Miksi kauniit ihmiset ei kestä, että minulla, rumalla, on komea mies?
Miksi? Mies on todella komea. Pitkä, harteikas, hyvä luusto kasvoissa, hyvät hampaat, nätit silmät ja hymy.
Minä olen hiiri. Aika ruma, laiha, tyylitön, masentavan näköinen..
Saan ihmetteleviä katseita, ja olen kuullut ihan ääneen ihmettelyä miksi mies on valinnut minut. Olen kuullut miestenkin tätä ihmettelevän. Ja yksi miehen kaveri jaksaa ylistää missiä jonka kanssa mieheni oli yhdessä joskus.
Miksi? Ajattelevatko ihmiset, että olen kuuro? Vai saako rumille sanoa mitä haluaa...
Vaikka mieheni näyttää ulkoisesti hyvältä, ja pukeutuu hyvin, hän on kaikkea muuta kuin pinnallinen. Mies törmää sitten erilaisiin ennakkoluuloihin koskien luonnettaan...
Olisi kiva kuulla kauniiden kommentteja.. Miksi teitä niin ihmetyttää, että joku ihastuu luonteeseen?
Kommentit (146)
Olen kaiketi ns. hyvän näköinen mies joka on pitkässä suhteessa normaalin näköisen naisen kanssa. Minä olen saanut kuulla aika paljon tuota ihmettelyä miksi olen vaimoni kanssa ja mikä törkeintä, myös vaimo on kuuluut tuollaista hämmästelyä. Mielestäni tuollainen käytös on törkeää ja samalla antaa ihmettelijästä pinnallisen hölmön kuvan.
Olen omasta mielestäni erittäin kriittinen puolisoni suhteen. Minun kriteerit puolisolle ovat kuitenkin ulkonäköä laajemmat. Haluan että minulla on hyvä elämä. Hyvin minun kanssa yhteen sopiva vaimo on suuressa roolissa tuon saavuttamisessa. On hienoa kun voi nauttia toisen seurasta, ihan normaaleissa arkipuuhissa, iloissa sekä myös heikkoina hetkinä. Minulle vaimon ei tarvitse ulkonäöllisesti olla kuin ihan normaalilla tasolla koska muut kriteerit ovat tärkeämmät.
Hurraa! Taputan teille mielessäni ja olen iloinen etteivät kaikki komistukset ole pinnallisia! Hieno juttu!
Vierailija kirjoitti:
Sinuna kuitenkin yrittäisin löytää itsestäni niitä hyviä puolia.
Luonteesta tosin on hyvä koska mies on sinut valinnut, mutta mukavampaa tuntuisi sinustakin liikkua sen komean miehesi kanssa kun et olisi liian hiiri.
Minä olisin ylpeä komeasta miehestäni ja itsekin ylpeänä kulkisin siinä laitettuna rinnalla.
Koska tuo hiireys itseäsikin vaivaa näköjään.
Meinaatko, että toisessa täytyy edes luonne olla kaunis, kun on kerran komealle kelvannut!?
😂😂😂
Mitenkäs se sanonta tuolta rapakon takaa kuului: "Ei ole rumia naisia - on vaan köyhiä naisia ( ja aviomiehiä).
