien reunalla.

Vierailija kirjoitti:

Tuota ruokavaliotako meinaat sitten noudattaa hautaan asti?

Öh, no tätä ruokavaliota minä olen noudattanut lähes koko aikuisikäni :) Raaka-aineet ovat pysyneet samana, kalorimäärät ovat muuttuneet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet kärsimätön ja se lapsiperhearkeineen aiheuttaa stressiä ja estää laihtumasta. 

Miten stressaaminen vähentää energian kulutusta? Onko jotain teoriaa tähän?

Vaikuttaa hormonitoimintaan ja sitä kautta aineenvaihdunnan tasoon.

Vierailija kirjoitti:

Kuka hitto tuijottaa painoaan vielä herran vuonna 2017? Katsokaa miltä se kroppa näyttää ulkoapäin, älkää tuijottako vaakaa. Niin säälittävää ja ajasta jälkeen jäänyttä.

Ei se ole säälittävää. Paino on hyvä indikaattori. 

Oletko koskaan tullut ajateleleksi, että joillakin ihmisillä saattaa olla ongelmia minäkuvansa kanssa? Kaikki eivät välttämättä "hahmota" omaa peilikuvaansa realistisesti ja siksi vaaka sekä tietyt muut mittarit (kuten BMI) ovat hyviä työkaluja - huom. eivät orjallisesti tuijottaen tietenkään.

Jos esimerkiksi henkilö on aiemmin kokenut hyvänolonpainokseen painon X niin miksi hänen ei kannattaisi nytkin tähdätä ko. painoon? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laihdutin hiljattain suunnilleen samoista lähtömitoista 15kg. Aluksi paino jumitti ja vaivuin epätoivoon, mutta sitten huomasin että minun elimistölläni oli pari kommervenkkiä, jotka piti ensin ylittää. Korostan, että nämä olivat vain minun kokemuksiani ja näiden asioiden hoksaamisen jälkeen laihduin juurikin sen kilon viikossa, yleensä enemmänkin. Kaikilla ei varmasti toimi samalla lailla, mutta ehkä tarinan opetus on, että kannattaa kokeilla eri juttuja kunnes löytää ne oman kehonsa erikoisuudet.

Ensinnäkin huomasin, että jos pidin täysin tasaista kalorivajetta joka päivä yllä, elimistö jumitti. Jos vaihtelin kalorivajeen määrää (esimerkiksi syömällä yhtenä päivänä viikossa yhtäkkiä suunnilleen normaalisti, muuten erisuuruisia 500-1000 kcal kalorivajeita), laihtuminen oli jostain ihmeen syystä nopeampaa. En kuulu tässä asiassa mihinkään koulukuntaan koska en tiedä aiheesta tarpeeksi, mutta näin minulla. Yleensä paino oli pudonnut eniten niiden päivien jälkeen, kun söin n. 2000 kcal eli jopa vähän yli tarpeen.

Toiseksi huomasin, että on todellakin paljon merkitystä sillä, mihin aikaan söin. Lukema pieneni vain, jos en syönyt enää klo 20 jälkeen muruakaan. Pidin hyvin täsmälliset ruoka-ajat enkä napostellut niiden ulkopuolella. Tässäkin asiassa varmaankin on erilaisia ihmisiä, joillakin voi olla hyvin erilainen kehonkello.

Kolmanneksi huomasin, että liikunnan laatu ja kesto merkitsivät valtavasti. Tässähän on paljon erilaisia näkemyksiä ja uskon ehkä varovaisesti ilman varmaa tietoa itse, että eri ihmisillä todella on erilainen keho myös tässä asiassa. Minulle ehdottomasti tehokkainta (=laihduttavinta) liikuntaa olivat min. 1,5h rivakat, muttei tappotahtiset (n. 6km/h) kävelylenkit 5-7 kertaa viikossa. Lyhytkestoinen tehokkaampi liikunta ei jostain syystä oikein tuottanut nähtävää tulosta muutoin kuin kiinteytyksen suhteen.

