Vegaanityttäreni on kuihtunut
Hän ryhtyi vegaaniksi noin puoli vuotta sitten. Hän on laihtunut ja kuihtunut. Aikaisemmin käsivarsissa oli lihaksia, nyt ei ole enää. Hän harrastaa joukkuelajia. En tiedä mitä tehdä. Tytär asuu kotona. Syö terveellisesti, välttää sokeria ja vegaaneille soveltuvia herkkuja. Mitä teen? Surettaa ja huolestuttaa katsoa tyttären kuihtumista, laihtumista. Luut törröttävät niin, etten edes tiennyt sen olevan mahdollista. Aknekin on tullut (en tiedä miksi).
Miten pitäisi syödä, että olemus olisi kohtuullisen terveen näköinen?
Kommentit (48)
Mistä löytyy selkeitä ohjeita, mitä ja miten syödä kun ryhtyy vegaaniksi? Aika monet lukiolaistytöt ryhtyvät ykskaks kasvissyöjiksi ja vegaaneiksi (osittain muoti-ilmiönkin vuoksi). Mistä he voivat saada tietoa, miten pitää syödä? Tytär ei osoita mitään mielenkiintoa ruuanlaittoa kohtaan. Mieluusti söisi valmiita (kalliita) vegaanisia ruokia, jotka maksavat aika lailla.
Hän ei myöskään ota aikaa opetellakseen ruuanlaittoa, vaikka meillä jääkaapista löytyisi ruokatarvikkeita. Aika menee kouluun ja harrastuksiin, sekä puhelimella lojumiseen (katsoo elokuvia netflixistä). Hän tulee kotiin illalla seitsemän, kahdeksan aikoihin harkkojen jälkeen.
Vegaanius ei oikein toteutettuna kuihduta. Yleistä on, että syömishäiriöön taipuivaset yrittää keksiä ruokavalion missä voi tuntea "hallitsevansa" syömistä ja minimoida kalorit. Kuulostaa aivan syömishäiriöitä, tytär tarvitsee apua ja sitä että joku puuttuu vaikka hän sitä viimisenä haluaa (syömishäiriön ääni puhuu päässä).
Vegaaniliiton sivuilta löytyy todella paljon hyviä ohjeita ja heiltä saa myös ilmaista neuvontaa.
Kannattaa tosiaan varmistaa, ettei tyttärellä ole mitään syömishäiriöön viittaavaa. On myös hyvä muistaa, että vegaanina tulee syödä huomattavasti enemmän kuin sekasyöjänä. Moni laihtuu aluksi, ennenkuin oppii syömään riittävästi. Omallekin tyttärelle kävi aluksi niin, mutta nyt on vahva ja terve tyttö.
Tsemppiä sinulle, hienoa kun huolehdit asiallisesti tyttäresi hyvinvoinnista.
Vegaaniliiton nettisivuilla on tietoa ruokavaliosta ja reseptejä. On varmasti tytönkin mielestä luotettava tietolähde.
Vierailija kirjoitti:
Jos puutun tyttären ruokailuun, on seurauksena riita. Meillä on rahat erittäin tiukalla. Pähkinöitä ostan, mutta tytär syö vain cashew-pähkinöitä. Hänelle tulee pavuista vatsakipuja, vaikka yritän niitä hauduttaa - tai jotain. Tytär on alunpitäen herkkusuu, joka syö vain helppoja ruokia - ei esim. viitsi syödä appelsiineja, koska kuoriminen on vaivalloista. Siispä banaanit menevät. Koska helppoa.
Mitä ja miten voin laittaa sellaista ruokaa, ettei tyttö kuihdu silmissä? Tuota akneakin mietin. Se puhkesi, kun tytär aloitti vegaaniruokailun.
Samaan aikaan tytöllä on ahdistusta kovasti. Olen ihan lopussa. Jos kehotan tytärtä tilaamaan ajan ravintoterapeutille, hän suuttuu. Sen sijaan hän haluaa yksityiselle terapeutille, "koska ahdistusta". Ei meillä ole rahaa. Olen kehottanut tilaamaan ajan julkiselta puolelta. Ei tilaa. Niin - tytär on täysi-ikäinen abiturientti.