Nyt kun luen tätä tekstiä, jäi ihan kiinnostamaan: Oletko yhdessä R.S. nimikirjaimisen miehen kanssa? :D
Täytyy sanoa että en koskaan voisi kuvitellakaan seurustelevani ns. stereotyppisen komean miehen kanssa, en kestäisi muiden ihmisten jatkuvaa arvostelua miehen huonosta valinnasta ja siitä, että miestä piirittäisi toinen toistaan kauniimmat naiset jopa minun läsnäollessani. Eipä minuun ole ne suositut ja komeat miehet koskaan iskeneetkään, joten luojan kiitos ei tule minulla olemaan tämänkaltaista ongelmaa. Mietin tätä asiaa ainoastaan kuvitteellisella tasolla. Ei tuollainen suhde ole mitenkään tasavertainen, tuntisin itseni huonommaksi sellaisen jumalaisen komean miehen rinnalla. Ihmettelisin taatusti, että miksi mies olisi minunlaiseeni tyytynyt kun on niin paljon parempiakin vaihtoehtoja tarjolla. Kyllä se on niin että kaunis ja komea kuuluvat yhteen, sanokaa mitä sanotte. Kun pariskunnan ulkonäöt mätsää, ei myöskään synny henkisiä ristiriitoja, ja se vähentää mustasukkaisuutta ja kitkaa suhteessa. Kaikki ääripäät vain pistävät silmään, se on ihmisluonnon mukaista havaita tällaiset asiat ympäristössämme. Asiaa voi kaunistella niin paljon kuin haluaa mutta itse olen enemmänkin realisti. Tuntuu että ole aivan liian huono ja ruma jo sellaiselle tavallisellekin miehelle, saatika nyt jollekin komistukselle, jota jahtaa lukuisat eri naiset ihan missä tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun luen tätä tekstiä, jäi ihan kiinnostamaan: Oletko yhdessä R.S. nimikirjaimisen miehen kanssa? :D
Olen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hommaa hyvä kroppa nii kaikki ongelmat puff gone. puoles vuodes saat hyvän kropan ellet oo joku ihan monsteri :)
Mutta kun se naama on ruma edelleen...
Parempi olla monsteri kauniilla kasvoilla kuin megabeibe kropan omaava rumilus xD Kropalle voi edes tehdä jotain, naamalle ei mitään ilman äärimmäisen kallista plastiikkakirurgiaa.
Aloitus kuulostaa provolta, en ole koskaan huomannut mainittua käyttäytymistä. Mutta voihan olla, että elän itse täysin erilaisessa tapaympäristössä. Tai sitten aloittajalla on frustraatio asiasta.
No meinaan kyllä, että ilmeisesti tai toivottavasti ap on luonteeltaan mukava tai sellainen tyyppi luonteeltaan, että mies on hänet valinnut.
En näe järkeä, että jos ulkonäkö on hiiren ja luonne kuin marjaskarhulla, että mikä se piirre sitten mieheen oikeastaan sitten naisvalinnassa vetosi.
Paljon on outoa porukkaa. Ensinnäkin moni itseään kauniina/komeana pitävä ei välttämättä ole sitä muiden mielestä, ei edes vastakkaisen sukupuolen. Makuja on oikeasti aika monia. Itseäni ei koskaan ole kiehtonut joku übermeikattu filmitähti/mallimainen 'täydellisyys' vaan kaipaan naisessa jotain persoonallista, myös ulkonäössä. Toiseksi, kaikille ei tule mieleenkään arvottaa ihmisiä ulkonäön perusteella, vaan persoonallisuus on paljon tärkeämpää.
Paljonko se kauniin/komean puoliso saa siitä toisen ulkonäostä lohtua, jos toinen on muuten tyhmä tai ikävä luonne?
Kieltämättä ajattelen heti ensimmäisenä, että mies haluaa itseään "alempiarvoisen" naisen, jota voi sitten kyykyttää mielensä mukaan. Ja tässä tapauksessa arvo mitattaisi sitten ulkonäöllä.
En tiedä miksi tällainen ajatus. Ehkä ihmiset on vaan niin pinnallisia yleensä.
Niitä vituttaa, kun tasoteoria ei pädekään. Meillä taas niin päin, että mulle tullaan ihmettelemään että mitä teen tuollaisen reippaasti ylipainoisen miehen kanssa, kun ei oo kuulemma ollenkaan mun "tasoa". Oonhan mä nätti ja hyväkroppainen, mutta en mä sen mukaan ketään valikoi että kuka tos mun rinnalla näyttäisi tarpeeksi hyvältä. Kyllä ne on ihan muut jutut mitkä saa mut ihastumaan.
Minäkin olen nykyään ulkonäköni osalta "alemmalla tasolla" kuin komea mieheni.
Lasten ilmaannuttua olen valvonut, lihonut ja rupsahtanut.
Silti en koe, että minun tulisi vajota maan alle ja hävetä itseäni.
Perseilijöiden kommenteille nauran.