Neljäs ja ehkä tärkein asia: riittävä uni ja lepo, ja stressi mahdollisimman alas. Väsynyt ja stressaantunut mieli lannistuu helpommin ja tuntui, että keho piti kiinni jok'ikisestä läskimurusta kynsin ja hampain. Lapsettomana tämä tietysti on helppo juttu toteuttaa, perheellisenä ei varmaankaan oikein voi raivata kalenterista tilaa pelkästään itselleen ja laihdutukselle. Mutta mahdollisuuksien mukaan voi yrittää, ja ehkä laihdutuksen ajaksi ainakin laskea joitakin omia standardeja (viikkosiivous ei välttämättä tarvitse tapahtua ihan seitsemän päivän välein, omat harrastukset hetkeksi paussille jne. mihin kukin pystyy).

Laihtumistahtisi kuulostaa kuitenkin ihan hyvältä ja terveelliseltä, että ei ainakaan kovin paljoa lihasmassaa pitäisi kadota kilojen mukana. Tsemppiä, toivottavasti keksit mistä kiikastaa ettei hyvin alkanut urakkasi lopahda motivaation katoamiseen!

Kiitos vastauksestasi, hyviä pointteja! Meillä on sama tavoite, yritän myös pudottaa 15 kiloa. 

Olen luonteeltani sellainen, että asioiden pitää tapahtua suht rivakalla tahdilla tai turhaannun. Luovuttaminen ei ole tapaistani, mutta koen helposti tulevani "riistetyksi", jos asiat eivät ota sujuakseen toivomallani tavalla. Siksi on tärkeää, että saan tässäkin projektissa ylläpidettyä tiettyä tahtia ja hyvää tekemisen meininkiä. 

Kommentissasi oli valtavasti hyviä pointteja! Olen muuten huomannut itsekin, että niinä päivinä, kun olen syönyt vähän enemmän, paino on yleensä hivuttautunut vähän alemmas. Yritän myös tarkkailla suolan määrää (en pelkää suolaa, mutta ettei se hämäisi punnituksessa nesteenä). Käyn vielä läpi kommenttisi ja kokeilen näitä ideoita jotka sinä koit toimiviksi itselläsi - kuka ties minä hyödyn niistä myös! :) 

Ps. Tuota pitkäkestoista matalasykkeistä liikuntaa olen ajatellutkin testata, koska sehän toki polttaa suorituksen aikana eniten juuri rasvaa. 

Nimenomaan suorituksen aikana. Kokonaisvaikutus rasvanpolttoon lyhyemmän, mutta korkeampisykkeisen  ja pitemmän, mutta matalatehoisen treenin vaikutus on hyvin pitkälti sama. Ekassa treenissä rasvanpoltto tapahtuu treenin jälkeen, koska hiilarivarastot on tyhjät. Eli kannattaa tehä treeniä, josta pitää ja joka sopii helpommin elämään, koska vaikutus on loppupeleissä sama.

Tosin kalorinkulutuksen kannalta korkeatehoinen, lyhytkestoinen suoritus näyttäisi olevan parempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka hitto tuijottaa painoaan vielä herran vuonna 2017? Katsokaa miltä se kroppa näyttää ulkoapäin, älkää tuijottako vaakaa. Niin säälittävää ja ajasta jälkeen jäänyttä.

Ei se ole säälittävää. Paino on hyvä indikaattori. 

Oletko koskaan tullut ajateleleksi, että joillakin ihmisillä saattaa olla ongelmia minäkuvansa kanssa? Kaikki eivät välttämättä "hahmota" omaa peilikuvaansa realistisesti ja siksi vaaka sekä tietyt muut mittarit (kuten BMI) ovat hyviä työkaluja - huom. eivät orjallisesti tuijottaen tietenkään.

Jos esimerkiksi henkilö on aiemmin kokenut hyvänolonpainokseen painon X niin miksi hänen ei kannattaisi nytkin tähdätä ko. painoon? 

Koska kehonkoostumus voi olla eri?

Nimim. hyvänolonpaino 10 vuotta sitten 70kg, nykyään 75kg, koska 10 vuoden salitreeni on tuonut lisää lihasmassaa.