Jos hän haluaa olla kasvissyöjä, mutta pavut ja pähkinät eivät sovi, on ehdottomasti mentävä vähintäänkin sinne ravitsemusterapeutille. Lääkärikäyntikin voisi auttaa.
Itse olen vegaani, ja palkokasvien ja pähkinöiden kanssa on ajoittain ollut ongelmia. Pelastus on ollut erilaiset siemenet (auringonkukan, kurpitsan, pinjan...) sekä seitan (vehnäproteiinista tehty "lihankorvike"). Seitanin valmistukseen tarkoitettua vehnäproteiini, eli gluteenijauhoa myydään ainakin Ekolossa. Netistä löytyy ohjeita, kuinka siitä valmistetaan esim. pihvejä. Sopivilla mausteilla siitä saa oikein hyvääkin.
Tiedoksi: Vegaaniset juustot eivät sisällä proteiinia.
http://vegaaniliitto.fi/www/fi/tietoa/ruokavalion-koostaminen
Tässä linkki sivustolle, jossa on tietoa vegaaniruokavaliosta. Pistä tyttö lukemaan se, ja lue itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aamupalaksi kaurapuuroa omenasoseen kanssa. Koulussa vegaaniruokaa. Kotona meillä jotain paistettua riisiä, soijaa, tofua, kidneypapuja. Leivän päällä toisinaan vegaanista juustoa, tms. En tiedä! En osaa edes ostaa semmoista ruokaa, mikä menisi alas - vaikka yritän parhaani. Meillä on kammottava tilanne kotona.
Vegaaniksi hän ryhtyi, kun lukiolaiskaveri oli kehottanut katsomaan eläinten teurastusvideoita youtubesta. Nyt tyttäreni jakaa samaa linkkiä kavereilleen, pyrkien vaikuttamaan kavereihin, että hekin ryhtyisivät vegaaneiksi.
Sen sijaan hän ei ole juuri kiinnostunut ruuanlaitosta, eikä ole ottanut selville, mitä vegaanit oikeastaan syövät. Hän ei vain syö mitään, mikä on eläimestä lähtöisin. Hän on vakuuttunut maidon vaarallisuudesta ihmisen terveydelle. En uskalla enää sanoa mitään ruoka-asioita kotona. Hädin tuskin uskallan itse syödä samassa pöydässä. Meillä on ollut pahoja riitoja. Ne loppuivat, kun lopetin kaikkinaisen keskustelun mistään.
Lapsesi on siis eettisistä syistä vegaani.
-hyväksy asia
-keskustele lapsen kanssa syistä. Älä kiellä , vaan kuule lapsen ajatuksia
- älä yritä käännyttää
- kerro lapselle " minä" muotoisia viestejä. " olen huolissani kun olet laihtunut"
-ehdota ravitsrmusterspeutilla käyntiä yhdessä
- menkää yhdessä jollekin vegaanikokkauskurssille
-tee koko perheelle vegaaniruokavaliota välillä
-hyväksy lapsen valinta
-ottakaa selvää sopivasta ruokavaliosta
-tehkää ruokaa yhdessä
-kuuntele lasta
-hyväksy lapsen valintaKerrotko, miksi pitäisi hyväksyä lapsen valinta syödä ravinnotonta ruokaa?
No ei pidäkään hyväksyä ravinnotonta ruokavaliota mutta onneksi vegaanius oikein koostettuna ei ole sellainen.
Voi voi, tyttäresi on malliesimerkki siitä miten vegaaniksi ei pidä ryhtyä. Koetaan ideologinen herätys, joka nuorella ihmisellä on yleensä vahva, liittyy se sitten uskontoon, politiikkaan tai etiikkaan. Rynnätään uuden ideologian jäseneksi, ottamatta selvää valinnan käytännön vaikutuksista tai edellytyksistä. Seuraukset voivat olla harmittoman hassuja tai sitten tosi vaarallisia ja tässä tapauksessa näyttää että vaarallisuudesta kyse.
