Mitä työtä tuntemasi heikkolahjaiset aikuiset ovat tehneet?

Vierailija kirjoitti:

Keittäjä ja laitoshuoltaja

Koulussa nämä heikoimmat polttaa puurot pohjaan ja 1 tl sijaan meneekin 1 rkl suolaa. Ohjeiden seuraaminen on todellakin vaikeaa heille. Kokin työt voi unohtaa, koska siinä pitää olla monta palloa ilmassa. 

Tuosta laitoshuoltajasta olen myös eri mieltä, vaikka teidän muiden mielestä se on "paskaa" ja "ala-arvoista" työtä. Laitoshuoltajan on kuitenkin nähtävä likaisia kohta, joita muut eivät välttämättä näe, ja osattava toimia. 

Kiinteistönvälittäjä

Myyntijohtaja

Valmentaja

On liimannut kirjekuoria, siivoaa kappelia ja hautausmaata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siivooja.

Siivoojan tutkintoon kuuluu nykyään vieraita kieliä ja mm. markkinontia.

Minun mielestäni siivoojaksi tarvitaan yliopistotutkinto. Väitöskirja pitäisi kirjoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siivooja.

Siivoojan tutkintoon kuuluu nykyään vieraita kieliä ja mm. markkinontia.

Minun mielestäni siivoojaksi tarvitaan yliopistotutkinto. Väitöskirja pitäisi kirjoittaa.

Siivoustieteiden maisteri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen monesti kallistunut tuohon Aspergerin oireyhtymään, joka voisi selittää osittain epävarman luonteeni. Tässäpä esimerkkitilanne: kotona osaan vaahdottaa maitoa ja tehdä espressokoneella erikoiskahvia, mutta työympäristössä minulla kädet alkaa vapista ihan kuin minulla olisi kiire tehdä se. Videoiden kautta olen katsonut, että miten ne tehdään vaihe vaiheelta. Tiedän siis, että mitä tarvitaan ja miten tehdään.

Huono itsetunto ja sosiaalinen jännittäminen voivat aiheuttaa vahvaa stressiä, ahdistusta, vapinaa jne. Sellaisessa tilanteessa ei toimintakyky ole normaali. Näihin asioihin voi saada apua psykoterapiasta.

Toisaalta aspergerin oireyhtymään liittyy keskushermoston poikkeava tapa käsitellä aistien välittämää tietoa. Siksi se voi aiheuttaa vaikeuksia tilanteissa, joissa on paljon ulkoisia ärsykkeitä, varsinkin jos on myös muita ihmisiä, eli sosiaalista informaatiota käsiteltävänä kaiken muun lisäksi. Tämä voi johtaa keskushermoston ylikuormitukseen, jolloin asperger-henkilö ei pääse käsiksi normaaleihin resursseihinsa ja toimintakykyynsä. Keskushermoston kannalta tilanne voi siis vastata niin vahvaa stressitilaa, että toimintakyky alenee. Tästä syystä olisi hyvä pystyä tunnistamaan olosuhteet, joissa toimintakyky on parhaimmillaan sekä hyödyntämään sisäsyntyistä motivaatiota ja kiinnostuksenkohteita, sillä ne edesauttavat toimintakykyä. Tähän saa apua neuropsykiatrisesta valmennuksesta.

Suosittelisin menemään neuropsykologisiin testeihin ja selvittämään, mistä ongelmasi oikein johtuvat, jotta voit saada niihin oikeanlaista apua ja tukea, niin että pääset hyödyntämään lahjakkuuksiasi ja toteuttamaan täyttä potentiaaliasi.

Teen nyt sen päätöksen, että otan yhteyttä terveyskeskukseen ja kerron, että aiemmin koululääkäri laittoi lähetteen neuropsykiatrisiin tutkimuksiin, joihin en päässytkään johtuen siitä, että laitoin noina aikoina erohakemuksen vireille as-oireiden ollessa esteenä opiskeltavaan ammattiin. Voisin sitä psykoterapiaakin harkita.