Oletko tämän arkittelin https://therussells.crossfit.com/2016/01/12/the-coca-cola-acsm-exercise…; tämä kuva? Pistä ajattelusi totaalisesti uusiksi. Usko vaikka karppaukseen, mutta älä kalorivajeeseen.

Vierailija kirjoitti:

Turha alapeukuttaa tuon stressilinkin kritisoijaa itse linkissä sanottiin että mikä tahansa normaali elämä ei sisällä niin paljoa stressiä että se olisi tekijänä painonpudotuksessa(tai itse asiassa toisinpäin mutta oletin sen olevan virhe omien tietojen pohjalta). Ennen sanottiin että on lihavusgeeni ja niin edespäin samaa samaa samaa, erittäin raflaavaa. 

"""

Tämä artikkelisarja on niille jotka eivät löydä apua vaikeaan painonpudotukseen. Laihdutettaessa täytyy kuitenkin aina aloittaa perusasioista, eli sopivakalorisesta ja terveellisestä ruokavaliosta, liikunnasta ja hyvästä unenlaadusta. Jos nämä perusasiat eivät ole kunnossa, tämä artikkeli ei välttämättä ole tärkeä sinulle.  """

Tuossa on se ratkaiseva kirjoitusvirhe asioiden tilasta.

Tiedän että stressaantuneet eläimet(moottoriteiden varressa asuvat jne) synnyttävät isompia jälkeläisiä ja ovat taipuvaisempia diabetekseen, tiedän asiasta paljon muutakin, mutta sen käyttäminen helppona vastauksena ei edelleenkään ole kovin pätevää. 

Osa syytä se saattaa olla mutta ei varmuudella mikään syy. Sama tuosta suolistontoiminnasta jos on pitkillä laajoilla antibiooteilla tuhonnut oman suolistobakteerien kannat voi sillä olla vaikutusta lihomiseen, kuitenkin sellainenkin tapaus vaatii todella kovan määrän antibiootteja ja laajoja sellaisia. Silti ravinnon ja kulutuksen suhde on olennaisin tekijä.

Nämä ovat hyvä tietää, mutta merkitsevät vain kuten linkissä sanottiin poikkeustapauksissa. Tuskin aloittaja asuu moottoritien reunalla.

Stressi on siitä ongelmallista, että jokaisella meistä on eri stressinsietokyky. Jos stressitasot on vuosikausia hieman korkealla (esim. hektinen lapsiperhearki, työstressi, homealtistus, liikkumattomuus, yksinäisyys, sairaudet, ravinnepuutokset....), stressi kroonistuu ja aiheuttaa vaivoja PIKKUHILJAA. Joillakin on yksi iso stressinaihe, toisilla monta pientä, mutta kuorma on sama. Stressi lihottaa paitsi fysiologisten mekanismien kautta, myös siksi, että se vaikuttaa mielialaan, unen laatuun ja vireystasoon, mitkä puolestaan taas vaikuttaa suoraan energiankulutukseen.

Ei kannata väheksyä stressin merkitystä ihmisen terveyteen ja ylipainoon.

Maltti on valttia ap! Ellei sulla sitten ole tavoitteena jojolaihdutus? Siihen pääset nopealla äärikuurilla kyllä helposti!

Vierailija kirjoitti:

Miksi te ihmiset syosittelette syömään enemmän? Jos ap:n liikunta ei ole mitään raskasta voimaharjoittelua niin ei niitä lisäkaloreita tarvitse. Voin sanoa että vain vähän liikkuvana (töihin kävely yms) ihmisenä 1600 kalorin mennessä yli päivittäin alkoi tulla jo läskiä, eikö se 2000 kcal/päivä-suositus ole muutenkin miehille tarkoitettu, jotka tarvotsevat lihasmassansa takia naista enemmän ruokaa?

Muutenkin ihmettelen miten hurjia määriä ihmiset vetää ruokaa ja sitten ihmettelevät mikseivät laihdu. Täällä oli taannoin keskustelu siitä, kuinka monta lihapullaa ja perunaa ihmiset ottavat päivällisenä ja ottavatko santsilautasen, niin enemmistö söi yli 10 lihapullaa ja 6 perunaa (kastikkeineen) ja saattoivat hakea uudenkin lautasen. Eineslihapullassa on n. Reilu 150kcal/pulla, ei ihmekään että vaatekoot on nousseet ja ylipainoa pidetään normaalina kun ihmiset syö niin paljon.