Vegaaniksi nimenomaan ei voi ruveta yhtäkkiä, kuten kasvissyöjäksi melkein nykyään voi. Vegaanius vaatii asioiden selvittämistä, ruoan ja sen valmistuksen opiskelua. Fakta on, että lihatuotteista saa tiettyjä ihmiskeholle tarvittavia aineita, jotka vegaanin pitää korvata muulla tavoin: tarvitaan suunnittelua, alussa hyvinkin paljon. Jos suunnittelu ei ole ominta alaa eikä esim. ruoanlaittoasioiden opiskelu nappaa yhtään, ei vegaanius ole silloin millään lailla realistinen vaihtoehto vaan se on suorastaan henkilölle itselleen vaarallista. Onneksi ne Vegaaniliiton sivut auttavat alkuun.
Voit näyttää tämän tekstin tyttärellesi.
Terveisin itsekin entinen teinivegaani, nykyisin onnellinen kolmekymppinen kasvissyöjä.
Kunnon keskustelu asiasta, että mikäli haluaa vegaani olla, niin sitten ei auta nirsoilla, ruokavaliosta kun on jätetty aika isot kokonaisuudet pois, jää jäljelle vähän suppeampi valikoima mistä ruokansa valikoida.
Jos kesksutelu ei tuota tulosta, niin minäkin suosittelen lääkärille menoa/jonkinlaista terapiaa, ette voi antaa lapsenne nääntyä nälkään. Lapselle voi tämän seikan myös sanoa, että jos ei homma lähde toimimaan niin teidän on pakko jotakin tehdä, jos ei muuta, niin sitten lasu ja pääsette ammattiavun piiriin.
Ei tuo siltä kuulosta, että vaivat johtuisivat vegaaniudesta. Yhtä lailla nuoret naiset voivat riuduttaa itsensä millä hyvänsä dieetillä. Ongelma on ruuan vähyys. Vegaaneille on vaikka minkälaista herkkua tarjolla, on raakakakkuja sun muita kaloripommeja, ei muuta kuin vähän kiinnostusta asiaan niin saatte ruokavalion kuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos puutun tyttären ruokailuun, on seurauksena riita. Meillä on rahat erittäin tiukalla. Pähkinöitä ostan, mutta tytär syö vain cashew-pähkinöitä. Hänelle tulee pavuista vatsakipuja, vaikka yritän niitä hauduttaa - tai jotain. Tytär on alunpitäen herkkusuu, joka syö vain helppoja ruokia - ei esim. viitsi syödä appelsiineja, koska kuoriminen on vaivalloista. Siispä banaanit menevät. Koska helppoa.
Mitä ja miten voin laittaa sellaista ruokaa, ettei tyttö kuihdu silmissä? Tuota akneakin mietin. Se puhkesi, kun tytär aloitti vegaaniruokailun.
Samaan aikaan tytöllä on ahdistusta kovasti. Olen ihan lopussa. Jos kehotan tytärtä tilaamaan ajan ravintoterapeutille, hän suuttuu. Sen sijaan hän haluaa yksityiselle terapeutille, "koska ahdistusta". Ei meillä ole rahaa. Olen kehottanut tilaamaan ajan julkiselta puolelta. Ei tilaa. Niin - tytär on täysi-ikäinen abiturientti.
Jos hän haluaa olla kasvissyöjä, mutta pavut ja pähkinät eivät sovi, on ehdottomasti mentävä vähintäänkin sinne ravitsemusterapeutille. Lääkärikäyntikin voisi auttaa.
Itse olen vegaani, ja palkokasvien ja pähkinöiden kanssa on ajoittain ollut ongelmia. Pelastus on ollut erilaiset siemenet (auringonkukan, kurpitsan, pinjan...) sekä seitan (vehnäproteiinista tehty "lihankorvike"). Seitanin valmistukseen tarkoitettua vehnäproteiini, eli gluteenijauhoa myydään ainakin Ekolossa. Netistä löytyy ohjeita, kuinka siitä valmistetaan esim. pihvejä. Sopivilla mausteilla siitä saa oikein hyvääkin.
Tiedoksi: Vegaaniset juustot eivät sisällä proteiinia.
http://vegaaniliitto.fi/www/fi/tietoa/ruokavalion-koostaminen
Tässä linkki sivustolle, jossa on tietoa vegaaniruokavaliosta. Pistä tyttö lukemaan se, ja lue itsekin.