Ja kun ihmiset ovat tuntuneet älykkyyttäni kyseenalaistavan, niin varmaan pitää tulostaa nettikirjoituksiani ja ehkä joidenkin kommentteja analysoivasta kirjoitustaidosta. Olen koittanut aiemminkin koulupsykologille todistella "normaaliuttani" näyttämällä muutamia kirjoituksiani, joista yksi oli kannanotto huonojen geenien leviämiseen ja toinen oli kirjoitus AS-epäilyistäni. Heikkolahjainen olen edelleen, vaikka osaankin puhua mm. feminismin tuhoavista vaikutuksista tai kulttuurimarxismista. Heikkolahjaisten tai kehitysvammaisten sekaan en kuitenkaan sovi liiallisen sosiaalisuuden ja turhien keskustelun aiheiden takia.

On minulla hyviäkin uutisia: tulin valituksi yrittäjyyslinjalle. Se voisi varmaan ollakin minulle hyvä työllistymismuoto. Olisi kiva oppia itsekin jotain, josta voisi keksiä yritysmuodon. Jos kädet väsyvät kirjoittaessa tai ruokaa laittaessa reuman takia, perustan sitten jonkun ketogeeniseen ruokavalioon perustuvan tilauspalvelun. Kuitenkin olen kyseistä leivontaa tai ruuanlaittoa oppinut ja aion opetella itse.

Olen ihastellut jopa joidenkin yrittäjien tekemiä koruja, joissa on materiaalina koivuvaneria. Sitä on tullut ajateltua, että osaisinpa minäkin koruja tehdä, mutta sitten tulee vain heti se ajatus, että tietysti pitäisi olla tutkinto ja mieluummin korkeakoulututkinto, jonne olisin liian tyhmä.

Tai siis heikkolahjaisuuttani näköjään kyseenalaistetaan, vaikka itse sitä uskon olevani. Ihan jo yläkoulussakin sain haukkumasanaksi "vammainen", ja yksi entinen luokkatoveri uskalsi sanoa ihan minun kuullen kavereilleen, ettei minulla ole aivoja. Ryhmätöissäkin hän sai minut itkemään johtuen pään aukomisesta. Eipä ihme, miksi ryhmätyöt eivät ole minulle maistuneet, vaikka töissä pystyn taas olemaan mukana ryhmässä, vaikka keskityn mieluummin työn tekoon kuin juttelen samaan aikaan työtoverin kanssa. Töissä on paljon parempi olla kuin koulussa. Ammattikoulussa taas koin, että minua siedettiin, ja kyse oli ihan tavallisesta ammattikoulusta.

Kyllähän sitä ihmettelee, että miten ns. normaalit miehet voivat olla sokeita vähä-älyisyisyydelleni. Vähä-älyiseksi kuitenkin minulla on omaa tahtoa, enkä suostuisi miehen piiaksi arvostaessani itsenäisen naisen luonnetta. Enemmän sitä tyhmäksi heittäytymistä on ns. normaaleilla naisilla. Itselläni taas ei ole tapana esittää välkympää tai tyhmempää, vaan rehellisesti olen tietämätön ja tyhmä.

Kuten tännekin on moni kirjoittanut, ongelmasi ovat aivan muuta kuin heikkolahjaisuutta. Kyllä älykkäimmät miehet alkaisivat tajuamaan että mistä kiikastaa, jos ei ymmärrä asioita tai ei tiedä perusjutuista. Yhdenkään heikkolahjaisen en ole kuullut puhuvan poliittisista aatteista yms. eivätkä ymmärrä edes mitä äänestäminen on tai mikä on puolue. He voivat kuvitella älystään liikoja ja esimerkkinä yksi tuttu kertoi osaavansa espanjaa, mutta on kuullut sitä vain muutaman sanan.