No siksi, että tämä töihinkävelijä vetää sen 2200kcal päivässä ihan vaan siksi, että jaksaa olla töissä tehokkaana. Vedän kyllä viikossa kaksi salitreeniä, mutta niinä päivinä syön myös enemmän. Laihduttaessa en missään vaiheessa tietoisesti pudottanut kaloreita alle 2000kcal.

Jokainen toki tekee itse omat valintansa, mutta itse en henkilökohtaisesti suosittele kovin matalakalorisia ruokavalioita. Kovin on vaikea nostaa jatkossa energiansaantia, jos keho saadaan säästöliekkitilaan ja jossain vaiheessa pitäisi alkaa syömään vähän vapaammin. Tulee ne kilot aika äkkiä takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Miksi te ihmiset syosittelette syömään enemmän? Jos ap:n liikunta ei ole mitään raskasta voimaharjoittelua niin ei niitä lisäkaloreita tarvitse. Voin sanoa että vain vähän liikkuvana (töihin kävely yms) ihmisenä 1600 kalorin mennessä yli päivittäin alkoi tulla jo läskiä, eikö se 2000 kcal/päivä-suositus ole muutenkin miehille tarkoitettu, jotka tarvotsevat lihasmassansa takia naista enemmän ruokaa?

Muutenkin ihmettelen miten hurjia määriä ihmiset vetää ruokaa ja sitten ihmettelevät mikseivät laihdu. Täällä oli taannoin keskustelu siitä, kuinka monta lihapullaa ja perunaa ihmiset ottavat päivällisenä ja ottavatko santsilautasen, niin enemmistö söi yli 10 lihapullaa ja 6 perunaa (kastikkeineen) ja saattoivat hakea uudenkin lautasen. Eineslihapullassa on n. Reilu 150kcal/pulla, ei ihmekään että vaatekoot on nousseet ja ylipainoa pidetään normaalina kun ihmiset syö niin paljon.

Tuo päivittäinen energiantarve riippuu aika paljon ihmisestä. Ei voi sanoa että naiset tarvitsevat 1500kcal ja miehet 2000kcal. Itselläni peruskulutus sellaisina päivinä kun en harrasta liikuntaa on ollut välillä 1800-1900kcal. Olen 160cm/64kg nainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet arvioinut energiankulutuksesi liian suureksi tai syömäsi ruoan energian liian pieneksi. Jos syömällä vähemmän kuin kuluttaa, ei laihtuisi, ei maailmassa olisi nälänhätää ollenkaan.

Minulla on aktiivisuusmittari, joka on ohjelmoitu tarkoilla, kehonkoostumusmittauksessa saaduilla tiedoilla, joten tiedän hyvin tarkkaan energiankulutukseni päivätasolla. 

On erittäin vaikeaa syödä yhtään vähempää jos aikoo liikkua :( En voi mitenkään enää syödä vähempää jos haluan myös hoitaa lihaksiani ja kuntoani. Sitä paitsi toinen koulukunta on sitä mieltä, että jos syön alle 1000kcal päivässä kehoni joutuu säästöliekille?!

Joku jo mainitsikin, että ihminen ei ole kone, joten ei ihmisen energiankulutustakaan pysty koneella mittaamaan tarkasti. Vaikka olis kuinka hieno ja kallis vempele kyseessä.  Ainoa keino on vain kokeilla millaisella syömisellä paino laskee, siinäkin on yksilöllisiä eroja.

No eihän tuollaista toki tarkalleen pysty mitenkään mittaamaan. Mutta kyllä itselle riittää tieto että kulutan esim. 1700-1900kcal päivässä ilman liikuntasuorituksia. Kyllä tuollaisen tason tiedolla ainakin itse pystyn pudottamaan painoa tai pysymään halutussa painossa :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turha alapeukuttaa tuon stressilinkin kritisoijaa itse linkissä sanottiin että mikä tahansa normaali elämä ei sisällä niin paljoa stressiä että se olisi tekijänä painonpudotuksessa(tai itse asiassa toisinpäin mutta oletin sen olevan virhe omien tietojen pohjalta). Ennen sanottiin että on lihavusgeeni ja niin edespäin samaa samaa samaa, erittäin raflaavaa. 