Eihän ne vegaaniset "juustot" edes ole mitään juustoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos puutun tyttären ruokailuun, on seurauksena riita. Meillä on rahat erittäin tiukalla. Pähkinöitä ostan, mutta tytär syö vain cashew-pähkinöitä. Hänelle tulee pavuista vatsakipuja, vaikka yritän niitä hauduttaa - tai jotain. Tytär on alunpitäen herkkusuu, joka syö vain helppoja ruokia - ei esim. viitsi syödä appelsiineja, koska kuoriminen on vaivalloista. Siispä banaanit menevät. Koska helppoa.
Mitä ja miten voin laittaa sellaista ruokaa, ettei tyttö kuihdu silmissä? Tuota akneakin mietin. Se puhkesi, kun tytär aloitti vegaaniruokailun.
Samaan aikaan tytöllä on ahdistusta kovasti. Olen ihan lopussa. Jos kehotan tytärtä tilaamaan ajan ravintoterapeutille, hän suuttuu. Sen sijaan hän haluaa yksityiselle terapeutille, "koska ahdistusta". Ei meillä ole rahaa. Olen kehottanut tilaamaan ajan julkiselta puolelta. Ei tilaa. Niin - tytär on täysi-ikäinen abiturientti.
Jos hän haluaa olla kasvissyöjä, mutta pavut ja pähkinät eivät sovi, on ehdottomasti mentävä vähintäänkin sinne ravitsemusterapeutille. Lääkärikäyntikin voisi auttaa.
Itse olen vegaani, ja palkokasvien ja pähkinöiden kanssa on ajoittain ollut ongelmia. Pelastus on ollut erilaiset siemenet (auringonkukan, kurpitsan, pinjan...) sekä seitan (vehnäproteiinista tehty "lihankorvike"). Seitanin valmistukseen tarkoitettua vehnäproteiini, eli gluteenijauhoa myydään ainakin Ekolossa. Netistä löytyy ohjeita, kuinka siitä valmistetaan esim. pihvejä. Sopivilla mausteilla siitä saa oikein hyvääkin.
Tiedoksi: Vegaaniset juustot eivät sisällä proteiinia.
http://vegaaniliitto.fi/www/fi/tietoa/ruokavalion-koostaminen
Tässä linkki sivustolle, jossa on tietoa vegaaniruokavaliosta. Pistä tyttö lukemaan se, ja lue itsekin.
Eihän ne vegaaniset "juustot" edes ole mitään juustoa.
Eikös ne ole jotain kumivalmistetta?
Kuulostaa siltä, että ruokavaliossa on pielessä asioita ihan pirusti. Veikkaan, että hivenaineet (mm b12, folaatti, rauta) ovat alakantissa, ja tyttö saa liian vähän energiaa suhteessa kulutukseen. Jos hän on alkanut vegaaniksi kertaheitolla, niin keho voi olla sekaisin edelleen noin isosta muutoksesta.
Kuitenkin hälyttävää on se, ettei tyttöä kiinnosta miten ruokavalio koostetaan. Se kielii syömishäiriöstä tuon kaiken päälle.
Keliakia ei nyt ole täysin mahdoton sekään, mutta enemmän kallistuisin noiden hivenainepuutosten suuntaan. Tyttöä on vaikea auttaa kun hän on täysi-ikäinen. Jos hän on kuitenkin intohimoinen urheilija, ehdota ravitsemusterapeuttia, jotta saatte urheilijalle sopivan vegaaniruokavalion.
Voit myös kertoa, että vegaanin on hyvä mittauttaa b12-arvot säännöllisesti (verenkuvan voi otattaa samalla). Tämä on ihan Vegaaniliiton ohje.
-Vegaani ja aktiiviurheilija
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos puutun tyttären ruokailuun, on seurauksena riita. Meillä on rahat erittäin tiukalla. Pähkinöitä ostan, mutta tytär syö vain cashew-pähkinöitä. Hänelle tulee pavuista vatsakipuja, vaikka yritän niitä hauduttaa - tai jotain. Tytär on alunpitäen herkkusuu, joka syö vain helppoja ruokia - ei esim. viitsi syödä appelsiineja, koska kuoriminen on vaivalloista. Siispä banaanit menevät. Koska helppoa.