Vierailija kirjoitti:

Elää sossun tuilla. Valmistuttiin samaan aikaan 14 v sitten, minä menin töihin, hän alkoi elämämtapatyöttömäksi. Tekis mieli kysyä onko hän saanut jonkinlaisen vapautuksen työnteosta kun hänen ei tarvitse niitä tehdä. Lapsia kyllä tehtailee ahkerasti (kaikki eri miehille tietysti).

Eugeniikasta luopuminen oli virhe. Sen takia tyhmät sikiää eniten ja älykkäät ei tee sitä yhtäkään lasta.

Tietääkö moni edes, mitä heikkolahjaisuus on, kun luettelette heikkolahjaisten töiksi puhelinmyyjän, kaupan kassan, lähihoitajan ja laitoshuoltajan? Puhelinmyynti vaatii sitä sosiaalista pelisilmää saadakseen myytyä tuotteita ja työ on vaikeaa jo normaaliälyisillekin. Laitoshuoltaja työskentelee yleensä sairaalamaisissa oloissa, jossa se puhtauden tarkkuus on tärkeää ja työssä on pystyttävä toimimaan. Lähihoitajana pitää ymmärtää oikeat lääkemäärät. Kaupan myyjän työssä on osattava laskea rahat oikein, siinä ei tuppaa virheitä tehdä tai maksaminen jää kauppiaan/yrittäjän hommaksi virheitä tehdessä. Voitte myös lopettaa vitsaillut poliitikkojen, erityisesti vihreiden, heikkolahjaisuudesta.

Heikkolahjaisuus on sama asia kuin laaja-alaiset oppimisvaikeudet, jos joku saa tuon diagnoosin, ja kyseessä on paljon suurempi pulma kuin puheeseen tai tarkkaavaisuuteen liittyvä häiriö. Tänä päivänä pitää olla poliittisesti korrekti, niin sen takia ei puhuta heikkolahjaisista. Tämä tekeekin sitten tilanteesta vaikean asianomaisille, kun oppimisvaikeuksien syy ei aukea, kun psykologi antaa tulokseksi "Prosessointinopeus on erittäin heikkoa". Käytännössä kyse on vammaisuudesta, vaikka teoriassa henkilö onkin terve. Silti he ovat pihalla arkisista asioistakin: ei ymmärretä, että onko kannattavaa ottaa pikavippiä isojen korkojen kera, ei ymmärretä mitä äänestäminen käytännössä on ja ehkäisystä huolehtiminen on vaikeaa. He ovat helposti vahvempien johdateltavissa ja alttiita hyväksikäytölle.

Kehitysvammaisilla on paremmin tukiasiat: saat eläkkeen 16 vuotta täytettyään tai jos kykenet töihin, tuen voi saada tavalliselle työpaikalle, on avustajat ja ohjaajat asuntoloissa/omassa asunnossa sekä erityisammattikoulut. Keva-diagnoosi on näissä tapauksessa onni. Heikkolahjaisuus altistaa syrjäytymiselle, ja nämä ovat yleisiä poikien ja miesten keskuudessa johtuen älykkyyden jakautumisesta ääripäihin. Jotkut rajatapauksetkin voivat jossain vaiheessa ilmetä lieväksi kehitysvammaksi, mutta joillekin vanhemmille olisi kauhistus viedä nuori keva-poliklinikalle ajatellen, että miten raskasta se olisi nuorelle.

Evasta tuli poliitikko, samoin Eerosta. Ei rahkeet riittäneet YO-tutkintoa pidemmälle. Mutta ihan hyvinhän heillä on mennyt, ei älyllinen lahjakkuus ole menestymisen edellytys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen monesti kallistunut tuohon Aspergerin oireyhtymään, joka voisi selittää osittain epävarman luonteeni. Tässäpä esimerkkitilanne: kotona osaan vaahdottaa maitoa ja tehdä espressokoneella erikoiskahvia, mutta työympäristössä minulla kädet alkaa vapista ihan kuin minulla olisi kiire tehdä se. Videoiden kautta olen katsonut, että miten ne tehdään vaihe vaiheelta. Tiedän siis, että mitä tarvitaan ja miten tehdään.