"""

Tämä artikkelisarja on niille jotka eivät löydä apua vaikeaan painonpudotukseen. Laihdutettaessa täytyy kuitenkin aina aloittaa perusasioista, eli sopivakalorisesta ja terveellisestä ruokavaliosta, liikunnasta ja hyvästä unenlaadusta. Jos nämä perusasiat eivät ole kunnossa, tämä artikkeli ei välttämättä ole tärkeä sinulle.  """

Tuossa on se ratkaiseva kirjoitusvirhe asioiden tilasta.

Tiedän että stressaantuneet eläimet(moottoriteiden varressa asuvat jne) synnyttävät isompia jälkeläisiä ja ovat taipuvaisempia diabetekseen, tiedän asiasta paljon muutakin, mutta sen käyttäminen helppona vastauksena ei edelleenkään ole kovin pätevää. 

Osa syytä se saattaa olla mutta ei varmuudella mikään syy. Sama tuosta suolistontoiminnasta jos on pitkillä laajoilla antibiooteilla tuhonnut oman suolistobakteerien kannat voi sillä olla vaikutusta lihomiseen, kuitenkin sellainenkin tapaus vaatii todella kovan määrän antibiootteja ja laajoja sellaisia. Silti ravinnon ja kulutuksen suhde on olennaisin tekijä.

Nämä ovat hyvä tietää, mutta merkitsevät vain kuten linkissä sanottiin poikkeustapauksissa. Tuskin aloittaja asuu moottoritien reunalla.

Stressi on siitä ongelmallista, että jokaisella meistä on eri stressinsietokyky. Jos stressitasot on vuosikausia hieman korkealla (esim. hektinen lapsiperhearki, työstressi, homealtistus, liikkumattomuus, yksinäisyys, sairaudet, ravinnepuutokset....), stressi kroonistuu ja aiheuttaa vaivoja PIKKUHILJAA. Joillakin on yksi iso stressinaihe, toisilla monta pientä, mutta kuorma on sama. Stressi lihottaa paitsi fysiologisten mekanismien kautta, myös siksi, että se vaikuttaa mielialaan, unen laatuun ja vireystasoon, mitkä puolestaan taas vaikuttaa suoraan energiankulutukseen.

Ei kannata väheksyä stressin merkitystä ihmisen terveyteen ja ylipainoon.

Tämä oli hyvin kiteytetty. Stressiin kannattaakin tutustua tarkemmin jos haluaa ymmärtää mihin kaikkialle se oikeasti vaikuttaa. Ihminen, jolle stressistä on tullut osa minuutta, ajaa yleensä terveyden kanssa seinään ja ihmettelee jälkikäteen miksi hän ei tunnistanut itsessään stressiä. Tyypillisesti sellainen ihmistyyppi, joka valittaa miksi muut eivät saa aikaan yhtä paljon kuin minä itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet arvioinut energiankulutuksesi liian suureksi tai syömäsi ruoan energian liian pieneksi. Jos syömällä vähemmän kuin kuluttaa, ei laihtuisi, ei maailmassa olisi nälänhätää ollenkaan.

Minulla on aktiivisuusmittari, joka on ohjelmoitu tarkoilla, kehonkoostumusmittauksessa saaduilla tiedoilla, joten tiedän hyvin tarkkaan energiankulutukseni päivätasolla. 

On erittäin vaikeaa syödä yhtään vähempää jos aikoo liikkua :( En voi mitenkään enää syödä vähempää jos haluan myös hoitaa lihaksiani ja kuntoani. Sitä paitsi toinen koulukunta on sitä mieltä, että jos syön alle 1000kcal päivässä kehoni joutuu säästöliekille?!