Mitä ja miten voin laittaa sellaista ruokaa, ettei tyttö kuihdu silmissä? Tuota akneakin mietin. Se puhkesi, kun tytär aloitti vegaaniruokailun.
Samaan aikaan tytöllä on ahdistusta kovasti. Olen ihan lopussa. Jos kehotan tytärtä tilaamaan ajan ravintoterapeutille, hän suuttuu. Sen sijaan hän haluaa yksityiselle terapeutille, "koska ahdistusta". Ei meillä ole rahaa. Olen kehottanut tilaamaan ajan julkiselta puolelta. Ei tilaa. Niin - tytär on täysi-ikäinen abiturientti.
Jos hän haluaa olla kasvissyöjä, mutta pavut ja pähkinät eivät sovi, on ehdottomasti mentävä vähintäänkin sinne ravitsemusterapeutille. Lääkärikäyntikin voisi auttaa.
Itse olen vegaani, ja palkokasvien ja pähkinöiden kanssa on ajoittain ollut ongelmia. Pelastus on ollut erilaiset siemenet (auringonkukan, kurpitsan, pinjan...) sekä seitan (vehnäproteiinista tehty "lihankorvike"). Seitanin valmistukseen tarkoitettua vehnäproteiini, eli gluteenijauhoa myydään ainakin Ekolossa. Netistä löytyy ohjeita, kuinka siitä valmistetaan esim. pihvejä. Sopivilla mausteilla siitä saa oikein hyvääkin.
Tiedoksi: Vegaaniset juustot eivät sisällä proteiinia.
http://vegaaniliitto.fi/www/fi/tietoa/ruokavalion-koostaminen
Tässä linkki sivustolle, jossa on tietoa vegaaniruokavaliosta. Pistä tyttö lukemaan se, ja lue itsekin.
Eihän ne vegaaniset "juustot" edes ole mitään juustoa.
Eikös ne ole jotain kumivalmistetta?
Kookosrasva- tai soijapohjaisia useimmat. Vegaanista "juustoa" voi tehdä myös pähkinöistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aamupalaksi kaurapuuroa omenasoseen kanssa. Koulussa vegaaniruokaa. Kotona meillä jotain paistettua riisiä, soijaa, tofua, kidneypapuja. Leivän päällä toisinaan vegaanista juustoa, tms. En tiedä! En osaa edes ostaa semmoista ruokaa, mikä menisi alas - vaikka yritän parhaani. Meillä on kammottava tilanne kotona.
Vegaaniksi hän ryhtyi, kun lukiolaiskaveri oli kehottanut katsomaan eläinten teurastusvideoita youtubesta. Nyt tyttäreni jakaa samaa linkkiä kavereilleen, pyrkien vaikuttamaan kavereihin, että hekin ryhtyisivät vegaaneiksi.
Sen sijaan hän ei ole juuri kiinnostunut ruuanlaitosta, eikä ole ottanut selville, mitä vegaanit oikeastaan syövät. Hän ei vain syö mitään, mikä on eläimestä lähtöisin. Hän on vakuuttunut maidon vaarallisuudesta ihmisen terveydelle. En uskalla enää sanoa mitään ruoka-asioita kotona. Hädin tuskin uskallan itse syödä samassa pöydässä. Meillä on ollut pahoja riitoja. Ne loppuivat, kun lopetin kaikkinaisen keskustelun mistään.
Lapsesi on siis eettisistä syistä vegaani.
-hyväksy asia
-keskustele lapsen kanssa syistä. Älä kiellä , vaan kuule lapsen ajatuksia
- älä yritä käännyttää
- kerro lapselle " minä" muotoisia viestejä. " olen huolissani kun olet laihtunut"
-ehdota ravitsrmusterspeutilla käyntiä yhdessä
- menkää yhdessä jollekin vegaanikokkauskurssille
-tee koko perheelle vegaaniruokavaliota välillä
-hyväksy lapsen valinta
-ottakaa selvää sopivasta ruokavaliosta
-tehkää ruokaa yhdessä
-kuuntele lasta
-hyväksy lapsen valintaKerrotko, miksi pitäisi hyväksyä lapsen valinta syödä ravinnotonta ruokaa?