Huono itsetunto ja sosiaalinen jännittäminen voivat aiheuttaa vahvaa stressiä, ahdistusta, vapinaa jne. Sellaisessa tilanteessa ei toimintakyky ole normaali. Näihin asioihin voi saada apua psykoterapiasta.

Toisaalta aspergerin oireyhtymään liittyy keskushermoston poikkeava tapa käsitellä aistien välittämää tietoa. Siksi se voi aiheuttaa vaikeuksia tilanteissa, joissa on paljon ulkoisia ärsykkeitä, varsinkin jos on myös muita ihmisiä, eli sosiaalista informaatiota käsiteltävänä kaiken muun lisäksi. Tämä voi johtaa keskushermoston ylikuormitukseen, jolloin asperger-henkilö ei pääse käsiksi normaaleihin resursseihinsa ja toimintakykyynsä. Keskushermoston kannalta tilanne voi siis vastata niin vahvaa stressitilaa, että toimintakyky alenee. Tästä syystä olisi hyvä pystyä tunnistamaan olosuhteet, joissa toimintakyky on parhaimmillaan sekä hyödyntämään sisäsyntyistä motivaatiota ja kiinnostuksenkohteita, sillä ne edesauttavat toimintakykyä. Tähän saa apua neuropsykiatrisesta valmennuksesta.

Suosittelisin menemään neuropsykologisiin testeihin ja selvittämään, mistä ongelmasi oikein johtuvat, jotta voit saada niihin oikeanlaista apua ja tukea, niin että pääset hyödyntämään lahjakkuuksiasi ja toteuttamaan täyttä potentiaaliasi.

Teen nyt sen päätöksen, että otan yhteyttä terveyskeskukseen ja kerron, että aiemmin koululääkäri laittoi lähetteen neuropsykiatrisiin tutkimuksiin, joihin en päässytkään johtuen siitä, että laitoin noina aikoina erohakemuksen vireille as-oireiden ollessa esteenä opiskeltavaan ammattiin. Voisin sitä psykoterapiaakin harkita.

Ja kun ihmiset ovat tuntuneet älykkyyttäni kyseenalaistavan, niin varmaan pitää tulostaa nettikirjoituksiani ja ehkä joidenkin kommentteja analysoivasta kirjoitustaidosta. Olen koittanut aiemminkin koulupsykologille todistella "normaaliuttani" näyttämällä muutamia kirjoituksiani, joista yksi oli kannanotto huonojen geenien leviämiseen ja toinen oli kirjoitus AS-epäilyistäni. Heikkolahjainen olen edelleen, vaikka osaankin puhua mm. feminismin tuhoavista vaikutuksista tai kulttuurimarxismista. Heikkolahjaisten tai kehitysvammaisten sekaan en kuitenkaan sovi liiallisen sosiaalisuuden ja turhien keskustelun aiheiden takia.

On minulla hyviäkin uutisia: tulin valituksi yrittäjyyslinjalle. Se voisi varmaan ollakin minulle hyvä työllistymismuoto. Olisi kiva oppia itsekin jotain, josta voisi keksiä yritysmuodon. Jos kädet väsyvät kirjoittaessa tai ruokaa laittaessa reuman takia, perustan sitten jonkun ketogeeniseen ruokavalioon perustuvan tilauspalvelun. Kuitenkin olen kyseistä leivontaa tai ruuanlaittoa oppinut ja aion opetella itse.

Olen ihastellut jopa joidenkin yrittäjien tekemiä koruja, joissa on materiaalina koivuvaneria. Sitä on tullut ajateltua, että osaisinpa minäkin koruja tehdä, mutta sitten tulee vain heti se ajatus, että tietysti pitäisi olla tutkinto ja mieluummin korkeakoulututkinto, jonne olisin liian tyhmä.

Paljon onnea elämääsi , vaikutat ihanalta ihmiseltä!