Olen mahtava tyyppi.
Vierailija kirjoitti:
No itse ajattelen, että mies on luonteeltaan jollainlailla "outo". Tiedäthän, sellainen eri aaltopituudella kulkeva.
Tai sellainen joka luulee, että ruma ei petä häntä, vaan on luotettava. Sillähän ei ole kovin paljon tekemistä ulkonäön kanssa. Ruma voi paneskella ympäriinsä.
On ihmisiä, jotka tosiaan luulee, että ulkonäköä kompensoi joku. Ruma ja hyvä luonne, kaunis ja pettää. Lihava leipoo. Hoikka urheilee. Eipä aina näin.
Tuskin olet ruma, ehkä tavallisen näköinen. Olet hoikka joten käytä sitä hyväksesi ja pukeudu kivoihin vaatteisiin. Sinä olet varmaan luonteeltasi kiva johon mies on tykästynyt. Koska hän on seurustellut kauniidenkin kanssa niin kyllä hän sen tietää ja on valinnut sinut.
Jotkut puhuvat tietoisesti toisen kuullen rumasti toisesta. Kokemusta on. Luulevatko ne tyhmäksi ja kuuroksi. Tosiasiassa ovat itse tyhmiä ja huonostikäyttäytyviä. Ei viitsi sanoa että hei kyllä minä tämän ymmärrän, älä viitsi. Harmittaa kun vain vaikenee ja sisuksissa inhottaa toisen aliarvioiva käytös.
Mua taas harmittaa ihan sikana kun mun miehen perhe ei selvästikään hyväksy mua. Mun mies on todella puhelias ja sellanen kaikkien kaveri. Mä olen introvertti ja todella ujo ja ehkä vähän sosiaalisesti vammainen. Oon kyllä saanut kuulla ihan suoraan miehen siskolta sekä anopilta että mieheni ansaitsisi jotain parempaa.
Kivoja kommentteja.
Mies on meistä se mustasukkaisempi, joskin hyvin lievästi.
Opiskelukaverit ovat olleet minusta kiinnostuneita, ja olenkin aina kuvitellut pariutuvani jonkun kaltaiseni kanssa. Enemmän nörtin, vähemmän komean, rauhallisemman tyypin kanssa. Mieheen ihastuin isoksi osaksi luonteen takia. En toki edes ajatellut hänen voivan kiinnostua minusta, mietin vain että onpa kiva ihminen.
Opiskelukavereiden kiinnostuksen takia ajattelin olevani ihan ok, ja tietty baarissa humalaiset yrittivät iskeä. Tämä rumuusajatus on nyt iskostunut, kun miehen kaverit ja läheiset ehostautuvat merkittävästi, ja ovat jotenkin niin huoliteltuja. Tyhmää ajatella näin, enkä ajatellut olevani näin typerä, mutta minkäs teet.
En halua alkaa muuttaa itseäni mitenkään hirveästi. En osaisi olla jos esittäisin ulkoisesti jotakin muuta. Vanhempani ovat myös melkoisia hiirulaisia, mutta ihania sydämellisiä ihmisiä! Samoin veljeni.
Ap
Olen siis perheeni sosiaalisin, vaikka esimerkiksi suomalaisten keskiarvoon verrattuna varmaan hiljainen ja ujo.
Joku meinasi, että mies haluaisi käyttää hyväksi minua. En jotenkaan usko. Olen aika sotkuinen, ja tapaan paljon ystäviäni ja saatan lukea 7h putkeen. Eli ei minusta ole hänelle varsinaisesti hyötyä :D
Toki en osaisi edes kuvitella pettäväni häntä, ja olen hirveän sinisilmäinen muutenkin (tästä mies itse valittaa). Uskon, että ihmiset ovat lähtökohtaisesti hyviä; tosin nuo ilkeät kommentit ovat vähän masentaneet, mutta ei pitäisi välittää.
Ap
No tuota, ongelmahan on heidän - älä tee siitä omaasi. Ja kenen mielestä olet ruma - omastasi? Ilmeisesti kuitenkin miehesi mieleen olet, ja sen tulisi riittää.