Ravinnotonta ruokaa? Eläinperäiset tuotteet eivät ole mikään välttämätön pakko terveellisessä ruokavaliossa. Aivan yhtä hyvin sekasyöjä voi syödä ravinnotonta ruokaa ja moni syökin! Ei meillä muuten olisi niin suurta määrää huonosti voivia ihmisiä tässä maassa.
Ja olen itse sekasyöjä.
Vegaaniksi ei voi noin vain ryhtyä ottamatta selvää miten ruokavalio toteutetaan oikeasti. Moni vain jättää kaiken eläinperäisen pois, uhraamatta ollenkaan ajatusta sille miten ruokavalio tulisi koostaa, että saisi tarvittavat ravintoaineet. Se kyllä onnistuu, mutta vaatii suunnittelua. Sitten itketään kun sairastutaan "vegaaniruokavalion takia", vaikka oikea syy oli väärin toteutettu ja täysin suunnittelematon ruokavalio.
Kiitos asiallisista vastauksista. Minun on itseni otettava tarkemmin selvää vegaaniruokavaliosta. Tytärtäni ei kiinnosta. Esim. tuo väärä uskomus vegaanisesta "juustosta" oli hyvä huomio, eli ei sisällä kasviproteiinia.
Olen äärettömän surullinen, kuinka ruokailusta yhtäkkiä tuli myrkyllistä, vaikeaa. Voi olla, että tyttärelläni on syömishäiriö. Sitä on käsiteltävä muualla kuin tällä palstalla.
Omalla tyttärelläni on ortorexian oireita. Hän pyrkii syömään mahdollisimman terveellisesti. Tällä hetkellä paino on laskenut nopeasti ja tytärtä väsyttää. Olen sanonut suoraan, että treenit loppuu, jos syöminen ei parane. Tosin asiasta on jokapäiväistä vääntöä ja riitaa. Periksi en aio antaa. Niin, se netistä löytämänsä terveellinen ruokavalio lienee tarkoitettu keski-ikäiselle, ylipainoiselle istumatyöntekijälle ei murrosikäiselle urheilijalle.
Kirjoittajat 28 ja 36, kiitos tuhannesti rakentavista vastauksistanne! Luulin itsekin aluksi, että osaan taitavana ruuanlaittajana tehdä vegaaniruokaa. Väärä luulo! Olen opetellut paljon uutta ravitsemustietoa, mitä ei aikoinaan todellakaan koulussa opetettu. En ole aikaisemmin joutunut tekemisiin vegaaniruokavalion kanssa. Joten uutta on opiskeltava, koska hätä ja huoli tyttären voinnista on kova.
Mutta yritän yhdessä opetella (ja opettaa rakkaalle lapselleni) ruuanlaittoa. Oikeastaan on ihan mielenkiintoista oppia uusia juttuja ruuanlaiton saralta: itse syön kaikkea mahdollista, mikä maistuu hyvältä. Syön siis myös vegaaniruokaa - ja usein se on tosi hyvää.
En ole aiheeseen perehtynyt, mutta mielestäni pitäisi jossain kansalaisopistossa, tms. järjestää selkeäsananainen vegaaniruokakurssi. Esim. käsite "palkokasvit" on tosi laaja: en löydä kuin hajanaista tietoa. Se, että vuosikausia vegaaniruokaa syöneelle ruokavalion koostumus on itsestäänselvä, ei se todellakaan ole vasta-alkajalle - tai nuorelle, joka kävi kotitaloustunneilla viimeksi seiskalla!
Myös keskustelu soijan terveellisyydestä vs. haitallisuudesta on tosi kirjava. Ylipäätään soija palkokasvina on tavallaan uusi juttu, puhumattakaan GMO-soijasta. Oma tietoni soijasta on aikaisemmin rajoittunut sanaan "soijakastike" - niinkuin varmaan aika monella muullakin.