Opiskeli jonkinlaiseksi askartelunohjaajaksi tms, mutta ei oikein pystynyt siihen työhön, ilmeisesti työ oli liian vaativaa. Myöhemmin oli pesulassa työkokeilussa mutta ei sekään oikein sujunut. Nykyään ei ole töissä, jäi lasten kanssa kotiin.

Yhdestä tuli ammattiurheilija, joka on saavuttanut menestystä kansainvälisellä tasolla. Hän on jo lopettanut uransa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen monesti kallistunut tuohon Aspergerin oireyhtymään, joka voisi selittää osittain epävarman luonteeni. Tässäpä esimerkkitilanne: kotona osaan vaahdottaa maitoa ja tehdä espressokoneella erikoiskahvia, mutta työympäristössä minulla kädet alkaa vapista ihan kuin minulla olisi kiire tehdä se. Videoiden kautta olen katsonut, että miten ne tehdään vaihe vaiheelta. Tiedän siis, että mitä tarvitaan ja miten tehdään.

Huono itsetunto ja sosiaalinen jännittäminen voivat aiheuttaa vahvaa stressiä, ahdistusta, vapinaa jne. Sellaisessa tilanteessa ei toimintakyky ole normaali. Näihin asioihin voi saada apua psykoterapiasta.

Toisaalta aspergerin oireyhtymään liittyy keskushermoston poikkeava tapa käsitellä aistien välittämää tietoa. Siksi se voi aiheuttaa vaikeuksia tilanteissa, joissa on paljon ulkoisia ärsykkeitä, varsinkin jos on myös muita ihmisiä, eli sosiaalista informaatiota käsiteltävänä kaiken muun lisäksi. Tämä voi johtaa keskushermoston ylikuormitukseen, jolloin asperger-henkilö ei pääse käsiksi normaaleihin resursseihinsa ja toimintakykyynsä. Keskushermoston kannalta tilanne voi siis vastata niin vahvaa stressitilaa, että toimintakyky alenee. Tästä syystä olisi hyvä pystyä tunnistamaan olosuhteet, joissa toimintakyky on parhaimmillaan sekä hyödyntämään sisäsyntyistä motivaatiota ja kiinnostuksenkohteita, sillä ne edesauttavat toimintakykyä. Tähän saa apua neuropsykiatrisesta valmennuksesta.

Suosittelisin menemään neuropsykologisiin testeihin ja selvittämään, mistä ongelmasi oikein johtuvat, jotta voit saada niihin oikeanlaista apua ja tukea, niin että pääset hyödyntämään lahjakkuuksiasi ja toteuttamaan täyttä potentiaaliasi.

Teen nyt sen päätöksen, että otan yhteyttä terveyskeskukseen ja kerron, että aiemmin koululääkäri laittoi lähetteen neuropsykiatrisiin tutkimuksiin, joihin en päässytkään johtuen siitä, että laitoin noina aikoina erohakemuksen vireille as-oireiden ollessa esteenä opiskeltavaan ammattiin. Voisin sitä psykoterapiaakin harkita.

Ja kun ihmiset ovat tuntuneet älykkyyttäni kyseenalaistavan, niin varmaan pitää tulostaa nettikirjoituksiani ja ehkä joidenkin kommentteja analysoivasta kirjoitustaidosta. Olen koittanut aiemminkin koulupsykologille todistella "normaaliuttani" näyttämällä muutamia kirjoituksiani, joista yksi oli kannanotto huonojen geenien leviämiseen ja toinen oli kirjoitus AS-epäilyistäni. Heikkolahjainen olen edelleen, vaikka osaankin puhua mm. feminismin tuhoavista vaikutuksista tai kulttuurimarxismista. Heikkolahjaisten tai kehitysvammaisten sekaan en kuitenkaan sovi liiallisen sosiaalisuuden ja turhien keskustelun aiheiden takia.

On minulla hyviäkin uutisia: tulin valituksi yrittäjyyslinjalle. Se voisi varmaan ollakin minulle hyvä työllistymismuoto. Olisi kiva oppia itsekin jotain, josta voisi keksiä yritysmuodon. Jos kädet väsyvät kirjoittaessa tai ruokaa laittaessa reuman takia, perustan sitten jonkun ketogeeniseen ruokavalioon perustuvan tilauspalvelun. Kuitenkin olen kyseistä leivontaa tai ruuanlaittoa oppinut ja aion opetella itse.