Aktiivisuusmittari antaa vain hyvin karkean arvion siitä, mitä sinun kokoisesi ja ikäisesi nainen keskimäärin kuluttaa kyseisen kaltaisella päivittäisellä aktiivisuudella. Se ei tiedä eikä kerro tarkasti sitä, mitä juuri sinä kulutat. Yksilöiden välillä on todella suuria eroja kulutuksessa, vaikka ikä, pituus, paino ja sukupuoli olisivat samat. Eroja tulee sekä siitä, mikä on kehon koostumus (paljonko lihasta), mikä on perintötekijöidesä seurauksena aineenvaihduntasi nopeus (kyllä, tässä oikeasti on eroja), miten paljon tiedostamatonta aktiivisuutta on (paljonko esim. istuessasi heiluttelet jakojasi) jne. jne. Eli tuo aktiivisuusmittarin arvio voi olla pahastikin alakanttiin.

Aktiivisuusmittareista laihdutuksessa vielä täällä asiaa:

http://www.terve.fi/laihdutus/aktiivisuusmittarit-eivat-auta-laihduttam…

Kannattaa lukaista.

Vierailija kirjoitti:

Aktiivisuusmittareista laihdutuksessa vielä täällä asiaa:

http://www.terve.fi/laihdutus/aktiivisuusmittarit-eivat-auta-laihduttam…

Kannattaa lukaista.

Minua urheilukello on kyllä auttanut painonpudotuksessa ja kunnon kohotuksessa. Antaa motivaatiota, tietoa ja mielenkiintoista seurata omaa kehitystä.

Vierailija kirjoitti:

Energiankulutusta on oikeasti hyvin vaikea laskea. Tätä muuten tiede ei ole vielä pystynyt selvittämään. Sinun mittarisi ei sitä kerro todellakaan. Samoin syötyjä kaloreita on vaikea laskea. Liikunta ei todellakaan laihduta juuri mitään, päivässä korkeimmillaan saat siitä 300kcl vajeen. Ota mittanauha käyttöön, se kertoo tarkemmin kuin vaaka. Ja muista, aina kun paino laskee niin kuluttamasi energian määrä myös vähenee.

Ja olet todella hyvin saanut painoasi laskemaan!

En ymmärrä tuota että liikunnalla saa päivässä korkeintaan 300kcal vajeen? Jos liikun päivän aikana esim 4 tuntia (kyseessä siis laji joka on matalatehoista liikkumista, keskisyke suunnilleen 125bpm, ja kulutan siinä neljässä tunnissa n.1400kcal. Jos energiantarpeeni on päivässä suunnilleen 1800kcal ilman liikuntasuoritusta, liikuntasuorituksen kanssa se on n. 3200kcal. Jos syön 2200kcal edestä, niin "vaje" on 1000kcal.

Tuohan on hyvä tahti. Minulla on lähtenyt 6 kg/ 3 kk ja hitaasti hyvää tulee.

Kokeilisin jättää soijan pois. Ainakaan minulla ei paino laske, jos syön soijaa.

Ap:n tahti vaikuttaa ihan hyvältä. Tietysti voi vielä ruokapäiväkirjan kanssa tarkistaa, ettei mistään kastikkeesta tmv. tule vahingossa jotain ylimääräistä pariasataa kaloria, jota ei vain ole tullut ajatelleeksi. Naisen on vaikea päästä tuohon kilo viikossa -tahtiin, vaikka sitä usein suositellaankin. Joku laskennallinen 500-700 grammaa viikossa on usein helpompi saavuttaa. Ihmiset ovat erilaisia ja jotkut valitettavasti vain kuluttavat vähemmän.

Vierailija kirjoitti:

Ap:n tahti vaikuttaa ihan hyvältä. Tietysti voi vielä ruokapäiväkirjan kanssa tarkistaa, ettei mistään kastikkeesta tmv. tule vahingossa jotain ylimääräistä pariasataa kaloria, jota ei vain ole tullut ajatelleeksi. Naisen on vaikea päästä tuohon kilo viikossa -tahtiin, vaikka sitä usein suositellaankin. Joku laskennallinen 500-700 grammaa viikossa on usein helpompi saavuttaa. Ihmiset ovat erilaisia ja jotkut valitettavasti vain kuluttavat vähemmän.

Suositus on kylläkin puoli kiloa viikossa.