Palatakseni riutuneeseen tyttäreeni: riittävän kasviproteiinin saaminen vaatii kyllä opettelua. Ihan uusien ruoka-aineiden käyttöä. Miten niitä soijapaloja valmistetaan.... luulen oppivani. Ja mikä maistuu mun suussa hyvältä, luulen sen maistuvan myös muidenkin ;D.
Tuo ei kuulosta normaalilta veganismilta vaan syömishäiriöltä joka on piilotettu veganismiksi. Lääkäriin mars, jos tyttö on niin kuihtunut kuin kerrot, sairaala voi odottaa jo oven takana.
Vegaaniruokavalion haaste on nimenomaan se että kaikki tarvittavat ravintoaineet + riittävä määrä kaloreita eli ne asiat ruokavaliossa mitkä löytyvät kätevimmin eläinkunnan tuotteista pitää hankkia muuten. Mietipä ihan ajatuksella eläinkunnan tuotteiden (liha, maitotuotteet, kala, kananmunat, äyriäiset) ravintosisältöjä ja sitten sitä että näistä ruuista helposti saatavat ravintoaineet pitää korvata kasvikunnan tuotteilla. Onko yksinkertaista? On iso hälytysmerkki jos tyttö ei ole kiinnostunut ravitsemuksen perusteiden ja ruuanlaiton opettelusta.
Vegaanilla ei yksinkertaisesti ole varaa nirsoilla sen kanssa mitä hän syö koska ruokavalion pohja on jo niin kapea. Lihan välttely on nykyään helppoa, mutta vegaanin on nykyäänkin vähän pakko olla kiinnostunut ruuanlaitosta ja ravitsemuksesta jos mielii pysyä terveenä. Ihminen ei ole luonnostaan vegaani. Nykyään länsimaissa syödään liikaa eläinkunnan tuotteita, mutta ihminen on pohjimmiltaankin sekasyöjä jonka perusruokavalioon kuuluu hieman eläinkunnan tuotteita. Tästä voi poiketa, mutta se vaatii perehtymistä asiaan ja myös vaivannäköä.
Ei ole yhtään hyvä jos proteiiniksi kelpaa pelkkä soija ja tofu (joka on soijaa). Pitäisi syödä jossain muodossa myös papuja, linssejä, kikherneitä ja herneitä, sieniä sekä siemeniä ja pähkinöitä sekä tummanvihreitä kasviksia. Vaihteluksi seitania, quornia tms. Esimerkiksi kasvispihvit tekevät lautasella samaa virkaa kuin lihapihvi tai kalanpala, mutta ravintosisältö on aivan eri.
Pitää syödä riittävästi rasvaa joka päivä: pähkinät, siemenet, oliivit, avokado, erilaiset öljyt. Loraus ruokaöljyä paistamiseen ei riitä kun energiapitoiset eläinkunnan tuotteet puuttuvat ruokavaliosta.
Usein aloittelevan vegaanin (=vegaanin jonka reseptivalikoima on rajallinen) pitää ravintoaineiden saannin turvaamiseksi syödä isompia annoksia kuin sekasyöjän.
Veganismi ei ole mikään laihdutusruokavalio eikä veganismiin siirtymisen sinänsä pitäisi johtaa painon putoamiseen tai muuhun kuihtumiseen. On olemassa jopa menestyneitä vegaanikehonrakentajia. Jos veganismiin siirtyminen pudottaa painoa, vaihtoehdot ovat vähissä: a) syömishäiriö ja b) ruokavalio on koostettu niin asiantuntemattomasti että se on terveydelle haitallista.
Molemmissa tapauksissa tilanteen ratkaiseminen alkaa lääkäristä ja ravitsemusterapeutilta. Puolueettoman asiantuntijan on syytä tarkistaa terveydentila ja se mikä ruokavaliossa on pielessä. Jos tyttö ei halua tehdä tarvittavia muutoksia, sitten veganismi ei ole hänelle sopiva tapa syödä eettisesti. Eettisyyden voi huomioida ruokavaliossa muillakin tavoilla.
Onpa hankala tilanne. Ei tuossa oikein voi kuin toivoa, että järki voittaa ennen kuin kroppa pettää. Sekin riittäisi, että tyttö kiinnostuisi ruuasta ja ruuanlaitosta kuten monet vegaanit.