Olen ihastellut jopa joidenkin yrittäjien tekemiä koruja, joissa on materiaalina koivuvaneria. Sitä on tullut ajateltua, että osaisinpa minäkin koruja tehdä, mutta sitten tulee vain heti se ajatus, että tietysti pitäisi olla tutkinto ja mieluummin korkeakoulututkinto, jonne olisin liian tyhmä.

Tämä on taas sitä samaa, mutta niinpä vain rohkeasti otin eilen tk:hon yhteyttä ja kerroin, että lähete oli aiemmin tehty, mutta se tuli bumerangina takaisin johtuen siitä, etten ollut enää opiskelija ja sen perusteella en tietenkään kuullut enää kouluterveydenhuollon piiriin. Lupaan kertoa kaiken rehellisesti.

Näköjään varmaan joudun tuota kahvilayrittäjyyttäkin miettimään kaksi kertaa. Nämä epäilykset tuli nyt kaupungin kuntakokeilun omavalmentajalta, jolle kerroin käsieni väsyvän ja joita ravistankin, jos kirjoitan kynällä tai pitää sekoittaa koko ajan kastiketta tai itse tehtyä toffeeta pitkään kunnes tulee toivottu lopputulos. Tämän takia tietysti sen välinehuoltajan ammatinkin unohdin miettiessäni, voiko minun käsilläni sellaista työtä tehdä. Perehdyin jopa ennakkoon välinehuollon tutkintoon, kun ihan tosissani pidin sitä kiinnostavana työnä kunnes totuus tuli vastaan, että se työ voi olla vaikeaa reuman takia. Reuma-vertaistukiryhmästäkin hain tietoa, eikä sitä välinehuoltajan ammattia pidetty hyvänä vaihtoehtona. Toki se ammattiin liittyvä keskustelu ei koskenut minua siellä vertaistukiryhmässä. Toivon löytäväni jonkun fyysisesti kevyen työn, joka vaatisi ammattikoulualan, mutta eipä sitä helposti keksitä. Korkeakouluista sellaisia löytyisi, mutta äly ei sinne riitä.

Silti minulla on se tunne, että yrittäjyys voisi olla minulle parempi keino tehdä töitä kuin olla muiden ihmisten silmillä, koska olen helposti pelännyt, että mitä jos minun tapaa tehdä asioita ei hyväksytä, vaikka saisin sillä saman lopputuloksen. Ihan jo työssäoppimisessakin sain kuittailua, että enkö pysty enempää lautasia kantamaan. Olisi tehnyt mieli sanoa suoraan, että ei 150 cm/55 kg pysty kolmatta lautasta kantamaan käsissään, koska vapisisin silloin. Välillä sitä toivoisi, että saisin fysiikkani takia vapautuksen kuin fyysisesti vammainen henkilö maratonin juoksemisesta, johon heitä ei sentään vaadita.

Tiedän, miten pessimistisen kuvan voin antaa teille itsestäni. Minulla on kuitenkin halu antaa itsestäni "normaalin" kuva käymällä töissä, enkä halua kuluttaa yhteiskunnan verovaroja. Minulle jo riittää heikon leimat, ja tämä "normaaliuden" osoittaminen on ollut myös vastaisku kiusaajille kuten miesvalintanikin, koska olen kokenut olevani "turvassa" ollessani parisuhteessa minua vahvemman miehen kanssa. Juuri koulukiusaaminen voi selittää nämä miesvalintani, vaikken mitään luolamiestä hae.

Lähihoitajan hommia ainakin.

Hallitus(nykyinen)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkäri. On lääkärisuvusta. Suku omistaa lääkärifirman osakkeita, ja tyttö on työllistetty sitten sinne. Oli julkisella puolellakin töissä vähän aikaa, muttei pärjännyt. Tuli liikaa valituksia, ja yksikön johto hermostui. Koska henkilö on arvostetusta lääkärisuvusta, haluttiin pitää sukuun hyvät välit, ja asia painettiin villaisella. Mitään sanktioita, valitusta tms. Lääkäriliittoon ei tehty, mutta työsopimusta ei jatkettu. Nyt heikkolahjainen on sitten tässä suvun omistamassa yksityisessä lääkärifirmassa töissä.

Lääkikseen ei yksikään heikkolahjainen pääse. o_O

Aivan sama mistä suvusta.

Tässä kyseessä asenneongelma/vanhempien päättämä koulutusala ennemmin kuin heikkolahjaisuus.

Ylipäätään kukaan maisteriksi valmistunut ei ole heikkolahjainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen monesti kallistunut tuohon Aspergerin oireyhtymään, joka voisi selittää osittain epävarman luonteeni. Tässäpä esimerkkitilanne: kotona osaan vaahdottaa maitoa ja tehdä espressokoneella erikoiskahvia, mutta työympäristössä minulla kädet alkaa vapista ihan kuin minulla olisi kiire tehdä se. Videoiden kautta olen katsonut, että miten ne tehdään vaihe vaiheelta. Tiedän siis, että mitä tarvitaan ja miten tehdään.

Huono itsetunto ja sosiaalinen jännittäminen voivat aiheuttaa vahvaa stressiä, ahdistusta, vapinaa jne. Sellaisessa tilanteessa ei toimintakyky ole normaali. Näihin asioihin voi saada apua psykoterapiasta.

Toisaalta aspergerin oireyhtymään liittyy keskushermoston poikkeava tapa käsitellä aistien välittämää tietoa. Siksi se voi aiheuttaa vaikeuksia tilanteissa, joissa on paljon ulkoisia ärsykkeitä, varsinkin jos on myös muita ihmisiä, eli sosiaalista informaatiota käsiteltävänä kaiken muun lisäksi. Tämä voi johtaa keskushermoston ylikuormitukseen, jolloin asperger-henkilö ei pääse käsiksi normaaleihin resursseihinsa ja toimintakykyynsä. Keskushermoston kannalta tilanne voi siis vastata niin vahvaa stressitilaa, että toimintakyky alenee. Tästä syystä olisi hyvä pystyä tunnistamaan olosuhteet, joissa toimintakyky on parhaimmillaan sekä hyödyntämään sisäsyntyistä motivaatiota ja kiinnostuksenkohteita, sillä ne edesauttavat toimintakykyä. Tähän saa apua neuropsykiatrisesta valmennuksesta.

Suosittelisin menemään neuropsykologisiin testeihin ja selvittämään, mistä ongelmasi oikein johtuvat, jotta voit saada niihin oikeanlaista apua ja tukea, niin että pääset hyödyntämään lahjakkuuksiasi ja toteuttamaan täyttä potentiaaliasi.

Teen nyt sen päätöksen, että otan yhteyttä terveyskeskukseen ja kerron, että aiemmin koululääkäri laittoi lähetteen neuropsykiatrisiin tutkimuksiin, joihin en päässytkään johtuen siitä, että laitoin noina aikoina erohakemuksen vireille as-oireiden ollessa esteenä opiskeltavaan ammattiin. Voisin sitä psykoterapiaakin harkita.

Ja kun ihmiset ovat tuntuneet älykkyyttäni kyseenalaistavan, niin varmaan pitää tulostaa nettikirjoituksiani ja ehkä joidenkin kommentteja analysoivasta kirjoitustaidosta. Olen koittanut aiemminkin koulupsykologille todistella "normaaliuttani" näyttämällä muutamia kirjoituksiani, joista yksi oli kannanotto huonojen geenien leviämiseen ja toinen oli kirjoitus AS-epäilyistäni. Heikkolahjainen olen edelleen, vaikka osaankin puhua mm. feminismin tuhoavista vaikutuksista tai kulttuurimarxismista. Heikkolahjaisten tai kehitysvammaisten sekaan en kuitenkaan sovi liiallisen sosiaalisuuden ja turhien keskustelun aiheiden takia.

On minulla hyviäkin uutisia: tulin valituksi yrittäjyyslinjalle. Se voisi varmaan ollakin minulle hyvä työllistymismuoto. Olisi kiva oppia itsekin jotain, josta voisi keksiä yritysmuodon. Jos kädet väsyvät kirjoittaessa tai ruokaa laittaessa reuman takia, perustan sitten jonkun ketogeeniseen ruokavalioon perustuvan tilauspalvelun. Kuitenkin olen kyseistä leivontaa tai ruuanlaittoa oppinut ja aion opetella itse.

Olen ihastellut jopa joidenkin yrittäjien tekemiä koruja, joissa on materiaalina koivuvaneria. Sitä on tullut ajateltua, että osaisinpa minäkin koruja tehdä, mutta sitten tulee vain heti se ajatus, että tietysti pitäisi olla tutkinto ja mieluummin korkeakoulututkinto, jonne olisin liian tyhmä.

Paljon onnea elämääsi , vaikutat ihanalta ihmiseltä!

Kiitos! Yksikin mies sanoi minua ihanaksi, ja vieläpä mies, joka kävi lukion, opiskeli hierojaksi ja myöhemmin amk:ssa fysioterapeutiksi. Ihmettelen, ettei hän nähnyt minussa mitään jälkeenjääneisyyttä, josta olen jaksanut toitottaa itselleni koko ajan. En nyt toki exieni tai treffaamieni miesten kuullen ole käyttäytynyt noin, koska tiedän, että sellaisillä valituksilla voisin jo antaa itsestäni huonon kuvan. Aspergerista taas olen halunnut olla rehellinen ja siitä olen aloittanut keskustelun tyyliin: "Luulen olevani Asperger...".

Heikkolahjaisesta voi tulla menestyvä tubettaja vaikka videon aihe olisi täysin turha.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkäri. On lääkärisuvusta. Suku omistaa lääkärifirman osakkeita, ja tyttö on työllistetty sitten sinne. Oli julkisella puolellakin töissä vähän aikaa, muttei pärjännyt. Tuli liikaa valituksia, ja yksikön johto hermostui. Koska henkilö on arvostetusta lääkärisuvusta, haluttiin pitää sukuun hyvät välit, ja asia painettiin villaisella. Mitään sanktioita, valitusta tms. Lääkäriliittoon ei tehty, mutta työsopimusta ei jatkettu. Nyt heikkolahjainen on sitten tässä suvun omistamassa yksityisessä lääkärifirmassa töissä.

Lääkikseen ei yksikään heikkolahjainen pääse. o_O

Aivan sama mistä suvusta.

Tässä kyseessä asenneongelma/vanhempien päättämä koulutusala ennemmin kuin heikkolahjaisuus.

Ylipäätään kukaan maisteriksi valmistunut ei ole heikkolahjainen.

Montako olet tutkinut?

Allu lajittelee postia. 

Suomessa ei oikein ole enää tommosia töitä. Kaikkeen tarvii vähintään  amis-tutkinnon. Varastomiehelläkin on 3 vuoden logistiikka-amis käytynä ja kortteja suoritettuna (tentti kurssin lopussa: EA1, työturvallisuus, trukki yms.).

Ulkomailla noita duuneja näkee, etenkin Aasiassa yms.. Jokaiselle on jotain tehtävää lahjojen mukaan. Lakaisee katua. Näyttää parkkiksella vapaata paikkaa. Pakkaa ja punnitsee hedelmiä kaupassa asiakkaille hevi-osastolla. Laskutaidottomalla ravintolan kassalla oli semmonen iso papru, missä toisessa sarakkeessa laskun loppusumma ja toisessa annettu raha, ja siitä taulukosta katsoi mitä pitää antaa taksiin. Mielestäni tosi hyvä juttu, että kaikki työllistyvät.